Pohjola-Norden 2/2022

Bryssel till kommunhuset:

kan vi få folk

reparera

Folkverkstan-hanke päättyi – jälleen yksi hieno esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä

otroligt fin och

förstärka

Folkverkstan-hanke päättyi – jälleen yksi hieno esimerkki rajat ylittävästä

otroligt

rajaestetyö:

kansalaisten

tapa olla sosiaalinen sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi”

nuoret kriisissä!

rådets miljöpris

Kangasalla

Kiirunassa ja Narvikissa

jäseneksi

Bli medlem

och lärorik möjlighet

tapa olla sosiaa

sai minut tuntemaan oloni

kriisissä!

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT, ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör: Tove Ekman, Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare: Susan Neffling, Osoite / Adress: Topeliuksenkatu

00250 Helsinki / Helsingfors, puh. / tfn 09-4542 080, pn@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning: pn@pohjola-norden.fi, Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning, Grano, 1/2023 ilmestyy maaliskuussa / utkommer i mars. Hinta 25 € / vuosikerta. Pris 25 € / årgång. Kansikuva / Omslagsbild: pexels.com, Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti. Pohjola-Norden rf:s medlemstidning.

/ Topeliusgatan

Vart är vi på väg?

Skolsamarbete, intressebevakning, medlemsrekryte ring, samhällsdebatt, gränshinderarbete, vänortsre sor, språkkurser, service till medlemsföreningarna, kulturevenemang, lärarstipendier, sociala medier, näringslivsseminarier, projektverksamhet… Detta är bara en del av de svar jag fått då jag frågat vad olika personer tycker att Pohjola-Norden borde prioritera på förbundsnivå. Vad tycker du?

INFÖR VÅRT 100-ÅRSJUBILEUM 2024 befinner sig PohjolaNorden i ett brytningsskede. Omvärlden är i gungning och det nordiska samarbetet känns allt mer relevant för allt fler. Jag syftar förstås på försvarssamarbetet, där Sveriges och Finlands snabba NATO-ansökningar verkar ha riktat om mångas mentala karta, men jag syftar också i allra högsta grad på det medborgarperspektiv som Pohjola-Norden och Norden-föreningarna i de andra nordiska länderna erbjuder. I och med den förändrade situationen i vårt östra grannland har jag funderat mycket på medborgarorganisationernas roll för demokratin. På förbundet noterar vi signaler om att många ser ett nytt egenvärde i att tillhöra en medborgarrörelse med uppgift att arbeta med nordiskt samarbete. Vår utmaning både på förbunds- och lokalnivå är att snappa upp det här intresset och erbjuda en relevant och lockande verksamhet.

FÖRBUNDET BEFINNER SIG också i ett brytningsskede grund av det förskingringsfall som uppdagades ifjol och alla de ekonomiska och administrativa svårigheter vi nu tampas med. Att fortsätta som förr är inte ett alternativ, och vi vet att förbundets resurser kommer att vara mycket begränsade under en lång tid framöver. Därför gäller det att vara smart och målmedveten: vad vill vi prioritera?

INOM FÖRBUNDET PÅGÅR EN strategiprocess som kommer att utmynna i en ny strategi som vi presenterar för förbundsmö tet nästa vår. Ännu viktigare än det nya strategipappret är alla diskussioner vi för på förhand – och allra viktigast är hur vi lyckas implementera de strategiska val vi gör. Själv hoppas jag att strategiprocessen hjälper förbundet både att välja och att välja bort i den långa och spretiga listan jag får som svar på min fråga om prioriteringar. En strategi ger också möjlighet att fördomsfritt blicka framåt. På vilka punkter ska vi tänka i helt nya banor? Jag hoppas också att vår nya strategi ska syn liggöra den viktiga rollfördelning som finns mellan förbund, regioner och lokalföreningar.

SOM ETT LED I FÖRBUNDETS strategiprocess kommer vi att be alla våra lokalföreningar att före slutet av november svara på en enkät om hur de tycker att förbundet ska prioritera sina resurser och vilka strategiska val vi ska göra. Vi hoppas före ningarna i mån av möjlighet involverar alla er medlemmar i diskussionen.

DU SOM ÄR MEDLEM I POHJOLA-NORDEN är van att få vår tidning hem i brevlådan två gånger per år. Den här hösten utkommer tidningen av ekonomiska orsaker enbart i digital form, men från nästa år återgår vi till att också ge ut tidningen i pappers format. Vi kommer samtidigt att förnya tidningens koncept så att vi i fortsättningen kan erbjuda er en ännu bättre pro dukt med ett intressant och relevant nordiskt innehåll riktat både till er som redan är medlemmar i Pohjola-Norden och till sådana som inte ännu är det.

Mihin olemme matkalla?

Kouluyhteistyö, edunvalvonta, jäsenhankinta, yhteis kunnallinen keskustelu, rajaestetyö, ystävyyskunta matkat, kielikurssit, palvelut paikallisyhdistyksille, kulttuuritapahtumat, opettajastipendit, sosiaalinen media, elinkeinoelämän seminaarit, projektitoiminta… Tässä on vain osa saamistani vastauksista, kun olen kysynyt eri ihmisiltä, mitä Pohjola-Nordenin heidän mielestään pitäisi priorisoida liittotasolla. Mitä mieltä sinä olet?

POHJOLA-NORDEN ON käännekohdassa ennen 100-vuotisjuh laamme vuonna 2024. Maailma muuttuu, ja pohjoismainen yhteistyö tuntuu monen mielestä yhä merkityksellisemmältä. Viittaan tietenkin puolustusyhteistyöhön, missä Ruotsin ja Suomen nopeat NATO-hakemukset näyttävät vaikut taneen monien ajatusmaailmaan, mutta viittaan myös mitä suurimmassa määrin kansalaisnäkökulmaan, jota PohjolaNorden ja muiden maiden Norden-yhdistykset tarjoavat. Itänaapurimme muuttuneen tilanteen myötä olen miettinyt paljon kansalaisjärjestöjen roolia demokraattisessa yhteis kunnassa. Liitossa havaitsemme merkkejä siitä, että monet näkevät uutta arvoa kuulumisessa kansalaisliikkeeseen, jonka tehtävänä on toimia pohjoismaisen yhteistyön parissa. Haasteenamme sekä liitto- että paikallisella tasolla on havaita tämä kiinnostus ja tarjota ajankohtaista ja houkuttelevaa toimintaa.

LIITTO ON MURROKSESSA myös viime vuonna paljastuneen kavalluksen ja siihen liittyvien taloudellisten ja hallinnollis ten vaikeuksien vuoksi, joiden kanssa nyt kamppailemme. Jatkaminen entiseen tapaan ei ole vaihtoehto, ja tiedämme, että liiton resurssit tulevat olemaan hyvin rajalliset vielä pitkään. Siksi on tärkeää olla fiksu ja määrätietoinen: mitä haluamme priorisoida?

LIITON SISÄLLÄ ON meneillään strategiaprosessi, jonka tulok sena syntyy uusi strategia, joka esitellään liittokokouksessa ensi keväänä. Vielä uutta strategiaakin tärkeämpää on kaikki ne keskustelut, joita käymme etukäteen – ja mikä tärkeintä, kuinka onnistumme toteuttamaan ne strategiset valinnat, joita teemme. Itse toivon, että strategiaprosessi auttaa liittoa kar simaan sitä pitkää ja hajanaista listaa, jonka saan vastauksena kysymykseeni prioriteeteista. Strategia antaa myös mah dollisuuden katsoa ennakkoluulottomasti eteenpäin. Missä asioissa meidän pitäisi ajatella täysin uudella tavalla? Toivon myös, että uusi strategiamme tuo näkyviin liiton, alueiden ja paikallisyhdistysten välisen tärkeän roolijaon.

OSANA LIITON STRATEGIAPROSESSIA pyydämme kaikkia paikallisyhdistyksiämme vastaamaan marraskuun loppuun mennessä kyselyyn siitä, miten liiton heidän mielestään tulisi priorisoida resurssejaan ja mitä strategisia valintoja meidän tulisi tehdä. Toivomme, että yhdistykset ottavat mahdolli suuksien mukaan kaikki jäsenet mukaan keskusteluun.

SINÄ, JOKA OLET POHJOLA-NORDENIN JÄSEN, olet tottunut saamaan lehden postilaatikkoosi kaksi kertaa vuodessa. Tänä syksynä lehti ilmestyy taloudellisista syistä ainoastaan digi taalisena, mutta ensi vuonna jatkamme lehden julkaisemista myös paperisena versiona. Samalla uudistamme lehden kon septia, jotta voimme tulevaisuudessa tarjota entistä paremman tuotteen mielenkiintoisella ja ajankohtaisella pohjoismaisella sisällöllä, joka on suunnattu sekä teille, jotka olette jo PohjolaNordenin jäseniä, mutta myös heille, jotka eivät vielä sitä ole.

GENER

POHJOLA-NORDEN 40 VUOTTA SITTEN

N:o 4 1981 40. vuosikerta. Päätoimittaja Veikko Karsma. Toimitus ja konttori: Pohjola-Norden, Hietalahdenranta 15 A, Helsinki 18, puh 640 901. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on pääsisällöltään ”Vi i Norden” -lehden suomenkielinen painos. Viimeksi mainittu on Norden-Yhdistysten Liiton lehti kaikkia pohjoismaita varten.

Energiansäästö Pohjoismaissa

DI Bo-Christer Björk toteaa Pohjoismaiden päässeen jo 5 %:n energiansäästöön öljykriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. 10–15 %:n lisäsäästö on mahdollinen suuremmitta uhrauk sitta. Viranomaiset kannustavat säästämään energiaa, mutta yksityinen ihminen on kuitenkin avainasemassa.

Energiansäästö on nykyään muotia. Kuluttajat saavat tuta energian hinnannousun omassa kukkaros saan. Vaikka Pohjoismaiden olot poikkeavat jonkin verran toisistaan, ovat perusongelmat saman suuntaiset, esim. talot ovat teknisesti tyypiltään samanlai sia ja lämmityskausi on kansainvälisesti tarkasteltuna pitkä. Välimatkat ovat Tanskaa lukuun ottamatta pitkät, ja tämä asettaa kuljetusjärjestelmille erityisiä vaatimuksia. Muutamat teollisuusalat, kuten puuteollisuus, metalliteollisuus ja kemian teollisuus käyttävät suuren osan kaikesta teollisuuden kulut tamasta energiasta. Onkin kiinnostavaa tarkastella, miten eri Pohjoismaat ovat pyrkineet säästämään energiaa.

