Anime #113, joulukuu 2019 by Pop Media

Nro 113

4/2019

10€

Animuei! uudist

Arvostelussa: + Babylon + BEASTARS + Demon Slayer + Ryuko + paljon muita

Anime Kiinassa Politiikka ei estä japanilaisen animaation vientiä

Parhaat käännösranobet Lukusuosituksia pyhien ratoksi

TOP 5+1 Romaanit animangan takana

Pääkirjoitus

Lukurauhaa! Kuva: Lasse Erkola

oulun aikaan Suomi hiljenee. Kaupoista monet ovat kiinni, kotona korkataan glögit ja sytytetään kynttilät. Lunta sataa, jos ilmastonmuutos niin suo, ja jotkut urheat jopa hiljentävät Whatsappin ja Instagramin. Rauhallisina iltoina mikään ei ole mukavampaa kuin tarttua hyvään kirjaan. Tässä numerossa on suosituksia mainioista light noveleista, joista monet ovat saaneet myös anime- tai manga-sovituksen. Romaanien ystäville on puolestaan sivulla 21 teoksia, jotka ovat inspiroineet animen tekijöitä. Tervetuloa kirjallisiin maailmoihin! Nähdään uudella vuosikymmenellä heti tammikuussa.

Riikka Haapanen

päätoimittaja

@appelsiinikoala

14 28

NRO 113

Tässä numerossa

Teema

ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI

Kirjat ja lukeminen / Monien animanga-tuoteperheiden juuret ovat kirjallisissa lähteissä. Tässä numerossa on lukemiseen liittyviä vinkkejä. Kurkistimme myös, miltä tuore Ascendance of a Bookworm -sovitus näyttää. 17 18 21

Manga Plus: Lukupalvelu esittelyssä Ranobet: Joulun kirjatoivelista Top 5 + 1: Kirjallisuus animen taustalla

toimitus@animelehti.ﬁ www.animelehti.ﬁ

Animistit Päätoimittaja: Riikka Haapanen Toimituspäällikkö: Panu Saarenoja Tuottaja: Johanna Puustinen Ulkoasu: Lasse Erkola, Minna Erkola Avustajat: Valtteri Strömsholm, Petri Pohjonen, Maija Lehtola, Maaret Stepanoﬀ, Olli Riihimäki, Mette Pesonen, Nuppu Eskelinen, Nita Mäenpää, Tuomas Hiden, Matias Kyriacou, Emma Kunnari, Salla Pajunen, Jenni Väyrynen, Paula Haapanen, Nuutti Aleksis, Aleksi Pirinen, Mauno Joukamaa, Jari Lehtinen

Kansikuva Classroom of the Elite © Shougo Kinugasa, KADOKAWA

Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.ﬁ Puhelin: 03-42465361

HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalveluun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.

Artikkelit 14 24 26 28

Animea kiinalaisin erityispiirtein 2019: kohokohdat Takarazuka osa 2: Otokoyakut Rose of Versailles: Miekka ja Ruusu

Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI Toimitusjohtaja: Petteri Moisio

Ilmoitukset ja myynti Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.ﬁ

Ajankohtaista 06 10 12 13

Uutiset Seuraavan kauden nostot Gainaxin johtaja ahdistelusyytteessä Shiwasu

Paino Uniprint Seuraava Anime ilmestyy 24.1. Vuonna 2020 ilmestyy 4 numeroa. Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

Vakiot 03 11 22 30 50

Pääkirjoitus Kuvastin ja julkaisukalenteri Ajatuksia animesta: Vuosikymmenen loppu Klassikko: Plastic Little Animen ohi: Fanituksen sudenkuopat

Arvostelut 36 38 39 40 42 43 44 45 46 47 47 48 49

ANIME + MANGA: BEASTARS ANIME: Ascendance of a Bookworm ANIME: Babylon ANIME: Fruits Basket ANIME: The Case Files of Lord El-Melloi II ANIME: Demon Slayer ANIME: O Maidens in Your Savage Season MANGA: The Way of the Househusband MANGA: Dear Sa-chan MANGA: Minun susipoikani MANGA: Nivawa ja minä MANGA: Ryuko MANGA: Cats of the Louvre

Ajankohtaista Sarjat

Ihmiset © Natsunagu!

Erased-mangaka Kei Sanbelta uutta mangaa

rased-nimikkeestä Suomessa tunnettu Kei Sanbe on aloittanut uuden sarjan. Mizutamari ni ukabu shima alkoi marraskuussa Evening-lehden numerossa 24/2019. Sarja käsittelee Erasedin ja For the Kid I Saw in My Dreamsin tapaan yksinäisiä, trauman kokeneita lapsia. Sarjassa sisarukset näkevät äitinsä hylkäävän

Lähde: Manga Mogura, The Dead Toons

Natsunagu: Kumamotolaisten tekemää animea Kumamotosta

heidät huvipuistoon. Kosmiset voimat puuttuvat tilanteeseen: salamaniskun seurauksena poika herää aikuisen miehen ruumiissa – vierellään kuollut nainen.

uonna 2016 Kumamoton prefektuurissa menehtyi ainakin 50 ihmistä maanjäristyksissä. Prefektuuri on toipunut järistyksistä varsin hyvin, ja selviytymistä juhlitaan tammikuussa alkavan animen merkeissä. Joukko Kumamotosta lähtöisin olevia anime-taiteilijoita tiimiytyi toteuttaakseen järistyksen jälkimaininkeihin sijoittuvan animen, joka kantaa nimeä Natsunagu. Tarinassa yliopisto-opiskelija Natsuna palaa kotiseuduilleen etsimään ystäväänsä, johon hän menetti yhteyden maanjäristysten aikaan. Animen takana on Kumamoton paikallishallinto. Lähde: Crunchyroll, ANN

Narutolle oma kanava CBS Interactiven omistama yhdysvaltalainen Pluto TV -videopalvelu on perustanut Narutolle oman kanavan, VIZ Media tiedotti AnimeNYC-tapahtumassa. Marraskuussa auennut digitaalinen kanava 667 on lineaarinen, mainosrahoitteinen kanava videopalvelun sisällä. Pluto TV:n palvelut ovat saatavilla myös Euroopassa. Palvelun käyttäminen on mahdollista muun muassa Android TV:llä, Apple TV:llä ja Chromecastilla. Lähde: Pluto TV, The Dead Toon

An Incurable Case of Love -mangasta TVsovitus, Takeru Satou tähdittää

amurai-elokuvissa viime vuosina proﬁloitunut Takeru Satou näyttelee tuoreimman tiedon mukaan miespääroolia An Incurable Case of Love -mangan -televisiosarjasovituksessa, uutisoi Shogakukanin julkaisema Petit Comic joulukuun numerossaan. Maki Enjoujin mangaan pohjaavan sarjan naispää-

osaa näyttelee Mone Kamishiraishi. Enjouji tunnetaan lännessä parhaiten romanttisesta komediastaan Happy Marriage, joka on myös sovitettu televisioon vuonna 2016. Sarja on katsottavissa Amazon Primessä.

Lähde: ANN, Crunchyroll

Ihmiset © Toriko Chiya, SHUEISHA

Leiji Matsumoto ja One sairaalaan

arraskuussa manga-harrastajat saivat huolestuttavia uutisia manga-taiteilijoiden hyvinvoinnista. Kuun puolivälissä Italiassa Captain Harlockin juhlavuosikiertueella ollut Leiji Matsumoto kiidätettiin sairaalaan epäillyn sydänkohtauksen vuoksi. Vaikka mangaka jäi sairaalaan hoidettavaksi, hänen tilaansa luonnehdittiin medioissa ”vakaaksi” kohtausta seurannee-

na päivänä. 81-vuotias Matsumoto palasi Japaniin 4. joulukuuta. Pari päivää myöhemmin One-Punch Man -verkkosarjakuvan luoja ONE tiedotti olevansa sairaalassa hoidettavana. Sairaalareissun aiheutti pahentunut ﬂunssa.

Lähde: The Japan Times, Kyodo News, Comicbook.com, NHK World

Mangaka Hideo Azuma menehtynyt syöpään

Lähde: Kotaku, ANN, Crunchyroll

olicon- ja moe-estetiikkaan suurisilmäisillä tytöillään merkittävästi vaikuttanut mangaka Hideo Azuma on kuollut ruokatorven syöpään lokakuussa. Hän oli 69-vuotias. 70-luvulla suosionsa huipulla olleen taiteilijan tuotannosta sovitettiin anime-sarjoiksi muun muassa Nanako SoS ja Little Pollon. Myöhempinä vuosinaan Azuma tuli tunnetuksi kamppailustaan alkoholismin kanssa. Hän katosi kahdesti julkisuudesta. Vuonna 2005 hän julkaisi Disappearance Diary -nimisen mangamuotoisen päiväkirjan, jossa hän kävi läpi alkoholiongelmaansa ja kodittomuuttaan. Teos palkittiin muun muassa Osamu Tezuka Cultural Awardsien pääpalkinnolla vuonna 2006.

Useita pitkiä mangasarjoja päätökseen

uodenvaihteessa lukijat ovat joutuneet sanomaan hyvästit useammalle pitkäikäiselle mangalle. Toriko Chiyan toimistoromanssi Clover Tréﬂe, joka on jatkoa mangakan Cloverille, päättyi Cocohana-lehden marraskuisessa numerossa 1/2020. Viimeinen luku merkitsi historian siipien havinaa, sillä Clover-mangaa ilmestyi 22 vuoden ajan. Clover Tréﬂen lisäksi kahdenkymmenen vuoden virstanpylvään ehti ohittaa Kousaku Anakubon Pocket Monsters. Yksi ensimmäisistä Pokémon-tuoteperheen mangoista alkoi ilmestyä vuonna 1996, ja viimeinen luku ilmestyi lokakuussa. Anakubon alkuaikojen näkemys taskuhirviöistä sisälsi roisiakin huumoria, ehtipä Red eräässä alkupään luvussa viuhahtaakin. Natsumi Eguchin manga Hozuki’s Coolheadedness tulee päätökseensä kevään 2020 aikana. Helvetin herraa palvelevasta demonista kertova sarja alkoi vuonna 2011 Weekly Morning -lehdessä. Kodansha julkaisee mangaa digitaalisena englanniksi. Lähde: Comicbook.com, The Gamer, Manga Mogura, ANN

Musiikki

Ilmiöt Kyoto Animation jakaa lahjoitusrahat uhreille ja omaisille Kyoto Animation perusti tilin lahjoituksia varten kesällä tapahtuneen tuhopolton jälkeen. Ihmiset ovat osallistuneet studion suruun avokätisesti: tilille oli lahjoitettu marraskuun puoliväliin mennessä 3,2 miljardia jeniä (noin 26 miljoonaa euroa). Marraskuussa Kyoto Animation tiedotti ensimmäisen kerran aikeistaan lahjoitusten suhteen. Studio ilmoitti, että se aikoo jakaa koko

summan uhreille ja heidän omaisilleen kertakorvauksina. Tasasummien sijaan studio tapaa selviytyneiden ja menehtyneiden uhrien perheet ja pyrkii sen jälkeen antamaan perheen tilanteen vaatiman summan. Studio aikoo huomioida muun muassa uhrien aseman elättäjinä ja lapsien olemassaolon. Lähde: Soranews 24

Wotakoihin Evangelionin säveltäjän musiikkia

ive-action-elokuvasovitus Fujitan mangasta Wotakoi: Love Is Hard for Otaku tulee ensi-iltaan Japanissa alkavan vuoden helmikuussa. Gintama-ohjaaja Yuichi Fukudan uutuudesta povataan menestystä, ja tähtikerroin onkin elokuvassa kohdillaan. Päärooleissa nähdään Kento Yamazaki ja Mitsuki Takahata. Lisäpöhinää elokuva sai ympärilleen, kun elokuvan virallisella kotisivulla julkaistiin tiedote elokuvan säveltäjästä. Tiedotteen mukaan musiikkia elokuvaan on kynäillyt tuottaja-säveltäjä Shiro Sagisu. Sagisun kolmekymmentä vuotta kestäneeseen uraan kuuluu useita merkkiteoksia, kuten esimerkiksi Evangelion-tuoteperhe. Lähde: Crunchyroll, viralliset kotisivut

Harajukun vanha puinen asema korvataan

arajukun ikoninen puinen asemarakennus joutuu siirtymään modernin kaksikerroksisen asemarakennuksen tieltä, tiedottaa JR East. Yhtiö vetoaa turvallisuusriskeihin: Tokion vanhimman jäljellä olevan puisen asemarakennuksen rakenteet eivät ole paloturvallisista materiaaleista rakennettuja, ja ahtaat kulkuväylät aseman edessä tukkeutuvat etenkin isojen tapahtumien aikaan. Yhtiö on kolmen vuoden ajan selvittänyt vanhan asemarakennuksen kohtaloa ja päätyi lopulta siihen, että se korvataan uudella rakennuksella. Uuden aseman on määrä avautua ensi keväänä Tokion olympialaisia varten. Lopullisesti asema

valmistuu vuonna 2021. Vielä on epäselvää, siirretäänkö alkuperäinen, lähes satavuotias rakennus muualle vai puretaanko se kokonaan. Tulevien olympialaisten hengessä myllätään myös muualla Tokiossa. Purkutuomion on saanut myös Akihabarassa sijaitseva rakennus, jossa tällä hetkellä toimii kaksi tunnettua teemakahvilaa: AKB48-idoliryhmän kahvila-myymälä ja Gundam-teemakahvila. AKB48-kahvila sulkee ainakin toistaiseksi ovensa kokonaan, mutta on mahdollista, että taustaorganisaatio löytää korvaavat tilat myöhemmin. Gundam-kahvila ei ole tiedottanut vielä tilanteestaan. Lähde: NHK, Sora News 24

Ilmiöt

Square Enixin lisenssejä alkavalle vuodelle

12 vuotta historiaa katki: Demon Slayer ohitti One Piecen

hdysvaltoihin omalla sivuhaarallaan laajentanut Square Enix paljasti kuusi hankkimaansa lisenssiä AnimeNYC-tapahtuman paneelissa marraskuussa. Yhtiö on lisensoinut sekä mangoja että ranobeja. Uutuuksien on määrä ilmestyä vuoden 2020 toisella puoliskolla. Square Enix on hankkinut Royn kirjoittaman ja Ranranin kuvittaman By the Grace of the Godsin. Isekai-tunnelmissa kulkevassa tarinassa kuollut keski-ikäinen liikemies saa uuden elämän nuorena poikana toisessa maailmassa. Bisnes on kuitenkin päähenkilöllä verissä, sillä hän keksii voivansa hyödyntää limoja. Toinen Square Enixin hankinta perustuu Nier:Automata -videopeliin ja kantaa nimeä Nier:Automata: YoRHa Boys. Ranoben on kirjoittanut Jun Eishima, ja kuvittamiseen on osallistunut Final Fantasyn parissakin työskennellyt Toshiyuki Itahana. Manga-nimikkeisiin kuuluvat Satomi U:n ruoka-manga Beauty and the Feast, Daiki Kobayashin Ragna Crimson, keisarillisesta ruoanmaistajasta kertova The Apothecary Diaries (Kusuriya no hitorigoto) ja Konbu Wakamen The Great Jahy Will Not Be Defeated.

ikakausi on päättynyt, valtikka vaihtunut ja saappaat jätetty seuraajan täytettäviksi. Ensimmäistä kertaa kahteentoista vuoteen One Piece ei ole Oriconin vuosittaisen myydyimmät mangat -listauksen ykkösenä. Demon Slayer (Kimetsu no yaiba) oli marraskuussa ohittanut merirosvoseikkailun noin 200 000 kopiolla. Demon Slayer singahti viikko- ja kuukausilistojen kärkikahinoihin anime-adaptaation myötä. Hyvin toteutettu anime sai japanilaiset kiinnostumaan myös alkuperäisestä mangasta. Innokkaimmat animen fanit ovat ostaneet vanhoja pokkareita bulkkitavarana lähettääksen viestin, että Demon Slayer -animen kakkoskaudelle on kysyntää. Huikeasta myyntimenestyksestä huolimatta Demon Slayer ei ole vielä rankannut ykköseksi Oriconin viikkolistalla. Parhaiten on sijoittunut tuorein pokkari, järjestyksessään 17., joka kipusi sijalle kaksi. Oriconin vuosilistalla kärkiviisikkoon mahtuivat Demon Slayerin ja One Piecen ohella Yasuhisa Haran Kingdom, The Promised Neverland ja The Quintessential Quintuplets. Lähde: Comicbook.com, ANN

Lähde: Crunchyroll

Mangakat tukkanuottasilla piraattisivujen kanssa Hongkongin mielenosoitusten vuoksi

ongkongissa on osoitettu mieltä puolen vuoden ajan manner-Kiinan puoltaman karkotuslakialoitteen vuoksi. Tullessaan voimaan laki mahdollistaisi rikollisten luovuttamisen Hongkongista Kiinaan, minkä monet pelkäävät johtavan toisinajattelijoiden luovuttamiseen ja kaupungin autonomisen aseman rapautumiseen. ”Yhteen Kiinaan” uskovat kiinalaiset ovat puolustaneet keskusjohtoa voimakkaasti, ja nyt heidän kritiikkinsä tielle ovat joutuneet japanilaiset mangakat. Kiinalaiset manga-piraattisivut ovat julistaneet boikotin Hongkongin mielenosoittajia tukevia mangakoita kohtaan. Mangakoita tämä taitaa lähinnä naurattaa, sillä he ovat alkaneet käyttää Hongkongia tukevia hashtageja taistelussa piratismia vastaan. Hankkiutuakseen blokkiin ja saadakseen työnsä pois laittomilta sivustoilta, mangakat ovat käyttäneet erilaisia Hongkongille solidaarisuutta osoittavia aihetunnisteita sosiaalisissa medioissa. Lähde: Comicbook.com

Seuraavan kauden nostot

Nostamme toimituksen kaikuluotaimeen osuneita kiinnostavia anime-uutuuksia talvikaudelta 2020.

Smile on the Runway PERUSTUU MANGAAN

SHOUJO, DRAMA

EZÓLA

11.1.

Liian lyhyt Chiyuki haluaa malliksi, ja hänen luokkatoverinsa Ikuto unelmoi urasta muotisuunnittelijana. Fruits Basketin animaatio-ohjaaja Misaki Kaneko on suunnitellut muodin pyörteissä unelmiaan jahtaavat hahmot Kotoba Inoyan sympaattiseen mangaan pohjaavaan animeen.

