Espressi 1/2023

Eri äidinkieli, yhteinen työ

Talent Hubin Grace Ondon ja Trang Phamin työ sujuu usealla kielellä. Kannusalissa taas työntekijä saa suomen kielen kielikylvyn.

WeeGee ja sen tarjonta tekivät kävijäennätyksiä, myös Talomuseo Glims Bembölessä.

Poimittua

Espoon koululaisilla on käytössään nettikiusaamisessa ja -häirinnässä auttava Someturva.

Kysymys & vastaus

Miksi nuorisovaltuustovaalit ovat tärkeät sekä Espoolle että nuorille? Merja Nordling vastaa.

Työhyvinvointi

Työssä voidaan pääosin hyvin. Etätyöajan jälkeen yhteisöllisyyttä on silti hyvä kasvattaa.

Taiteiden Espoo

Kirjastoissa asuu kirjojen lisäksi moni muukin taiteen ja kulttuurin laji.

Tiesitkö tämän?

Hyvinvointialue aloitti. Lue, millainen joukko meitä tällä hetkellä on Espoolla töissä!

Onnistumisia

Työt luistavat vaikka äidinkieli ei olisi sama, kertovat Talent Hubin ja Kannusalin työntekijät.

Kuntalaisella töissä

Ruusu Vilokkinen suunnittelee, millainen Espoo on 2060. Välitavoitteita näkee onneksi aiemmin.

Hetkinen Espoota

WeeGeen tarjonta nosti sen kolmanneksi suosituimmaksi Museokorttikohteeksi 2022.

Gallup

Kolme kaupungin työntekijää kertoo, mitä kaikkea he odottavat Espoolaistentalolta.

Glims heräilee kevääseen ja kesään. Vieraile upealla museoalueella!

JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA

SARASTIAN OSOITETIEDOT KUNTOON!

Ovathan Sarastian yhteystiedot osaltasi kunnossa, aina postinumero- ja postitoimipaikkatietoja myöten? Niissä on nimittäin paljon puutteita ja tyhjiä kenttiä, jotka on unohdettu täyttää.

Erityisesti esihenkilöiden on hyvä olla tarkkana uusia palvelussuhdelomakkeita täyttäessään, jotta Sarastiaan tulee merkatuksi sekä postinumero että postitoimipaikka. Esihenkilöiden kannattaa pyytää myös työntekijöitään tarkistamaan omat henkilötietonsa ja päivittämään puutteelliset tai virheelliset osoitetiedot Sarastiassa kohdassa:

Henkilötiedot -> Lisää / Muokkaa tietoja -> Henkilön muutoslomakkeet -> Henkilötietojen ilmoitus / muutos

Henkilötietojen (Henkilötiedot/Perustiedot/Yhteystiedot) Postitoimipaikka-kentästä pitää löytyä sekä postinumero että postitoimipaikka, samoin Henkilötietojen ilmoitus/muutos -sivulla Postinumero ja -toimipaikka -kentästä.

Jos osoitteesi on muuttunut viime aikoina, varmista että molemmat tiedot ovat oikein Sarastiassa. Tai jos kollegasi ei ole saanut tätä lehteä, lehden tulo on kestänyt pitkään tai mennyt väärään osoitteeseen, vika on todennäköisesti Sarastian puutteellisissa tiedoissa. Jos sinulla ei ole omaa konetta, esihenkilö täydentää tiedot.

Espoolaisten hyvinvointi

ELÄMME vaalikevättä ja keskustelua yhteiskunnallisista asioista käydään nyt kiivaasti. Kansainvälinen turvallisuus on iso teema. Espoolaisten näkökulmasta tärkeä tavoite on varmistaa, että palvelut pelaavat ja arki sujuu, ja että pystymme jatkossakin huolehtimaan lapsista, nuorista ja vanhuksista parhaalla mahdollisella tavalla. Suomen talouden kestävyyden kohtalonkysymys on, säilyykö Suomen talouden vetureiden kriittisen tärkeä kyky investoida kasvuun.

Rahoitusta koskeva keskustelu kärjistyy mitä suurimmassa määrin vuoden vaihteessa toteutuneeseen uudistukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Tulonsiirrot Espoosta muualle Suomeen ja panostukset hyvinvointialueisiin eivät saa tarkoittaa sitä, että Espoon kaupungin resursseja järjestää erityisesti lasten ja nuorten palveluja heikennetään.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä. Vain sujuvalla yhteistyöllä saavutetaan hyviä tuloksia. Erityisesti yhteistyötä tarvitaan asukkaiden kanssa. Espoolaisten hyvinvointia edistetään kulttuuripalveluissa ja hiihtoladulla, tunti liikuntaa päivässä on parasta ennalta ehkäisevää sosiaali- ja terveystointa.

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO!

ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Laura Hautsalo, Susanna Nikko ja Taina

Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU Otavamedia PAINO

PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu)

YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

Jotta onnistumme tehtävässämme, on meidän nyt käytävä läpi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kaupungin organisaatiossa sekä sen lisäksi luotava toimivat yhteistyömallit Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Tärkeintä on pitää mielessä yhteiset asiakkaamme, espoolaiset, joiden arjen sujuvuus on ykköstavoitteemme.

POIMITTUA

Eroon lounaslipukkeista kouluissa ja päiväkodeissa

Nyt myös kouluissa ja päiväkodeissa voi maksaa henkilöstölounaan Epassilla. Ohjeet Epassilla maksamiseen löytyvät Essistä. Lisäksi asiointipisteet, Espoo-infot ja kaupungin chat- ja puhelinneuvonta opastavat Epassin käyttöön.

TURVAA KOULULAISILLE

Someturvapalveluun pääsee omalla kännykällä ja koulun koodilla, joka on annettu kaikille oppilaille.

Koululaisille apua nettikiusaamista vastaan

ESPOON koululaiset saivat viime syksynä avukseen nettikiusaamiseen ja -häirintään puuttuvan Someturva-palvelun, josta apua saa matalalla kynnyksellä.

Someturva on verkkosovellus, johon oppilas kirjautuu koulukohtaisella koodilla ja kuvailee kiusaamistilannetta sovelluksen esittämien kysymysten perusteella. Tämän jälkeen Someturvan asiantuntijat diagnosoivat tilanteen ja lähettävät vastauksen käyttäjälle sovelluksen kautta. Vastaus sisältää arvion tilanteesta sekä toimintaohjeet tilanteen ratkaisemiseksi.

Palvelu on käytössä 1.–9. luokka-asteille sekä myös opetushenkilöstöllä ja oppilashuollolla.