Kalliin tuontiöljyn säästämiseksi voidaan joko käyttää sitä taloudellisesti tai lisätä kotimaisen energian käyttöä. Mutta tällainen energiantuotannon lisääminen vaatii kalliita investointeja, jotka alkavat tuottaa vasta 5–10 vuoden kuluttua. Energian säästäminen sitävastoin tuottaa tuloksia välittömästi, eikä se vaadi suuria teknisiä ratkai suja. Energiantuotannon miljardi-investointeihin liittyvien päätösten vastapainona päättää joukko yksityisiä ihmisiä energiansäästötoimiin ryhtymisestä. Näillä henkilöillä ei aina ole tarpeeksi tietoa parhaista energiansäästökeinoista eikä mahdollisten teknisten muutosten toteuttamiseen tarvittavaa pääomaa. Viranomaiset ovatkin aktiivisesti tiedottaneet energiansäästöstä ja energiataloudesta sekä myöntäneet erilaisia lainoja, avustuksia ja verohelpotuksia talonomistajille, jotka ovat ryhtyneet energiansäästötoi miin tai jotka ovat asentaneet kotimaista energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä.

Islannissa runsaasti hyödyntämättömiä energiavaroja

Islannilla on mittavia käyttämättömiä energiavaroja, geoter mistä lämpöä ja vesivoimaa. Energiapoliittisena päätavoit teena onkin vähentää nopeasti riippuvuutta tuontiöljystä. Vielä vuonna 1973 lämmitettiin puolet taloista öljyllä, mutta geotermiseen lämpöön ja sähköön ollaan siirrytty sangen nopeassa tahdissa ja näiden odotetaan vuodesta 1985 lähtien olevan ainoat lämmitystavat. Islannin kalastuslaivasto pyrkii pienentämään energialaskuaan siirtymällä raskaaseen polt toöljyyn, joka on 40 % dieselöljyä halvempaa.

Norjassa halpaa sähkövoimaa

Norja on Pohjoismaista energiataloudellisesti parhaassa asemassa. Norjasta on joitakin vuosia sitten tullut öljynvie jämaa ja runsaiden vesivoimavarojen ansiosta on sähkövoiman osuus kokonaisenergiankulutuksesta maailman korkein. Halpa sähkövoima on suosinut runsaasti energiaa käyttävän teolli suuden, kuten alumiiniteollisuuden syntyä ja talot lämmitetään naapurimaita paljon useammin sähköllä. Tämä on vaikuttanut siihen, että Norjassa käytetään suhteellisesti vähemmän ener giaa lämmitykseen – yksityiset kuluttajat näkevät huoneiden lämpötilan alentamisen hyödyn suoraan pienentyneissä sähkölaskuissaan.

Energiansäästötoimet on Norjassa keskitetty etupäässä teollisuuteen, joka on saanut valtion tukea lainoina ja laina takuina. Vuosittain käytetään n. 100 milj. Nkr:a sähkönjake luverkoston energiatappioiden vähentämiseen.

Norjassa on myös määrätty savuhormi pakolliseksi uusissa pientaloissa, jotta energiakriisitilanteessa olisi helpompi siirtyä käyttämään kotimaisia polttoaineita.

Tanskassa kunnallisten energianeuvojien verkosto

Tanska tuo lähes kaiken energiana ja se sai näin tuntea ener giakriisin vaikutukset voimakkaimmin. Tilanne muuttuu kuitenkin lähitulevaisuudessa, kun Pohjanmeren tanskalaisen osan öljy- ja luonnonkaasuesiintymiä aletaan hyödyntää. Luonnonkaasun käytön ja jakeluverkostoinvestointien paremman ohjauksen aikaansaamiseksi on laadittu koko maan kattava lämpöhuoltosuunnitelma. Maan eri osia varten on määritelty taloudellisin lämmitysmuoto. Tämän seurauk sena saattaa muodostua tilanne, jossa talonomistaja ei voi itse valita talonsa lämmitystapaa, mikäli kaukolämpöverkon liitty mispakkolaki säädetään.

Tanskassa on asuinkantaan kohdistettu runsaasti energian säästötoimia, esim. kattoja ja lattioita on lisäeristetty, termos taattiventtiilejä ja moninkertaisia ikkunoita on asennettu. Vuosina 1975–80 valtio on myöntänyt yli 2 mrd Tkr lainoina, avustuksina ja verohelpotuksina houkutellakseen talonomis tajia näihin toimiin. Suunnitteluapua tarjoaa kunnallisten energianeuvojien verkosto. Kaikkien pientalojen lämpökat tilat tarkistetaan vuosittain. Mikäli kunnossa on parantamisen varaa, eli kattilat eivät toimi täystehoisesti, omistajat velvoi tetaan korjaamaan laitteet. Rakennusten energiankulutus on säästötoimien myötä vähentynyt huomattavasti. Vuoden 1979 kulutus Tanskassa oli pienempi kuin vuoden 1972 kulutus, vaikka lämmitetty rakennuskanta on lisääntynyt melko lailla.

Tanskassa tunnetaan myös melko suurta kiinnostusta vaihtoehtoisia energiamuotoja kohtaan, esim. tuuli- ja aurinkoenergia kiinnostaa. Toistaiseksi on kuitenkin näiden hyödyntämiseen tarvittava tekniikka niin kallista, ettei mitta vampaa hyödyntämistä ole voitu käynnistää.

Ruotsissa vähitellen irti ydinvoimasta Ruotsi on energiatutkimuksen luvattu maa. Valtio myöntää vuosittain useita satoja miljoonia kruunuja energiantutki mukseen. Ruotsissa pyritään sekä kehittämään menetelmiä energian säästämiseksi että vaihtoehtoisten energiamuo tojen käyttämiseksi. Vuoden 1980 kansanäänestyksen tulos ei oikeastaan anna ruotsalaisille muuta vaihtoehtoa kuin että ydinvoimasta irrottautumisen myötä on öljyn kulutusta vähennettävä ja kotimaiset energiavarat otettava entistä laajemmin käyttöön. Ydinvoimaan liittyvä ongelma on 1980-luvun väliaikainen sähköntuotannon ylikapasi teetti. Jotta tämä ei aiheuttaisi investointia vääriin laittei siin, joita ei myöhemmin voida käyttää on ehdotettu, että uusien pientalojensuora sähkölämmitys kiellettäisiin.

Tanskan tavoin on Ruotsissakin tuettu asuntojen energi ansäästötoimia avokätisesti vuosina 1974–80 yhteensä 4 mrd kruunua. Teollisuus on saanut sekä taloudellista tukea että alueellisten energianeuvojien apua säästöinvestointien suunnitteluun.

Ruotsissa pyritään energiataloudellisten toimenpiteiden vastuu hajasijoittamaan kuntiin. Tämä asettaa suuria vaati muksia henkilöstön koulutukselle, neuvontatoimikunnalle jne. Erityislaki velvoittaa kunnat huolehtimaan oman alueensa energiasuunnittelusta.

Energiansäästökomitea on vastuussa yleisölle jaettavasta tiedosta ja se onkin järjestänyt lukuisia kampanjoita. Yksi mielenkiintoinen kokeilu epäonnistui valitettavasti – kokeilu, jossa samalla suunnalla asuvat ajavat työmatkansa porukassa. Tämän kampanjan aikana pyrittiin mm. löytämään tietoko neen avulla sopivia porukoita. Energiansäästökomitea on myös neuvotellut autoalan järjestöjen kanssa henkilöautojen energiankulutukselle asetettavista ankarista vaatimuksista.

Suomessa lisääntyvää turpeen käyttöä Suomessa käynnistyi suunnitelmallinen energiansäästö muita Pohjoismaita myöhemmin. Osa valtiovallan myöntämästä tuesta on annettu työllisyyspoliittisista syistä. Esimerkkinä voidaan mainita, että työvoimaministeriö oli ensimmäinen viranomainen joka vuonna 1977 alkoi jakaa avustuksia asun noissa toteutettaviin energiansäästötoimiin. Suomen tilan netta helpottavat jonkin verran maan metsä- ja turvevarat. Puutavara- ja paperiteollisuus on entistä tehokkaammin ryhtynyt jälleenkäyttämään omaa puujätettään. Paraikaa laajenee turveteollisuus voimakkaasti; Suomella on maailman parhaiten kehittynyt turvetekniikka ja käytettävissä olevaa turvetta on huomattavasti.

Kolmannes nykyisestä kulutuksesta voidaan säästää Energiansäästötoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Pohjoismaissa. Olemme säästäneet n. 5 % jos vertailukohteena käytetään tilannetta, jossa olisimme käyttäneet energiaa yhtä suruttomasti kuin ennen energiakriisiä. Suurin osa säästömah dollisuuksista on kuitenkin vielä käyttämättä. Voimme säästää 10–15 % uhraamatta kovinkaan paljon mukavuudestamme tai investoimatta suuria varoja muutoksiin. Meidän tulee vain kiinnittää huomiota huonelämpötilaan, käyttää lämmintä vettä säästeliäästi ja muuttaa ajotapaamme energiaa säästävämmäksi. Jos tämän lisäksi teemme tiettyjä teknisiä muutoksia, voimme säästää kolmanneksen nykyisestä energiankulutuksestamme.

Dipl.ins. Bo-Christer Björk toimii tutkijana Valtion teknil lisen tutkimuskeskuksen rakennustalouden laboratoriossa. Laboratoriossa on Pohjoismaiden ministerineuvoston käyttöön valmistunut tutkimus valtion toimenpiteistä energiansäästön edistämiseksi eri Pohjoismaissa.

Från Bryssel till kommunhuset: hur kan vi få folk att reparera trasiga produkter?

En huvudstrategi för att uppnå en cirkulär ekonomi är att använda produkterna längre, då detta minskar resursbehovet och gör att material bibehåller sitt ekonomiska värde under en längre period. För att produkterna ska få ett längre liv kan olika strategier användas: 1) annorlunda design; 2) bättre underhåll av produkterna (många produkter slutar fungera på grund av bristande underhåll), och; 3) befrämja aktiviteter som ökar livslängden för produkter och komponenter, såsom återbruk, reparationer, och rekonditionering.