Plunderer

PERUSTUU MANGAAN SEIKKAILU, DRAAMA, FANTASIA GEEK TOYS ALKAA 8.1. Numeromysteerit ovat aina kiehtovia, ja sellaisen fantasiaympäristössä tarjoilee tällä kaudella Plunderer. Päähenkilö Hina elää maailmassa, jossa jokainen syntyy numero ihollaan. Numero voi liittyä millä tavalla tahansa henkilön elämään. Kun numero nollautuu, ihmisen kohtalona on joutua paikkaan nimeltä Abyss, jota kuvaillaan kuolemaakin kamalammaksi. Sarjaa striimaa tammikuussa Funimation, joten Eurooppa-striimiä odotellessa voi tutustua Yen Pressin julkaisemaan käännökseen mangasta.

GENO STUDIO SCI-FI, SEINEN

6.1.

MANGA

Amazon Prime on poiminut levitykseen Geno Studion sovituksen Ranjou Miyaken mangasta. Sci-ﬁ -premissi on mehukas: toisten muistoja hallitsemaan pystyvät ihmiset voivat käyttää voimiaan mysteerien ratkomiseen tai jopa salamurhaamiseen. Lue laajempi juttu seuraavasta Animen numerosta.

Dorohedoro PERUSTUU MANGAAN

MAPPA

PERUSTUU MANGAAN TOIMINTA, SHOUNEN NEXUS 4.1. 13.1.

TOIMINTA, SEINEN, FANTASIA

Päähenkilö Sudou kokeilee uutta mobiilipeliä tietämättään, että sitä ei voi lopettaa. Maailmalla on tehtailtu paljon mediatuotteita vastaavan tapaisella premissillä, jossa peli tai sovellus paljastuu tappavaksi (Joker Game, Nerve). Pystyykö Nexus rutistamaan ulos jotakin uutta?

Päähenkilönä on muistinmenetyksestä kärsivä matelijapäinen Caiman, joka asuu helvettiä julmemmassa, velhojen hallitsemassa Aukossa. Tämä taikuudella maustettu verinen syltty sopii MAPPA-studiolle, sillä studio on parhaimmillaan toteuttaessaan kieroutuneesti rakennettuja maailmoja. Yuichiro Hayashi (Kakegurui) ohjaa tämän kauden oletettavasti rosoisimman uutuuden. Pääkäsikirjoittajana hyörii Banana Fishistä ja Mob Psycho 100:sta tuttu Hiroshi Seko.

Darwin’s Game

Pet

Kuvastin Babylon © Mado Nozaki, Kodansha / Twin Engine

Babylon, jakso 2 (2019) Babylonin kakkosjakson kuulustelukohtauksen ahdistavuutta korostetaan luovilla kamerakulmilla ja leikkauksilla, sinisellä valaistuksella, hyperlähikuvilla silmistä ja animoimalla myös pieniä eleitä, kuten huulten ja hiussuortuvien

liikahduksia. Iso merkitys on kuitenkin myös kohtauksen leveällä kuvasuhteella. Mustat palkit tekevät kohtauksesta painostavan ja klaustrofobisen verrattuna muuhun sarjaan, jonka kuvasuhde on normaali

Suomenkieliset mangajulkaisut My Hero Academia 7 13.12.2019 Patriootti Moriarty 6 13.12.2019 Minun susipoikani 2 20.12.2019 Nivawa ja minä 2 20.12.3019 Sherlock: Kiusallinen skandaali 1 20.12.2019 Last Wars 9 3.1.2020 Poissa – Erased 9 3.1.2020 Tokyo Ghoul:re 5 10.1.2020 Fullmetal Alchemist 18 17.1.2020

16:9. Kuulustelun aikana näkyvä takauma taas esitetään kapealla 4:3-kuvasuhteella, kellertävällä valaistuksella ja analogisen kohinan säestämänä, aivan kuin se olisi kuvattu vanhanaikaisella videonauhurilla.

= Sarja alkaa = Yksiosainen

= Uusintapainos = Sarja päättyy

Ajankohtaista

Kuvakaappaus ANN Newsin uutislähetyksestä, YouTube.

Gainax-pomo pidätetty Tomohiro Makia syytetään lapsen seksuaalisesta ahdistelusta

ainax-studion vastaava johtaja Tomohiro Maki pidätettiin joulukuun 5. päivä. Useat lähteet uutisoivat joulukuun alussa, että Makin epäillään kuvanneen ja kosketelleen nimeämätöntä ääninäyttelijäopiskelijaa säädyttömällä tavalla. Poliisin raportin mukaan ääninäyttelijä olisi joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi neljä kertaa kuluvan vuoden helmikuussa. Maki on pakottanut naisen paljastamaan yläruumiinsa ja ottanut tästä kuvia. Maki on väittänyt naiselle, että kuvaaminen valmistaisi häntä viihdetaiteilijan uraa varten. Lisäksi Maki olisi kosketellut ainakin naisen jalkaa epäsopivalla tavalla hieronnan varjolla. Maki on kiistänyt teot lukuun ottamatta valokuvausta. Kuvat hän on kuulemma ottanut ääninäyttelijän pyynnöstä. Tapaus on kuohuttanut erityisesti, koska Makin uhri on ollut raporttien mukaan tekohetkellä alaikäinen. Japanilaisen median mukaan ääninäyttelijän urasta haaveillut tyttö on ollut Makin tavatessaan myöhäisteini-ikäinen, mikä tarkoittaa 15-19–vuotiasta. Maki on ollut tekohetkellä ääninäyttelijöitä valmentavan Gainax Internationalin johtaja. Tyttö oli solminut sopimuksen yrityksen kanssa ja asui Tokiossa asunnossa, jota nimitettiin naisten asuntolaksi. Kyodo Newsin, Sankei Newsin ja The Japan Timesin mukaan kyse oli todellisuudessa Makin itsensä

omistamasta asunnosta. Kaikki häirintäkerrat, mukaan lukien alastonkuvaus, tapahtuivat samaisessa asunnossa. Gainax tunnetaan parhaiten Neon Genesis Evangelion -hittisarjasta. Hideaki Anno ja joukko muita Osakan yliopiston opiskelijoita perustivat Gainaxin 80-luvulla. Anno lähti Gainaxilta vuonna 2007 työskennelläkseen perustamassaan Studio Kharassa. Gainaxin välit Studio Kharaan ovat huonontuneet vuosien varrella. Aluksi studiot tekivät yhteistyötä, mutta vuonna 2016 Studio Khara haastoi Gainaxin oikeuteen. Oikeustapauksen taustalla olivat maksamattomat rojaltit projekteista, joissa Anno oli työskennellyt, sekä Kharan Gainaxille vuonna 2014 myöntämä laina, jota Gainax ei ollut maksanut takaisin. Oikeus tuomitsi tapauksen Studio Kharan hyväksi vuonna 2017. Studio Khara julkaisi pidätyspäivänä tiedotteen, jossa se tiukasti loitonsi itsensä sekä 50-vuotiaasta Makista että Gainaxista. Studio Kharan mukaan studiolla, Annolla tai tulevan Evangelion-elokuvan ohjaajalla Kazuya Tsurumakilla ei ole mitään yhteyttä Makiin. Maki on työskennellyt johtotehtävissä Gainaxilla vuodesta 2015 alkaen. Vastaavaksi johtajaksi hänet nimitettiin tämän vuoden lokakuussa. Lähde: The Japan Times, Kyodo News, Sankei News, ANN News, Kotaku, Crunchyroll Kuva © ANN News

Twitter

@Studio_Saari 30.10.2019 Säveltäjä Hideyuki Shima mainostaa anime-projektia, johon osallistui: I made music for the new TV anime series “PET” which is based on the thriller manga by Miyake Ranjo. Director is Omori Takahiro who is also known for “Natsume Yujincho”.It`s available to watch with Amazon prime video internationally from January 2020!

Utagawa Kunisadan puupiirros Shiwasu: Mochitsuki vuodelta 1854. Nykyisin RISD Museumin kokoelmissa.

Shiwasu Juokse, munkki, juokse

@agraph 9.10.2019 Myös Kensuke Ushio kertoilee kuulumisiaan:

oulukuu on perinteisesti kiireistä aikaa Japanissa lähestyvän vuodenvaihteen takia. Kotiäidit kokkaavat jääkaapit ja pakkaset täyteen pieniä, helposti säilyviä ruoka-annoksia, jotta välttyisivät uuden vuoden pyhinä ruoanlaitolta. Työ- ja opiskelijaporukat pitävät bounenkai-juhlia unohtaakseen kuluneen vuoden harmit ja vastoinkäymiset. Postissa huhkitaan, jotta perinteiset uuden vuoden tervehdykset saadaan jaettua koteihin heti 1. tammikuuta. Perinteitä harrastavat valmistautuvat mochi-kakkusten valmistamiseen. Joulun hävittyä katukuvasta kodit ja kadunvarret täyttyvät hyvää onnea tuovilla ja pahoja henkiä karkottavilla koristeilla. Rauhoittuminen ja puhdistautuminen alkavat: uusi vuosi halutaan kohdata vailla painolastia. Vanhassa japanilaisessa kalenterissa joulukuuta kutsutaan kuvaavasti nimellä shiwasu (師走). Nimi kääntyy kirjaimellisesti merkitsemään ”juoksevaa opettajaa”. Historiallisesti hierarkkisessa Japanissa on arvostettu opettajia, mestareita, munkkeja ja pappeja. Tyypillisesti nämä henkilöt ovat edustaneet arvokkuutta, viisautta ja mielenrauhaa. Vuoden viimeinen kuu on kuitenkin niin täynnä seremonioita, riittejä ja vanhasta irtautumista, että jopa oppineen miehen on kerättävä helmansa ja juostava ehtiäkseen kaiken.

I’ll do the soundtrack of Netflix Anime “JAPAN SINKS: 2020” directed by Masaaki Yuasa. I’m so exited [sic] to make film with Yuasa-san again. Plz stay tune for more detail. #JAPANSINKS2020 #Netflix

@Dogen 19.11.2019 Japanin kielen opettaja Dōgen taivastelee kanjeja: In Japanese ‘tai’ (鯛) means ‘red-snapper ﬁsh’ and ‘yaki’ (焼き) means ‘cooked’. This, of course, is why ‘tai-yaki’ means ‘azuki bean paste cake’ wait what

”Historiallisesti hierarkkisessa Japanissa on arvostettu opettajia, mestareita, munkkeja ja pappeja. Tyypillisesti nämä henkilöt ovat edustaneet arvokkuutta, viisautta ja mielenrauhaa.”

@arashi5oﬃcial 3.11.2019 Helvetti jäätyi marraskuun alussa, kun Arashi avasi 20 yhteisen vuotensa jälkeen Twitter- ja Instagram-tilit: Twitterはじめました∼みんなと今まで以上に身近に、より早くつながれるように！僕らについてきてね!!!!! Hello Twitter! We wanted to get closer to our fans across the world. Come along with us!!!!! #嵐 #ARASHI

Animea kiinalaisin erityispiirtein

Kiinassa anime-harrastusta varjostavat niin virallinen sensuuri kuin yleiset epäluulot Japania kohtaan. Samalla kiinalaiset tekijät yrittävät saada itselleen vahvempaa jalansijaa oman maansa animaatiomarkkinoilla. Teksti: Eero Suoranta

uonna 2014 kolme sanomalehteä Chengdun miljoonakaupungissa varoitti pääkirjoituksissaan hiipivästä uhasta, joka oli saapunut kaupunkiin 102 ihmisen kokoisen patsaan muodossa. Tuo uhka oli lasten rakastama robottikissa Doraemon sekä japanilainen populaarikulttuuri ylipäänsä. Niiden takia kiinalaiset olivat lehtien mukaan vaarassa unohtaa sekä omat arvonsa että Japanin toisen maailmansodan aikaiset sotarikokset. ”Japanilaiset animaatiot, sarjakuvat ja pelit ovat saaneet niin lujan otteen monien nuorempaan sukupolveen kuuluvien sydämistä, että he puhuvat, kirjoittavat ja laulavat japanilaisella aksentilla ja japanilaiseen tyyliin. Kulttuuriperintömme ja kulttuurillisen itseluottamuksemme kannalta tämä ilmiö ei ole vain huolestuttava, vaan sitä voi jopa sanoa pelottavaksi”, yksi pääkirjoituksista maalaili. Chengdun lehdistön varoituksilla tai muillakaan moraa-

lipaniikeilla ei kuitenkaan vaikuta olleen vaikutusta japanilaisen nykykulttuurin vuosia jatkuneeseen suosioon Kiinassa. Animen ja mangan lisäksi miljoonat nuoret kiinalaiset kuluttavat japanilaisia ja japanilaistyylisiä pelejä, musiikkia, elokuvia ja TV-sarjoja. Ne puolestaan inspiroivat myös cosplayn ja conien kaltaista fanitoimintaa. Kiinassa tähän kaikkeen viitataan japanilaisittain ”2D-kulttuurina” (erciyuan wenhua) vastakohtana arkielämän kolmiulotteiselle maailmalle.

”Kaksiulotteisuus” alkoi saada jalansijaa Kiinassa 1980-luvun alussa, jolloin ulkomaailmalle avautuvassa maassa alettiin näyttää Astro Boyn kaltaisia lastenanimaatioita. 90-luvulla hiteiksi osoittautuivat muun muassa televisioidut Saint Seiya ja Slam Dunk sekä halvat piraattiversiot eri manga-sarjoista, joiden suosio sai Huashu Dawang (”Sarjakuvakuningas”) -lehden myös värväämään kiinalaisia faneja piirtämään niin sanottua ”uutta mangaa” (xinmanhua). Lehden

lakkauttamisen ja Internet-yhteyksien yleistymisen jälkeen niin taiteilijat kuin piratismikin siirtyivät verkkoon, josta on viime vuosina tullut myös virallisten anime-julkaisujen tärkeä levityskanava. Internetin yleistyminen oli merkittävä askel kiinalaisen 2D-kulttuurin kehityksessä muun muassa siksi, että se tarjosi harrastajille aikaisempaa parempia keinoja maan laajan ja usein mielivaltaisen sensuurikoneiston kiertämiseen. Kiinassa elokuvilla ja TV-ohjelmilla ei ole virallisia ikärajoja, ja esimerkiksi Death Noten ja Attack on Titanin kaltaisia sarjoja on kielletty liian väkivaltaisina lapsille. Piratismin takia kiellot ovat usein käytännössä tehottomia, mutta seuraukset niiden rikkomisesta voivat silti olla ankaria: viime vuonna Tianyi-taiteilijanimeä käyttävä kirjailija tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen ”säädyttömien” BL-teemaisten romaanien myymisestä, mikä sai monet kiinalaiset kyselemään viranomaisten suhteellisuudentajun perään. Sisältöjensä lisäksi manga ja anime ovat joutuneet silmätikuiksi alkuperänsä takia. Japanin toimet toisessa maailmansodassa ovat Kiinassa edelleen avoin haava, jonka paranemista koulujen ”isänmaallisuuskasvatus” sekä japanilaisten poliitikkojen omat kaunistelevat tulkinnat historiasta eivät ainakaan auta. Verkossa kansallismielisten kiinalaisten puheet ”japanilaisista pirulaisista” (riben guizi) ovat levinneet niin laajalle, että jälkimmäiset ovat jopa kehittäneet loukkauksen pohjalta ”Hinomoto Onikoksi” kutsutun demonityttöhahmon. Kiinan anime-harrastajat taas ovat yleensä vastanneet jännitteisiin korostamalla, että japanilaisen kulttuurin fanittaminen ei tarkoita maasta itsestään pitämistä tai sen politiikan hyväksymistä.

Flavors of Youth

Sisältöjensä lisäksi manga ja anime ovat joutuneet silmätikuiksi alkuperänsä takia. © Tencent Inc./ Fox Spirit Matchmaker Production Committee

Animen Kiinan-valloitusta on edesauttanut se, että sille ei ole juuri ollut maassa samoihin kohderyhmiin vetoavia paikallisia kilpailijoita. Kiinalaisella animaatiolla eli donghualla on toki oma 1920-luvulle asti ulottuva kunniakas historiansa, johon kuuluu esimerkiksi itseään Osamu Tezukaa innoittanut Prinsessa Rautaviuhka (1941) sekä muita perinteisiin kertomuksiin pohjautuvia klassikoita. Kiinan talousuudistukset ja avautuminen kuitenkin altistivat animaation tuottajat uusille kaupallisille paineille ja kansainväliselle kilpailulle, jolloin monet studiot keskittyivät tekemään halpoja liukuhihnatuotantoja tai toimimaan alihankkijoina ulkomaisille asiakkaille. 2010-luvulla kiinalainen animaatio on silti lähtenyt uuteen nousuun, jota ovat siivittäneet myös Tencentin ja Baidun kaltaisten teknologiayhtiöiden investoinnit viihdealalle. Vaikka elokuvien puolella kenttää hallitsevatkin tällä hetkellä länsimaisia vastineitaan muistuttavat koko perheen piirretyt, teattereissa on näkynyt myös joitakin anime-tyylisiä hittejä, kuten parodiseen Internet-sarjakuvaan perustuva One Hundred Thousand Bad Jokes jatko-osineen sekä ghiblimäisen kaunis Big Fish and Begonia. Leﬀapuolelta mainitsemisen arvoinen on myös kiinalaisjapanilainen 5 Centimeters Per Second -tribuutti Flavors of Youth, jota Netﬂix markkinoi ”Your Namen luojan” uutena teoksena, vaikka Makoto Shinkain

Fox Spirit Matchmaker

Kiinalaisten tekijöiden ja fanien kannalta nykytilanteeseen liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia.

itsensä sijaan elokuvasta olivat vastuussa hänen tuotantoyhtiönsä CoMix Wave ja kiinalainen Haoliners. Leﬀateatterien lisäksi ”kiinalainen anime” on rantautunut Bilibilin ja iQiyin kaltaisiin videopalveluihin, joista pelkästään ensimmäisellä on yli sata miljoonaa aktiivista käyttäjää. Internetissä suosituimpiin sarjoihin kuuluvat muun muassa homoromanttinen fantasiaeepos Mo Dao Zu Shi, e-urheilusta kertova The King’s Avatar sekä Fox Spirit Matchmaker, joka nimensä mukaisesti pyörii ihmisten ja henkiolentojen useita jälleensyntymiä kattavien rakkaussotkujen ympärillä. Tämänhetkisten trendien mukaisesti kaikki kolme perustuvat joko sarjakuvaan tai proosateokseen, ja kahdesta ensimmäisestä löytyy lisäksi muun muassa Netﬂixiin asti päätyneet live-action -versiot. Sekä Mo Dao Zu Shi että Fox Spirit Matchmaker myös ammentavat nimenomaan kiinalaisista taruista ja uskomuksista, joskin varsinkin viimeksimainittu on tyyliltään ehtaa animea.

Death Notea ja kiinalaisia sarjakuvavihkoja myynnissä Shanghain käytettyjen kirjojen torilla.