Someturva-palvelu on Suomessa kehitetty innovaatio, joka

hyödyntää myös tekoälyä. Palvelussa lapsille, nuorille ja aikuisille vastaavat kuitenkin ihan oikeat ihmiset.

– Haluamme varmistaa, että espoolaiset lapset ja nuoret saavat kulkea koko opinpolkunsa läpi turvallisesti ja oppimiseen keskittyen, ilman huolia verkossa tapahtuvasta häirinnästä ja siitä selviytymisestä. Myös opetushenkilökunnallemme voi olla vaikeaa tietää miten verkossa tapahtuvaan häirintään tai kiusaamiseen pitäisi puuttua, toteaa kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rintaaho

Lisätietoa someturva.fi

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 28.4.2023.

Leppävaaran lukiossa sekä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ateriapalvelut tuottaa Palmia Oy, Epassi-sovellusta ei käytetä, vaan maksu hoidetaan käteisellä tai pankkikortilla.

Vanhoja vaaleanpunaisia ruokalipukkeita voi käyttää kesäkuun loppuun asti. Ne voi myös vaihtaa rahaksi Kalajärven, Leppävaaran ja Matinkylän asiointipisteissä 30.6. asti. Kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ateriapalvelut tuottaa Espoo Catering Oy, ovat esimerkiksi opiskelijat, harjoittelijat ja vierailijat voineet maksaa aterian Mobilepay-sovelluksella vuoden alusta asti.

HYÖDYNNÄ HR-NEUVOMOA

Ole yhteydessä HR-neuvomoon, kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa palvelussuhdeasioissa. Apua saa työlainsäädännön ja työehtosopimusten tulkinnassa. Esihenkilöitä tuetaan haastavissa tehtävissä, esimerkiksi irtisanomistilanteissa. HRneuvomo järjestää myös palvelussuhdekoulutuksia esihenkilöille. Katso ne Essin koulutuskalenterista.

PILATESTA HENKILÖSTÖLLE

Vielä ehdit osallistumaan kevätkauden maksuttomille pilatestunneille joka viikon tiistaina klo 17.30–18.30. Tunnit pidetään Zoomissa. Jos juuri silloin et pääse ruudun äärelle, niin ei hätää: kukin tunti tallennetaan ja tallenne on käytössäsi aina viikon ajan.

Tunnit jatkuvat myös syksyllä kesätauon jälkeen. Tunnit ovat ilmaisia kaupungin henkilöstölle, eikä niille tarvitse ilmoittautua erikseen. Sekä suoran Zoom-linkin että tallenteen YouTube-linkin löydät Essistä esimerkiksi kirjoittamalla hakukenttään pilates.

ESPOON KUNTO KUTSUU

Espoon Kunto on henkilökunnan oma liikuntaseura, joka järjestää monipuolista, ilmaista liikuntaa kaupungin työntekijöille, muun muassa jumppaa, suunnistusta, erilaisia pallopelejä, hiihtokisoja sekä hiihto- ja juoksukouluja.

Espoon Kunnon jäsenet saavat myös alennusta tiettyjen juoksutapahtumien osallistumismaksuihin.

Kirjoita Essin hakuun Espoon Kunto ja tutustu erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Tervetuloa mukaan!

KOONNUT Toimitus KUVITUS Espoon kaupunki

Merja Nordling

Miksi nuorisovaltuustovaalit järjestetään?

NUORISOVALTUUSTOVAALIT järjestetään, koska Espoolle on tärkeää, että nuoret ovat mukana päätöksenteossa. Espoossa nuorisovaltuustolla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kuin monissa muissa kunnissa: Espoo-tarinassamme kuntalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat keskeinen arvo, ja siksi myös nuoria ja nuorisovaltuuston toimintaa arvostetaan valtavan paljon.

Espoolaiset poliitikot, sekä kaupunginjohtaja että toimialajohtajat, tapaavat mielellään nuorisovaltuuston puheenjohtajistoa ja jäseniä. Nuorisovaltuuston jäsenet pääsevät mukaan lautakuntiin, johtoryhmiin, nuorisojaostoon ja esimerkiksi poikkihallinnollisiin ohjelmiin ja muihin työryhmiin. Nuorilla on läsnäolo- ja puheoikeus näissä kokouksissa, eli heidän näkemyksiään halutaan ihan aidosti kuulla.

Espoon nuorisovaltuustovaalit järjestetään syksyllä. Vaaleissa voivat äänestää kaikki 13–18-vuotiaat espoolaiset. Äänestyspaikat sijaitsevat kouluilla ja lukioissa.

Nuoria kannattaa kannustaa äänestämään ja asettumaan ehdolle, sillä nuorisovaltuustolla on vahva asema. Tätä ryhmää kuullaan. Nuorisovaltuusto voi toimia myös ponnahduslautana poliittiselle uralle: Espoon nuorisovaltuustosta on nimittäin ponnistettu sekä kaupunginvaltuustoon, eduskuntaan että aina hallitukseen saakka.

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto

Mitä meille kuuluu?

Monet kaupungin työntekijät voivat työssään entistä paremmin, kertovat tuoreet työhyvinvointikyselyt. Mutta millaisia eroja toimialojen välillä on, ja miten näitä voidaan kaventaa? Entä miten varmistetaan yhdenvertaisuus, yhteenkuuluvuus ja jaksaminen hybridityössä?

TEKSTI Anne Ventelä KUVITUS G etty Images ja Katja Nirkkonen

Seitsemän kymmenestä työntekijästä

kokee, että Espoon kaupunki on hyvä työnantaja, jolle muidenkin kannattaa hakea töihin.

Niin ikään seitsemän kymmenestä kaupungin työntekijästä

kokee, että työilmapiiri omassa tiimissä on entistä parempi, työyhteisössä on kunnioitusta ja luottamuksellinen ilmapiiri, että parannusehdotukset huomioidaan ja että työyhteisössä jokainen tuntee olevansa hyväksytty. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta valtakunnallisesta Kunta10-seurantatutkimuksesta, johon kerättiin vastauksia syys–lokakuussa 2022. Edellisen kerran Kunta10-kysely teetettiin vuonna 2020.

– Erityisesti kokemukset työilmapiiristä ja sosiaalisesta pääomasta ovat nousseet edelliseltä kierrokselta. Myös työn mielekkyys, työn hallinta ja panostaminen työhön ovat kehittyneet. Kuntien välisessä vertailussa Espoo asettuu monilla työhyvinvointimittareilla viiden kärkeen, sanoo erityissuunnittelija Mar-

kus Ketonen henkilöstöhallinnosta.