R

eparation av trasiga produkter är även en konsumentfråga: konsumenter och deras intresseorganisatio ner vill att konsumenter ska ha större möjlighe ter att reparera sina produkter, det som kallas ”rätt att reparera” (”right to repair”), R2R. Bland annat vill de att produkterna ska vara lättare att reparera (till exempel genom bättre design, och undvika skruvar som kräver specialverktyg), att tillverkarna erbjuder reservdelar till ett rimligt pris, och att även oberoende reparatörer som inte är bundna till ett speciellt varumärke ska kunna erbjuda reparationstjänster, så att kon kurrensen för tjänterna ökar.

REPARATION ÄR OCKSÅ VIKTIGT ur ett resiliensperspektiv:

Covid-pandemin, i kombination med andra faktorer, har gjort att vissa material och komponenter är bristvaror, vilket gör att det är längre leveranstider. Ett samhälle som kan laga produk ter är mindre sårbart vid krissituationer.

I LÄNDER SOM SVERIGE OCH FINLAND är det relativt ovanligt att människor reparerar trasiga konsumentprodukter. Vi brukar sällan reparera dem själva, men det är också relativt ovanligt att man går till en professionell reparatör. Att slänga trasiga saker och köpa nytt är ”normen”. Det har blivit allt trendigare att handla second hand i Sverige, men vi ser inte samma intresse för reparationer. Det finns flera anledningar till detta. Många produkter är relativt billiga att köpa men dyra att reparera, då skatterna på arbete är höga i de nordiska länderna. Om man köper en ny produkt får man också med en kommersiell garanti från tillverkaren medan det sällan ges garantier på reparationer. Det finns även andra hinder, till exempel att människor inte vet vart de ska gå för att få en reparation utförd.

FÖR ATT BEFRÄMJA R2R behövs miljöpolitiska styrmedel på olika politiska nivåer. Inom EU har man börjat ställa krav om R2R under Ekodesigndirektivet, till exempel krav på att oberoende reparatörer ska få tillgång till reservdelar och repa rationsmanualer, och att konsumenterna ska kunna beställa vissa reservdelar. Fler sådana regler är på gång.

DET FINNS ÄVEN MÅNGA INITIATIV på nationell nivå. Frankrike har många intressanta styrmedel. Exempelvis infördes ett obligatoriskt reparationsindex 2021, där tillverkare måste ange hur ”reparerbar” produkten är. Frankrike har även infört förslag på en reparationsfond, där producenterna ska vara med och betala en del av reparationskostnaden. Sverige införde vissa skatteavdrag för delar av reparationssektorn under 2017, och regeringen har lagt fram förslag om ytterligare skattesänkningar.

MEN MÅNGA STYRMEDEL MÅSTE beslutas på lokal nivå. Det är den lokala nivån som har hand om avfallshantering och infra struktur, och som har direktkontakt med medborgarna. Vi ser hur de nordiska länderna satsar alltmer resurser på återbruk och delningsekonomin. Återbruksparker blir allt vanligare, och Eskilstuna har etablerat ReTuna, världens första åter bruksgalleria. Vi ser också att kommuner stöder så kallade reparationscaféer där medborgare kan lära sig reparera olika produkter, och även stöder andra typer av relaterad verksam het, såsom fixarverkstäder.

NÅGRA EUROPEISKA STÄDER HAR gått ännu längre och skapat reparationsnätverk för lokala reparatörer. Städerna subventio nerar även reparationer vid dessa verksamheter med offentliga medel, genom reparationscheckar, som medborgarna kan ladda ner online.

Med andra ord pågår många spännande experiment på lokal nivå, och de nordiska länderna bör vara med och ta täten i utveck lingen. Nordiska medborgare är miljömedvetna, men kan och bör ta mer ansvar för sina produkter genom underhåll och reparationer.

TEXT: CARL DALHAMMAR, INTERNATIONELLA MILJÖINSTITUTET, LUNDS UNIVERSITET

Frankrike har många intressanta styrmedel. Exempelvis infördes ett obligatoriskt reparationsindex 2021, där tillverkare måste ange hur ”reparerbar” produkten är.

Carl Dalhammar är forskare vid Lunds univer sitet. Han har varit projektledare för forskningsprogrammet CREACE, som har forskat om vad som krävs för att ställa om till ett ”reparationssamhälle”; mer information hittar du här: https://repairsociety.blogg.lu.se/ I en ny rapport har svenska forskare sett på utvecklingen i bland annat Frankrike och Österrike, och vilka lärdomar som kan dras för svensk miljöpolitik.

Rapporten på svenska: https://research.chalmers.se/publication/528208/file/528208_ Fulltext.pdf

Rapporten på engelska: https://research.chalmers.se/publication/528688/file/528688_ Fulltext.pdf

Folkverkstan-hanke päättyi – jälleen yksi hieno esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä

Pohjola-Nordenin sekä Föreningen Norden Norrbottenin kaksi ja puoli vuotta kestänyt hankeyhteistyö päättyi syyskuun lopussa. Folkverkstanhankkeen tavoitteena oli luoda kohtaamispaikkoja, joissa kansalaiset voivat korjata arjen hyödykkeitään tee-se-it se-periaatteella. Hankkeessa pilotoitiin erilaisia korjaamis- ja kansansivistystapahtumia. Näitä olivat esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvät luennot, koululaisille suunnatut opetusko konaisuudet sekä pyörä- ja tekstiilikorjauspajat, joissa osallistujat ovat päässeet korjaamaan ja huoltamaan omia tavaroitaan.

HANKKEEN POHJALTA TUOTETTIIN verkko-opas Tuumasta tekoi hin, joka on luettavissa ja ladattavissa Pohjola-Nordenin

kotisivuilla. Kyseessä on strateginen opas, johon sisältyy inspiraatioita, ideoita ja esimerkkejä siitä, miten erityisesti kunnat voivat saada uusiokäytön ja korjaamisen kohtaamis paikat toimimaan ja sitä kautta edistää kestävämpiä kulutta mismalleja, kestävämpää elämäntapaa ja kunnan asukkaiden asenteenmuutoksia.

KORJAAMISEN TYÖPAJOJA PILOTOITIIN Oulussa, Haaparannalla, Bodenissa sekä Luulajassa. Suomessa yhteistyötä teh tiin Oulun asukastupien, Oulun kaupunginkirjaston sekä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa. Ruotsissa yhteistyökumppaneita olivat Bodenin puolustus

Tekstiilejä korjattiin 12:ssa eri työpajatapahtumassa.

museo, Luulajan kirjastotoimi sekä Haaparannan kau punki. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Oulu-opiston ja Studiefrämjandet Norrbottenin kanssa. Interreg Pohjoinen -hankkeesta vastasi Föreningen Norden Norrbotten Ruotsissa yhdessä Pohjola-Nordenin kanssa. Hankkeen rahoittajina toimivat EU-rahasto Interreg Nord, Region Norrbotten, Lapin Liitto, Pohjoiskalottineuvosto, PohjolaNorden, Oulun kaupunki, Luulajan kunta, Bodenin kunta ja Haaparannan kaupunki.

Folkverkstan-hankkeen tavoitteena oli luoda kohtaamispaikkoja, joissa kansalaiset voivat korjata arjen hyödykkeitään tee-seitse-periaatteella.

liittyi trimmereiden, ruohonleikkureiden sekä kalastusvälineiden huoltoa.

Pyörähuolto oli suosittu teema. Yhteensä toteutettiin yhdeksän pyöräpajaa.

Talvitapahtumissa oli mahdollisuus suksihuoltoon.

”En otroligt fin och lärorik möjlighet att förstärka språkkunskaper”

Introduktion

Vi är en grupp med cirka 20 finska gymnasieelever som har ett stort intresse för det svenska språket och har kommit till Åland. Idéen med kursen var att lära oss svenska i praktiken genom att använda svenska i vardagliga situationer. Ingen av oss kände varandra före lägret för vi kommer från olika gym nasier runt om Finland. Under kursen blev vi ändå nära vänner med varandra. Allt vad man behövde göra för att få delta i kursen var att skriva ett motiveringsbrev.

Första dagen

Resan började i Åbo där vi träffades för första gången i Vikingterminalen. Alla var nog lite nervösa, men nervositeten tog snart slut. Till Åland åkte vi med Viking Lines nya M/S Glory. Under båtresan bekantade vi oss med varandra genom att dela våra intressen och berätta varför vi ville delta i kursen. Innan vi steg av i Mariehamn åt vi lunch ombord. Vår åländska busschaufför väntade på oss i hamnen och körde oss sedan till Saltvik B&B där vi övernattade.

Undervisning och utflykter

Vi hade undervisning på tisdag, torsdag, fredag och lördag. På förmiddagar cyklade vi ungefär en kilometer till ungdomsgår den Högtomten, där vi studerade svensk grammatik fyra timmar varje dag. Förutom grammatik hade vi muntliga övningar och små utflykter. Vi pratade om vår fritid och våra studier, dessutom lärde vi oss mycket information om Åland.

På tisdag besökte Kathi Salokoski oss för att berätta om Åland. På fredag hade vi kanske det mest intressanta besöket, eftersom vår guide visste så mycket om Bomarsund som vi besökte. Vår näst sista utflykt började med en cykelutfärd till Kastelholms slott. Där hade vi gemensam slottsguidning och vi hade en bra möjlighet att lära oss om slottet och Ålands historia.

Mariehamn

På onsdagen hade vi en utflykt till Mariehamn dit vi åkte buss tidigt på morgonen. Alla skulle sköta ärenden på svenska och intervjua ett par människor i Mariehamn. Vi frågade dem var de kom ifrån, vilka språk de talade och vad de hade gjort på sommaren. Gruppen vandrade runt i Mariehamn och besökte till exempel olika butiker, kaféer och en loppmarknad. Senare samlades vi på hotell Arkipelag och åt i restaurangen med landshövding Peter Lindbäck. Efter lunch besökte vi Ålands Lagting där vi deltog i en guidad rundtur om Ålands historia.