Shout! Factory/© Bi An Tian (Beijing) Culture Co., Ltd., Beijing Enlight Pictures Co., Ltd., Horgos Coloroom Pictures Co., Ltd

Huolet nuorison turmeltumisesta sekä halu tukea koti-

Big Fish and Begonia © Eero Suoranta

maista teollisuutta ovat saaneet myös Kiinan kommunistisen puolueen kiinnostumaan 2D-kulttuurin kehittämisestä. Jo vuonna 1995 käynnistetty Projekti 5155 yritti luoda tervehenkisempiä vaihtoehtoja tuontimangalle, mutta hanke lopetettiin kymmenen vuotta myöhemmin taloudellisesti kannattamattomana. Tänä vuonna vuorossa oli Kommunistisen nuorisoliiton tuottama The Leader, joka kertoo Karl Marxin elämästä ja uroteoista ideologisella paatoksella, romantiikkaa ja suuria tunteita unohtamatta. Vaikka sarjan ei voi sanoa negatiivisten katsoja-arvioiden valossa voittaneen Kiinan otakuja puolelleen, valtio varmasti ottaa mielellään kunnian kiinalaisen animaation nousukiidosta: se on tukenut alaa esimerkiksi veroeduin sekä rajoittamalla ulkomaisten tuotantojen näyttämistä televisiossa. Kiinalaisten tekijöiden ja fanien kannalta nykytilanteeseen liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia: valtion rahallinen tuki varmasti kelpaa monille, mutta virallisen Kiinan kiinnostus teosten sisältöjä kohtaan merkitsee myös sensuurin tiukentumisen riskiä. Japanilaisille studioille taas niiden kasvava riippuvuus Kiinan markkinoista tarkoittaa altistumista kaupallisille tappioille, jos mieliala naapurimaassa kääntyy jostain syystä japanilaisvastaiseksi. Samaan aikaan kiinalaiset katsojat saavat pikkuhiljaa nauttia teknisesti entistä laadukkaammista teoksista, joiden maan omasta kulttuurista ammentavilla tarinoilla on mahdollisuuksia erottua edukseen myös globaaleilla markkinoilla. Jos kaikki siis menee nappiin, Kiina voi olla seuraava animen suurvalta – ellei sitten robottikissa Doraemon tule sabotoineeksi näitäkin suunnitelmia.

Japanilaisten ja kiinalaisten sarjojen julisteita Shanghaissa.

Esittelyssä Manga Plus by Shueisha

hueisha julkisti tammikuussa 2019 Manga Plus -sivuston, joka julkaisee Shueishan manga-sarjoja maailmanlaajuisesti. Sivustolla on jakelussa muun muassa Weekly Shonen Jump - ja Jump Square -lehtien sarjoja. Mangojen luvut ilmestyvät palveluun samaan aikaan, kun ne ilmestyvät Japanissa alkuperäislehdissään. Manga Plus onkin käytännössä katsoen maailmanlaajuinen ja englanninkielinen versio digitaalisesta Shonen Jump+ -palvelusta; osan sarjoista voi lukaista myös espanjaksi. Osa palvelun sisällöstä on ilmaista, ja sivusto tukee alkuperäisten tekijöiden työtä.

Manga Plus -sovellus on saatavilla älylaitteille, mutta sivusto toimii kätevästi myös verkkoselaimella. Se on vapaasti käytettävissä kaikkialla maailmassa Japania, Kiinaa ja Etelä-Koreaa lukuun ottamatta, joissa on jo omat vastaavat sivustonsa. Manga Plus on näin suomalaisellekin varsin toimiva vaihtoehto, kun haussa on helppo ja laillinen manga-sivusto. Sivusto tarjoaa autenttisen lukukokemuksen Japanin ulkopuolisille faneille. Manga Plus ei tarjoa kaikkia lukuja ilmaiseksi, vaan niitä pitää ostaa muuta kautta itse. Osasta sarjoista palvelu tarjoaa ilmaiseksi kaikki jo ilmestyneet luvut, mutta suurimman osan Kuvat © Shueisha Inc.

MANGAA VERKOSSA laillisesti

kohdalla näkyvillä ovat vain ensimmäiset ja viimeisimmät luvut. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli lukija pysyy julkaisutahdissa, voi sarjaa seurata helposti ilmaiseksi. Mikä tärkeintä, tämä poistaa tarpeen odotella kuukausia englanninkielisiä käännöksiä. Tämä taas mahdollistaa sarjojen ympärillä käytävän keskustelun seuraamisen Japanin-tahdissa.

Manga Plus julkaisee nykyisten hittien lisäksi myös vanhempia supersuosittuja sarjoja säännöllisin julkaisuajoin. Tarkoituksena on jälkikäteen antaa uusillekin lukijoille mahdollisuus tutustua hittisarjoihin laillisia väyliä. Tällaisia sarjoja ovat muun muassa Naruto, Death Note ja Nisekoi. Palvelu julkaisee näitä sarjoja luku per viikko -tahtia. Sivustolla on myös tarkat ilmestymisajat sarjoille. Yhä ilmestyvistä sarjoista sivusto julkaisee muun muassa The Promised Neverlandia, One Piecea ja Dr. Stonea. Kaiken kaikkiaan Manga Plussalla on paljon potentiaalia ja annettavaa niin uusille kuin vanhoillekin mangan ystäville. On kuitenkin huomioitava, että monet sivuston sarjoista menevät päällekkäin Viz Median Shonen Jump -sarjoja julkaisevan palvelun kanssa. Tämän vuoksi Manga Plus hyödyntääkin Vizin käännöksiä osassa sarjoista. Salla Pajunen

Animen kommentti: Sovellus ei ole raskas ladata kännykälle, ja uusimmat luvut ovat heti etusivulla. Plussaa sovellus saa myös seuraavan luvun julkaisuajankohdan ilmoittamisesta lukujen lopussa sekä mahdollisuudesta kommentoida lukuja kirjautumatta sisään sähköpostilla. Olisi kuitenkin mukava voida vaikka maksua vastaan lukea koko sarja sovelluksen kautta.

Joulun kirjatoivelista N yt on paras mahdollinen aika olla light novelien suurkuluttaja, sillä englanniksi julkaistaan nykyään valtavat määrät japanilaista kevytkirjallisuutta. Valikoimasta iso osa on tietysti fantasiaa ja toimintaa tutuissa isekai-puitteissa, mutta muunkinlaista luettavaa on nykyisin onneksi tarjolla runsaasti. Jos sarjoja tuntuu olevan liiaksi asti, ei hätää! Tähän artikkeliin on koottu ostamisen arvoisia nimikkeitä, joita oman mieltymyksen mukaan kannattaa hankkia pukinkonttiin. Selkeyden vuoksi nimikkeet on jaettu muutamaan eri kategoriaan, jotta omaan makuun sopivan luettavan löytäminen olisi helpompaa. Eipä sitten muuta kuin hyviä lukuhetkiä kaikille, ja eikun pukille toivomuslistaa rustaamaan!

Teksti: Petri Pohjonen

Teeveestä tutut

un jokin anime nykyään perustuu ranobe-sarjaan, kannattaa tarkistaa suosiolla, onko sen alkuteosta saatavilla englanniksi: useasti vastaus on ”kyllä”. Animet harvoin kattavat koko ranobe-sarjaa, joten sarjasta nautiskelua voi halutessaan jatkaa kirjamuotoisesti. Jos katselit kesäkaudella Ryo Shirakomen ranobe-sarjaan perustuvan Arifuretan, mutta se jätti sinut kylmäksi, kannattaa ehdottomasti tutustua alkuperäiseen teokseen. Se on kaikin tavoin huomattavasti animea parempi. Seven Seas on tätä juttua kirjoittaessa julkaissut sarjaa yhdeksän pokkarin verran englanniksi, eli julkaisu on hyvin lähellä Japanin tahtia. Myös esiosasarjaa, Arifureta Zeroa, on käännetty kahden pokkarin verran. Sarjaa saa sekä digitaalisena että fyysisenä. Parin vuoden takainen Shoogo Kinugasan Classroom of the Elite oli mukava pieni sarja, joka harmillisesti loppui juuri, kun se tuntui pääsevän vauhtiin. Nyt hahmojen edesot-

tamuksia on onneksi tarjolla lisää, sillä Seven Seas on lisensoinut sarjan ja julkaissut sitä kolmen pokkarin verran fyysisenä. Mikäli sarjan tapahtumat ovat yhä hyvin mielessä eikä huvita lukea sarjaa alusta asti, lukeminen kannattaa aloittaa neljännestä pokkarista, kun se julkaistaan ensi vuoden alussa. Yuyuko Takemiyan Toradora on siitä erikoinen tapaus, ettei se ole ollenkaan genre-kirjallisuuden tekeleitä, vaan arkielämään sijoittuva aito romanttinen komedia. Sellaiset ovat englanninkielisillä ranobe-markkinoilla harvinaisuuksia. Sarjassa lukioikäiset Ryuuji ja Taiga päättävät auttaa toisiaan tunnustamaan tunteensa pitkäaikaisille ihastuksilleen, mutta ihastuvatkin ajan myötä toisiinsa. Sarja on erittäin viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu ja siten ehdottomasti lukemisen arvoinen romanttisten komedioiden ystäville. Sarjaa julkaisee Seven Seas, ja sitä on ulkona seitsemän pokkarin verran.

Satunnainen isekai

aikka teoksen nimi on vähän skandaalinhakuinen, Ameko Kaerudan Sexiled: My Sexist Party Leader Kicked Me Out, So I Teamed Up With a Mythical Sorceress! on ehdottomasti tutustumisen arvoinen hieman erilaista fantasiasarjaa hakevalle. Sarjan premissi on kätevästi kuvailtuna sen nimessä, ja itse tarina on hauska, trooppeja murskaava ja aitoa tyttövoimaa uhkuva. Se myös kommentoi jokseenkin hellävaraisesti useita ongelmia, joita naiset kohtaavat japanilaisissa yhteiskunnissa, tai fantasiasarjoissa ylipäänsä. Sexilediä julkaisee J-Novel Club ainoastaan digitaalisena.

Miehiset voimafantasiat ovat ehkä tunnetuin isekain lajike, mutta eivät suinkaan ainoa, kuten Sexiled todistaa. Satoru Yamaguchin My Next Life as a Villainess: All Routes Lead to Doom on alun perin tytöille suunnattu isekai-sarja. Siinä nuori tyttö päätyy keskelle otome-peliä, jossa kaikki komeat miehet tavoittelevat hänen suosiotaan. Sarja on hyvin hauska ja naljailee kekseliäillä tavoilla otome-pelien troopeille. Poikien ei kannata premissiä pelästyä, sillä sarja on yhä viihdyttävää luettavaa, vaikkei tuntisi otome-pelejä kauhean syvällisesti. Sarjaa julkaisee digitaalisina pokkareina J-Novel Club.

ungeons and Dragons -romaanien ystävät ovat Kanata Yanaginon The Faraway Paladinin parissa kuin kotonaan. Sarjasta on riisuttu lähes kaikki tyypilliset isekai-troopit kuten tasot tai erikoistaidot, minkä vuoksi se muistuttaa perinteistä miekka-ja-magia -tyylistä synkkää fantasiaromaania. Tarinassa epäkuolleiden keskellä kasvanut Will-nuorukainen lähtee etsimään kohtaloaan kotikaupunkinsa ulkopuolelta. Sarjaa julkaisee sekä digitaalisena että pokkariversiona J-Novel Club. Romanttiset fantasiasarjat ovat harvinaisuus, minkä ansiosta Fuminori Teshiman Archdemon’s Dilemma: How to Love Your Elf Bride erottuu heti edukseen. Sarjassa velho Zagan pelastaa orjakaupasta haltiatytön ja aloittaa tämän kanssa yhteisen elämän tornissaan. Sarjan kuluessa parista tulee hyvin läheisiä ja he alkavat aidosti välittää toisistaan. Kovin siirappisesta teoksesta ei ole kyse, mutta romanssisarjojen ystäville sarja tarjoaa varmasti tykytyksiä ja hyvää mieltä. Sarjaa on julkaissut tähän mennessä J-Novel Club yhdeksän pokkarin verran digitaalisena. Fyysiset pokkarit ovat tulossa markkinoille marraskuussa.

Fantasia

Yksittäiset pokkarit

sekai-sarjoista puheenollen, Ko Hiratorin JK Haru is a Sex Worker in Another World on erikoisimmasta päästä. Kuten nimestä voi päätellä, sarja kertoo fantasiamaailmaan joutuneesta tytöstä, joka muiden taitojen puuttuessa ryhtyy seksityöläiseksi. Siinä missä Sexiled on kevyen humoristinen, JK Harua voisi nimittää teemoineen jopa feministiseksi teokseksi. Se on paikoin roisi, paikoin hauska, mutta konsistentisti kiehtova, ja sitä on helppo suositella jokaiselle, joka tuntee kyllästyneensä tavanomaisiin voimafantasioihin. The Last and First Idolin kirjoittanut Gengen Kusano kuvailee teostaan ”eksistentiaaliseksi laajakuva-yuri–barokki–proletariaatti–kova–sciﬁ–idoli” – tarinaksi, eikä kuvaus ole lainkaan liioiteltu. Kirja muodostuu kolmesta hyvin vaihtelevasta novellista, jotka muodostavat yhden yllättävän koherentin temaattisen kokonaisuuden. Teos on paikoin raskaslukuinen, mutta myös mielenkiintoinen ja uniikki lukukokemus. Jos kansikuva ei sciﬁ-setiä pelottaisi tiehensä, sillä saattaisi olla menekkiä myös heidän parissaan. Kotimaassaan Nahoko Uehashi on tunnettu kirjailija, jonka töitä on sovitettu animeksi moneen kertaan, mutta lännessä hänet tuntevat harvat. Beast Player on Uehashin eräs rakastetuimmista teoksista. Se kertoo nuoresta Erin-tytöstä, joka rakastaa eläimiä ja tahtoo tulla suureksi kesyttäjäksi. Romaani on kaunis ja erinomaisesti kirjoitettu fantasiatarina, jota kehtaa surutta suositella kaikille hyvien tarinoiden ystäville. Myös siitä tehty, kulttisuosiota nauttiva anime on ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Mistä niitä kirjoja saa? Fyysisiä versioita kirjoista saa luonnollisesti mistä hyvänsä hyvin varustellusta kirjakaupasta. Jopa Suomessa varsinkin suurimpien kaupunkien kirjakaupat sisältävät ainakin joitain jutussa mainittuja teoksia, ja tilaavat pyydettäessä enemmänkin. Digitaalista kirjallisuutta hankkiessa kannattaa aina ensin varmistaa J-Novel Clubin kauppa (https://j-novel.club), josta voi ostaa usein myös muiden kustantajien tuotteita. Pokkareita voi ostaa myös vaikka luku kerrallaan niin halutessaan.

Kirjallisuus on toiminut inspiraationa animen ja mangan tekijöille vuosikymmenestä toiseen. Näihin klassikkokirjoihin ja -kirjailijoihin viitataan yhä.

Osamu Dazai – Ei enää ihminen (Ningen shikkaku, 1948) Osamu Dazain persoona ja hänen omaelämäkerrallinen romaaninsa itsemurhaan päätyvästä miehestä ovat innoittaneet lukemattomia synkkien nuorten miesten kuvauksia animessa ja mangassa. Omat manga-versionsa ovat taiteilleet niin Usamaru Furuya kuin Junji Itokin. Myös Sayonara, Zetsubou-sensei -sarjan epätoivoisessa päähenkilössä voi nähdä vaikutteita Dazain kirjasta.

Edogawa Rampo tunnetaan eroottisen groteskeista tarinoistaan, jotka joutuivat sodanaikaisessa Japanissa sensuurin hampaisiin. Hänen nuorille lukijoille suunnatut koulupoikien etsiväkerhosta kertovat kirjansa löysivät kuitenkin laajan yleisön ja niitä luetaan kouluissa edelleen. Etsiväkerhon perintö näkyy esimerkiksi CLAMPin teoksissa ja Salapoliisi Conanissa. Myös Rampon aikuisemmalle yleisölle suunnatut tarinat ovat inspiroineet mangakoita, tärkeimpänä heistä Suehiro Maruo.

Shikibu Murasaki – Genjin tarina (Genji monogatari, n.1000) Tuhat vuotta sitten eläneen hovinaisen kirjoittama tarina komean sankarin elämästä ja naisseikkailuista on kaikkien hovidraamojen äiti, ja Genji itse kaikkien nättipoikahahmojen isä. Kirja vaikuttaa edelleen heian-kauden kuvaukseen popkulttuurissa, ja se on inspiroinut yli 20 erilaista manga-sovitusta. Est emin mangassa Ii ne! Hikaru Genji-kun Genji aikamatkustaa nykyaikaan huvittavin seurauksin.

Kenji Miyazawa – Night on the Galactic Railroad (Ginga tetsudou no yoru, 1927) Rakastetusta lastenkirjasta ja sen fantastisista näyistä ovat imeneet vaikutteita esimerkiksi Galaxy Express 999, Shaman King ja Mawaru Penguindrum. Myös pelit kuten Hatoful Boyfriend ja Ensemble Stars! ovat ottaneet kirjasta inspiraatiota juonikaariinsa.

Edogawa Rampo – The Fiend with Twenty Faces (Kaijin nijuu menjou, 1936)

Esittelemme joka lehdessä kuusi kansijuttuun jollakin tavalla liittyvää sarjaa, hahmoa, henkilöä tai ilmiötä.

Teksti: Maija Lehtola

TOP 5+1

Kirjallisuus animen taustalla

Yukio Mishima – Kunnia on katkera juoma (Gogo no eikou, 1963) Yukio Mishima oli aikoinaan länsimaissa yhtä tunnettu kuin Haruki Murakami nykyään. Hän oli samalla modernisaatiota vastustava äärinationalisti, jonka kirjoissa näkyy hänen eroottinen kiinnostuksensa miehiä kohtaan. Kunnia on katkera juoma tuo väkivaltaisine salakerhoineen mieleen kummasti Lychee Light Clubin. Yllättäviä yhtymäkohtia Mishiman ajatuksiin voi löytää myös Hayao Miyazakin elokuvista, joiden fantasiamaailmoissa haikaillaan takaisin vanhoihin parempiin aikoihin.

Akiko Yosano – River of Stars: Selected Poems Akiko Yosano (1878-1942) oli kirjailija, runoilija ja varhainen feministi, jonka modernit ja sensuaaliset säkeet uudistivat tanka-runouden perinnettä. Hän ehti julkaista elämänsä aikana yli 70 kirjaa ja kääntää Genjin tarinan nykyjapaniksi. Yosano toimi inspiraationa samannimiselle hahmolle Bungou Stray Dogs -sarjassa, jonka hahmot on luotu tunnettujen kirjailijoiden pohjalta.