Työilmapiirin lisäksi kokemukset hyvästä johtamisesta ovat parantuneet. Espoossa neljästi vuodessa toteutettavan Työfiiliskyselyn tuloksetkin viestivät, että kaupungin tasolla työhyvinvoinnissa mennään johdonmukaisesti parempaan suuntaan.

Samaan aikaan työ kuitenkin aiheuttaa monin paikoin stressiä ja liiallista kuormitusta, ja työhyvinvoinnissa on toimialakohtaisia eroja.

Mitä näille voidaan tehdä, ja miten nykyinen etätyöohje liittyy asiaan?

Työhyvinvointi on kaikkien yhteinen asia

Paineita, stressiä ja vaikeuksia palautua töistä – näitä kaupungin työntekijät kokevat Kunta10-tutkimuksen mukaan entistä enemmän. Kokemukset vaihtelevat sen mukaan, millä toimialalla tai millaisissa tehtävissä työskennellään.

Esimerkiksi kokemus työn imusta on heikentynyt kaupunkitasolla, mutta konsernihallinnon toimialalla se on hieman noussut. Kasvun ja oppimisen toimialallakin se on hienoisesta laskusta huolimatta edelleen hyvällä tasolla – sitä kertoo kokevansa 71 prosenttia Kunta10:n vastaajista.

MARKUS KETONEN erityissuunnittelija

Etä- ja hybridityön myötä riski yksinäisyyden kokemiselle työssä on tutkitusti kasvanut.

Jatkuvaa etätyötä ei enää suositella.

Samaan aikaan kokemus työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn on kasvanut kaupunkitasolla. Kasvun ja oppimisen toimialalla näin tuntee 56 prosenttia vastaajista, ja kasvua on yksitoista prosenttiyksikköä edelliseen kyselykierrokseen verrattuna. Konsernihallinnossa kokemus liiallisesta kuormituksesta on kuitenkin laskenut. Vuonna 2020 liiallista kuormitusta koki 35 prosenttia konsernihallinnon vastaajista, lokakuussa 2022 enää 28 prosenttia.

– Erot vaikuttavat johtuvan työn luonteesta, käytössä olevista resursseista ja toimialaan tai ammattiryhmiin

kohdistuvista vaatimuksista, sanoo erityissuunnittelija Tuija Merkel, joka muun muassa vastaa Kunta10:n valmistelusta ja toteutuksesta Espoossa.

– Esimerkiksi työvoimapula-aloilla on tärkeää, että työvoiman pitoa ja saatavuutta kehitetään. Kuitenkin työn luonteesta johtuviin kuormitustekijöihin on vaikea vaikuttaa työyhteisön ulkopuolelta. Esimerkiksi lastenhoitajat eivät jatkossakaan pysty suunnittelemaan työaikojaan yhtä hyvin kuin toimistotyötä eri toimialoilla tekevät asiantuntijat. Erityisesti tällöin työhyvinvoinnin tueksi tarvitaan tiimien avointa keskustelua ja yhdessä sovittuja, hyviä käytäntöjä, Tuija sanoo.

Työyksinäisyys lisääntynyt hybridityössä

Suuri osa Kunta10:n vastaajista kokee, että korona on vaikuttanut omaan työhön, ja vaikutukset ovat olleet enimmäkseen kielteisiä. Vastaajista 19–46 prosenttia kokee koronan kuormittaneen henkisesti.

TUIJA MERKEL erityissuunnittelija

– Kokemukset voivat riippua esimerkiksi siitä, onko työntekijällä ollut mahdollisuuksia etätyöhön, Tuija sanoo.

Tällä hetkellä sataprosenttista ja jatkuvaa etätyötä ei enää suositella. Lähityö on muutenkin tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Etä- ja hybridityön myötä riski yksinäisyyden kokemiselle työssä on tutkitusti kasvanut. Tämä vuorostaan nakertaa hyvinvointia, suoriutumista ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista.

Haaste havaittiin Espoossakin vuoden 2020 Kunta10-kyselyssä, joissa alle 30-vuotiaiden kokemukset olivat muita heikompia eri mittareilla, Tuija kertoo. – Kun perehdytyssuunnitelmaa samoihin aikoihin päivitettiin, pää-

tettiin nuoriin työntekijöihin kiinnittää erityisesti huomiota. Kun työpaikka voi olla nuoren ensimmäinen, on eri tyisen tärkeää, että hänellä on alkuun yksi nimetty perehdyttäjä, ja että nuori huomioidaan keskusteluissa ja ote taan mukaan työyksikön toimiin, Tuija sanoo.

Tiimiytymistä edistää sekin, että nykyisessä etätyöohjeessa tiimien ja johtoryhmien yhteiset kokoukset suosi tellaan pitämään kasvokkain. Kun esi merkiksi tiimipalavereissa käydään läpi kullakin työn alla olevia kysymyk siä, oppii uusi tai nuori työntekijä, mitä ja miten työtä tiimissä tehdään. Täl löin hän voi myös nähdä paikkoja, joissa voi olla muille avuksi omalla osaamisel laan. Myös vapaamuotoinen keskustelu ja uuden työntekijän aktiivinen huomi ointi rakentavat keskinäistä kunnioi tusta ja luottamusta, Tuija listaa.

– Tuoreessa Kunta10-kyselyssä alle kolmekymppisten kokemukset noudatti vat jo toimialoittain muiden ikäryhmien vastauksia, Tuija sanoo.

Erona muihin ikäryhmiin oli kuiten kin alle 30-vuotiaiden heikompi koke mus työn hallinnasta ja palautumisesta.

– Ehkä se johtuu siitä, että koke muksen tuomaa varmuutta ei vielä ole yhtä paljon kuin konkareilla.

Työhyvinvointikyselyillä on tärkeä tehtävä

Se, että töissään voi hyvin, vaikuttaa koko elämään työssä ja vapaalla. Tämän varmistaminen vuorostaan on tehtävä, joka koskee koko organisaatiota ja kaik kia työntekijöitä, muistuttavat Tuija ja Markus molemmat.

– Työhyvinvoinnin johtamisessa työhyvinvointikyselyt ovat yksi tärkeä työkalu. Tuloksia käydään läpi johdon ja esihenkilöiden kanssa, mutta lisäksi on tärkeää, että niistä keskustellaan tiimeissä. Tämän tueksi HR on laatinut Essiin valmiita keskustelu- ja työpajarunkoja, Markus sanoo.