Sista dagen

I slutet av veckan var alla nog ganska trötta men vi fick ta ”sov morgon”. Efter frukosten och lite ”last minute” packning åkte vi till Marieham där vi besökte Ålands sjöfartsmuseum och den vackra Pommern. Efter det hade vi planerat att äta på Pub Albin men den var stängd så vi vandrade runt i Mariehamn och alla som var hungriga åt någonstans. Vi steg ombord och vår hemväg började.

Till slut

Sammanfattningsvis var kursen en otroligt fin och lärorik möj lighet att förstärka vars och ens språkkunskaper, så med andra ord lönade det sig att komma med. Det fina med kursen var att den var helt och hållet finansierad av Utbildningsstyrelsen och Nordplus. Vi njöt av god mat och den trevliga omgivningen på Saltvik B&B. Särskilt vill vi alla tacka en gång till Sol-Britt Broström som var den bästa guiden man skulle kunna önska sig.

Minulle leiri oli erittäin tärkeä ponnahduslauta ruotsin opiskeluun ja avasi myös muita ovia elämässä. Sain muun muassa kesätyöpai kan autokaupasta puhtaasti ruotsin kielen osaamisen perusteella. Leiri kannusti jatkamaan itsenäistä ruotsin kielen opiskelua ja sen voimin pääsin heti ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan Suomen vanhimpaan kauppakorkeakouluun Hankeniin. Tullessani leirille osaamiseni oli aika heikolla pohjalla. Tärkein oivallukseni olikin, että kehittyminen on mahdollista vain yrit tämällä parhaansa. Käytännössä änkytin minkä pystyn, mutta en antanut sen estää, jos jokin sana tai ilmaus ei tullut heti mieleen. Ruotsinkielisten keskustelujen jälkeen usein pukkasi hikeä otsalle, mutta olo oli kuin voittajalla. Yhteenvetona leiri antoi minulle uskalluksen avata suuni ruotsiksi ja mahdollisuuksia, joista olen hyötynyt jo ja tulen hyötymään vielä pitkään tulevaisuudessa.

Kiitos vielä ihanasta ja ikimuistoisesta leiristä!

Mistä on kyse?

Pohjola-Norden on järjestänyt jo vuosien ajan suomenkielisille lukiolaisille suunnattuja kielikursseja Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Rahoitus on tullut pääasiallisesti Opetushallituksen myöntämästä pohjoismaista koulualan yhteistyötä tukevasta valtionavustuksesta, mutta kurssitoimintaa on pystytty kehittämään myös Nordplus-han kerahojen turvin. Saltvikissa kursseja on järjestetty jo vuodesta 2014 yhteistyössä Föreningen Norden på Ålandin kanssa. Kurssien tarkoituksena on tarjota osallistujille monipuolisia mahdollisuuksia ja parempia valmiuksia suullisen kielitaitonsa parantamiseen.

Kurssien osallistujat ovat lukiolaisia, jotka valitaan oman koulunsa edustajina. Kullakin koululla on oikeus esittää yhtä oppilasta kurssille. Valinnan suorittaa työryhmä, jossa on jäseniä sekä Pohjola-Nordenis ta että Opetushallituksesta. Kurssi on täysin maksuton osallistujille, ja valintoja tehdessä katsotaan monenlaisia seikkoja, jotta osallistujat muodostaisivat mahdollisimman heterogeenisen ryhmän ja myös alueellinen tasa-arvo otettaisiin huomioon.

PETTERI VEIKKOLAINEN, KAEL JOUSALA OCH VEERA NIEMENMAA

Kurssilaiset kirjoittivat kurssin ajan blogia, löydät sen osoitteesta https://svenskaisaltvik.blogspot.com/. Blogissa on lisää kuvia ja tunnelmia kurssilta.

Nordiskt gränshinderarbete: Problemlösning utifrån medborgarnas behov

Målet för det nordiska samarbetet är att göra Norden till världens mest integrerade region före 2030. För oss nordiska medborgare innebär detta att det ska bli lika enkelt att arbeta och uträtta ärenden i ett annat nordiskt land som i hemlandet. För att lösa problematiska situationer har Nordiska ministerrådet skapat ett system som vem som helst kan använda för att rapportera om de problem som de stött på och därigenom främja den fria rörligheten i Norden.

Trots att de nordiska länderna är väldigt likartade i många avseenden, är det inte alltid problemfritt att pendla, arbeta, studera eller starta ett företag i ett annat nordiskt land. Alla nordiska länder har sina egna behöriga myndigheter, regler och lagar, och de olika ländernas regler följer inte alltid fullständigt samma linje. För dem som pendlar mellan de nordiska länderna kan detta till exempel innebära att de på grund av att de flyttat från ett land till ett annat eller börjat arbeta i ett annat land förlo rar rätten till en viss social förmån, såsom utkomstskydd för arbetslösa eller faderskapspenning.

Om det uppstår problem när du flyttar till eller arbetar eller uträttar ärenden i ett annat nordiskt land, kan du kontakta Nordiska ministerrådets informationstjänst, Info Norden. Info Norden ger dig råd på ditt eget modersmål i alla livssituatio ner och hänvisar dig till rätt myndighet. Om problemen beror på gränshinder, det vill säga att du hamnat i en sämre situation än andra på grund av din mobilitet, hör det till Info Norden att analysera och rapportera problemet vidare. Om problemen gäller Sverige eller Norge, kan du också kontakta Nordkalottens Gränstjänst som har kontor i Torneå och Skibotn i Norge.

Efter att du rapporterat in dina problem och om myndig heten inte kan lösa dem, går ärendet vidare till Nordiska minis terrådets gränshinderråd för bedömning. Gränshinderrådet är ett organ med en medlem från varje nordiskt land och tre självstyrelseområden samt från Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. Rådets medlemmar har till uppgift att i sitt hemland förhandla med myndigheter och politiska beslut sfattare för att lösa problem. Den finländska medlemmen i gränshinderrådet får också hjälp av ett gränshindernätverk som består av de viktigaste myndigheterna och andra mobi litetsfrämjande aktörer. Nätverket diskuterar regelbundet på sina möten aktuella gränshinder och hur de har avklarats.

Kuva: norden.org

”Om det uppstår problem när du flyttar till eller arbetar eller uträttar ärenden i ett annat nordiskt land, kan du kontakta Nordiska ministerrådets informationstjänst, Info Norden. Info Norden ger dig råd på ditt eget modersmål i alla livssituationer och hänvisar dig till rätt myndighet.”

under covid-19-pandemin, ingrep Gränshinderrådet omedel bart i situationen och påpekade att barn måste ha rätt att träffa sina föräldrar som bor på andra sidan gränsen. Ländernas regeringar förstod snart att trots undantagsförhållandena måste det vara möjligt att gå över landsgränsen i vissa fall. Under covid-19-pandemin producerade Gränshinderrådet, Info Norden och Gränstjänsten regelbundet information om de störningar i den fria rörligheten som pandemin orsakade. Syftet var att minimera de nationella reserestriktionernas och andra restriktioners negativa konsekvenser för människornas vardag. Rapporterna gav de nationella regeringarna en överg ripande bild av läget i Norden.

Finlands gränshindernätverk leds av det nordiska samarbe tets centralförbund Pohjola-Norden.

Också just nu arbetar gränshinderrådet aktivt med över 30 gränshinder och fyra temaområden som gäller till exem pel beskattning och erkännande av yrkeskvalifikationer samt problemen med elektronisk identifiering. I flera fall skulle en lösning gagna flera länder, men vad som behövs är en tydlig signal från de politiska beslutsfattarna till myndigheterna. Till exempel i Norge finns många yrkesbenämningar som är svåra att få om man inte uppfyller de väldigt detaljerade kraven. På grund av detta är det omöjligt för den som avlagt en examen utomlands att få rätt till yrkesutövning i Norge med den yrkes benämningen. Om det var möjligt att delta i den fortbildning som behövs till exempel i form av en webbkurs, skulle detta avhjälpa bristen på arbetskraft i Nordnorge och förbättra arbetslöshetsläget i norra Finland. Gränshinderrådet och Nordiska ministerrådet har därför inlett många projekt som alla har målet att göra processen för att erkänna yrkeskvalifi kationer smidigare.

Ett missförhållande som just nu orsakar flest utmaningar i vardagen mellan de nordiska länderna är att elektronisk iden tifiering inte fungerar över landsgränserna. Finländare som tidigare arbetat i Sverige kan inte använda finländska bankko der för att beställa arbetspensionsutdrag från Sverige. Om du bor i Finland, men arbetar i Norge kan du inte sköta ärenden som gäller till exempel din hälsa, sociala trygghet eller inkoms tbeskattning med de norska myndigheterna på elektronisk väg. Om du vill avsluta ditt gamla bankkonto i ett annat land, måste du personligen besöka bankens kontor i det andra landet. Efter covid-19-pandemin och det digitala språnget har problemet bara förvärrats, men lösningen dröjer. För att lösa problemet har det inrättats ett speciellt ministerråd för digitalisering på nordisk nivå. Även Gränshinderrådet följer läget. En lösning som kommer att avhjälpa situationen under de kommande åren är EU:s elDAS-system och digitala plånbok. Finland tar ett stort språng framåt i början av 2023 när reformen av syste met med personbeteckningar, digital identitet och elektronisk identifiering träder i kraft.

Ibland är problemen så akuta att de måste åtgärdas ome delbart. När gränserna mellan de nordiska länderna stängdes

Det väsentliga i allt gränshinderarbete är att reagera på de meddelanden och den information som människor sänder in och som hjälper informationstjänsten att hålla sig uppdaterad om de problem som de som pendlar mellan de nordiska länderna stöter på. Det handlar inte om enskilda fall, utan till exempel Info Norden har årligen över 2,2 miljoner siduppladdningar och tjänsten kontaktas över 5 000 gånger. Om data visar att ett problem intensifieras, har Gränshinderrådet också kapacitet att åtgärda problemet snabbt. Informationen från allmänheten spelar här en viktig roll, och ingen kontakt är onödig.

Syftet med det nordiska samarbetet är att betjäna nordiska medborgare och skapa mervärde. Med hjälp av informations tjänsten avklarar Gränshinderrådet fler än tio gränshinder årligen och främjar därigenom integrationen och den fria rör ligheten i Norden. Om du har ett problem, vänd dig till oss och berätta om det. Vi ska tillsammans se till att ditt problem inte längre är ett problem i framtidens Norden.