Kolumni

Ajatuksia animesta © Tomihiko Morimi, Kadokawa / Nakame no Kai

Night is Short, Walk on Girl

Vuosikymmenen loppu

utta animea neljä kertaa vuodessa, kymmenen vuoden ajan. Jos lasketaan varovaisesti, että yhdellä kaudella alkaa 30 sarjaa, se tarkoittaa 1200 animea 2010-luvun aikana. Siihen päälle elokuvat ja OVA:t, ja päästäänkin reilusti nelinumeroisten lukujen puolelle. Katsottavaa on riittänyt lännessäkin, sillä laillisten suoratoistopalveluiden määrä on kasvanut viime vuosina huikeasti. HIDIVE perustettiin vuonna 2017, ja Netﬂixin ja Amazon Primen kaltaiset suuret tekijät ovat lähteneet kisailemaan animen kuluttajista. Striimauspalvelut ovat petranneet tarjontaansa aloittamalla sarjojen levityksen Japanin tahdissa.

mia. Ensimainittu on jatkunut menestyksekkäästi huolimatta mangaka Hajime Isayaman ympärillä pyörineestä, antisemitismisyytöksiin liittyneestä kuohunnasta. Vuosikymmen on muutenkin ollut sisällöllisesti kiinnostava. Vuonna 2010 käynnistyivät suosikeiksi nousseet animet Durara!!, Bakuman ja K-On!. Bleach päättyi vuonna 2012 yli 350 jakson jälkeen. Samana vuonna Hideaki Anno vyörytti valkokankaille Evangelion 3.0:n, Gen Urobuchin kynäilemä Psycho-Pass sai ensimmäisen anime-kautensa, ja Shirokuma Café nautti meemisuosiota lännessäkin.

Yksilötasolla konkarit ovat porskuttaneet. Hayao Miyazaki eläköityi (jälleen), mutta palasi (jälleen) tehdäkseen vielä yhden elokuvan. Ohjaajakollega Mamoru Hosoda ehti olla tuottelias kolmen elokuvan verran. Vuonna 2012 hän ohjasi Wolf Childrenin, jota seurasi The Boy and the Beast (2015). Kolmas elokuva Mirai (2018) nähtiin myös Suomessa Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla. Masaaki Yuasalle kulunut vuosikymmen on ollut myös hyvä. Vuonna 2014 hän perusti Science Saru -studion, jonka kautta hän tuotti kiitosta saaneet elokuvat Night is Short, Walk on Girl ja Lu over the wall, molemmat vuonna 2017. Lisäksi hän luotsasi herkullisen sarja-adaptaation Devilman Crybabysta vuonna 2018.

Aukeaman 5000 merkkiä on tyhmänrohkea tila yrittää tiivistää kokonaista vuosikymmentä, mutta yritetään silti. Mitä toisiinsa puuroutuneista vuosista voi onkia? Mitä katsoimme, mistä puhuimme? Urheilu-animet ovat voineet paksusti menneellä vuosikymmenellä. Yowamushi Pedal sai japanilaiset naiset innostumaan pyöräilystä; Kuroko’s Basketball ja Haikyu!! viihdyttivät vuoden verran päällekkäin pallolajien ystäviä. Free! ja Yuri!!! on Ice olivat valtavia ilmiöitä. Ilmiöityminen kuvaakin vuosikymmentä hyvin. Villitystä aiheuttivat muun muassa Attack on Titan ja My Hero Acade-

Shirokuma Café

Viime vuosikymmenellä myös kierrätettiin: The Brave Fighter of Sun Fighbird -meemi vuodelta 2011 sai uuden elämän.

Attack on Titan

Mainioita elokuvia nähtiin muitakin. A Letter to Momo (2011), A Silent Voice (2016) ja Your Name (2016) loistivat kukin omilla tavoillaan. Gurren Lagannin tehotiimi Imaishi-Nakashima ihastutti tämän vuoden keväänä adrenaliinia sykkivällä Promarella.

ääninäyttelijä Makio Inoue. Oma lukunsa oli maailmaa järkyttänyt, yli 30 henkeä vaatinut tuhopoltto Kyoto Animationin studiolla heinäkuussa. Paljon hyvää, paljon pahaa ja vähän rumaakin. 2010luku, otsukare. Riikka Haapanen

Valitettavasti kuluneisiin vuosiin on mahtunut myös

Kirjoittaja on Anime-lehden päätoimittaja, jolle vuoden kovin juttu oli Kudetama-tarrojen käyttöönotto Telegramissa.

muistokirjoituksia. Vuonna 2010 ohjaaja Satoshi Kon menehtyi syöpään vain 46 vuoden iässä. Vuonna 2011 surtiin itse Revolutionary Girl Utenaa, ääninäyttelijä Tomoko Kawakamia. Kuolema jatkoi korjaamistaan vuonna 2017, kun Bulmaa Dragon Ballissa näytellyt legendaarinen Hiromi Tsuru menehtyi sairaskohtaukseen. Vuonna 2018 oli aika jättää hyvästit Studio Ghibliä perustamassa olleelle Isao Takahatalle. Pari kuukautta myöhemmin suru-uutinen Chibi Maruko-chanin luoja Momoko Sakuran poismenosta levisi julkisuuteen. Tänä vuonna keskuudestamme ovat poistuneet sekä Lupin III:n luoja Monkey Punch että Goemon Ishikawan pitkäaikainen

” Ilmiöityminen kuvaa

vuosikymmentä hyvin. Villitystä aiheuttivat muun muassa Attack on Titan ja My Hero Academia .” 23

Kohokohdat

2019

Kuluneen vuoden runsaan anime-tarjonnan haarukointi voi tuntua haasteelliselta. Animen toimitus raakkasi vuoden parhaat tiiviiksi nipuksi. Katso siis nämä, jos aika on tiukilla.

A S TA R S p ro d u

The Promised Neverland

Chihayafuru kausi 3

*2 courin anime

Minatsuki, Futatsuya Asu © COMIC Polaris / Hizaue production committee

Koonnut: Riikka Haapanen

r u It a

ga ki ( A k

t te e

it a

Dororo*

Babylon

My Roommate Is a Cat Riikka Haapanen: “Kahdesta näkökulmasta kerrottu tarina miehen ja kissan ystävyydestä lämmittää kuin paras lohturuoka.”

d u c ti

nla

on C o m

t te

Tammikuu

vä

Heinäkuu

sä

P ro

Salla Pajunen: ”Pitkästä aikaa loistava isekai-sarja, joka jaksoi helposti ylläpitää mielenkiintoa hahmoillaan ja toiminnallaan.”

nla

Ko d an sh a, Vi

aga © Ma nd S ko

The Rising of the Shield Hero*

Huhtikuu

Lokakuu

Fire Force*

Emma Kunnari: ”Itagakin eläinhahmot toimivat yllättävän hyvin 3D:nä, ja dramaattinen kuvakerronta ja valaistus herättävät sarjan omalaatuisen maailman henkiin.”

Beastars

Demon Slayer *

Sarazanmai

Vinland Saga* Given

Carole & Tuesday*

Maija Lehtola: “Hitaan alun jälkeen lopulta todella koskettava.”

FR U

IT S BAS K

PR O

I TA KAYA . H A K

Petri Pohjonen: ”Alkuperäisteokselle uskollinen sovitus, joka onnistuu herättämään tunteita ja ajatuksia.”

Emma Kunnari: ”Sarja ei ehkä loista teknisellä toteutuksellaan, mutta nuoremmista tekijöistä koostunut tuotantotiimi on selkeästi löytänyt sarjan ytimen.”

Dr. STONE*

S AT

Fruits Basket *

O Maidens in Your Savage Season

Lisenssejä

Käännetyn mangan vuosi oli hyvä, joskaan ei aivan säkenöivä. Kaivelimme tärppejä kuluneelta vuodelta. Näihin kannattaa tarttua.

Spy x Family

Patriootti Moriarty

Mukavan humoristinen, mutta samaan aikaan vakavasti otettava manga, jonka juonenkäänteitä ei pysty ennustamaan.

Sangatsu Mangan suomeksi julkaisema sarja käsittelee nimensä mukaisesti Sherlock Holmesin arkkivihollista James Moriartya. Suomalaisissa harrastajapiireissä poikkeuksellisen paljon pöhinää aiheuttanut sarja käsittelee imperialistisen Ison-Britannian luokkayhteiskuntaa. Holmesin nimellä ratsastava sarja pärjää yllättävän hyvin omillaan nokkelan päähenkilönsä ansiosta.

Lue arvostelu seuraavasta Animesta.

Ponkotsu Ponko © Keita Yatera, Shogakukan

Our Dreams at Dusk

Keita Yateran mangassa pieni robottityttö palkataan pitämään huolta vanhuksesta tämän vaimon kuoltua. Lystikäs fyysistä komediaa taidolla hyödyntävä slice of life -sarja hymyilyttää pitkään. Ensimmäinen pokkari ilmestyi kesällä Japanissa, ja tuskin anime-sovituskaan kaukana viipyilee.

Yuhki Kamatanin neliosainen sarja alkaa synkästi, mutta johtaa kauniiseen kertomukseen itsensä hyväksymisestä ja paikkansa löytämisestä.

Go with the Clouds, North-by-Northwest Ran and the Gray Worldin tekijän Aki Irien Islantiin sijoittuva tarina lumoaa. Pohjoista estetiikkaa, synkkä taustavire ja Irien persoonallinen tyyli muodostavat poikkeuksellisen myyvän paketin.

Anime-lehti valmistautuu uuteen vuoteen

nsi vuonna luvassa sciﬁä, kauhukertomuksia ja tietysti olympiahuumaa. Uusi lukijakysely aukeaa, seuraa some-kanaviamme! Tuttuun tapaan kierrämme tapahtumia, messuja ja coneja. Toivottuja haastatteluja luvassa, samoin uusi jatkojuttu ja vakiopalsta. Kiitos lukijoille, sisällöntuottajille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta! Pienen joulutauon jälkeen toimitus jatkaa urakointiaan entistä kiinnostavamman lehden luomiseksi. Nähdään jo tammikuussa!

Nyankees Yankee-pahiksia, mutta pörröisinä katinroikaleina? No jos nyt yksi, kiitos – tai neljä, sillä Yen Press on ehtinyt tuutata vuoden aikana ulos neljä osaa, ja viideskin on jo aivan kulman takana.

Saint Young Men Klassikkoa saa vihdoinkin englanniksi! Kodansha laittoi lopulta maailmalle myös fyysiset pokkarit. Kulttuuriteko, kiitämme!

OSA 2/2 Teksti: Mette Pesonen

Materiaalia BADDY - The Bad Lot Comes from the Moon -esityksestä vuodelta 2018.

Takarazuka Unelmien musikaalimaailma

Viime Anime-lehden numerossa esitellyn Takarazuka Revue -teatterin viehätysvoimassa keskeistä ovat otokoyakut. Miesrooleihin erikoistuneilla Takarasienneilla on pitkä ja monimutkainen historia.

enties tunnetuin Japanin perinteisistä teatterimuodoista on kabuki. Tanssiin ja draamaan pohjautuvassa teatterissa kaikki näyttelijät ovat olleet poikia ja miehiä vuodesta 1629 alkaen. Siinä missä Takarazukalla on otokoyakut, miesrooleja näyttelevät naisnäyttelijät, kabukilla on onnagatat, naisrooleihin erikoistuneet miehet. Vaikka kabuki sai alkunsa pelkästään naisista koostuvista näyttelijäryhmistä, nykyään “perinteistä” kabukia ei voida kuvitella ilman onnagatoja. Onnagatoista on sanottu, ettei nainen voi esittää samanlaista naista kuin mitä onnagata esittää. Onnagata kykenee tulkitsemaan naisen roolin miehen näkökulmasta; Takarazukassa otokoyaku puolestaan tulkitsee miehen roolin naisen näkökulmasta. Siinä missä japanilainen nainen kokee stereotyyppisen japanilaisen miehen tunnetasolla kylmäksi ja turhan urakeskeiseksi, Takarazukan otokoyakut ovat usein erittäin

Asumi Rio tulkitsemassa Casanovaa.

Kuvat © Takarazuka Revue Company

”Ajatus siitä, että otokoyaku olisi sekä naimisissa miehen kanssa että yhä näyttelisi miesrooleja, on Takarazukan perinteiden mukaan lähes absurdi.”

tunteikkaita ja valmiita antamaan naisrooleja esittäville musumeyakuille romanttista huomiota. Mangasta ja animesta tuttu bishounen, kirjaimellisesti “kaunis poika/nuorukainen”, ja länsimaissa vähemmän tunnettu bidanshi, viittaavat tietynlaiseen japanilaiseen miesihanteeseen. Bishounenin ja bidanshin piirteisiin kuuluvat muun muassa hoikka ruumiinmuoto, naisellisen pehmeät ja sirot kasvonpiirteet ja pitkähköt hiukset. Otokoyakut kuvastavat tätä miesihannetta tavalla, johon monet japanilaiset miehet eivät kykene.

tuuri voi vaikuttaa ristiriitaiselta Takarasienneihin ja heidän faneihinsa verrattuna. Seksuaalivähemmistö- ja sukupuolihistoria Japanissa ja erilaisten ihmisryhmien nykytilanne on erittäin monimutkainen, joten tämä artikkeli ei kykene tyhjentävästi avaamaan niitä, tai edes Takarazuka-teatterin yhteyttä näihin asioihin. Kiteytettynä voisi todeta, että otokoyakuja on soveliasta ihailla ja heihin voi jopa ihastua, mutta heidän selkeää seksualisointiaan ei fanien osalta pidetä säädyllisenä. Otokoyakuun ihastumista, varsinkaan nuorella iällä, ei ole pidetty ristiriitaisena fanin oletetun heteroseksuaalisen identiteetin kanssa, vaan pikemminkin osana kasvavan nuoren naisen kehitystä, vähän samaan tapaan kuin nuorten ihastukset saavuttamattomiin pop-idoleihin.

Matka Takarazuka-urasta haaveilevasta nuoresta tytöstä Top Star -otokoyakuksi ei ole helppo. Ainoa reitti Takarasienneksi käy Takarazuka ongaku gakkou -koulun kautta. Tämä suosittu ja äärimmäisen vaativa koulu kestää kaksi vuotta, ja sitä voisi kuvata kurinalaisuudeltaan inttiä vastaavaksi kokemukseksi. Kun oppilas on selvinnyt läpi kahden vuoden koettelemuksesta, hänellä on lähes taattu, vähintään seitsemän vuoden kiinnitys Takarazukaan. Takarasiennejen keskuudessa on sanonta otokoyaku juunen, joka viittaa siihen, että otokoyakulta vie kymmenen vuotta päästä Top Stariksi. Pelkkä aika ei aina riitä huipputason saavuttamiseen, sillä hierarkian kärkeen kipuaminen vaatii myös teatterin johdon ja fanien tuen. Mitä hyvältä otokoyakulta sitten vaaditaan? Itsestäänselvien näyttelijä-, laulu- ja tanssitaitojen lisäksi menestyneimmillä otokoyakuilla on aina ollut kiistämätön karisma. Tämän artikkelin kirjoittaja myöntää ihastuneensa Yuu Todorokiin, kun näin hänen marssivan näyttämölle ensimmäistä kertaa. Tässä voi olla kyse puhtaasti länsimaisten fanien kokemuksesta, mutta otokoyakut kuvastavat intensiivisyyttä, jota pääsee harvoin näkemään musikaalinäyttämöllä. Top Star -otokoyakua ei voi olla huomaamatta, oli hän sitten näyttämöllä tai kävelemässä kadulla vapaa-aikanaan. Japani on tänäkin päivänä varsin konservatiivinen ja patriarkaalinen maa. Otokoyakun rooli on aika ajoin tulkittu radikaaliksi tavaksi naiselle poiketa syntymäsukupuolensa asettamista kulttuurillisista rajoitteista. Toisaalta myös otokoyakut ja koko Takarazuka-teatteri ovat pitäneet yllä vanhoillista japanilaista ideaalia siitä, kuinka naisten kuuluisi olla “hyviä vaimoja ja viisaita äitejä”. Yksi syy sille, miksi Takarasiennet ovat naimattomia, juontaa ajatukseen siitä, ettei japanilaisen vaimon ole ollut soveliasta olla töissä. Ajatus siitä, että otokoyaku olisi sekä naimisissa miehen kanssa että yhä näyttelisi miesrooleja, on Takarazukan perinteiden mukaan lähes absurdi. Kuten korealaisten ja japanilaisten pop-idolien kohdalla on koettu, sinkkuna ainakin julkisuudessa nähty esiintyjä on helpompi ihastuksen ja lojaaliuden kohde omille faneilleen. Japanin konservatiivinen ja heteronormatiivinen kultKuvat © Takarazuka Revue Company

Takarazukan musiikkikoulun virallinen motto on vapaasti käännettynä “puhdas, kunniallinen ja kaunis”. Takarasiennejen oletetaan ylläpitävän tätä mielikuvaa silloinkin, kun otokoyaku vetää musumeyakun syliinsä ja suutelee häntä intohimoisesti. Tämä motto voidaan nähdä Takarazukan perustajan, yrityspohatta Ichizou Kobayashin, keinona varmistaa, ettei Takarasienneja liittetty Japanissa 1900-luvun alussa vallinneeseen pitkäaikaiseen mielikuvaan naisnäyttelijöistä huonomaineisina ihmisinä. 1600-luvun alussa, kun kabuki oli saanut alkunsa, tuolloisia naisnäyttelijöitä epäiltiin prostituoiduiksi. Tämä näkemys alkoi kaikota vasta 1900-luvun puoleenväliin tultaessa, osin Takarazukan kaltaisten uusien suurteatterien ansiosta. Takarazuka toimi kontrastina perinteisille teatterimuodoille, kabukille ja noh’lle, joita pidettiin vaikeaselkoisena hienosteluna. Yhdistettynä näyttäviin asuihin ja uniikkiin näyttelijäkuntaan, Takarazuka keräsi vuosikymmenten saatossa itselleen suuren katsojakunnan.

Otokoyakujen näyttelijät ovat tarpeeksi naisia ollakseen miehiä.

Miekka ja ruusu Riyoko Ikedan Rose of Versailles on viimeinkin tulossa kirjakauppoihin englanniksi. Mikä on tehnyt Berubarana tunnetusta sarjasta instituution? Miksi puhumme siitä edelleen, lähes 50 vuotta ensijulkaisun jälkeen?