Kun tuloksista keskustellaan, saadaan tiimitasolla konkreettisia näkemyksiä siitä, missä jo onnistutaan ja missä voidaan pyrkiä parempaan.

– Aina ei tarvitse lisätä uusia toimenpiteitä, vaan on myös hyvä pohtia,

VINKKEJÄ MIELEN HYVINVOINTIIN ESSISTÄ

FYYSISESTÄ hyvinvoinnista, kuten riittävästä liikkumisesta ja unesta sekä terveellisestä ravitsemuksesta luo pohjaa myös mielen hyvinvoinnille. Ja päinvastoin: kun mieli voi hyvin, jaksaa huolehtia myös fyysisestä hyvinvoinnista, on tyytyväisempi elämäänsä ja selviää helpommin niin yksityiselämän kuin työelämänkin haasteista.

Työterveyspalvelut on koonnut Essiin vinkkejä mielen hyvinvointiin. Löydät ne esimerkiksi kirjoittamalla Essin hakukenttään mielen hyvinvointi.

tehdäänkö tiimissä jotain turhaa ja voidaanko jostain luopua, lisää Markus.

Jotta tätä keskustelua pystyttäisiin käymään, Markus ja Tuija kannustavat myös vastaamaan säännöllisiin työhyvinvointikyselyihin. Esimerkiksi viimeisimmän, joulukuussa 2022 toteutetun Työfiiliskyselyn vastaajaprosentti oli 38.

– Kyselyillä edistetään sitä, että näistä keskusteluista tulee normaali osa arkea ja tiimeissä voidaan syventyä työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisiin kysymyksiin. Mitä enemmän vastauksia saadaan, sitä tarkempi kuva työhyvinvoinnin kysymyksistä piirtyy, sanoo Markus.

”TYÖYHTEISÖÖN PÄÄSI NOPEASTI SISÄÄN ETÄNÄKIN”

UUSI PESTI olisi voinut alkaa helpompanakin ajankohtana. Rosa Väisänen aloitti työnsä erityisasiantuntijana konsernihallinnon kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa joulukuussa 2020. Töitä tehtiin etänä, toimistolle Rosa pääsi vain työsopimusta allekirjoittamaan.

Etätyökäytännöt kyllä olivat jo tulleet Rosalle tutuiksi. Mutta miten uuteen 14 hengen tiimiin tutustuisi? Kauanko veisi, että muistaisi, mitä kukin työssään tekee?

Kävi ilmi, ettei kovinkaan pitkään.

– Ensimmäisellä työviikollani oli osuvasti tiimipäivä ja etäpikkujoulut. Muistan vieläkin keskustelukierroksen, jossa kaikki kertoivat, mitä elämässä tapahtuu ja mikä on tuonut hyvää mieltä. Pääsin heti tutustumaan ihmisiin työtehtävien takana, Rosa kertoo.

Se, että tiimissä tuohon aikaan työskenteli alle 20 henkilöä, helpotti kasvojen ja toimenkuvien painamista mieleen, Rosa sanoo.

Työtä tehtiin etänä pitkälle seuraavaan kevääseen. Silti Rosa koki päässeensä nopeasti uuteen tiimiin sisään.

– Osittain tämä johtui poikkihallinnollisen ja -tieteellisen työn luonteesta. Se vaatii yhteistyötä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, Rosa sanoo.

Uuteen tiimiin asettumista helpotti sekin, että yksikössä järjestettiin alkuvuonna 2021 useampia tiimipäiviä, joissa käytiin läpi esimerkiksi työskentelykäytäntöjä ja yhteisen viestinnän tapoja. Tuoreita Kunta10-tuloksiakin käytiin läpi työpajoissa.

– Se, että yhdessä keskusteltiin esimerkiksi psykologisesta turvallisuudesta ja työskentelyilmapiiristä, loi nopeasti varmuutta tiimissä toimimiseen, Rosa sanoo.

– Niihin aikoihin tiimi kasvoi nopeasti. Lähes joka kuukausi tuli uusia työkavereita. Meillä kiinnitettiin erityisen paljon huomiota siihen, miten jokainen pääsee tutustumaan kollegoihinsa ja miten tiimissä pääsee turvallisesti tuomaan mielipiteitään esiin.

Rosa pitää hyvänä esimerkiksi tuolloista käytäntöä, jossa uudet tiiminjäsenet sopivat jokaisen kollegan kanssa kahdenkeskeisen kahvitauon. Alkuun niitä pidettiin etänä, koronarajoitusten jälkeen toimistolla. Kahvitaukojen sopiminen tuotiin osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä.

– Yhteenkuuluvuus ja hyvä tiimihenki vaikuttavat olennaisesti työssä viihtymiseen, Rosa sanoo.

– Työskentelemme isojen haasteiden kanssa, jotka eivät aina ole ratkaistavissa. Se tuo hyvää fiilistä, kun ajatuksiaan saa jakaa ja tehdä työtä yhdessä.

Nyt koronarajoitukset ovat muisto vain. Työ kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa on kuitenkin luonnostaan monipaikkaista, sillä työtä tehdään muun kaupunkiorganisaation ja ulkoisten kumppanien kanssa. On seminaareja ja kokousputkia.

Nykyisellään Rosa työskentelee toimistolla parina, kolmena päivänä viikossa. Moni kollega tekee samoin.

Koko osaamiskeskuksen ja tiimien säännölliset palaverit vahvistavat kokemusta yhteisen työn tekemisestä. Lisäksi hyvä tiimihenki pysyy yllä, kun jokainen huolehtii siitä osaltaan.

– Omassa tiimissäni kyselen muiden kuulumisia, ja itsekin jaan asioita myös työn ulkoisesta elämästä. Aika herkällä korvalla havainnoin kollegoiden kuormitusta ja tarjoan apua, jos jotakuta stressaa. Se tulee itselleni luonnostaan ja kuuluu kestävyyden ajatukseen. Ketään ei jätetä.

Taideelämyksiä kirjastoissa

Espoon kirjastoissa voi nauttia myös musiikista, teatterista ja kuvataiteesta.

Kuntalaisten olohuoneet madaltavat kynnystä erilaisille taidekokemuksille.

TAPIOLA SINFONIETTA musisoi yhden viikon aikana kaikissa Espoon kirjastoissa ja iltaa näyttelijänkin kanssa on päästy viettämään. Jatkossa JuuriJuhla tarjoaa pelimannihenkistä ohjelmaa ja Espoo Ciné tuo esille lyhytelokuvia.

– Olemme määrätietoisesti rakentamassa yhteistyökumppanuuksia eri kulttuuritoimijoiden kanssa, toteaa kirjastopedagogi Oskari Mänttäri.