Info Norden: www.norden.org/info-norden finland@infonorden.org +358 9 4542 0818 (tis-tors kl. 10–14)

Nordkalottens Gränstjänst: www.granstjanst.se

”Ett missförhållande som just nu orsakar flest utmaningar i vardagen mellan de nordiska länderna är att elektronisk identifiering inte fungerar över landsgränserna. ”

KIMMO SASI, GRÄNSHINDERRÅDET HELI MÄKIPÄÄ, INFO NORDEN ÖVERSÄTTNING: SVENSKA ÖVERSÄTTNINGSBYRÅN

Pohjoismainen rajaestetyö: Ongelmanratkaisua kansalaisten tarpeista käsin

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Meille Pohjoismaiden kansalaisille tämä tarkoittaa sitä, että toimimisen ja asioimisen toisessa Pohjoismaassa tulisi olla yhtä helppoa kuin kotimaassa. Ongelmatapauksia varten Pohjoismaiden ministerineuvosto on luonut järjestelmän, jonka kautta kuka tahansa voi raportoida kokemistaan ongelmista ja tätä kautta edistää vapaata liikkuvuutta Pohjolassa.

Vaikka Pohjoismaat ovat monessa mielessä hyvin samankaltaisia, ei liikkuminen, työskentely, opiskelu tai yrityksen perustaminen toisessa Pohjoismaassa suju aina ongelmitta. Kaikilla Pohjoismailla on omat toimivaltaiset viranomaiset ja säännöt sekä erilainen lainsäädäntö, eivätkä eri maiden säännöt aina istu yhteen saumattomasti. Pohjoismaiden välillä liikkuville tämä saattaa näkyä esimerkiksi oikeuden menettämisenä tiet tyyn sosiaalietuuteen, kuten työttömyysturvaan tai isyyspäivä rahaan, siksi että on muuttanut maasta toiseen tai aloittanut työt toisessa maassa.

Jos sinulla on ongelma muuttaessasi toiseen Pohjoismaahan tai toimiessasi tai asioidessasi siellä, voit ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalveluun Info Pohjolaan. Info Pohjola neuvoo omalla äidinkielelläsi kaikissa elämäntilanteissa vauvasta vaariin ja ohjaa oikean viranomai sen puoleen. Jos ongelma johtuu rajaesteestä eli siitä, että olet joutunut muita huonompaan asemaan siksi, että olet liikkunut maiden välillä, on Info Pohjolan tehtävä analysoida ja raportoida ongelma eteenpäin. Jos ongelma koskee Ruotsia tai Norjaa, voit olla yhteydessä myös Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan, jolla on toimistot Torniossa ja Skibotnissa Norjassa.

Kun ongelmasta on ilmoitettu, eikä se ratkea viranomai sen omin toimin, siirtyy asia Pohjoismaiden ministerineu voston rajaesteneuvostoon arvioitavaksi. Rajaesteneuvosto on elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta Pohjoismaasta ja kolmelta itsehallintoalueelta sekä Pohjoismaiden neuvostosta ja minis terineuvostosta. Neuvoston jäsenten tehtävä on neuvotella kotimaassaan viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöi den kanssa ongelman poistamiseksi. Suomessa rajaesteneu voston jäsenen apuna on myös tärkeimmistä viranomaisista ja muista liikkuvuutta edistävistä toimijoista koostuva raja esteverkosto, jonka kokouksissa käydään säännöllisesti läpi

”Jos sinulla on ongelma muuttaessasi toiseen Pohjoismaahan tai toimiessasi tai asioidessasi siellä, voit ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministeri neuvoston neuvontapalveluun Info Pohjolaan. Info Pohjola neuvoo omalla äidinkielelläsi kaikissa elämäntilan teissa vauvasta vaariin ja ohjaa oikean viranomaisen puoleen.”

Joskus ilmenevät ongelmat ovat niin akuutteja, että ratkaisu on löydettävä heti. Kun Pohjoismaiden väliset rajat suljettiin koronapandemian aikana, puuttui rajaesteneuvosto asiaan heti huomauttamalla, että lapsilla pitää olla oikeus tavata rajan toi sella puolella asuvia vanhempiaan. Maiden hallitukset ymmär sivät pian, että poikkeusaikoinakin rajan ylittämisen pitää olla tietyissä tapauksissa mahdollista. Koronapandemian aikana rajaesteneuvosto, Info Pohjola sekä rajaneuvontapalvelut tuot tivat säännöllisesti tietoa koronapandemian aiheuttamista häi riöistä vapaaseen liikkuvuuteen, jotta kansallisten matkustus- ja muiden rajoitusten negatiivisia vaikutuksia kansalaisten arkeen voitiin minimoida. Raporttien perusteella kansallisille hallituk sille piirtyi pohjoismainen kokonaiskuva tilanteesta.

ajankohtaiset rajaesteet ja niiden ratkaisutilanne. Suomen rajaesteverkostoa johtaa pohjoismaisen yhteistyön keskus liitto Pohjola-Norden.

Tälläkin hetkellä rajaesteneuvosto työskentelee aktiivisesti yli 30 rajaesteen ja neljän teema-alueen kanssa, esimerkkeinä ammattitutkintojen tunnustamiseen ja verotukseen liittyvät kokonaisuudet sekä sähköiseen tunnistautumiseen liittyvät ongelmat. Useissa tilanteissa ratkaisun löytyminen hyödyttäisi useaa maata, mutta tarvitsisi taakseen selkeää signaalia poliit tisilta päättäjiltä viranomaisten suuntaan. Esimerkiksi Norjassa rakennusalalla monen ammattinimikkeen saaminen vaatii hyvin yksityiskohtaisten vaatimusten täyttämistä, mikä tekee ulko mailla tutkinnon suorittaneelle mahdottomaksi saada amma tinharjoitusoikeutta kyseisellä ammattinimikkeellä Norjassa. Jos tarvittava täydennyskoulutus olisi mahdollista suorittaa helposti esimerkiksi verkkokursseina, auttaisi tämä sekä Pohjois-Norjan työvoimapulaa että Pohjois-Suomen työttömyystilannetta. Rajaesteneuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovatkin käynnistäneet monta hanketta, jotka kaikki tähtäävät ammat tipätevyyksien tunnustamisen sujuvoittamiseen Pohjoismaiden välillä.

Eniten arjen haasteita aiheuttava epäkohta Pohjoismaiden välillä on tällä hetkellä se, ettei sähköinen tunnistautuminen toimi maan rajojen yli. Ruotsissa aikoinaan työskennelleet suo malaiset eivät voi tilata eläke-ennustetta Ruotsista suomalaisilla pankkitunnuksilla. Suomessa asuva ja Norjassa työskentelevä henkilö ei voi asioida Norjan viranomaisten kanssa sähköisesti terveyteensä, sosiaaliturvaansa tai tuloverotukseensa liittyen. Jos haluat sulkea vanhan pankkitilisi toisessa maassa, on sinun käytävä henkilökohtaisesti kyseisessä maassa pankin konttorissa se tekemässä. Koronapandemian ja sitä seuranneen digiloikan jälkeen ongelma on vain korostunut, mutta ratkaisu viipyy. Pohjoismaisella tasolla ongelman ratkaisemiseksi on perustettu erityinen digiministerineuvosto, ja myös rajaesteneuvosto seuraa tilannetta. Ratkaisu löytyy tulevina vuosina EU:n eIDAS-jär jestelmästä ja digitaalisesta lompakosta. Iso loikka eteenpäin Suomessa otetaan vuoden 2023 alussa, kun uusi henkilönume rojärjestelmään, digitaaliseen henkilöllisyyteen ja sähköiseen tunnistamiseen liittyvä uudistuskokonaisuus astuu voimaan.

Kaikessa rajaestetyössä on oleellista huomata, että se reagoi kansalaisilta tuleviin viesteihin. Kansalaisten yhteydenottojen perusteella neuvontapalvelut pysyvät ajan hermolla siitä, mitä ongelmia Pohjoismaiden välillä liikkuvat kohtaavat. Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan esimerkiksi Info Pohjolan sivuja luetaan vuosittain yli 2,2 miljoonaa kertaa ja palveluun otetaan yhteyttä yli 5000 kertaa. Jos datan perusteella jokin ongelma korostuu, voi rajaesteneuvosto nopeallakin aikataululla ryhtyä töihin ongelman korjaamiseksi. Avainasemassa tässä on kansa laisilta tullut tieto, eikä yksikään yhteydenotto ole turha.

Pohjoismainen yhteistyö on luotu kansalaisten palvelemi seksi ja pohjoismaisen lisäarvon tuottamiseksi. Rajaesteneuvosto ratkaisee neuvontapalveluiden avulla toistakymmentä rajaestettä vuosittain, ja edistää tätä kautta Pohjoismaiden integraatiota ja vapaata liikkuvuutta. Jos sinulla on ongelma, käytä meitä hyö dyksesi ja ilmoita ongelmastasi. Yhdessä pyrimme varmistamaan, ettei ongelmasi ole ongelma enää tulevaisuuden Pohjolassa.

KIMMO SASI, RAJAESTENEUVOSTO HELI MÄKIPÄÄ, INFO POHJOLA

Info Pohjola: www.norden.org/info-norden finland@infonorden.org +358 9 4542 0818 (ti-to klo 10–14)

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta: www.rajaneuvonta.fi

”Eniten arjen haasteita aiheuttava epäkohta Pohjoismaiden välillä on tällä hetkellä se, ettei sähköinen tunnistautuminen toimi maan rajojen yli.”

”Grönlantilainen tapa olla sosiaalinen sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi”

Grönlanti on Pohjoismaiden joukossa monella tapaa erilainen, mutta suomalaisen on helppo löytää siitä jotain tuttua ja turvallista. Haastattelimme Pauliina Oinosta, joka työskentelee Grönlannin Pohjolainstituutissa, eli NAPAssa.