Teksti: Jenni Väyrynen

uonna 2015 Udon Entertainment julkaisi tiedotteen, jossa he paljastivat ostaneensa oikeudet klassikkosarja Rose of Versaillesiin. Englanninkielisen käännöksen piti ilmestyä vuonna 2016. Vuodet kuitenkin kuluivat, eikä luvattua mangaa kuulunut. Udon päivitti sarjan statusta heinäkuussa 2019: Rose of Versaillesin ensimmäinen osa tulisi rajatusti saataville joulukuussa 2019, ja laajempaan levitykseen tammikuussa 2020. Kokonaisuudessaan sarja tullaan julkaisemaan neljässä osassa. Pitkä odotus on vihdoin päättymässä. Mikä tekee tästä vanhasta mangasta niin erikoisen, että se saa fanit edelleen innostumaan lähes viiden vuosikymmenen jälkeen? Ja miksi esimerkiksi Pokémonin kaltaiset sarjat lisäävät jaksoihinsa intertekstuaalisia viittauksia Rose of Versaillesiin? Rose of Versailles on merkkiteos sekä mangan että animen kaanonissa. Sen vaikutusta japanilaiseen populaarikulttuuriin on mahdotonta kieltää: sarjasta tehdään yhä tänä päivänä useita adaptaatioita aina musikaaleista oopperoihin ja pachinko-peleihin. Versaillesin päähenkilö Oscar on yhtä suosittu ja tunnettu hahmo japanilaisessa kulttuurissa kuin Ghiblin ikoninen Totoro. Sarjan luoja, Riyoko Ikeda, on yksi tunnetuimmista nimistä shoujo-genressä. Hän kuuluu ryhmään nais-mangakoja, joita fanit ovat kutsuneet nimellä “Loistokas vuoden 24 ryhmä”. Tämä ryhmä horjutti perinteitä uudelleenmuokkaamalla tyttömanga-teollisuutta 70-luvulla. Vielä 1900-luvun loppupuolella naisten tekemiä sarjoja ei pidetty yhtä laadukkaina kuin miesten. Tämä näkyi muun muassa shoujo-sarjojen asemassa. Aikaisemmin shoujo-mangojen sankarittaret olivat hyvin pitkälti sidoksissa perheeseen ja kodin piiriin, eikä heille annettu kovinkaan suurta liikkumistilaa. Ikeda ja kumppanit olivat kasvaneet lukien Osamu Tezukan sarjoja ja länsimaisen kirjallisuuden klassikoita. He ammensivat näistä inspiraatiota tarinoihinsa. Esimerkiksi Ikeda hyödyntää voimakkaasti samankaltaisia elementtejä kuin mitä on löydettävissä eurooppalaisessa bildungsromansissa eli kehitysromaanissa. Hahmo ei ollut enää valmis yksikkö, vaan koki henkistä kasvua ja kehittymistä ympäristönsä vaikutuksesta. Hahmojen motiivit ja persoonallisuudet muuttuivat paljon dynaamisemmiksi ja olivat vuorovaikutuksessa sarjan tapahtumien kanssa. Muutos on tärkeä aihe Rose of Versaillesissa.

suojaan Oscar pääsee myös näkemään, missä tilassa maailma on palatsin ulkopuolella. Nälkää kärsivän Ranskan kansan keskuudessa syttyy kapinan kipinä, joka johtaa lopulta vuoden 1789 suureen vallankumoukseen. Oscar joutuu kahden tulen väliin: joko hän noudattaa asemansa tuomia odotuksia ja seisoo pitkäaikaisen ystävänsä Antoinetten rinnalla tai hän hylkää kaiken entisen ja siirtyy taistelemaan Ranskan ja paremman huomisen puolesta.

Rose of Versaillesin miljöö on kaukana tyypillisestä japanilaisen koulutytön arjesta. Tapahtumapaikan ja -ajan kautta Ikeda pystyi tutkimaan monipuolisia teemoja. Hän tarjosi lukijoilleen ainutlaatuisen asetelman, joka suorastaan kannustaa siirtymään kodin ulkopuolelle. Mieheksi pukeutuva Oscar oli aivan uudenlainen roolimalli nuorille naisille, mikä nosti esille kysymyksen oman identiteetin löytämisestä. Vaikka teos ei suoranaisesti kuulu yuri-genreen, Oscarilla on silti useita naispuolisia ihailijoita. Hän myöskin osoittaa orastavaa kiinnostusta muutamaa neitiä kohtaan sarjan aikana. Sarjan aikana nouseekin useampaan otteeseen kysymys: onko Oscar mies vai nainen? Tähän ei kuitenkaan anneta suoraa vastausta, sillä Oscar tuntee olonsa mukavaksi molemmissa rooleissa. Luodessaan androgyynisen komeaa Oscar-hahmoa Ikeda on hyödyntänyt paljon elementtejä Takarazuka-teatterista, joka on suosittu lgbta+ -ihmisten keskuudessa. Takarazuka on vastavuoroisesti tehnyt useita musikaaliadaptaatioita Rose of Versaillesista. Rose of Versailles on saanut kansainvälistä suosiota, ja se on jo käännetty useille eri kielille. Sarjan anime-sovitukseen on tehty jopa suomenkielinen dubbaus 90-luvulla nimellä Lady Oscar. Ikedalle myönnettiin vuonna 2008 Ranskan kunnialegioonan kunniamerkki kiitoksena työstään.

Tarina alkaa vuodesta 1755. Poikalasta toivonut kenraali Jarjayes kokee jälleen pettymyksen, kun perheeseen syntyy kuudes tytär. Hän ei kuitenkaan anna tämän lannistaa itseään, vaan ristii lapsen Oscariksi. Hän päättää kasvattaa tytön poikana odottaen hänen myöhemmin jatkavan perheen perintöä kuninkaan palveluksessa. Kasvettuaan Oscarin vastuuksi tulee huolehtia Ranskan tuoreen kruununprinsessa Marie Antoinetten turvallisuudesta. Oscar pystyy luomaan ainutlaatuisen ystävyyden tämän surullisenkuuluisan kuninkaallisen kanssa seuraten samalla aateliston sisäistä draamaa. Otettuaan orvoksi jääneen nuoren Rosalien siipiensä

Rose of Versailles elää omaa elämäänsä animen ja mangan ulkopuolella. Sarjasta on muun muassa tuotettu värityskirjoja.

Klassikot

Plastic Little Nudena tutustuu parhaiten

0-luvun loppupuoliskolla suomalaisille anime-markkinoille saapui VHS-nauha, jonka kansikuvassa poseerasi kolme naishahmoa erittäin ihonmyötäisissä uimapuvuissa. Castlen julkaisuista juuri Plastic Little oli se, johon moni aiheeseen vihkiytymätön tarttui pelkästään kannen perusteella. Sillä kertaa riski kannatti ottaa: tiskiin lyötyjen markkojen vastineeksi sai tiiviin kolmen vartin mittaisen paketin ikonisella fanipalvelulla terästettyä sci-ﬁ-seikkailua. Vuonna 1994 julkaistun OVA-tuotannon takana oli naiskauneuden kuvittajana aiemminkin ansioitunut Satoshi Urushihara, joka vastasi ohjauksesta yhdessä Kinji Yoshimoton kanssa. Plastic Little sijoittuu Ietta-nimiselle jättiläisplaneetalle, jossa ihmiset asuvat leijuville saarille rakennetuissa siirtokunnissa, ja laivat ja sukellusveneet seilaavat veden sijasta kaasupilvien seassa. Pilvimerestä löytyy erilaisia eläinlajeja, joita lemmikinmetsästäjiksi kutsutut ammattilaiset pyydystävät myydäkseen ne keräilijöille. Isänsä kuoleman jälkeen tämän Cha-Cha Maru –sukellusaluksen miehistöineen perinyt Titaniva Mu Koshigaya, tuttavallisemmin Tita, on päätynyt kapteeniksi jo teini-ikäisenä, mutta elämä lemmikinmetsästäjänä sujuu silti melko leppoisasti.

Kaikki muuttuu, kun Tita kohtaa rutiininomaisen satamapysähdyksen aikana armeijaa pakenevan Elysse Aldo Mordishin. Elysse on pulassa, koska hänen edesmennyt tiedemiehenä työskennellyt isänsä sai selville salaisen suunnitelman, jolla siirtokuntaa kannatteleva painovoimarepulsori muutettaisiin aseeksi. Ohjat omiin käsiinsä ottanut armeijan komentaja Guizel joukkoineen oli Elyssen isän kuoleman takana, ja aikoo nyt pakottaa tytön kertomaan, kuinka järjestelmä saadaan muokatuksi tuhokäyttöön. Tita ottaa Elyssen mukaansa heti ensikohtaamisella, minkä vuoksi koko Cha-Cha Marun miehistö joutuu vaaraan. Pian edessä on soluttautuminen armeijan tukikohtaan ja väistämätön yhteenotto kokonaisen laivaston kanssa. Suuruudenhullu komentaja Guizel aikoo nimittäin tehdä kaikkensa, etteivät pahaiset lemmikinmetsästäjät pääse pilaamaan salaista suunnitelmaa, josta edes Iettan hallitus ei ole päässyt jyvälle.

Yhdysvalloissa Plastic Little julkaistiin lisänimellä The Adventures of Captain Tita, mikä kuvaakin hyvin animen mittakaavaa. Maailmanrakennuksessa on yritystä, mutta monta asiaa ehditään käsitellä ainoastaan nopealla pintaraapaisulla.

Cha-Cha Marun miehistö valmiina taisteluun.

Kuvat © Satoshi Urushihara, KSS, Castle Communications Oy, Kiseki, ADV Films

Komentaja Guizel.

Mei Lin tutkii Elyssen vammat.

” Ensisilmäyksellä kapteeni Titan seikkailu näyttää koostuvan

hapuilevasti punotuista juonilangoista, muutamasta toimintakohtauksesta ja yläosattomissa viihtyvistä neitosista.” Lemmikinmetsästäjien ammattia ei valoteta juuri lainkaan, samoin Guizelin motiivit jäävät ympäripyöreiksi salaisen superaseen aktivointijuonitteluiksi. Cha-Cha Maru -alus taas tuntuu selviävän tilanteesta kuin tilanteesta ilman sen kummempia selityksiä.

luoda itsekin jotain samankaltaista. Sukellusveneteknologian esittelyn sijaan Plastic Littlen dialogista jää kuitenkin parhaiten mieleen erittäin korkealentoiset selonteot siirtokuntaa paikoillaan pitävän painovoimarepulsorin toimintaperiaatteista, joita 16-vuotias Elysse latelee ulkomuistista kuin apteekin hyllyltä.

Alun perin Urushiharan suunnitelmissa oli laajentaa OVA:n

Sci-ﬁ-visioista ja eeppisistä juonenkäänteistään huolimat-

tarinaa isompaan mittakaavaan, mutta ensimmäinen osa jäi myös viimeiseksi. Jälkikäteen julkaistu viiden luvun mittainen manga paljasti irrallisissa sivutarinoissaan enemmän miehistön taustoista, muttei enää yrittänytkään jatkaa animen juonikaarta. Harmi sinänsä, sillä jos uusien OVA-seikkailujen tuotantoarvot olisivat olleet samaa luokkaa kuin avausjaksossa, niitä olisi katsellut oikein mielellään. Urushihara kertoi olleensa aikoinaan innoissaan 60-lukulaisesta Submarine 707 -mangasta, Yukinobu Hoshinon Blue Citystä ja saksalaisesta Das Boot -elokuvasta. Hän halusi

ta Plastic Little on saavuttanut alan harrastajien keskuudessa legendaarisen maineen aivan muista syistä. Videon etukannen uimapukukuvan hengessä animessa on noin kolmeminuuttinen kohtaus, jossa armeijaa paetessaan vaatteensa joessa kastelleet Tita ja Elysse lähtevät aluksen lääkärinä toimivan Mei Lin Jonesin ohjeistuksen mukaisesti kuumaan kylpyyn, etteivät vain vilustuisi. Lemmikinmetsästäjien alukselta löytyy kokonainen vesipuisto liukumäkineen. Vuotta nuoremman Elyssen rintavarustuksesta hetkellistä alemmuudentunnetta kokenut Tita saa

Kuvat © Satoshi Urushihara, KSS, Castle Communications Oy, Kiseki, ADV Films

jälleen jutun luistamaan. Höyryävässä vedessä rentoutuvat tytöt löytävätkin pian yhteisen sävelen ja päättävät tehdä kaikkensa armeijan suunnitelmien estämiseksi. Kylpyhetkellä on kuitenkin myös ulkopuoliset tarkkailijansa, sillä aluksen miesväen nuorimmat edustajat lähtevät kyyläämään mielenkiintoisia näkymiä vedenalaisen nenäverenvuodon uhallakin. Kylpyläkohtauksessa päästään Urushiharan ydinosaamisalueelle, eikä lopputulosta voi kuin ihailla. Kuvakulmia vaihdetaan hötkyilemättä, ja osittain höyryn peittämät näkymät jättävät sopivasti tilaa mielikuvitukselle. Kylvyssä vietetäänkin suunnilleen sama määrä minuutteja kuin kaiken huipentavassa sukellusalusten lopputaistelussa. Kansikuvasta huolimatta Mei Lin esiintyy valitettavasti täysissä pukeissa ja keskittyy ainoastaan paikkaamaan tyttöjen kovia kokeneita kroppia. Onneksi kyseinen epäkohta korjattiin mangassa, jossa Titaa ja Elyssea kymmenisen vuotta vanhempi lääketieteen virtuoosi pääsee vihdoin itsekin kylpemään. Ensisilmäyksellä kapteeni Titan seikkailu näyttää koostuvan hapuilevasti punotuista juonilangoista, muutamasta toimintakohtauksesta ja yläosattomissa viihtyvistä neitosista. Juonenkäänteitä tosiaan isketään ruutuun turhankin rivakasti, eikä hahmojen syventämiseen ehditä panostaa tarpeeksi. Päällimmäiseksi teemaksi nousee lopulta Titan ja Elyssen sa-

” Titan ja kumppaneiden

seikkailun voi katsoa ylipitkänä 90-lukulaisen aamupiirretyn jaksona, jossa vain sattuu olemaan tavallista enemmän terhakasti animoitua naiskauneutta ja ripaus melko maltillista väkivaltaa.” mantyylinen tausta isänsä menettäneinä tyttöinä ja se, miten Cha-Cha Marun miehistö tarjoaa molemmille perheenomaisen ja turvallisen yhteisön. Tyttökaksikon ja armeijapahisten välinen dynamiikka on varsin kiintoisa. Tita ja Elysse nähdään vaatteitta jo ensimmäisen vartin aikana, joten seuraavaksi voisi uumoilla, että armeijalla olisi heidän varalleen myös itsemääräämisoikeutta loukkaavia ja sotarikostuomioistuinta kiinnostavia suunnitelmia. Ennakkoaavistus osoittautuu vääräksi, sillä Silppurin ja hoikan nättipojan yhdistelmältä näyttävälle Guizelille Tita on pelkkä tieltä raivattava hidaste, ja Elyssessä kiinnostaa ainoastaan se, mitä tyttö tietää painovoimarepulsorista.

Naishahmoihin kohdistuvan seksuaalisen uhan puuttumisen ansiosta Titan ja kumppaneiden seikkailun voi katsoa ylipitkänä 90-lukulaisen aamupiirretyn jaksona, jossa vain sattuu olemaan tavallista enemmän terhakasti animoitua naiskauneutta ja ripaus melko maltillista väkivaltaa. Poikatyttömäinen punapää Tita ja aatelisneitomaisen pidättyväinen Elysse muodostavat toisiaan täydentävän parivaljakon, jonka syvässä ystävyydessä voi nähdä halutessaan myös yuri-elementtejä. Kaiken kaikkiaan Urushiharan lämminhenkinen visio on laadukkaan ja värikylläisen animaation juhlaa, jonka hyödyntämättä jääneet pintapuoliset juonielementit antaa anteeksi koko tuotannosta huokuvan auringonpaisteisen energian ansiosta. Samuli Paanala

Elysse ja Tita pahassa pulassa.

Kuvat © Satoshi Urushihara, KSS, Castle Communications Oy, Kiseki, ADV Films

SUOMEN KUUMIN PELIAIHEINEN PODCAST

Arvostelut

36 38 39 40 42 43 44 45 46 47 47 48 49

= Sarja kesken

= Sarja päättynyt

Arvosteluasteikko Erinomainen. Laadukas jälki ja tyylikäs toteutus. Hyvä. Mahdollisesti pieniä puutteita, jotka eivät häiritse teoksesta nauttimista. Kelvollinen kertakulutustuote. Ei juuri erotu massasta, mutta viihdyttää illan. Omalla vastuulla. Joitain oivalluksia tarinassa tai taiteessa. Ostokelvotonta ajanhukkaa. Teokseen tarttuminen harmittaa.

Kuvat © Makoto Sanda, TYPE-MOON / LEMPC

Arvostelijat tässä numerossa

Riikka Haapanen

Petri Pohjonen

Riikka on päätoimittaja, toimistopäällikkö ja kissa-asianainen. Hän on jättänyt kesken kaikki pitkät shounen-sarjat One Pieceä lukuunottamatta.

Petri on yhteiskuntatieteilijä ja yleisnörtti, joka on katsonut animea jo 20 vuoden ajan. Hän pitää itseään jonkinlaisena wanhan animen tuntijana, ja normaalisti karsastaa komedioita sekä koulusarjoja.

Aleksi Pirinen

Jenni Väyrynen

Aleksi on yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, jota kiinnostavat erityisesti sukupuoli ja seksuaalisuus sekä niiden representaatio kaikenlaisissa teoksissa. Animen ja mangan lisäksi Vocaloid-kappaleiden nuotin vierestä laulaminen sekä fantasiaroolipelit ovat lähellä hänen sydäntään.

Jenni opiskelee yleistä kirjallisuustiedettä yliopistossa. Päämääränä on laajentaa animen ja mangan tuntemusta suomenkielisessä akateemisessa maailmassa. Sydäntä lähimpänä ovat vanhat shoujo-sarjat ja uhkeat naishahmot.

Emma Kunnari

Nuppu Eskelinen

Emma kuluttaa kaikenlaista animea ja mangaa silloin kun ei pelaa mobiilipelejä joko työn puolesta tai ihan muuten vaan.

Nuppu on erityisesti taikatyttöjen ja söpöjen asioiden ystävä. Helpoiten hän innostuu kauniista piirroksista, mutta tarpeeksi kiinnostavat asetelmat houkuttelevat mukavuusalueen ulkopuolellekin.

Salla Pajunen

Nita Mäenpää

Salla Pajunen on opiskelija, joka rentoutuu omaperäisten isekai-sarjojen ja supersuloisen shoujon parissa. Myös synkemmillä, erityisesti psykologisilla, sarjoilla on paikka hänen sydämessään. Animen ja mangan parissa hän viettää aikaansa lähes päivittäin.

Nita Mäenpää lukee itsensä erityisesti mangaharrastajaksi, vaikka katsookin mielellään animea. Kaikki suloisista rakkaustarinoista katkeriin maailmanlopun eepoksiin kelpaa, mutta erityisen suuren paikan sydämestään hän on varannut hyvälle maailmanrakennukselle.