Asiakaspalvelupäällikkö Petri Saarela kutsuu kirjastoja kuntalaisten olohuoneiksi, jonne kynnys on matala. Kun asiakkaat lainaavat tai palauttavat kirjoja, he voivat saada samalla taidekokemuksen. Se toimii toisinkin päin: teatteria tai musiikkia nauttimaan tullut lainaa kirjoja.

– Kirjastoihin on hyvät kulkuyhteydet, sijaintia on helppo hyödyntää. Tapahtumatuotannon avulla kasvatamme asiakasmääriä ja tuomme lisäarvoa. Tavoitteena on olla osa kuntalaisten arkea.

Yhteistyötapahtumat suosittuja

Yhteistyökuvioita kulttuuritoimijoiden kanssa hiotaan ja etsitään uudentyyppistä toimintaa. Mänttärin mukaan tapahtumat ovat aikaisemmin olleet yksittäisiä, nyt toimintaan halutaan pitkäjänteisyyttä.

Espoon Kaupunginteatteri on tuonut näyttelijä Timo Torikan monologeja viiteen kirjastoon. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja, kuten Tapiola Sinfoniettankin esitykset. Espoon muutkin isot kulttuuritapahtumat näkyvät kevään aikana kirjastoissa.

– Isot kärkitapahtumat vetävät väkeä, kun niistä tiedottavat molemmat kulttuuritoimijat. Asukkaat voivat itsekin järjestää tapahtumia. Näissä omat kontaktit ja yhteisöt ovat isona apuna markkinoinnissa.

Timo Torikan Ilta näyttelijän kanssa -esitys Tapiolan kirjastossa. Kuvassa Torikkaa vastapäätä kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg.

Välkky tulee kutsusta

Kirjaston oma bändi Hattuset esittää monenkielistä lastenmusiikkia kirjastoissa ympäri Espoota, ja perjantaisin lapsille esitetään leffa Sellossa. Myös ukulelen soittoa voi opetella ja osallistua jameihin. Yhteislauluun voi yhtyä Matinkylän lauluilloissa Isossa Omenassa.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Sami Heiskanen, Oskari Mänttäri, Roope Permanto ja Espoon kaupunki

Tapiola Sinfoniettan esiintymiset ovat aina suosittuja, myös kirjastoissa.

Kirjastoista voi varata näyttelytilaa ja tuoda omaa taidettaan esille.

Kirjastoissa on studioita, ja siellä harjoittelevilla bändeillä on mahdollisuus keikkailla kirjaston tiloissa. JarmosBand puolestaan on tahdittanut iltapäivätansseja ja yksi muusikoista on opettanut lavatanssitaitoa.

Kirjastoista voi varata näyttelytilaa ja tuoda omaa taidettaan esille. Taidenäyttelyitä on kymmeniä vuodessa ja niihin on mukava tutustua kirjastokäynnillä.

Liikkuva tapahtuma-alusta, kirjastojen elämysauto Välkky on varattavissa kaikkien kulttuuritoimijoiden käyttöön. Välkky on vieraillut muun muassa kouluilla, asukaspuistoissa ja Haltiassa.

Kirjallisuutta unohtamatta

Mangan fanitapahtuma Chibi-Kibecon kerää mangan ystävät huhtikuussa Selloon. Luvassa on muun muassa mangacosplayhin liittyvä kuvakilpailu, työpajoja ja paneeleita.

Kerran kuussa lavarunoklubi Omppu Open Mic Runostage kutsuu runoilijoita esittämään omia tekstejään. Järjestäjänä on Espoon kirjailijat ry.

Lukupiirit ovat edelleen voimissaan. Satutunteja on suomen-, ruotsin-, englannin-, arabian-, venäjän- ja ukrainankielisinä. Kielikahviloissa vieraskieliset voivat opiskella suomea.

Järjestöt, seurat, oppilaitokset ja muut ryhmät voivat varata elämysauto Välkyn maksutta mukaan omiin tapahtumiinsa. Sisustus on muunneltavissa ja autossa on muun muassa led-valot ja videotykki.

– Taide- ja kulttuurielämyksistä saa tietoa Helmet-sivustolta osoitteesta helmet.fi/tapahtumat. Tapahtumien tuotannossa kaupungin arvot ja Espoo-tarina konkretisoituvat, summaa Petri.

Satutunteja pidetään suomen-, ruotsin-, englannin-, arabian-, venäjän- ja ukrainankielisinä.

TIESITKÖ TÄMÄN?

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Paula Ristimäki GRAFIIKKA Katja Nirkkonen KUVITUS Espoon kaupunki

TÄTÄ ME

Hyvinvointialue aloitti työnsä ja osa Espoon työntekijöistä siirtyi sen palvelukseen. Millainen porukka uusi työyhteisömme on nyt?

VUODENVAIHTEEN jälkeen meitä on Espoossa töissä 10 700 henkilöä. Ylivoimaisesti suurin osa tekee töitä kasvun ja oppimisen toimialalla joko varhaiskasvatuksen lastenhoitajan, varhaiskasvatuksen opettajan, peruskoulun luokanopettajan tai peruskoulun lehtorin nimikkeellä. Naisenemmistö on selkeä: neljä viidestä kaupungin työntekijästä on naisia.

Henkilöstösuunnittelupäällikkö Jere Kunnas listasi muutamia faktoja siitä, millainen joukko me nyt olemme. Luvut tammikuulta 2023.

15 632

Elinvoiman

Sote vaikutti Kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti työnsä, kaupungin työntekijöiden määrä väheni noin 5 000:lla.

10 700

10 700

työntekijää

Kasvattajat kärjessä

Kasvun ja oppimisen toimiala

8 292

työntekijää

Naisenemmistö

Kaupungin työntekijöistä neljä viidestä on naisia. Naiset = Miehet =

Koko kaupunki Kasvun ja oppimisen toimiala Konsernihallinto Elinvoiman tulosalue

Keski-ikä neljissäkymmenissä

• Kaikkien kaupungin työntekijöiden keski-ikä 45 vuotta

• Vakinaisten työntekijöiden keski-ikä 46 vuotta

• Määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä 40 vuotta

Opettajat listaykkösiä

Espoon kaupungin tehtävänimikkeet 10 kärjessä.

Kaupungin henkilöstöstä 45 % kuuluu

Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin ja saman verran, 45 % Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin.