PAULIINAOINONEN

Pauliina on kasvanut aivan Pohjolan itäisimmässä kolkassa, eli Itä-Suomessa, mutta hän on asunut, tehnyt töitä ja opiskellut useammassa Pohjoismaassa kuin moni muu meistä. Hän on opiskellut läntisten Pohjoismaiden tutkimusta Färsaarten yliopistossa, josta päätyi tekemään opintoihinsa kuulunutta harjoittelua Nuukiin, Grönlannin pääkaupunkiin. Kolmen kuukauden mittaiseksi suunniteltu harjoittelu jatkui kuitenkin kesätyön merkeissä ja pian Pauliina huomasi kolmen kuukauden venyneen puo leentoista vuoteen. Tästä seuraavat puolitoista vuotta Pauliina vietti kirjoittamalla gradua Islannissa sekä työharjoittelussa Ahvenanmaalla, kunnes vuoden 2021 joulukuussa Pauliina sai vakituisen työpaikan Grönlannista, ja tammikuussa 2022 hän muutti takaisin Nuukiin. Myös Tanska kuuluu Pauliinan aiem pien asuinmaiden listalle.

Grönlannissa kaupunkien välillä ei mene teitä, joten matkat on taitettava joko laivalla tai lentokoneella. Hinnat saattavat kohota korkeiksikin, joten Pauliina vinkkaa, että Grönlannin kiertomatkailua suunnittelevan kannattaa varata reissuun paljon sekä aikaa että rahaa ja huomioida sääolosuhteiden mukanaan tuomat epävarmuustekijät. Pauliina itse löytää asiasta myös positiivisen puolen, sillä matkustamisen vaikeus on pakottanut hänet tutustumaan omaan asuinalueeseensa tar kemmin ja löytämään tekemistä omasta kotikaupungista.

Grönlantia Pauliina kuvaa kulttuurillisesti melko saman laiseksi kuin mitä Suomi on, mikä on ollut positiivinen yllätys.

- Asuessani Tanskassa minusta tuntui, että se heidän tapansa olla sosiaalinen oli hieman erilainen, ja sitä pidettiin omituisena, jos olit hiljaa. Grönlannissa voin hyvin lounastau olla vain syödä ja olla puhumatta kenellekään, ja se hiljaisuu den kunnioittaminen on tehnyt oloni kotoisaksi.

Lisäksi suomen ja grönlannin kielien erilaisuus suhteessa

muihin pohjoismaisiin kieliin saa Pauliinan tuntemaan kump panuutta grönlantilaisten kanssa. Hän kokee, että grönlannin kielen asemaa usein vähätellään pohjoismaisen yhteistyön parissa, eikä esimerkiksi sivustoja tai tekstejä yleensä käännetä grönlanniksi. Lisäksi grönlantilaisten asemalle pohjoismaisessa yhteistyössä oman mausteensa tuo myös sen siirtomaahistoria.

Nyt Pauliina toimii apurahaneuvojana Grönlannin Pohjola-instituutissa NAPAssa, joka myöntää apurahoja esi merkiksi erilaisiin arktisiin yhteistyöprojekteihin, matkoihin ja muihin projekteihin. Voit tutustua tarkemmin apurahoihin ja hakukriteereihin NAPAn kotisivuilla osoitteessa www.napa.gl.

NAPA jakaa apurahoja erityisesti kulttuurin ja taiteen saralla, jolla voidaan tuoda esimerkiksi taidetta ja kulttuuria muista Pohjoismaista Grönlantiin. Viime aikoina on panos tettu erityisesti siihen, että grönlantilaiset taiteilijat pää sevät viemään grönlantilaista taidetta ja kulttuuria muihin Pohjoismaihin ja saavat sitä kautta grönlantilaisten ääntä kuu luviin eri puolilla Pohjolaa. Esimerkkinä Pauliina mainitsee kesällä Suomessa nukketeatterifestivaali Sampossa vierailleen näyttelijä ja nukketeatteritaiteilija Ujarneq Fleischerin. Voit lukea vierailusta Svenska Ylen sivuilta: https://svenska.yle. fi/a/7-10019992.

- Se tuntui siistiltä, että hän on meidän myöntämillä apura hoilla päässyt vierailemaan Suomessa ja hänet on huomattu siellä.

Puolet työajastaan Pauliina toimii Pohjoismaiden minis terineuvoston neuvontapalvelun Info Pohjolan Grönlannin projektijohtajana ja neuvoo kansalaisia muuttamiseen, työs kentelyyn, opiskeluun, tukijärjestelmiin ja yrityksen perusta miseen liittyvissä kysymyksissä.

Grönlanti ei ainakaan tällä hetkellä ole mukana yhteispoh joismaisessa verotussopimuksessa, mutta se on tehnyt kak soisverotuksen poistavia verotussopimuksia yksittäisten

Pohjoismaiden, kuten esimerkiksi Norjan ja Tanskan kanssa. Suomen ja Ruotsin kanssa Grönlannilla ei ole tällaista vero tussopimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että alle kuuden kuukauden työsuhteeseen Grönlantiin tuleva suomalainen joutuu maksa maan palkastaan veroja sekä Grönlantiin että Suomeen, mikä voi viedä jopa puolet palkasta. Muuten Grönlanti on potenti aalinen maa työskennellä, sillä tarve varsinkin sesonkityönte kijöille on niin kova, että työnantajat ovat valmiita avustamaan matkakuluissa sekä majoituksen löytämisessä.

- Ei Grönlantiin kannata tulla töihin rikastuakseen, mutta elämyksen ja kokemusten kannalta suosittelen ehdottomasti.

TEKSTI: SUSAN NEFFLING KUVAT: PAULIINA OINONEN

”Asuessani Tanskassa minusta tuntui, että se heidän tapansa olla sosiaalinen oli hieman erilainen, ja sitä pidettiin omituisena, jos olit hiljaa. Grönlannissa voin hyvin lounastauolla vain syödä ja olla puhumatta kenellekään, ja se hiljaisuuden kunnioittaminen on tehnyt oloni kotoisaksi.”

Tiesitkö että…

Grönlannissa kaikki kaupungit sijaitsevat rannikolla. Maan keskiosa on pelkkää jäätä, eikä siellä ole asutusta. Kaupunkien välillä ei myöskään ole teitä, vaan kaupungista toiseen pääsee ainoastaan joko laivalla tai lentokoneella, mikä saattaa maksaa yhtä paljon kuin lento Tanskaan.

Grönlannissa toisen asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuk sen suorittaminen ei ole mahdollista grönlannin kielellä, vaan edellyttää opiskelijalta jonkun toisen pohjoismaisen kielen, kuten esimerkiksi tanskan osaamista.

Pohjoismaiden neuvoston on valittava, näivettyykö se Stalinin haamun varjoon vai uudistetaanko sitä perusteellisesti

Jotta tätä kirjoitusta ei tulkittaisi väärin, aloitan sen muutamalla selvennyksellä.

Olen pohjoismaisen yhteistyön suuri ystävä. Rakastan Pohjoismaiden perinteistä elämäntapaa, kieliä ja kulttuureja. Olen myös kaksikielinen, asunut pitkään Ruotsissa ja tehnyt työurani aikana paljon hyvää yhteisty ötä pohjoismaalaisten kanssa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat meille suomalaisille kaikkein tärkeimpiä ja rakkaimpia kumppaneita. Yhteistyöllä ei ole rajaa, vaan siinä on valtavasti mahdollisuuksia. Näin erityisesti nyt, kun olemme pian kaikki puolustusliitto NATOssa.

Pohjoismaiden neuvoston rooli pohjoismaisessa yhtei styössä on kuitenkin nykyisellään erittäin turhauttava. Olen jo nyt, kolmen ja puolen vuoden Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyden jälkeen ryytynyt neuvoston hampaattomuuteen ja kahvitteluhetkiin. Siitä huolimatta, että siellä tapaamani virkamiehet ovat taitavia ja ahkeria ja parlamentaarikotkin pääosin asiallisia.

Neuvosto on vähän niin kuin "Pohjolan parlamentti", mutta se ei säädä lakeja vaan tekee Pohjoismaiden hallituk sille ja ministereille suosituksia Pohjoismaiden olojen, lain säädännön ja yhteistyön parantamiseksi. Sen vaikuttavuus on kuitenkin erittäin heikko ja sieltä lähetetään aivan liikaa kaikenkarvaisiin ja kokoisiin asioihin liittyviä suosituksia Pohjoismaiden hallituksille.

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin 1952 ja se täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Suomi liittyi neuvostoon viralli sesti vuonna 1955. Stalin asetti liittymisen ehdoksi, että Pohjoismaiden neuvosto ei käsittelisi ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. Suomi liittyikin neuvostoon Stalinin kuoleman jälkeen, mutta Stalinin haamu on seurannut Pohjoismaiden neuvostoa siitä asti.

Maailma on kuitenkin täysin muuttunut 70 vuodessa. Pohjoismaiden neuvosto ei ole pysynyt perässä. Sitä ei ilmei sesti ole haluttu eikä kyetty uudistamaan. Väitän, että se on nykyisellään aikansa elänyt elin, joka ei motivoi parlamentaa rikkoja taikka virkamiehiä. Organisaatio, joka on kansalaisille tuntematon, byrokraattinen ja tehoton.

Maailmantilanne, vakavat kriisit ja lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäyttävät ja antavat Pohjoismaiselle neuvostollekin tuhannen taalan paikan muuttua. Neuvosto käsittelee ulko- ja puolustuspolitikkaa nykyisin lähes joka isessa puheenjohtajiston ja valiokunnan kokouksessa sekä varsinaisissa istunnoissa. Olemme ottaneet kantaa Venäjän suorittamaan kansanmurhaan, järjestäneet erinomaisen seminaarin Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän tilanteesta Baltian yleiskokouksen kanssa ja vaadimme Pohjoismaille

yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa sekä kriisi- ja siviilival miusyhteistyön tehostamista.

Venäjän hyökkäys ja sen toteuttama massamurha Ukrainassa osuivat ajankohtaan, jossa Suomella on Pohjoismaiden neuvos ton presidenttiys. Suomi, jos joku, on Baltian maiden rinnalla se, joka tuntee Venäjän paremmin kuin yksikään muu maa. Suomi on se maa, joka tietää, että suhteet eivät palaa ennalleen ainakaan nyt elävien sukupolvien aikana.

Pohjoismaiden neuvoston momentum ja uudistamisen aika on nyt.

Keskustelu siitä, mihin suuntaan Pohjoismaiden neuvo stoa halutaan kehittää, on käynnistettävä aktiivisesti Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Eikä pelkkä keskustelu riitä. Pohjoismaisessa yhteistyössä on rajattomasti mahdollisuuk sia, mutta näivettyminen uhkaa, jos parlamentit eivät itse ymmärrä muuttaa Pohjoismaiden neuvostoa ja sen liepeillä olevia organisaatioita. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen yhdistämistä on harkittava vakavasti. Maailma muuttuu, eikä meillä ole varaa ylläpitää matkustelu kerhoja ja valtavaa byrokratiaa, joka ei synnytä mitattavaa hyötyä Pohjoismaille.