Manga + anime (välimulkaisu)

BEASTARS Susi lampaiden keskellä ANIME Ohjaus: Shinichi Matsumi Käsikirjoitus: Nanami Higuchi Studio: Orange Alkuteos: Paru Itagakin manga Esitetty: 9.10.2019 - Jaksoja: - Suoratoistopalvelu: Netﬂix

MANGA Tekijä: Paru Itagaki Kustantaja: Viz Media Suositushinta: 12,99 $ Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen, 216 sivua

samalla, kun konﬂiktit kahden eläinryhmän välillä kärjistyvät. Antropomorﬁsista eläinhahmoista kertova Paru Itagakin manga yhdistää taidokkaasti murhamysteerin, kouluelämän ja teini-iän tunnemyrskyt. Sarja luo myös kriittisen katseen sosiaaliseen segregaatioon, sillä kasvinsyöjät ja lihansyöjät on suurimmaksi osaksi pidetty erillään. Eri eläinlajeilla on omat sosiaaliset paineensa, sääntönsä ja odotuksensa, joihin kuuluu muun muassa huoli lajin puhtauden säilyvyydestä. Sosiaaliset normit joutuvat uudelleen punnittaviksi, kun Legoshi kohtaa kääpiöjänis Harun varsin dramaattisissa olosuhteissa. Kohtalokkaan yön jälkeen Legoshi kehittää monimutkaisia tunteita pientä puputyttöä kohtaan. Ovatko tunteet peräisin himosta, rakkaudesta vai kenties alkukantaisesta saalistajan vaistosta?

Osia englanniksi: 3/- Osia luettu: 2/Julkaisuaika: 7/2019– (Japanissa 9/2016 –)

Beastars-manga on synkkä. Kyse ei ole visuaalisesti

Digijulkaisu pokkareina.

tummasta murjottelusta, vaan ahdistavuudesta, joka nostattaa pulssia. Päähenkilöt Legoshi ja Louis käyvät läpi olemassaoloon liittyviä kysymyksiä hengästyttävällä tahdilla. Haru aiheuttaa sudessa tunteita, joita hän ei osaa käsitellä, ja Louis yrittää yhdistää kasvinsyöjän identiteettinsä monilajisen koulun johtamiseen. Itagaki on siivilöinyt kaiken teinivuosien ahdistuksen, pelon ja epävarmuuden niin tahmean tiiviiksi shotiksi, että sitä on välillä vaikea niellä. Huumoria sarjassa on hitusen. Tuittupäinen mungo Kai ja Legoshin koirakaverit tarjoavat satunnaista komediallista kevennystä, mutta yleisesti tunnelma on painostava. Pelkkä teiniangsti ei selitä painostavuutta. Eläinhahmojen varjolla Itagaki taklaa isoja kysymyksiä rodusta, rodullistamisesta ja segregaatiosta. Beastarsin maailmassa

uten monet muutkin klassikot, tarina alkaa murhasta. Cherrytonin koulun oppilaat heräävät eräänä aamuna painajaiseen, kun draamakerhon jäsen, alpakka Tem löydetään koulun alueelta kuolleena ja puoliksi syötynä. Yhteiskunnan pahin rikos on tapahtunut: lihansyöjä on hyökännyt kasvinsyöjän kimppuun. Tragedia laukaisee sarjan tapahtumia, jotka aiheuttavat aikaisemmin hiljaisen harmaasusi Legoshin joutumisen draamakerhon tähden, saksanhirvi Louisin, huomion kohteeksi. Louisin toimet pakottavat suden ulos turvallisesta tarkkailijan roolistaan suoraan parrasvaloihin. Epävarma Legoshi joutuu uudelleen määrittämään asemansa koulun monimutkaisessa hierarkiassa

Manga + anime (välimulkaisu) väkivallan uhka on aitoa: kun kasvinsyöjät joutuvat olemaan päivittäin tekemisissä isojenkin lihansyöjäpetojen kanssa, ei ole ihme, että olemassaoloaan miettii yksi jos toinenkin hahmo. Tämä ei ole ihan sitä, mitä Beastarsilta odottaisi sen pohjalta, että Itagaki on kertonut Disneyn puhuvien eläinten inspiroineen häntä. Mangan taide on vangitsevaa. Johdannon vesivärisivut ovat kiehtovia mustavalkoisinakin. Itagakin ajoittain karkeankin luonnosmainen viiva tekee kuvista ilmeikkäitä ja eläviä. Ensimmäisessä pokkarissa viiva on välillä liiankin simppeliä ja karua; karikatyyrimäiset taustat ja rakennukset vievät joistain kohtauksista intensiteettiä. Ensimmäisissä luvuissa kuvat ovat välillä sotkuisenkin tuntuisia, mutta tuherrusten seassa on piilossa pieniä, ilahduttavia visuaalisia vitsejä. Taide kuitenkin kehittyy nopsaan, ja alun rosoisuus tasoittuu jo toisessa pokkarissa. Rasteritkin saavat elää. Ääriviivat eivät sido rastereilla tehtyjä varjostuksia, vaan ne ovat summittaisuudessaan hyvinkin kiinnostavia.

Beastarsin anime-adaptaatio on ehdottomasti ollut yksi syyskauden odotetuimmista sarjoista. Sarjan ruuduille on tuonut Orange, joka perinteisen käsinpiirretyn 2D-animaation sijasta käyttää CG-animaatiota. Omintakeisen tunnelman animelle luo heti ensihetkissä alun tunnuskappale, joka on toteutettu nukkeanimaationa. Orangen työryhmällä on selkeästi ollut hyvin kunnianhimoisia tavoitteita sarjan suhteen. Valitettavasti CG-hahmot ja niiden liikkeet vaikuttavat aika ajoin hieman kömpelöiltä ja kankeilta. Tästä huolimatta animaation laatu on suurimmaksi osaksi hyvää. Laadukkuus näkyy monipuolisina taustoina ja pieninä yksityiskohtina. Beastarsin tarina on ajankohtainen ja rohkea, ja siten tärkeä. Manga ja anime vaikuttaisivat kulkevan samansuuntaisesti, joten tarinasta kiinnostuneet voivat valita mieluisamman median. Jenni Väyrynen ja Riikka Haapanen

Lyhyesti (anime): Vaikka tottumattomalle silmälle tietokoneanimaatio saattaa aluksi näyttäytyä luotaantyötävänä, Beastars on ehdottomasti katsomisen arvoinen jo pelkästään lumoavan ja monitasoisen tarinan takia.

Arvosana (manga): Teos: Turrikuoren alla on ilahduttavan harkittua tavaraa komeasti kuvitettuna. Itagakilla on edessään erittäin lupaava ura.

Julkaisu: Vizin laadukkaita signature-sarjan kookkaampia pokkareita. Kuvat © manga: 2017 PARU ITAGAKI © anime: Paru Itagaki (Akita Shoten) / BEASTARS production committee

Välimulkaisu

Ascendance of a Bookworm Paljon melua kirjoista

Nimi: Ascendance of a Bookworm Ohjaus: Mitsuru Hongo Käsikirjoittaja: Mariko Kunisawa Studio: Ajia-Do Alkuteos: Yoo Shiinan ja Miya Kazukin light novel -sarja Esitetty: 2.10.2019 - Jaksoja: 14 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

unituore kirjastonhoitaja Urano Motosu on oikealla alalla, sillä hän palvoo kirjallisuutta. Valitettavasti lupaava ura katkeaa kirjahyllyn kaatuessa hänen päälleen. Viimeisenä ajatuksenaan Urano ehtii toivoa saavansa lukea vielä paljon enemmän kirjoja. Jokin taho ottaa hänen toiveensa todesta, sillä nainen syntyy uudelleen hennoksi pikkutytöksi nimeltä Maine. Maine elää keskiaikaa muistuttavassa maailmassa, jossa kirjat ovat kalleutensa takia harvassa. Lukutaidoton köyhän perheen tyttö aloittaa pitkän matkan kohti kirjallista sivistystä. Maine aikoo saada käsiinsä kirjan, vaikka hänen pitäisi sitten valmistaa sellainen itse. Ascendance of a Bookwormia voi pitää ryysyistä rikkauksiin -tyyppisenä tarinana, vaikka tässä tapauksessa rikkautta ovatkin kirjat ja niiden kautta kerätty tieto. Päähenkilö aloittaa heikoista lähtökohdista käsin, sillä hänen perheensä tulee juuri ja juuri toimeen arkielämässä. Kirjojen kaltaisiin ylellisyyksiin ei olisi varaa, vaikka perheellä sattuisikin olemaan hieman ylimääräistä. Maine on alati sairas tyttö, joka ei ole saanut käydä koulua. Uranolta saadut muistot menneestä elämästä Japanissa muuttavat Mainen persoonallisuutta ja käytöstä, sillä yhtäkkiä hän tietää paljon enemmän kuin viisivuotiaan tytön pitäisi. Tytön tarmokas asenne hämmentää muuta perhettä, joka on tottunut näkemään lapsen riutumassa kuumetaudin kourissa.

satunnaiset fantasiaelementit ja arkielämän kuvauksesta löytyvät epäjohdonmukaisuudet – kuinka keskiaikainen perhe ei osaa valmistaa saippuaa tai ottaa huomioon jämäainesten käyttöä ruoanlaitossa? Mainen ylenkatseellinen suhtautuminen uuteen perheeseensä ei aina toimi hahmon eduksi, vaikka suurin osa kerronnasta tapahtuukin päähenkilön sisäisten ajatuksien ja toiveiden välityksellä. Taidetyyli on mukavan pehmeää ja tasaista, vaikka kirkkaat värisävyt tuntuvat välillä riitelevän hahmojen yhteiskunnallisen taustan ja muun ympäristön kanssa. Sarja olisi sympaattisempi kokonaisuus höpsönä kirjatarinana ilman irrallisia viittauksia kaiken taustalla piilevään magiaan. Fantasiaelementtien sitominen tiukemmin tarinaan voi jatkossa tuoda tarinaan enemmän ryhtiä, jos kirjojen kokoamisen ohelle saadaan myös muita ajavia voimia. Nita Mäenpää

Lyhyesti: Kirjallisuudenystäviä puhutteleva isekai, jolla on varaa kehittyä tarinallisesti.

Lupaavasta alkuasetelmasta huolimatta sarjasta jää laimea kuva. Keskiaikaan pohjautuvaa maailmaa rikkovat

Välimulkaisu

Babylon

Sarjan esille nostamat teemat ovat nykyisessä poliittisessa kontekstissa hyvin ajankohtaisia. Oikeudenmukaisuus sekä se, kenellä on valta määritellä, mitä oikeudenmukaisuus on, ja ehkä jo hiukan kliseinenkin hyvän ja pahan kahtiajako tulevat kaikki käsitellyiksi sarjassa. Myös asioiden laillisuuteen ja siihen, mihin eri lait perustuvat, otetaan kantaa. Nämä filosofiset ja eettiset kysymykset tuntuvat sopivan sarjan vakavaan tunnelmaan ja samalla ne antavat mahdollisuuden pohtia ja arvioida omia ajattelutapoja.

Kaiken takana on nainen Nimi: Babiron Ohjaus: Kiyotaka Suzuki Käsikirjoittaja: Minaka Sakamoto Studio: Revoroot Alkuteos: Mado Nozakin romaanisarja Esitetty: 6.10.2019 – Jaksoja: 12

Negatiivisista puolista mainittakoon se, että kaikek-

Suoratoistopalvelu: Amazon Prime Video

si harmiksi sarja tuntuu erityisesti myöhemmissä jaksoissa luottavan tapahtumien šokkiarvoon, mikä näyttäytyy laiskana muuten niin mielenkiintoisessa teoksessa. Valitettavaa on myös se, kuinka puolivillaisesti sarjan alussa nousseita eettisiä kysymyksiä käsitellään myöhemmin. Tämän lisäksi naishahmojen kuvaus vain apureina ja antagonisteina ja erityisesti naisen seksuaalisuuden esittäminen pahana on hiukan luotaantyöntävää. Babylon on muutamista heikoista kohdistaan huolimatta katsomisen arvoinen sarja sekä trillerin ystäville että muillekin vakavammista sarjoista pitäville. Juonellisesti ja temaattisesti Babylon onnistuu vangitsemaan mielenkiinnon ja pitämään jännitystä yllä samalla tarjoten paljon ajateltavaa ja pohdittavaa. Tämän lisäksi Revoroot-studion animaatiojälki on varsin miellyttävää katsottavaa, vaikkei tyylillisesti olekaan erityisen uniikkia. Toisaalta tämä auttaa keskittymään itse juoneen ja jännitykseen, mikä tukee katseluelämystä. Aleksi Pirinen

abylon on Mado Nozakin samannimiseen romaanisarjaan perustuva seinen-trilleri, jossa Tokion Shiniki-alueen syyttäjä Zen Seisaki päätyy lääkeyhtiötä tutkiessaan keskelle kaupungin varjoissa tapahtuvaa valtakamppailua. Seisaki joutuu kyseenalaistamaan käsityksensä oikeudenmukaisuudesta, kun hän jahtaa kaiken taustalla olevaa mystistä naista. Sarjan ensimmäisen puoliskon perusteella Babylon vaikuttaa lupaavalta jännäriltä, jota jää janoamaan lisää.

Babylon tempaisee mukaansa nopeasti. Jo ensimmäisen jakson päättyminen odottamattomaan juonenkäänteeseen toimii hyvänä koukkuna, jonka nielaistua katsomista on lähes mahdotonta lopettaa. Erilaiset käänteet ja paljastukset, joita tulee esille pääasiassa sopivaan tahtiin, varmistavat, ettei kiinnostus lopu kesken juonen syventyessä. Sarjan hahmokokoonpano on sopivan rajattu. Sarja onnistuu jokseenkin lyhyessä ajassa tekemään hahmoista tykättäviä, jolloin jännitystä lisää myös huoli siitä, miten hahmoille sarjan edetessä käy. Kuvat © Mado Nozaki, KODANSHA / TWIN ENGINE Inc

Lyhyesti: Mukaansatempaava ja ajatuksia herättävä, teemoiltaan ajankohtainen jännäri aikuiseen makuun.

Arvostelu (anime)

Fruits Basket

Klassikko-shoujon uusi elämä Ohjaus: Yoshidate Ibata Käsikirjoittaja: Taku Kishimoto Studio: TMS Entertainment Alkuteos: Natsuki Takayan manga Esitetty: 5.4.-21.9.2019 Jaksoja: 25 Suoratoistopalvelu: Wakanim

iljattain orvoksi jäänyt Tooru on päätynyt sukulaisten remontin takia tilapäisesti kodittomaksi: hän asuu metsän keskellä teltassa salaa ystäviltään, joita ei halua vaivata. Toorun salaisuus kuitenkin paljastuu, kun hän koulumatkallaan törmää lähistöllä olevaan taloon. Talossa asuu koulun prinssiksi tituleerattu ystävällinen, joskin etäinen, Yuki Sooma vanhemman serkkunsa Shiguren luona. Tooru päätyy asumaan taloon maksamalla vuokransa kotitöitä paiskoen. Samaan taloon muuttaa pian myös Sooman sukuun kuuluva lyhytpinnainen Kyoo, joka tahtoo pakkomielteisesti päihittää Yukin kamppailussa. Toorulle selviää, että Sooman suvulla on tarkkaan varjeltu salaisuus. Osa suvun jäsenistä – mukaan lukien Yuki, Kyoo ja Shigure – kantaa muinaista kirousta, joka muuttaa kanta-

jansa vastakkaisen sukupuolen kosketuksesta eläinmuotoon. Kullakin kirouksen uhreista on oma kiinalaisen horoskoopin eläimensä, jonka piirteet heijastuvat myös henkilön luonteeseen ja olemukseen. Mitä syvemmin Tooru tutustuu Sooman suvun jäseniin, sitä synkempiä piirteitä hän löytää suvun perinteistä. Toorun ohella keskeisimmät hahmot ovat toisiaan avoimesti vihaavat Yuki ja Kyoo. Hahmojen vihanpito juontaa osittain juurensa kirouksen takana olevaan taruun kissaa huijanneesta rotasta. Kyoo ja Yuki edustavat näitä eläimiä, mutta myös hahmojen omat heikkoudet tulevat vaikeassa suhteessa esiin. Muut opiskelijat näkevät Yukin varautuneisuuden ja pinnalliseksi jäävät ystävyyssuhteet prinssimäisenä käytöksenä, jota Kyoo ei voi sietää. Yuki puolestaan näkee asemaansa arvostamattomalla Kyoolla kaiken, mitä ei itse pysty saamaan: vapautta suvun asioista sekä luontaisen taipumuksen tulla ihmisten ympäröimäksi. Fruits Basketin hahmokaarti on laaja ja vahva. Yksin eläinhenkien riivaamia Soomia esitellään jo ensimmäisellä kaudella useita, joista monen elämään mahtuu traagisia vastoinkäymisiä, torjumisia ja suvun tiukkojen rajojen tukahduttamaksi tulemista. Näin alkuvaiheessa tarinaa useimmista hahmoista availlaan vasta taustoja ja annetaan kontekstia hahmojen käyttäytymiselle. Poikkeuksellisen sydämellisen ja pyyteettömän Toorun rooliksi jää vielä toistaiseksi viedä katsoja keskelle Sooman suvun asioita.

Mangana reilu parikymmentä vuotta sitten alkanut Fruits Basket nousi viime vuosikymmenen aikana maailmanlaajuiseen suosioon, ja sekä manga että sarjan ensimmäinen anime-sovitus julkaistiin kokonaan peräti suomeksikin käännettyinä. Uuden anime-version on määrä sovittaa ensimmäistä kertaa koko mangan tarina ja tehdä läheistä yhteistyötä alkuperäisteoksen kynäilleen Natsuki Takayan kanssa. Uuden animen ensimmäinen kausi ja vanha anime sovittavat mangan tarinan samaan pisteeseen. Vaikka vanha ja uusi anime-sovitus kulkevat pitkälti samoja raiteita ja kattavat saman tarinakaaren mangasta, uusintaversiota varten lähdemateriaalia on järjestetty hieman uudelleen ja joitain kohtauksia laajennettu. Toorun parhaiden ystävien Uotanin ja Hanajiman mangassa hajanaisemmat ja vasta myöhemmin avatut taustatarinat on hitsattu yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Tämä aikaistaminen on positiivinen muutos, joka auttaa katsojaa ymmärtämään paremmin kolmikon tiivistä ystävyyttä. Vanhoille faneille muutokset ovat virkistäviä, sillä ennen animena näkemätöntä materiaalia saadaan tipoittain jo ensimmäisellä kaudella. Uudet kohtaukset tulevat tarpeeseen, sillä

Arvostelu (anime)

Vanha

Uusi

Vanha

Uusi

mangan hitaasti käynnistyvän alkupuolen kertaaminen saattaa paikoin käydä puuduttavaksi tarinan jo vanhasta animesta ja alkuperäismangasta kahlanneelle. Tietyissä yksityiskohdissa vapauksia olisi voinut sovituksen kanssa ottaa enemmänkin. Jää epäselväksi, jopa ristiriitaiseksi, sijoittuuko uusi sovitus nykyaikaan vai vuosituhannen vaihteeseen. Suurempi ongelma on alkuperäisteoksen alun eittämättä heikompi käsikirjoitus. Esimerkiksi villisiaksi muuttuvan ja Kyoosta mustasukkaisen Kaguran hahmo on ajan kanssa muuttunut vain entistä tökerömmäksi.

vanhan edelle, ja ensimmäisestä animesta pitäneenkin kannattaa katsastaa uusi anime muutenkin kuin vain muistin virkistykseksi kakkoskautta varten. Vanhassa sarjassa on kuitenkin oma viehätyksensä ja humoristisempi ote. Nuppu Eskelinen

Arvosana: Kaikilla osa-alueillaan vanhasta petraava uudelleentulkinta ei pääse vielä tarinan parhaisiin paloihin, mutta koskettaa silti.