Useita äidinkieliä

Espoon kaupungin työntekijöiden äidinkieli

toimiala

TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO

Monella kielellä

Kielitaito kuntoon

Espoon kaupunki tukee työntekijöitään järjestämällä maksuttomia suomen kielen koulutuksia. Koulutuksilla on erilaisia painotuksia työntekijöiden tarpeiden mukaan. Tarjolla on niin keskustelua, kielitaidon aktiivisena pitämistä kuin kirjoitus- ja kuullun ymmärtämisharjoituksia. Lisätietoja koulutuksista löydät Essistä.

Yhä useammalla työpaikalla puhutaan suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä. Espoon kaupungin työpaikoilla tiedetään, että monikielisyys on rikkaus, jota ei kannata säikähtää.

KUN TYÖPAIKALLA puhutaan lähes kymmentä eri kieltä, voi käydä niin, että kaikki eivät aina ihan ymmärrä, mistä puhutaan. Joskus tällainen tilanne johtaa varsin hullunkurisiin väärinkäsityksiin.

– Meillä oli menossa yksi verkkokoulutus suomeksi, ja työkaveri ymmärsi yhden sanan väärin. Lopulta hän kysyi meiltä muilta chatissa, miksi kouluttaja puhuu kannibalismista. En muista mikä alkuperäinen sana oli, mutta tästä repesi melkoinen riemu, eikä naurusta meinannut tulla loppua, Espoo Talent Hubissa koordinaattorina työskentelevä Grace Ondo kertoo.

Gracen työpaikan viralliset työkielet ovat suomi ja englanti – ja usein niiden sekoitus. Grace puhuu itse äidinkielenään ranskaa.

– Työkaverini taas puhuvat äidinkielenään muun muassa vietnamia, kiinaa, espanjaa, venäjää, englantia, ruotsia ja ukrainaa.

Vajaa pari vuotta sitten perustetussa Espoo Talent Hubissa työskentelee kolme eri tiimiä, joista jokainen tekee tavalla tai toisella töitä monikielisyyden ja monikulttuurisuuden parissa. Espoo Talent Hub pyrkii muun muassa yhdistämään korkeakoulutetut maahanmuuttajat ja espoolaiset työnantajat, joten monikielisestä ja -kulttuurisesta taustasta on kosolti apua.

– Meitä työskentelee täällä vajaa kolmisenkymmentä henkilöä, ja paikka on käytännössä avoin kaikille espoolaisille. Järjestämme säännöllisesti erilaisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suunnattuja aamupalahetkiä, joissa saa vinkkejä työnhakuun, kertoo Gracen kanssa samassa tiimissä työskentelevä

Trang Pham

Jokainen kieli rikastaa työyhteisöä

Sekä Trang että Grace ovat yksimielisiä siitä, että monikielinen työyhteisö antaa enemmän kuin ottaa.

– Puhumme eri kieliä, mutta tulemme myös erilaisista taustoista. Jokainen tuo tiimiin palan omanlaisiaan tapoja tehdä töitä, mikä voi olla iso rikkaus. Tuemme toisiamme ja voimme oppia toisiltamme paljon. Tällainen työyhteisö on tosi inspiroiva ja kiinnostava, Trang sanoo.

Grace huomauttaa, että myös useiden tutkimusten mukaan hyvin johdettu, monikulttuurinen ja -kielinen tiimi on keskimäärin monokulttuurista tiimiä tuottoisampi.

– Jos haluaa kasvattaa bisnestään, tällaiseen tiimiin kannattaisi ehdottomasti panostaa. Se vaatii toki hyvää johtamista, muuten tulokset ovat helposti päinvastaiset, hän sanoo.

Monikieliseen työyhteisöön kannattaa toki heidän mukaansa pyrkiä muutenkin.

– Meillä on monella alalla työvoimapula, ja on ihan fakta, ettei suomalaisia työntekijöitä riitä kaikkiin tehtäviin. Lisäksi etenkin julkisella sektorilla kannattaa pitää mielessä, että veronmaksajille on tärkeää tarjota palveluita kielillä, joita he ymmärtävät, Grace jatkaa.

Kansainvälisille markkinoille tähtäävälle yritykselle monikielinen työyhteisö voi olla sitäkin tärkeämpi lisä.

– Monimuotoinen tiimi auttaa esimerkiksi silloin, jos yritys haluaa laajentaa ulkomaille. Kun tiimin jäseninä on muiden maiden ammattilaisia, heillä on jo valmiiksi tietoa ja ymmärrystä kyseisen maan tilanteesta, Trang huomauttaa.

Talent Hub ja Kannusali ovat varsin erilaisia, mutta toimivia monikielisiä työpaikkoja. Talent Hubissa kohtasivat Trang Pham, Simppu Silaste, Grace Ondo ja Andrés Soromaa.

–

Vieraalla kielellä työskentely kuormittaa

Vaikka monikielisyys voi olla työyhteisölle valtava voimavara, se ei ole aina helppoa. Grace ja Trang huomauttavat, että vieraalla kielellä puhuminen on usein kuluttavaa, sillä se vaatii paljon aivotyötä.

– Kun tekee asiantuntijatyötä ja joutuu koko ajan pinnistelemään ymmärtääkseen, työ voi tuntua todella kuormittavalta. Vaikka kaikki ymmärtäisivät yksinkertaista suomea, ei suomenkielisten voi olettaa toimivan kielenopettajina, Grace sanoo.

– He voivat joutua harjoittelemaan hitaasti ja selkosuomeksi puhumista, Trang lisää.

Gracen ja Trangin mukaan työpaikalla kannattaakin sopia selkeät säännöt sille, missä tilanteissa käytetään mitäkin kieltä. Espoo Talent Hubissa kieli vaihtuu usein luontevasti suomesta englantiin ja takaisin sen mukaan, mikä tuntuu kulloinkin tarpeelliselta.

Kieli auttaa sopeutumaan

Kaikissa tilanteissa ja työyhteisöissä kielen vaihtamista englanniksi ei kuitenkaan pidetä kestävänä ratkaisuna. Espoon keskuksessa sijaitsevassa Kan-

nusalissa tuotetaan taide-elämyksiä aina musiikkiklubeista esittävään taiteeseen ja erilaisiin elokuvaelämyksiin. Kannusalissa työskentelee kymmenisen henkilöä ääniteknikoista kulttuurituottajiin. Vaikka kaikkien äidinkieli ei ole suomi, työkielenä siitä pidetään kiinni.