Kaikki Pohjoismaat hyötyisivät tiiviimmästä huoltovarmuus-, energia- ja sisäisen turvallisuuden yhteistyöstä. Myös maiden väli sen kaupan, yrittäjyyden, työnteon ja koulutuksen saralla on paljon voitettavaa. Hyvän täytyy saada ylittää Pohjoismaiden väliset rajat, mutta on silti aina muistettava, että rajat myös suojelevat kansalai sia ja valtioita pahalta, kuten jengirikollisuudelta ja huumeilta. Tai näin rajojen ainakin pitäisi toimia.

Hyvää pohjoismaista yhteistyötä löytyy jo paljon, mutta paran tamisen varaa on rajattomasti. Vanhat toimintatavat, jähmeä ja paisunut byrokratia, mukavuudenhalu tai itsetyytyväisyys eivät saa olla muutoksen jarruna.

Pohjoismaiden neuvosto voisi ottaa johtajan roolin pohjois maisessa yhteistyössä, mutta sen on ensin määriteltävä itsensä uudelleen. Mikä on sen olemassaolon oikeutus? Mihin sitä tar vitaan? Mikä on se epämääräinen "pohjoismaalainen hyöty", josta usein puhutaan? Mitkä ovat neuvoston tavoitteet? Miten tavoit teisiin päästään ja miten niitä mitataan?

Kysymys kuuluu, haluaako Pohjoismaiden neuvosto olla vaik uttava pohjoismaisen hyvinvoinnin suojelija, kehittäjä ja rakentaja?

Jos muuttumiseen on halua, on siihen myös kykyä. Jos mer kittävää uudistusta ei käynnistetä nyt, uhkaa todellinen uudistus jäädä tekemättä ja Stalinin haamu jää leijumaan.

Pohjoismaiden nuoret kriisissä!

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton Pohjoismaiden nuoret kriisissä -pamfletissa pohditaan tulevaisuuden Pohjolaa. Pamfletissa nuoret vastaavat asiantuntijoiden kuvailemiin tulevaisuuden kriiseihin omien näkemystensä pohjalta. Pamfletti julkaistaan perjantaina 28. lokakuuta 2022 ja se on luettavissa Nuorisoliiton sivuilta.

Ilmastokriisi ja lajikato, lisääntyneet turvallisuusuhat ja kil pailu resursseista, mielenterveysongelmat ja pohjoismaisen hyvinvointimallin rappeutuminen – näistäkö on tulevai suus tehty? Miltä tulevaisuus näyttää nuorten silmin ja miten nuoret voivat ratkoa tulevaisuuden kriisejä ja rakentaa yhdessä parempaa ja kestävämpää tulevaisuuden Pohjolaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin nuoret pohtivat vas tauksia Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton Pohjoismaiden nuoret kriisissä -pamfletissa. Pamfletin tarkoituksena on nostaa esille nuorten ratkaisuja tulevaisuuden kriiseihin ja lisätä nuorten uskoa tulevaan. Pamflettiin ovat nuorten lisäksi kirjoittaneet Suomen arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki; vuoden 2022 nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen; Pohjoismaiden neuvoston jäsen Camilla Gunell; ulkopoliittisen instituutin (FIIA) ohjelmajohtaja Katja Creutz ja Norwegian Institute of Public Health:in eri koistutkija Ashley Elisabeth Muller.

Pamfletti julkaistaan 28. lokakuuta 2022 ja se on saatavilla digi taalisessa muodossa Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kanavissa.

Pamflettia on ollut mukana rahoittamassa Folke Bernadotten muistosäätiö ja Föreningen Letterstedtska.

Lisätiedot:

Järjestösuunnittelija Iiris Yli-Junnila puh. 040 076 3044 iiris.yli-junnila@pohjola-norden.fi

Puheenjohtaja Maria Karjalainen puh. 045 113 6317 maria.karjalainen@pohjola-norden.fi

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto Nordiska rådets miljöpris

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkinnon saa sellainen pohjoismainen toimija, joka on edistänyt eko- ja ilmastokriisin ratkaisemista luontopohjaisilla ratkaisuilla. Ympäristöpalkinnon saajaksi on ehdolla kuusi toimijaa tai hanketta. Voit lukea lisää ympäristöpalkinnosta ja ehdokkaista osoitteessa www.norden.org.

Nordiska rådets miljöpris 2022 går till en nordisk aktör som har främjat att lösa biodiversitets- och klimatkrisen med naturbaserade lösningar. Sex aktörer eller projekt har nominerats till miljöpriset. Du kan läsa mer om miljöpriset och de nominerade på www.norden.org.

Foto: Kristianstads

Sund Vejle Fjord (TANSKA / DANMARK)

Hankkeessa vesialuetta, jonka ekosysteemi on ollut romahduk sen partaalla, on ennallistettu luonnon omilla keinoilla, kuten istuttamalla tuhansia meriajokasversoja, perustamalla suuria simpukkakasvustoja sekä rakentamalla kivistä koostuvia riuttoja.

I projektet har en vattenmiljö, vars ekosystem varit nära kol laps återetablerats med hjälp av naturens egna redskap: tusentals ålgrässkott har planterats ut, stora musselbankar har lagts ut och stenrev har etablerats.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vårdföreningen för strömvatten Virho rf (SUOMI / FINLAND)

Yhdistys on kunnostanut satoja kilometrejä jokia ja puroja, tavoitteenaan elvyttää virtavesiä ja turvata koko vesiekosystee min elinehdot niin laajasti kuin mahdollista.

Föreningen har restaurerat hundratals kilometer åar och bäckar. Dess mål är att förstärka hela den biologiska mångfalden kring strömmande vatten och fiskbestånd.

Louise Lynge – (GRÖNLANTI / GRÖNLAND)

Muotibrändi Louise Lynge keskittyy vastuullisiin valintoihin Grönlannin muotiteollisuudessa muun muassa keskittymällä ekologisiin tai kierrätysmateriaaleihin. Lisäksi brändin strate gia perustuu jätteettömyyteen.

Modemärket Louise Lynge fokuserar på hållbara val inom modeindustrin på Grönland till exempel genom att fokusera på att välja ekologiska eller återvunna material. Märket har också en nollavfallsstrategi.

Votlendissjóðurkosteikkorahasto (ISLANTI) Votlendissjóður, The Icelandic Wetland Fund (ISLAND)

Votlendissjóður-kosteikkorahasto avustaa maanomistajia, maanviljelijöitä, kuntia ja valtiota maa- ja metsätalouskäytöstä poistuneiden kosteikkoalueiden ennallistamisessa.

Isländska våtmarksfonden hjälper markägare, bönder, kommu ner och den isländska staten att återupprätta våtmarker som inte längre används för odling eller skogsbruk.

Kristianstads Vattenrike (RUOTSI / SVERIGE)

Useita luontotyyppejä sisältävällä Kristianstads Vattenrike -biosfäärialueella on jo pitkään keskitytty luontopohjaisiin ratkaisuihin ja kosteikkojen ekosysteemipalveluihin ja pyritty siten vähentämään ongelmia, jotka liittyvät tulviin, kuivuuteen ja meren rehevöitymiseen.

I ”Vattenriket” som innehåller ett antal olika naturtyper, har det länge varit fokus på arbetet med naturbaserade lösningar och våt markers ekosystemtjänster för att minska problem med översväm ning, torka och övergödning i havet.

Maarianhaminan kaupunki / Nabbenin kosteikko (AHVENANMAA) Mariehamns stad för Nabbens våtmark (ÅLAND)

Kaupungin läheisyydessä sijaitseva monivaikutteinen kaupun kikosteikko, joka on yhteydessä vedenlaadultaan tyydyttäviin rannikkovesiin. Kosteikkoalue puhdistaa rannikkovesiä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, ja siitä on lisäksi tullut kaupunki laisille alue, jossa voi oppia uutta ja virkistäytyä.

En multifunktionell stadsnära våtmark som är ansluten till kus tvatten med måttlig vattenkvalitet. Här har man kunnat skapa ett område som renar kustvattnet, ökar den biologiska mångfalden och som samtidigt blivit ett utrymme för utbildning och rekreation för stadens invånare.

Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat 2022

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuuspalkinnon, elokuvapalkinnon, musiikkipalkin non, ympäristöpalkinnon sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon. Kulttuuripalkintojen avulla pyritään lisää mään kiinnostusta pohjoismaiseen kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin, kun taas ympäristöpalkinto on tunnustus merkittävästä panoksesta Pohjoismaiden kestävän kehityksen hyväksi.

Nominerade till Nordiska rådets priser 2022

Nordiska rådet delar varje år ut fem priser: litteraturpriset, filmpriset, musikpriset, miljöpriset samt barn- och ung domslitteraturpriset. Syftet med kulturpriserna är att öka intresset för de nordiska ländernas litteratur, språk, musik och film. Miljöpriset belönar extraordinära insatser för det hållbara Norden.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus Barn- och ungdomslitteratur

TANSKA / DANMARK

Jan Oksbøl Callesen: O PO POI, 2021. Thorbjørn Petersen, Herman Ditte ja Mårdøn Smet: Den om Rufus, 2021.

SUOMI / FINLAND

Malin Kivelä, Martin Glaz Serup ja Linda Bondestam (kuv./ill.): Om du möter en björn, 2021.

Riina Katajavuori ja Martin Baltscheit (kuv./ill.): Oravien sota, 2021.

FÄRSAARET / FÄRÖARNA

Dánial Hoydal ja Annika Øyrabø (kuv./ill.): Abbi og eg og abbi, 2021.

GRÖNLANTI / GRÖNLAND

Sørine Steenholdt ja Ivínguak` Stork Høegh (kuv./ill.): Lilyp Silarsuaa, 2021.

ISLANTI / ISLAND

Arndís Þórarinsdóttir ja Sigmundur B. Þorgeirsson (kuv./ill.): Bál tímans – Örlagasaga Möðruvallabókar í sjö hundruð ár, 2021. Gunnar Helgason ja Rán Flygenring (kuv./ill.): Alexander Daníel Hermann Dawidsson: Bannað að eyðileggja, 2021.