Takayan piirrosjälki kehittyy mangan edetessä, mikä näkyy myös anime-versioinneissa. Aiempi anime pohjaa mangan alkupään tyyliin, kun taas jälkimmäinen muistuttaa huomattavasti enemmän mangan loppupään tyyliä. Yhteistäkin löytyy, sillä monet mangan kuvista on otettu lähes sellaisinaan kumpaankin versioon. Vanhahtavan tyylinsä lisäksi aiempi sovitus tuotettiin digitaalisen animen pahimpana kipukautena, joten nykykatsojalle huoliteltu ja nykyaikaisin tekniikoin toteutettu uusintaversio on epäilemättä helpompi pala niellä. Uudelle katsojalle uusintasovitus menee useasta syystä Kuvat © NATSUKI TAKAYA, HAKUSENSHA/FRUITS BASKET PROJECT

Arvostelu (anime)

Lord El-Melloi II’s Case Files {Rail Zeppelin} Grace note Maagisen pikajunan arvoitus Nimi: Grace Note- Lord El-Melloi II-sei no jikenbo -Rail Zeppelin Grace Note- Ohjaus: Makoto Katou Käsikirjoittaja: Ukyou Kodachi Studio: Troyca Alkuteos: Makoto Sandan light novel Esitetty: 6.7.–28.9.2019 Jaksoja: 13 + 1 Suoratoistopalvelu: Wakanim

ksi vuoden 2011 hittisarjoista oli Ufotablen anime-sovitus Gen Urobuchin kynäilemästä Fate/Zerosta. Type-Moon–pelitalon Fate-tuoteperheeseen kuuluva kärsimysnäytelmä graalisotaan osallistuvista maageista ja heidän rinnallaan taistelevista myyttisistä ja historiallisista sankareista vetosi katsojiin erityisesti hahmokaartillaan. Yhdeksi suosikiksi nousi itsestään liikoja luuleva maagiopiskelija Waver Velvet, jonka aikuisiän seikkailuista Lord El-Melloi II’s Case Files kertoo. Varttuneesta Waverista on tullut opettaja maagiopisto Kellotorniin. Pelkän luennoimisen sijaan hänet nakitetaan kuitenkin ratkomaan maagisia rikosmysteerejä, joita kukaan muu ei halua vastuulleen. Kaikeksi onneksi loogiseen päättelykykyyn luottava Waver on varsin pätevä nojatuolietsivä, ja niin oppilaiden kuin muidenkin tuttavien joukosta löytyy avustajaa joka lähtöön. Taikavoimiin pohjaava lähtökohta tekee kuitenkin Lord El-Melloi II’s Case Filesista salapoliisisarjana kömpelön. Suurin osa tapauksista nojaa täysin siihen, että lopussa Waver selittää kuvaruudun ulkopuolella selvittämänsä ratkaisun katsojalle. Toisinaan taikakonseptien alustus taas tekee lopputuloksesta ilmiselvän.

Mysteerien sijaan sarjan todellisessa keskiössä onkin

herkistyy muistellessaan Iskandaria: tuleeko hänestä koskaan kasvamaan Iskandarin arvoista maagia? Taustalla kummittelee mahdollisuus osallistua uuteen graalisotaan ja kenties nähdä menetetty kumppani vielä kerran. Sarja on visuaaliselta ilmeeltään varsin miellyttävä. Hahmot ovat ilmeikkäitä, ja salapoliisitarinoille tyypilliset pitkät keskustelut onnistutaan pitämään mielenkiintoisina erilaisia kuvakulmia hyödyntämällä. Dramaattinen valaistus herättää henkiin miljöönä toimivan Englannin usvaiset nummet ja maagiperheiden asuttamat vanhat kartanot. Nostalgialla ratsastavaa Lord El-Melloi II’s Case Filesia on helppo suositella, jos Fate/Zero on jo valmiiksi sydäntä lähellä. Muussa tapauksessa sarja tulee todennäköisesti olemaan hankalasti lähestyttävä. Se vilisee hahmoja ja viittauksia, joiden odotetaan olevan katsojalle entuudestaan tuttuja jostain muusta tuoteperheen teoksesta. Uudetkaan hahmot eivät tunnu saavan esittelyjä, koska sarjan nimikkomysteerinä toimiva Rail Zeppelin -tarina on napattu kirjasarjan keskeltä. Emma Kunnari

Waverin hahmo ja tämän kasvu Fate/Zeron tapahtumien myötä. Erityisesti käsitellään Waverin ja tämän graalisodan aikaisen kumppanin, paremmin Aleksanteri Suurena tunnetun Iskandarin, suhdetta. Karaistunutta aikuista esittävä Waver

Fate-tuoteperheen faneille suunnattu mysteerisarja, joka lepää lähes täysin päähahmonsa harteilla.

Arvosana:

Arvostelu (anime)

Demon Slayer Kadotettu ihmisyys

Nimi: Kimetsu no yaiba Ohjaus: Haruo Sotozaki Käsikirjoittaja: Ufotable Studio: Ufotable Alkuteos: Koyoharu Gotougen manga Esitetty: 6.4. – 28.9.2019 Jaksoja: 26 Suoratoistopalvelu: Wakanim

anjiro Kamado elättää äidin ja neljä nuorempaa sisarusta myymällä hiiltä lähikaupungissa. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta he muodostavat rakastavan perheen. Myyntireissun venyessä odotettua pidemmäksi paikallinen mies tarjoaa yösijaa Tanjirolle. Hän saa kuulla lihanhimoisten demonien vaanivan yön pimeydessä. Seuraavana aamuna kotona eivät odota hymyilevät kasvot ja tervetulotoivotukset, vaan verilöyly. Demonit ovat surmanneet koko perheen lukuun ottamatta Tanjiron sisarta Nezukoa, joka vaikuttaa muuttuneen itse demoniksi. Tanjiro kieltäytyy luovuttamasta sisarensa suhteen ja vannoo kostoa perheen tuhonneelle demonille. Nuorukaisen tie vie demoninmetsästäjien joukkoihin, mutta hänen perimmäinen tavoitteensa on löytää keino muuttaa sisarensa takaisin ihmiseksi. Shounenille tyypilliseen tapaan päähenkilö ei ole alussa sankari, vaan hänen on kasvettava sellaiseksi. Paettuaan kotoa sisarensa kanssa Tanjiro päätyy eläköityneen demoninmetsästäjän oppiin. Opettaja teroittaa heille, ettei Nezuko saa koskaan satuttaa ihmisiä, jos haluaa jatkaa elämäänsä. Kahden vuoden kuluttua Tanjiro on valmis surmaamaan demoneita veden elementin hengitystekniikat turvanaan. Demoninmetsästäjät parantavat ruumiinsa kestävyyttä ja käyttävät eri-

koishyökkäyksiä hengitystekniikoiden avulla. Taistelutekniikat kytkeytyvät mielenkiintoisella tavalla yhteen demoneiden kykyjen kanssa, sillä kummassakin tapauksessa niitä käyttävän henkilön persoona ja eletty elämä vaikuttavat kykyihin. Veden lempeä elementti soveltuu Tanjirolle, sillä hän haluaa nähdä kaikki demonit ennen kaikkea entisinä ihmisinä. Huolimatta kamalista teoistaan he ansaitsevat lopussa armon. Demon Slayer on komea sarja, jonka taistelukohtauksia katsoo mielellään. Täpärien tilanteiden jälkeen hahmoille koituu yleensä fyysisiä vammoja, mikä on mukavaa vaihtelua lähes kuolemattomilta vaikuttaviin sankareihin. Taistelut voivat myös turhauttaa, sillä välillä hahmot tuntuvat oppivan uusia hyökkäyksiä kuin lennosta. Treenaamiseen ja yhä voimakkaampien vihollisten päihittämiseen perustuvassa sarjassa se on iso miinus. Sarjan värimaailma luo tunnelmaa ja ohjaa kohtausten tulkinnassa. Koomisissa tilanteissa värit ovat yleensä räikeitä, kun taas taistelukohtaukset ovat usein kylmiä ja painostavia. Demoninmetsästyksen lomassa sarja tulee kuvanneeksi taisho-kauden murroksessa elävää Japania, erityisesti kuilua maaseudun ja länsimaalaistuneiden kaupunkien välillä. Kokonaisuutena Demon Slayer on varsin nautittava lajityyppinsä edustaja. Nita Mäenpää

Arvosana: Hyvin toteutettu sovitus historiateemaisesta shounen-seikkailusta.

Arvostelu (anime)

O Maidens in Your Savage Season Siitä puhe mistä puute

Nimi: Araburu kisetsu no otome-domo yo Ohjaus: Masahiro Ando ja Takuroo Tsukada Käsikirjoittaja: Mari Okada Studio: Lay-duce Alkuteos: Mari Okadan manga Esitetty: 5.7.20.9.2019 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Hidive

azusa, Niina, Momoko, Hitoha ja Rika ovat kirjallisuuskerhon jäsenet ja juuri saavuttamassa iän, jossa seksi alkaa kovasti kiinnostaa. Kirjallisuuden kautta he alkavat kokea seksuaalista heräämistään ja joutuvat ensimmäistä kertaa elämässään kohtamaan vieraita tunteita. Äkkiä naapurin poika herättääkin Kazusassa aivan uudenlaisia tunteita, ja arkiset asiat alkavat näyttää oudon eroottisilta. Mari Okadalla on heikkoutensa – sekä vahvuutensa – kirjoittajana, mutta O Maidens on sataprosenttisesti hänen leipälajiaan, ja siksi yksi hänen parhaista teoksistaan. Melodraamaa sarja sisältää verrattain vähän Okadan teokseksi, sillä se keskittyy kuvaamaan hahmojensa kehittyviä tunteita ja ihmissuhteita hyvin tietyssä iässä. Tytöt suhtautuvat kukin seksiin hyvin eri tavoilla; esimerkiksi Kazusan mielestä asia on hirvittävän epämukava, siinä missä Niina on päättänyt harrastaa seksiä. Joukossa on jopa eräs, joka huomaa tuntevansa vetoa samansukupuoliseen ystäväänsä. Sarja toki keskittyy pääasiassa heteroseksuaalisten tunteiden läpikäyntiin, mutta pieni katsaus samansukupuolisiin kohdistuviin tunteisiin tuo siihen mukavan lisän. Seksi on sarjan keskiössä, mutta se käsittelee myös muita kasvamiseen liittyviä asioita, kuten itseinhoa, kateutta ja

hyväksikäyttöä. Sarja on pääosin kyllä todella hauska ja kivan nolostuttava, mutta se ei epäröi lähestyä vaikeitakin aiheita. Tällä kertaa Okada onneksi tajuaa pitää melodraaman minimissään.

Sarjan aihepiiri on haastava kelle tahansa kirjoittajalle, mutta O Maidens lähestyy sitä ihailtavan kursailematta. Sarjan tunteet ovat varmasti tuttuja jokaiselle, mikä tekee siitä hyvin samastuttavan. Kasvutarinana sarja on erinomainen, ja sitä kehtaa freesin asenteensa vuoksi suositella surutta kaikille hyvien sarjojen ystäville. Petri Pohjonen

Arvosana: Erinomainen ja äärimmäisen samastuttava nuorten tyttöjen kasvutarina keskellä näiden villeintä kautta. Onnistuu hyvin tasapainottelemaan nolostuksia, komediaa sekä draamaa.

Arvostelu (manga)

The Way of the Househusband Yakuza supermarketissa (ja muita tarinoita) Nimi: Gokushufudo Tekijä: Kousuke Oono Kustantaja: Viz Media Suositushinta: 12,99 $ Julkaisumuoto:

Pehmeäkantinen, 163 sivua Osia englanniksi: 1/Osia luettu: 1/Julkaisuaika: 9/2019– (Japanissa 2/2018 –) Digijulkaisu: pokkareina

ina välillä, kun on tarttunut teokseen arviointitarkoituksessa, tajuaa varsin nopeasti, että olisi pitänyt odottaa muutaman pokkarin verran ennen hankkeeseen ryhtymistä. On tarinoita, jotka pääsevät omille jaloilleen ja alkavat kirmata vasta muutaman osan jälkeen, jolloin pelkän ensimmäisen osan arvioiminen on tekijälle ja lukijalle karhunpalvelus. Kousuke Oonon The Way of the Househusband ei kuulu tähän joukkoon. Viz Median suht tuoreeltaan englannintama slice-of-life -komedia asettaa suoraviivaiset kiskot ensimmäisessä luvussa ja puksuttelee niitä pitkin vakaasti koko pokkarin läpi. Premissi ei kehity vajaan parinsadan sivun aikana, vaan jokainen luku noudattelee samaa kaavaa.

Yakuza-pomo The Immortal Dragon on nykyisin vain Tatsu, kodista huolta pitävä aviomies. Tatsu käy ruokaostoksilla ja siivoaa sillä aikaa, kun hänen vaimonsa Miku on töissä. Tatsun reviiriä eivät enää uhkaa toiset rikolliset, vaan ongelmia aiheuttavat robotti-imuri ja hieman liian touhukas kissa. Lisähaastetta arkeen tuo vaimon anime-harrastus. Sarjan perusidea on kiva, mutta se ei jaksa kantaa pitkän tarinan painoa. Pelkkä yakuza-manerismeilla alennussukista taisteleva mies ei kauaa jaksa naurattaa, vaikka kuviin ja niiden sommitteluun onkin panostettu. Parasta sarjassa ovat Tatsun ja Mikun yhteiset kohtaukset. Niissä pilkahtelee potentiaalia syvemmälle menevästä draamakomediasta. Toivottavasti Oono purkaa parivaljakon taustaa tulevissa osissa, eikä jätä tarinaa nykyiseksi yhden vitsin ihmeeksi.

The Way of the Househusband alkoi alun perin viisiosaisena lyhytsarjana verkossa. Se keräsi kuitenkin lukijoita nopeasti, minkä johdosta sarja jatkuu edelleen. Japanissa sarjasta on tullut ulos neljäs pokkari. Menestyksen taustalla on todennäköisesti Oonon taide. Terävä, selkeä ja realistisuuteen panostava kuvitus nostaa taKuvat © Kousuke Oono 2018

rinan tasoa. Oono korostaa Tatsun pelottavaa puolta komediallisilla kuvakulmavalinnoilla ja jyrkillä rasterivarjostuksilla. Hahmoissa on mukavasti persoonallisuutta ja kotoisuutta, ja kuvia on ryyditetty pienillä visuaalisilla vitseillä, kuten Tatsun shiba-esiliinalla. Tarinan monotonisuutta lukuun ottamatta siis kaikki toimii, joten kokonaisarvosanan antaminen on hankalaa. Lopulta omassa vaakakupissani painaa eniten tarina, joka ei jaksa pitää imussaan. Riikka Haapanen

Arvosana: Teos: Vinkeä perusidea velloo omassa oivaltavuudessaan, eikä tarinaa kehitetä ensimmäisessä osassa. Myös sivuhahmot jäävät vajaakäytölle. Taide on loistavaa, joten hukattu potentiaali harmittaa.

Julkaisu: Vizin signature-sarjan korkeampi pokkarikoko, jonka tyylikkyyttä kannen kultaukset korostavat. Äänitehosteet on käännetty ja korvattu erittäin siististi.

Arvostelu (manga)

Dear Sa-chan

Onko väärin, jos tyttöystävä ei tiedä kaikkea? Nimi: Sacchan, boku wa. Tekijä: Iori Asaga Kustantaja: Manga Plus/Shueisha Julkaisumuoto: Digitaalinen Lukuja englanniksi: 11/+ Julkaisuaika: 7/2019–

yo ja Sachi ovat seurustelleet nelisen vuotta, kun Kyo lähtee opiskelemaan Tokioon yliopistoon jättäen tyttöystävänsä Hokkaidolle. Kyo kohtaa uudessa kaupungissa uudenlaisia ihmistyyppejä, jotka alkavat hiljalleen muuttaa häntä. Yksi asia jää vaivaamaan rakastavaisia: se tosiasia, ettei kaksikko viettänyt ensimmäistä kertaansa yhdessä. Loppujen lopuksi pieneltä tuntuvasta asiasta alkaa muodostua lumipalloefektin lailla ongelmia. Kaukana kumppanistaan he alkavat nähdä muut vaihtoehdot eri valossa, niin hyvässä kuin pahassa. Dear Sa-chan on manga, joka viihdyttää arkipäiväisillä elementeillään. Vaikka tarina tuokin mukanaan varsin synkkiä teemoja, on se silti omalla tavallaan sekä lohdullinen että pirullinen. Monet juonenkäänteet tuntuvat ylidramatisoiduilta tavoilta saada kohtaus eskaloitumaan pettämiseen tai tappeluun. Samaan aikaan tapahtumat ovat kuitenkin riipaisevan todellisia kuvia nykymaailmasta. Onkin kuin sarjan tapahtumat haluaisivat kyseenalaistaa sokeuttamme pienten asioiden merkitykselle. Pienien asioiden merkitys korostuu myös Asagan yksityiskohtaisessa ja kauniissa piirtotyylissä. Se tekee hahmoista joka tilanteessa sekä elegantteja että ilmeikkäitä. Vastaavasti alastonkohtauksetkin on piirretty ennemmin taiteellisiksi kuin paljasteluksi, joten ne eivät tule liikaa juonen tielle.