– Työssä ei vaadita täydellistä suomen kielen taitoa. Koska meillä puhutaan suomea, sellaisetkin henkilöt, jotka eivät osaa kieltä, oppivat sen kyllä työn ohessa. Moni on saattanut asua Suomessa vuosia, mutta koska heille on aina puhuttu englantia, suomi on jäänyt oppimatta, sanoo Kannusalissa työskentelevä vastaava tuottaja Simppu Silaste. Simpulla on vuosien kokemus siitä, miten monikielisessä työyhteisössä selvitään, vaikka alussa yhteistä kieltä ei olisikaan.

– On ihan totta, että monesti olisi helpompi vaihtaa englantiin. Mutta meille on tosi tärkeää, että autamme Suomeen muuttaneita ammattilaisia oppimaan myös kielen.

Monikielisyys voi auttaa samaistumaan

Monikielinen työyhteisö on Simpun mukaan etu myös siksi, että Kannusali sijaitsee alueella, jossa

Talent Hubin Grace Ondo ja Trang Pham viihtyvät monikielisessä työyhteisössä.

Tulemme myös erilaisista taustoista. Jokainen tuo tiimiin palan omanlaisiaan tapoja tehdä töitä, mikä voi olla iso rikkaus.

jopa 40 prosenttia asukkaista puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään.

– Uskon, että meillä käyvien asiakkaiden on helpompi tulla paikalle, kun he pystyvät samaistumaan henkilökuntaan, Simppu sanoo.

Kannusalissa kolmatta kuukautta tuotantojärjestäjänä työskentelevä Andrés Soromaa on tästä hyvä esimerkki. Chileläis-suomalainen Andrés työskenteli aiemmin esitystekniikan alalla Chilessä. Muutto Suomeen houkutteli, sillä hän halusi parantaa kielitaitoaan. Se ei kuitenkaan käynyt helposti.

– Vasta täällä olen alkanut oppia suomea ihan kunnolla. Minulle kyllä puhuttiin lapsena suomea, mutta olen ehtinyt unohtaa kielen oikeastaan kokonaan. Nyt, kun kaikki työkaverit puhuvat suomea, kieli tulee opittua työn ohessa, hän sanoo.

Varsinkin aluksi yhteisen kielen puuttuminen on tuntunut ärsyttävältä.

– On tosi turhauttavaa, kun ei tule ymmärretyksi, Andrés sanoo.

– Andrés on kuitenkin oppinut jo kolmessa kuukaudessa ihan valtavasti, Simppu kehuu. Andrés työskentelee Kannusalissa oppisopimuskoulutuksella, ja koulutus kestää kaksi vuotta.

– Meillä on usein lyhyempiaikaisia harjoittelupaikkoja auki. Ideana on kannustaa ja kouluttaa työntekijöitä samalla eteenpäin, jotta he saavat jalansijaa suomalaiseen työelämään, Simppu sanoo.

Kielitaidon ei pidä olla kynnyskysymys

Oli tavoitteena sitten lyhyempi tai pidempi työskentelyjakso, Simppu, Trang ja Grace huomauttavat, ettei minkään työyhteisön kannattaisi pitää monikielisyyttä kynnyskysymyksenä.

– On tärkeää, että työpaikalla on turvallinen olo puhua, käytti sitten mitä kieltä hyvänsä. Kielestä ei myöskään kannata tehdä liian isoa numeroa, Grace sanoo.

Trang huomauttaa, että johdolta vaaditaan ymmärrystä etenkin perehdytysvaiheessa.

– Esimerkiksi alussa on tärkeää perehtyä dokumentteihin sillä kielellä, jota aidosti ymmärretään, hän sanoo.

Kieliä ja kulttuureita

Sekä Talent Hubin että Kannusalin työntekijät kertovat yllättyneensä siitä, miten korkealle suomen kielen taitoa arvotetaan työelämässä.

– Meille tulee todella päteviä, korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka eivät pääse töihin siksi, että he eivät puhu täydellistä suomea. Se on hullunkurista, sillä monissa työtehtävissä suomen kielen täydellistä osaamista ei kuitenkaan tarvita, Grace sanoo.

– Lisäksi moni tuntuu pelkäävän ensimmäisen vieraskielisen työntekijän palkkaamista. Meiltä saa näihin tilanteisiin apuja, Trang lisää.

Simppu sanoo, että monella työpaikalla päädytään turhaan puhumaan pelkästään englantia.

– On turhaa jäädä puhumaan huonoa englantia, jos vaihtoehtona olisi oppia kunnolla suomea ja päästä sitä kautta paremmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, hän sanoo.

Parhaimmillaan monikielisessä työyhteisössä pääsee kokemaan myös kulttuurienvaihtoa aidoimmillaan. Espoo Talent Hubin työntekijät ovat ottaneet tavaksi tuoda juhlapäivinä työpaikalle ruokia omista kotimaistaan.

Vaikka kaikkien Kannusalin työntekijöiden äidinkieli ei ole suomi, työkielenä siitä pidetään kiinni. Välillä Simppu Silaste ja Andrés Soromaa turvautuvat elekieleen.

– Olemme syöneet niin amerikkalaista kurpitsapiirakkaa, ranskalaista kakkua kuin suomalaisia jouluruokia. Gracen töihin tuoma ranskalainen kakku aiheutti melkoisen spektaakkelin, koska sen leikkaamiseen kuuluivat niin erikoiset säännöt. Kakun sisältä figuurin löytänyt sai kruunun päähänsä, ja minä nuorimpana jouduin leikkaamaan kakkua pöydän alla, Trang nauraa.

Talent Hubin työntekijöitä kuvakollaasina.

sekä kaupunkisuunnitteluun että työmatkaan.

2. Ruusun normityöpäivä sisältää 2–3 kokousta, sillä yksikkö on iso ja sen sisällä tehdään paljon yhteistyötä. – Onneksi on rauhallisempiakin päiviä!

3. Maailma on todistanut, kuinka yllätyksellistä kaikki on. Siksi kaupunkisuunnittelun on Ruusun mukaan oltava joustavaa ja tarpeen mukaan nopeastikin päivitettävissä.

4 & 5. Ruususta on motivoivaa saada selvityksiä valmiiksi ja viedä niitä eteenpäin asukkaille kerrottavaksi. Vieressä kollegat Asta Tirkkonen ja Minna Hietanen-Ovaska.

2.

4.

3.

1.

1. Metro kuuluu kiinteästi

Tulevaisuuden Espoo

Käsissä kaupungin tulevaisuus

Yleiskaavasuunnittelija Ruusu Vilokkinen on mukana kehittämässä alati kasvavaa kansainvälistä Espoota, joka on sekoitus kaupunkikulttuuria ja palveluita, toimivaa joukkoliikennettä sekä vehreää luontoa.

