Rakkautta, valtaa ja ulkopuolisuutta Pohjolassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1962 lähtien kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä. Kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna siis 60. kertaa. Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisten kirjallisuuspalkintoehdokkaiden aiheita ovat muun muassa rakkaus, valta ja ulkopuolisuus, ja ehdolla on 14 teosta ympäri Pohjolan. Palkinnonsaaja julkistetaan Helsingissä 1. marraskuuta.
Kaj Korkea-aho: Röda rummet, 2021. (Suomi)
N
uori ja hieman masentunut kirjailija-muusikko kyllästyy köyhään taiteilijaelämäänsä, ja häntä alkavat kiehtoa pikavoitot ja oikotiet onneen. Mitä, jos joku tarjoaisi hänelle upean asunnon vastineeksi romaanin kirjoittamisesta? Päähenkilömme laittaa puolileikillään Hufvudstadsbladetiin ilmoituksen ja saa vastauksen henkilöltä, joka vaikuttaa Hercule Poirot’n ja Mefistofeleen yhdistelmältä. ”Pääsemme varmasti sopimukseen”, Aimo Kangas sanoo ja ehdottaa, että päähenkilö ostaisi hänen hulppean asuntonsa pilkkahintaan. Lausahdus jää soimaan kertojaminän päähän, ja sen sointi muuttuu kertomuksen edessä yhä monimutkaisemmaksi. Sopimukseen? Lukija koettaa yhdessä kertojan kanssa päästä käsitykseen lempeästä ja kohteliaasta Aimosta. Pian selviää, että Aimo haluaa päähenkilön kirjoittavan kirjan hänestä ja hänen halustaan alistua. Onko väärin, jos ihminen haluaa sisimmässään antaa elämänsä jonkun toisen käsiin ja lipua vastuuttoman voimattomuuden tilaan? Aimon pehmeässä ja hienostuneessa olemuksessa on kuitenkin manipuloiva taipumus, joka tuo kirjaan jännitysromaanin tuntua. Kaj Korkea-aho on suomenruotsalainen kirjailija, kolumnisti ja koomikko, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Laura Beckin suomentamat romaanit Katso minuun pienehen (2009), Tummempaa tuolla puolen (2012) ja Paha kirja (2015). Viimeksi mainittu on käännetty myös viidelle muulle kielelle.
Jesper Larsson: Den dagen den sorgen, 2021. (Ruotsi)
J
uoni keskittyy kirvesmies Bengtiin, joka elää yksinäistä ja eristäytynyttä elämää. Kun vaimo kuoli neljä vuotta sitten, Bengtistä tuli 13-vuotiaan Melissan yksinhuoltaja. Bengt häpeää luokka-asemaansa ja kokee tulevansa toistuvasti yhteiskunnan loukkaamaksi. Eräänä päivänä Melissa lopettaa pianonsoiton ja alkaa sen sijaan kirjoittaa runoja. Bengt on varma siitä, että kirjoittamisen opettaja käyttää Melissaa hyväksi, joten hän alkaa seurata tytärtään ja miestä löytääkseen epäilyksilleen vahvistusta. Tilanne pahenee, kun tytär ei vastaa Bengtin jatkuvaan tarpeeseen kommunikoida ja saada vastauksia. Bengt alkaa puolestaan yhä hallitsemattomammin vainota Melissaa, kytätä tämän tekemisiä ja löytää merkkejä epäilystensä tueksi. Jesper Larsson sulauttaa päähenkilö Bengtin paranoian ja hallinnan menettämisen pelon osaksi tekstiä ja tekee sen kipukohtia karttamatta sekä täydellistä muototajua osoittaen. Syvätasolla on aistittavissa myös isän riittämättömyys ja kokemus siitä, että häntä ei enää tarvita. Den dagen den sorgen on 130 sivunsa voimalla uppiniskainen teos Ruotsin nykykirjallisuudessa. Jesper Larssonin tavoitetaso, tinkimätön varmuus ja hahmotuskyky tekevät hänestä kirjallisen taivaan kirkkaana loistavan tähden.
26
Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022