Sarjassa on myös huonoja puolia, joista selkeimpänä voisi mainita hahmojen välinpitämättömyyden. Etenkään Kyosta ei täysin ota selvää, onko hän uskollinen Sachille, sillä hän harvoin tuntuu katuvan tekojaan ja ajatuksiaan. Toisaalta myös Sachista näytetään toisinaan kohtauksia, joita ei täysin avata, ja lukijalle jää hämmentynyt olo. Tarina on kuitenkin vasta aluillaan, joten toivoa asioiden selkiintymisestä sopii pitää yllä. Dear Sa-chan tuo etäisesti mieleen mangan Nana. Kummassakin päädytään kertomaan arkisella tavalla kipeistäkin asioista eikä draamaa puutu. Vielä kun lisätään Kyon jatkuvat ajatukset, joissa hän kertoo Sachille tekemistään virheistä, saadaan Nanan kaltaisia mietintöjä riittämiin. Epävakaalla pohjalla alusta asti ollut romanssi ei ole välttämättä kovin nautittava, mutta se jättää paljon ajateltavaa. Salla Pajunen

Arvosana: Teos: Kiehtovasti liikkeelle lähtevä ihmissuhdetarina, joka sopii erityisesti psykologisista draamoista kiinnostuneille.

Julkaisu: Siisti ja miellyttävä silmälle. 46

Arvostelu (manga)

Minun susipoikani

Nivawa & minä

Youkait koulumaailmassa

Erilaiset kämppikset Nimi: Nivawa to Saitou Tekijä: Nagabe Kustantaja: Punainen jättiläinen Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen pokkari Osia suomeksi: 1/3 Osia luettu: 1/3 Julkaisuaika: 10/2019 (Japanissa 2015)

Nimi: Watashi no ookami-kun Tekijä: Yoko Nogiri Kustantaja: Sangatsu Manga Julkaisumuoto: Pehmeä-kantinen, 176 sivua Osia suomeksi: 1/4 Osia luettu: 1/4 Julkaisuaika: 10/2019 – (Japanissa 2015–2016)

ukiolaistyttö Komugin elämä muuttuu, kun hänen äitinsä saa vuoden pituisen työkomennuksen Fukuokaan. Komugi lähtee Tokion vilskeestä asumaan Hokkaidoon, jossa hänen isänsä työskentelee udon-ravintolassa. Maisemanmuutos ei ole helppo herkälle Komugille, jonka aikaisemmat koulukiusaamiskokemukset varjostavat häntä uudessa koulussa. Pelko silmätikuksi joutumisesta saa hänet pidättäytymään muiden seurasta. Strategia ei kuitenkaan mene ihan nappiin, sillä yksi koulun suosituimmista pojista, Yuu Oogami, kiinnostuu Komugin tuoksusta ja alkaa tunkeutua tytön seuraan. Pojan oudolle käytökselle löytyy selitys: hän ja hänen kolme ystäväänsä eivät ole ihmisiä, vaan eläinolentoja, jotka ovat sukua Japanin mytologian youkaille. Yoko Nogirin Minun susipoikani on pesunkestävä shoujo. Yliluonnollisista elementeistä huolimatta tarina keskittyy kouluelämään, eikä sarja näytä ensimmäisen osan perusteella tarjoavan mitään uutta kyseiselle genrelle. Susipoika on juuri sitä miltä näyttääkin, mikä toisaalta tekee sarjasta varman suosituksen perus-shoujon rakastajille. Sangatsu Mangan julkaisema pokkari ei valitettavasti erotu edukseen. Tekstin asettelu puhekuplissa jättää paljon parannettavaa. Monet sanat on poikkaistu mitä oudoimmista kohdista, mikä tekee lukemisesta kömpelöä ja hidasta. Bonuksena kääntäjä on lisännyt pokkarin loppuun osion, jossa tarinassa ilmenevät vierasperäiset sanat ja käsitteet on avattu. Tosin, vaikka nämä viitteet on sivunumeroitu, itse pokkarista sivunumerot puuttuvat. Jenni Väyrynen

uori Saito nauttii täysillä NEET-elämäntyylistään ilman velvollisuuksia tai pakotteita. Hänen arkensa koostuu kuppinuudeleista ja videopelien pelaamisesta. Kaikki muuttuu, kun veden alla elävät afica-olennot päättävät ottaa yhteyttä ihmiskuntaan: ne haluavat oppia ihmisten maailmasta kehittääkseen omaa yhteiskuntaansa. Yhdeksi aficojen lähettilääksi lähtee pentu nimeltä Nivawa, jonka vastahakoiseksi oppi-isäksi valikoituu Saito. Yhteiselo ei todellakaan lähde käyntiin mitä parhaimmissa merkeissä, ja kestääkin hyvän tovin ennen kuin hahmot alkavat löytää yhteistä säveltä. Hahmojen erilaisten luonteiden lisäksi tilannetta hankaloittavat erilaiset kulttuurisista eroista johtuvat kommunikaatio-ongelmat. Ystävyyden kasvaessa molemmat alkavat myös kyseenalaistaa omia historioitaan ja kaikkea sitä, mitä ovat aikaisemmin pitäneet itsestään selvänä. Mangaka Nagabe julkaisi sarjaa alunperin Internetissä. Hänen pääteemansa on kommunikaatio, ja se näkyy hyvin vahvasti heti tarinan alusta alkaen. Teema on hyvin ajankohtainen. Sosiaalisen median ja globalisaation myötä maailma on entistä monikulttuurisempi, ja erilaisiin kulttuurisiin eroihin törmää lähes joka päivä. Avoimen kommunikaation ja halun ymmärtää merkitys on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. NEET-ilmiö (not in employment, education or training) on yksi modernin Japanin ongelmista, mutta yhteiskunnallisen kommentaarin sijasta NEETeily Nivawassa lähinnä selittää ihmishahmon jatkuvaa kotonaolemista. Avatessaan sydämensä vieraan lajin edustajalle Saito kasvaa itse ihmisenä ja oppii katsomaan omaa kuplautunutta ja eristynyttä elämäntyyliään aivan uudella tavalla. Jenni Väyrynen

Arvosana:

Teos: Hyvin perinteinen romanttinen kouludraama, joka

Teos: Mukava ja helposti lähestyttävä hyvän mielen sar-

hyödyntää Japanin kansantarustoa jokseenkin mielikuvituksellisesti.

ja. Tarina ei sisällä suuria tai dramaattisia juonenkäänteitä, vaan keskittyy kuvaamaan arkisia tilanteita. Käännös hyvin onnistunut ja luonteva.

Julkaisu: Normaali Lehtipiste-pokkari, kelpaa kertakuluJulkaisu: Sangatsun peruspokkari.

Arvostelu (manga)

Ryuko

Naisten maailma Nimi: Ryuko Tekijä: Eldo Yoshimizu Kustantaja: Titan Crime Suositushinta: 14.99 $ Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen, 260 sivua Osia englanniksi: 2/2 Osia luettu: 1/2 Julkaisuaika: 8/2019 – 10/2019 (Japanissa 2016 – 2018)

aikka Eldo Yoshimizu on tunnettu modernin taiteen moniottelija, hän on varsin uusi tekijä mangan maailmassa. Hänen esikoisteoksensa Ryuko on löytänyt tiensä länsimaiselle yleisölle Titan Comicsin kautta, joka on laajentanut myös mangaan. Kustantamo on lajitellut Ryukon Hard Crime -linjastoonsa, mikä sopii tähän toiminnan täyteiseen, synkkään, Hollywood noir -genreä lähentelevään trilleriin erinomaisesti. Tarinan päähenkilö Ryuko yrittää selvittää totuutta salaperäisestä menneisyydestään ja syitä äitinsä katoamiselle. Jahdatessaan äitinsä kohtaloon liittyviä johtolankoja Ryuko päätyy keskelle kansainvälistä salaliittoteoriaa, jossa on mukana muun muassa Kiinan mafia.

Vaikka sarja alkaakin kuvitteellisesta Lähi-idän maasta, jossa nuori päähenkilö taistelee väkivaltaisia vallankaapaajia vastaan, sarjan tapahtumat kuljettavat lukijan läpi Aasian aina Japaniin ja Kiinaan asti. Teoksen sisältämät juonikuviot resonoivat hyvin niin toisen maailmansodan kuin modernin ajan poliittisten konfliktien kanssa. Ryukon maailmassa hyvän ja pahan välinen ero on hiuksenhieno. Korruption ja ihmisen julmuuden tahrimassa maailmassa kenenkään kädet eivät ole puhtaat, ja kaikki kantavat mukanaan menneisyyden taakkaa. Maailmassa, jossa kehenkään ei voi luottaa, ihmisen todellinen vahvuus mitataan lojaaliuden ja armon avulla. Yoshimizun luomat yksinkertaiset, mutta tyylikkäät, hahmo-designit ja sulava piirrostyyli tukevat tätä ajatusta. Haastattelussa hän on paljastanut, että halusi luoda vahvoja hahmoja tekemättä heistä fyysisesti voimakkaita. Ryukon auk-

toriteetti rikollisjärjestössä perustuu hänen taistelukykyjensä lisäksi järkkymättömään oikeudentajuun. Ryukon lisäksi sarjaa tähdittää useampi muu naishahmo. Heihin kuuluvat edesmenneen kuningas Jibrilin tytär Valer, orpotyttö Sasori ja yökerhossa tanssiva entisen neuvostosotilaan tytär. Nämä naiset navigoivat taidokkaasti miesten luomassa vaarallisessa militaristisessa maailmassa kuin mitkäkin parhaimmat femme fatalet. Virkistävää on myös nähdä, että paljastavista asuista huolimatta yksikään hahmo ei jää pelkän objektin rooliin. Yoshimizu rakentaa eroottisesti latautuneita tilanteita, mutta kuitenkin samalla säilyttää naisten arvon alentamatta heitä tirkistelyn kohteeksi.

Sarjan tapahtumat liikkuvat päätä huimaavalla vauhdilla, eikä lukijalle jää kaiken tykityksen keskellä aikaa hengähtää. Tätä kompensoi mangakan uniikki piirrostyyli, joka taipuu niin nopeaan ja dynaamiseen toimintaan kuin tunnelmalliseen pysähtyneisyyteen. Ryuko on todellinen taidonnäyte Yoshimizulta – ja lupaava moderni rikosdraaman klassikko. Jenni Väyrynen

Arvosana: Teos: Tyylikäs ja ainutlaatuinen piirrustustyyli. Mielenkiintoisesta juonesta huolimatta tarinan nopeatempoisuus tekee sarjasta jokseenkin sekavaa luettavaa ja jättää vain vähän tilaa hahmojen kehitykselle.

Julkaisu: Hitusen normaalia kalliimpi julkaisu, jossa ainoa väri on kannessa.

Arvostelu (manga)

Cats of the Louvre Yö museossa

Cécilelle: hänen sisarensa katosi lapsena museoon. Marcel on vakuuttunut, että sisar elää jossakin maalauksista. Pikkuruisella Snowbébéllä on myös kyky suhahdella maalauksiin. Mikä on Snowbébén ja Marcelin sisaren yhteys? Episodimaiset luvut, joissa seurataan välillä kissoja ja välillä Marcelia, alkavat nivoutua hiljalleen yhteen. Synkkää mustaa, syvää varjoa ja äärimmäisiäkin lähikuvia yhdistelevä teos on tunnelmallinen vuoristorata, joka imaisee kyytiinsä nopeasti. Matsumotolla on ilmiömäinen kyky loihtia paperille pelottavia, hämmentäviä ja jopa kyyneliin asti liikuttavia kuvia. Tarina, jossa kissat muuntuvat välillä puoli-ihmisiksi, hämähäkitkin puhuvat ja taideteokset elävät omaa elämäänsä, on vastustamattomalla tavalla kummallinen ja häiritseväkin. Se sekoittaa totta ja unta hätäilemättömällä tavalla. Teos ei ole tyypillistä mangaa, vaan on tyyliltään lähempänä ranskalaista sarjakuvaa. Louvre on jo pitkään tilannut sarjakuvia arvostetuilta tekijöiltä, japanilaisiltakin. Kirjan loppupuolella on kohtaus, jossa nyökätään Jiro Taniguchin Guardians of the Louvren suuntaan, joka kuuluu myös Musée du Louvre éditions -sarjaan. Viz Media on julkaissut alun perin Shogakukanin Big Comic Original -lehdessä ilmestyneen Cats of the Louvren yhtenä kovakantisena omnibus-kirjana. Teoksen on kääntänyt englanniksi Michael Arias, joka ohjasi Tekkonkinkreetin animaatiosovituksen. Käännös on soljuva ja saavuttaa alkuperäistekstin haikean sävyn. Kyse on teoksesta, johon ajatukset palaavat lukukokemuksen jälkeen. Jos kehtaisin, nimittäisin tätä mestariteokseksi. Ja ehkä kehtaankin. Riikka Haapanen

Nimi: Louvre no neko Tekijä: Taiyo Matsumoto Kustantaja: Viz Media Suositushinta: 29,99 $ Julkaisumuoto: Kovakantinen, 428 sivua Osia englanniksi:

1/1 Osia luettu: 1/1 Julkaisuaika: 9/2019 (Japanissa 6/2016 – 7/2017) Digijulkaisu: kirjana

äin komeaa museomainosta on tuskin koskaan aiemmin tehtailtu. Taidemuseo Louvre tilasi Eisner-palkitulta Taiyo Matsumotolta (Tekkonkinkreet) graafisen romaanin sen Musée du Louvre éditions -sarjaan. Lopputulos on hätkähdyttävä ja häikäisevä. Cats of the Louvren tarina alkaa lähes episodimaisesti. Louvren ullakolla asustaa ihmisiltä salaa lauma kulkukissoja. Näistä keskeisimmäksi nousee pieni valkoinen pentu Snowbébé. Muiden kissojen varoituksista huolimatta pentu seikkailee huolettomasti museossa ja kiinnittää museo-opas Cécilen ja uuden yövartija Patrickin huomion. Tämä herättää pahaa verta Sawtooth-nimisessä mustassa kissassa.

Kissojen kaitsijana toimii koko elämänsä museossa elänyt ja työskennellyt yövartija Marcel. Marcel uskoo lapsuuden tragediansa uusille nuorille ystävilleen Patrickille ja Kuvat LOUVRE NO NEKO © 2017 Taiyou MATSUMOTO / Futuropolis / Musée du Louvre éditions, Paris

Arvosana: Teos: Rönsyilevä, unenomainen, paikoin lähes trippaileva

kertomus, jossa on runsain mitoin hurmaavaa luonnetta. Harvinaisen vaikuttava teos.

Julkaisu: Upea kovakantinen omnibus, jossa on mukana muutamia kauniita värisivuja. Varastaa varmasti huomion kirjahyllyssä.

Kolumni

Animen ohi

Vaihtuvien tekijöiden kirjoituksia Japanista animen ulkopuolelta.

Fanituksen sudenkuopat

udet Pokémon-pelit Sword ja Shield ilmestyivät marraskuun lopulla, ja menestys oli jälleen kerran välitön. Nintendo Switchin rooliseikkailut tituleerattiin kuuden miljoonan kappaleen myynneillä konsolin nopeimmin tähän asti kaupaksi käyneiksi peleiksi, eikä tahti ole näyttänyt hupsummalta aikaisempienkaan Pokémon-pelien menestykseen verrattuna. Silti Swordin ja Shieldin matka kauppojen hyllyille on ollut sarjan yksi kohutuimpia. Kehittäjä Game Freakin ilmoitus, etteivät pelit tue jokaista mahdollista pokémonia niiden vaatiman työmäärän takia, ei miellyttänyt osaa fanikunnasta. Reaktio on ollut osin ymmärrettävä, sillä Pokémon-sarja on ratsastanut alusta alkaen ”kaikki kerätään” -sloganin varassa.

Nopeasti nettikeskustelussa otti vallan käyttäytyminen, jossa pettymystä purettiin kehittäjiin ja sivustakatsojiin kohdistuvalla häirinnällä ja misinformaatiolla. Pelien lähestyessä nettiin alkoi pulputa myös videoita, joissa uutukaisista yritettiin väkinäisesti etsiä kauneusvirheitä, jotka eivät olleet edes millään tavalla ominaisia kyseisille peleille tai Pokémon-sarjalle. Ilmiö ei ollut pelkästään vain länsimaalainen. Turhautuminen oli yhtälailla esillä japanilaisessa some-näkymässä, jossa se näytti saaneen jopa aikaiseksi reaktion The Pokémon Companyn suunnalta. Tokiossa perinteisesti järjestettävä Pokémon-julkaisutapahtuma päädyttiin nimittäin peruuttamaan lyhyellä varoitusajalla epämääräisistä ”operatiivisista syistä”. Swordin ja Shieldin sittemmin vahvistunut myyntimenestys on osoittanut, että mieltään kiukkuisesti ilmaissut yleisö edustaa Pokémon-pelaajissa selvää vähemmistöä.

Kaikessa epärelevanttiudessaan kyseinen porukka on kuitenkin kalastelemallaan huomiolla kaapannut ja tukahduttanut uusia Pokémoneja koskevan kriittisen keskustelun. Kuten joulukuun Pelaaja-lehdessäkin ilmaisen, ovat Sword sekä Shield hauskuudestaan huolimatta kaikkea muuta kuin täydellisiä pelejä. Sarjan tulevaisuus hyötyisi tällä hetkellä siis suuresti niin kehittäjien kuin fanien kannalta kunnioitukseen ja ymmärtäväisyyteen tähtäävästä keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Nyt Pokémonin nykysuuntaan muutosta ärjymällä hakevat mörököllit hankaloittavat kuitenkin jopa omien toiveidensa toteutumista. Päteväkin kritiikki on hautautunut masentavan sontakasan alle. On vielä erityisen ironista, että tämä kaikki on tapahtunut juuri Swordin ja Shieldin kohdalla. Pelien pahisryhmittymänä toimiva Team Yell kun on nimenomaan luotu kuvastamaan, kuinka toksinen fanikulttuuri on meidän kaikkien kannalta vain ajan ja energian tuhlausta. Kritiikkiä saa ja pitääkin antaa, mutta ei sekoiteta sitä kusipäisyyteen. Panu Saarenoja Kirjoittaja on Anime- ja Pelaaja-lehteä kustantavan H-Townin toimituspäällikkö, jolla ei ole koskaan tarpeeksi Pokémon-pehmoleluja.

” Pokémonin nykysuuntaan

muutosta ärjymällä hakevat mörököllit hankaloittavat jopa omien toiveidensa toteutumista. ” 50

shop.spreadshirt.ďŹ /animelehti

164772-1904

PAL.VKO 2020-04

ENNAKKOTILAA ja osoita tukesi!

P L AY S TAT I O N - K A N S A K U I N K A P L E I K K A R I VA L LO I T T I S U O M E N

B I T. LY / P L AY S TAT I O N K A N S A

Anime #113, joulukuu 2019

Articles inside

Animen ohi -kolumni: Fanituksen sudenkuopat

Top 5+1: Kirjallisuus animen taustalla

Joulun kirjatoivelista

Joulukuun pääkirjoitus: Lukurauhaa!