ESPOO KÄYNNISTI viime vuonna pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän yleiskaavatyön. Espoon yleiskaava 2060 tarkoituksena on luoda pitkän aikavälin strateginen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa kaupungin suunnittelua ja mahdollistaa rakentamista.

Yleiskaavasuunnittelija Ruusu Vilokkisen mukaan suunnittelutyö on monipuolinen palapeli, jonka haasteena on maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen huomioiden samalla kaupungin ilmastotavoitteet.

Ruusu on itsekin syntyjään espoolainen. Lukiossa hänestä piti tulla tulivuorentutkija, mutta työnäkymät olivat heikot. Niinpä hän päätyi opiskelemaan suunnittelumaantiedettä. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 2011 ja on työskennellyt Espoon kaupungilla yleiskaavasuunnittelijana vuodesta 2017.

Työssä häntä viehättää se, miten kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan tulevaisuuteen.

– On ymmärrettävä kokonaisuus ja monien ilmiöiden syy-seuraus-suhteet. Niin moni asia vaikuttaa toisiinsa. Haluan rakentaa kestävää tulevaisuutta ja ajatella, että työlläni on merkitystä, Ruusu kiteyttää.

Espoon luonto huomioidaan suunnittelussa

Espoon yleiskaavassa tähdätään pitkälle vuoteen 2060, jolloin sen parissa työsken-

televä Ruusu on 72-vuotias. Hän kuitenkin paljastaa, että tämänhetkinen suunnitelma on tarkoitus saada maaliin viidessä vuodessa.

– Olen luonteeltani pitkäjänteinen, ja pystyn pitelemään hyvinkin isoa pensseliä käsissäni. Suunnittelutyötä tehdään tämän hetken parhaan tiedon mukaan, mutta siinä vaiheessa, kun olen eläkkeellä, yleiskaava on päivitetty jo moneen kertaan.

Tällä hetkellä työssä on menossa tavoitevaihe, sen jälkeen ryhdytään laatimaan karttaluonnoksia. Joka vaiheessa asukkaille järjestetään tietoiskuja, joissa he saavat esittää kysymyksiä.

– Olemme asukkaiden kanssa samaa mieltä siitä, millainen on hyvä Espoo, mutta kaupungin kasvu on asukkaille myös kipukohta, sillä pelätään, että luonto jää kasvun alle.

Ruusun mukaan tavoitteena on kuitenkin viihtyisä ja vehreä kaupunkiympäristö, jossa on monipuolisesti palveluita ja vireitä, käveltäviä keskuksia. Myös ilmastotavoitteet edellyttävät, että kaupunki vaalii sen luontoa.

Espoon yleiskaavan parissa työskentelee 30 ihmisen yksikkö, joka on osa kaupunkisuunnittelukeskusta.

– Työni ei ole onneksi yksin puurtamista, vaan tätä tehdään yhdessä kivojen työkavereiden kanssa. Meillä kaikilla on erilaiset osaamisalueemme. Koen työni hyvin motivoivaksi.

WeeGee ja Glims tekivät ennätyksiä

Näyttelykeskus WeeGee oli viime vuonna koko maan kolmanneksi suosituin Museokorttikohde.

Mauri Kunnas -näyttely oli varsinainen vetonaula, mutta myös näyttelykeskuksen molemmat museot rikkoivat aiemmat kävijäennätyksensä.

KAMU Espoon kaupungin museossa kävi 165 018 vierailijaa ja EMMA – Espoon Modernin taiteen museossa 170 822 vierailijaa.

KAMUN viidestä eri museokohteesta suosituin oli vanha kestikievari, Talomuseo Glims, 78 739 kävijällään. Viehättävä paikka erityisesti kevään ja kesän tullen!

HETKINEN ESPOOTA KUVA Juho Kuva

GALLUP

MILLAISTA ESPOOLAISTENTALOA TOIVOT?

Puretun Virastotalo 2:n paikalle rakennetaan espoolaisten kohtaamispaikaksi uusi Espoolaistentalo. Rakennuksessa yhdistyvät kaupungin hallinnolliset tilat, monipuoliset palvelut, kulttuuri- ja liiketilat sekä päätöksentekoa ja asukasyhteistyötä palvelevat tilat. Kysyimme muutamalta Espoon kaupungin työntekijältä, millainen talo heillä olisi toiveissa.

”TALON tulisi taipua monenlaiseen tekemiseen ja erilaisten työntekijöiden tarpeisiin. Haluaisin, että työtilat olisivat kutsuvia ja toimistolle olisi mukava tulla. Vaikka kaikille ei ole omaa työpistettä, niin toivoisin, että jokainen löytäisi sopivan paikan, jossa työ sujuu. Toivoisin myös, että yksiköillä olisi edes pienet omat kotipesät, joista toimistopäivinä löytää tutut työkaverit. Se, että kokous- ja yleiset tilat ovat kuntalaisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin, on hyvä. ”

KATIHANNA ILOMÄKI , hankinnan erityisasiantuntija

Espoolaistentalon arkkitehtuurikilpailu on parhaillaan käynnissä, ja voittajaehdotus selviää kesäkuussa.

Tavoitteena on ottaa talo käyttöön vuoden 2029 aikana.

”TILARATKAISUN tulisi mielestäni tähdätä yhteisöllisyyden tukemiseen ja matalan kynnyksen lähestyttävyyteen. Onnistuessaan Espoolaistentalo toteuttaa Kaupunki palveluna -ajatusta, jossa asiakkaan on helppo lähestyä kaupungin palveluita riippumatta ensisijaisesta palvelutarpeestaan. Vastaavista tilaratkaisuista on Espoossa jo hyviä aiempia esimerkkejä. Toivon myös, että paikallisten yritysten tarpeet ovat esillä tilan ja sen palveluiden suunnittelussa.”

RIKU HEINO, yrityspalvelupäällikkö, elinvoima

”TOIVON tulevalta Espoolaistentalolta sekä yhteisöllisyyden että rauhoittumisen mahdollistavaa suunnittelua. Etäkokouksia on paljon, ja niihin tarvitaan useita hiljaisia tiloja. Lisäksi toivon, että yhteiset kahvihetket, vuorovaikutus sekä kokoukset livenä ovat mahdollisia tilojen puolesta. Yhteinen ruokala, kuntosali ja liikuntatila olisivat mahtavia! Voisiko organisaation eri tahoille olla omat nimikkotilansa, mutta myös yhteisiä kokoontumispaikkoja?

ANNIKA KAARNALEHTO, erityissuunnittelija, kasvun ja oppimisen toimiala