NORJA / NORGe

Ragnar Aalbu: Georg er borte, 2021. Nora Dåsnes: Ubesvart anrop, 2021.

SAAMELAINEN KIELIALUE / DET SAMISKA SPRÅKOMRÅDET

Sara Vuolab: Gárži, 2019.

RUOTSI / SVERIGE

Emma Adbåge: Naturen, 2021. Moa Backe Åstot: Himlabrand, 2021.

Kirjallisuus / Litteratur

TANSKA / DANMARK

Solvej Balle: Om udregning af rumfang I, II ja III, 2020–2021.

Rakel Haslund-Gjerrild: Adam i Paradis, 2021.

SUOMI / FINLAND

Kristina Carlson: Eunukki, 2020.

Kaj Korkea-aho: Röda rummet, 2021.

FÄRSAARET / FÄRÖARNA

Beinir Bergsson: Sólgarðurin, 2021.

GRÖNLANTI / GRÖNLAND

Jessie Kleemann: Arkhticós Dolorôs, 2021.

ISLANTI / ISLAND

Steinar Bragi: Truflunin, 2020.

Elísabet Jökulsdóttir: Aprílsólarkuldi, 2020.

NORJA / NORGE

Inghill Johansen: Dette er G, 2021.

Linn Ullmann: Jente, 1983, 2021.

SAAMELAINEN KIELIALUE / DET SAMISKA SPRÅKOMRÅDET

Mary Ailonieida Sombán Mari: Beaivváš mánát, 2020.

RUOTSI / SVERIGE

Kerstin Ekman: Löpa varg, 2021.

Jesper Larsson: Den dagen den sorgen, 2021.

AHVENANMAA / ÅLAND

Karin Erlandsson: Hem, 2021.

Kuva: norden.org

Elokuva / Film

TANSKA / DANMARK

Godland. 2022.

SUOMI / FINLAND

Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. 2021.

ISLANTI / ISLAND

Lamb. 2021.

NORJA / NORGE

Verdens verste menneske. 2021.

RUOTSI / SVERIGE

Clara Sola. 2021.

Kuva: norden.org

Musiikki /Musik

TANSKA / DANMARK

Line Tjørnhøj: enTmenschT SØS Gunver Ryberg: Whyt 030

SUOMI / FINLAND

Minna Leinonen: Alma! Yona: Uni johon herään

FÄRSAARET / FÄRÖARNA

Unn Paturson: 1902

GRÖNLANTI / GRÖNLAND

Andachan: Visualize Happiness

ISLANTI / ISLAND

Bára Gísladóttir: VÍDDIR

Sóley Stefánsdóttir: Mother Melancholia

NORJA / NORGE

Øyvind Torvund: The Exotica Album

Knut Vaage: Hybrid Spetakkel

RUOTSI / SVERIGE

Ebo Krdum: Diversity

Karin Rehnqvist: Silent Earth

Kuva: Oslo Pictures

Yhdistyksissä ja alueilla tapahtuu

Kesäpäivä Kangasalla

Päivä oli mitä kaunein ja lämpimin kuin tilauksesta, kun lähdimme katsomaan Kangasalan nähtävyyk siä ja kuulemaan ruotsalaisuudesta Kangasalla 1500 luvulta alkaen. Oppaanamme toimi itse kuninga tar Kaarina Maunun tytär, joka oli naimisissa kuningas Erik XIV:n kanssa. Kaarina kertoi elämästään Ruotsin hovissa Tukholmassa. Lämpimästä ilmasta huolimatta opas, Sinikka Meurman, oli pukeutunut sen ajan paksuun pukuun.

Matkamme alkoi Kangasalan keskusta kohti Haralan vuorta ja ensimmäiseksi ohitimme Suomen ensimmäisen postikonttorin. Rakennuksessa toimii nykyään leipomo/kon ditoria, jossa voi myös kokoustaa ja ruokailla. Matkalla pysäh dyimme Suinulan verilöyly- muistomerkin luona, vuoden 1918 taistelusta, jossa monet nuoret opiskelijat menettivät henkensä.

Haralanharjun näkötorni oli remontissa, joten nautimme kauniista maisemasta kalliolla seisten Zacharias Topeliuksen muistomerkin luona ja lauloimme Kesäpäivä Kangasalla laulun, joka on Pirkanmaan maakuntalaulu. Topelius kirjoitti runon 1853 siellä ihaillessaan maisemia ja Gabriel Linsén sävelsi runon 1864. Nykyinen torni on jo kolmas, mutta ensimmäinen rakennettiin sinne jo 1895. Nautimme herkul liset kahvit tornin terassilla.

Palasimme keskustaan ja jatkoimme edelleen tutustu maan Liuksialan kartanon kappeliin. Lyhyt kävelymatka kar tanon koivukujalta kauniiden viljavainion läpi kulkevaa tietä pitkin kappelille oli niin rahoittavaa, kuin olisi siirtynyt vuo sisatoja ajassa taaksepäin.

KAPPELISSA KUULIMME SEN historiasta; Kangasalan seurakunta erosi Pirkkalan seurakunnasta vuonna 1366 itsenäiseksi seu rakunnaksi. Kangasalan varhaisin kirkollinen keskus sijaitsi 1600-luvulle asti Liuksialassa. Vanhin kirjallinen maininta Liuksialan kirkosta on vuodelta 1646, jolloin piispa Iisak Rothovius määräsi kirkon rakennettavaksi uudelleen. On kuitenkin hyvin mahdollista, että kirkko oli ainakin toinen samalla paikalla. Puukirkon vieressä on ollut satakuntalaiseen tapaan kivinen sakasti. Kirkon vanhaan ikään viittaa myös tieto, että paikka oli kirkon haltuun otettu vanha uhrilehto. Kappelissa on Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1859.

Teimme pysähdyksen Liuksialan kartanon portilla ja kuulimme mielenkiintoisia asioita kartanon elämästä. Liuksialasta, joka oli Kangasalan vanha kirkonkylä, muo dostettiin vuonna 1566 kuninkaankartano. Ruotsin entinen kuningatar Kaarina Maununtytär asui kartanossa miehensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kuoltua vuodesta 1577 läh tien. Hänen jälkeensä sen omistivat muun muassa hänen tyt tärensä Sigrid Vaasa sekä tämän jälkeläiset Åke Tott ja Klaus Tott. Sitten Liuksialan kartano siirtyi Creutzeille. Vuodesta 1821 se on ollut Meurman-suvun omistuksessa. Kartanon osti tuolloin tykistökapteeni Karl Otto Meurman, tunne tun suomalaisuusmies Agathon Meurmanin isä. Osa suvusta suomensi nimensäkin Liuksialaksi. Kartano siirtyi aikanaan Agathon Meurmanin nuorimmalle pojalle, kunnallisneuvos Jalmari Meurmanille.

SEURAAVAKSI OLI VUOROSSA tutustuminen Kangasalan kirk koon ja sen historiaan niin sisältä kuin ulkoakin, kuten kirkon ulkoseinässä olevaan Verikiveen. Sen päälä mestattiin noitana syytön Kuussalon Kaarina.

PYSÄHDYIMME VIELÄ Vääksyn kartanon mailla olevan Suomen vanhimman kansanopiston edessä. Se perustettiin 1889 nais ten opiskelupaikaksi, jossa opiskeltiin mm. töitä, uskontoa ja maataloutta. Itse kartanon maille ei valitettavasti ole mah dollista mennä, sillä se on nykyisin yksityiskäytössä ja siellä toimii ratsutila ja kauppapuutarha. Kartano valmistui 1500 luvulla ja kuningas Juhana III lahjoitti sen rakastajattarelleen Kaarina Hannun tyttärelle 1564.

Kangasalan kolme Kaarinaa tulivat tutuiksi päivän aikana ja lounaalla Automuseo Mobiliassa kuulimme vielä Torsti Tulenheimon koosteen ruotsalaisuudesta Kangasalla. Osa meistä kävi tutustumassa automuseoon ennen kuin kävimme vielä bussilla harjulla katselemassa maisemia. Siellä on yksi Kangasalan neljästä näkötornista.

Paluumatkalla keskustaan kuulimme myös Punamultalukosta ja Vehoniemellä asuneesta taitelija Virpi Kinnusesta. Tie Tampereelle kulki aikoinaan Roineen ja Längelmäveden välisellä korkealla kannaksella, joka sain nimensä Venäjän keisari Aleksanteri I vierailtua harjulla vuonna 1819. Jo tätä aiemmin 1700-luvun lopulla komeita maisemia oli ihaillut Ruotsin kuningas Kustaa III matkallaan Tampereelle. Saavuimme keskustaan antoisan ja monipuoli sen päivän päätteeksi. Palautteesta päätellen osallistujatkin olivat hyvin tyytyväisiä.

Ensi kesän retkeä odotellen.

MARITTA KÖNÖNEN SISÄ-SUOMEN ALUEEN PUHEENJOHTAJA

Yhdistyksissä ja alueilla tapahtuu

Ruskaretkellä Kiirunassa ja Narvikissa

Lähdinpä Pohjola-Nordenin väen kanssa ruskareis sulle Kiirunaan ja Narvikiin. Aluksi oli vähän outo lintumainen olo. Iso osa matkaseurueesta näytti tuntevan toisensa ja puhui keskenään sujuvaa ruot sia, ja minulla ruotsi on vähän... hmm... hakusessa. Meidät ensikertalaiset otettiin kuitenkin oikein lämpimästi vastaan ja pian tunsin täysin kuuluvani porukkaan. Siis todella muka via ja huomaavaisia ihmisiä ovat nämä nordistit. Kiirunan keskusta on 1. syyskuuta 2022 ihan virallisesti siirretty kolmen kilometrin verran itään. Me majoituimme uudessa keskustassa sijaitsevassa upouudessa Scandicissa, jonka vieressä on hieno uusi kaupungintalo.

TÄMÄ OLI SE REISSU, jolle minun ei pitänyt lähteä. Olin päät tänyt pysyä Kiirunan kaivoksesta kaukana ja ulkoilla, mutta koska satoi, astuin muiden mukana kaivosyhtiön bussiin. Kun bussi syöksyi pimeään kaivostunneliin, kaivosreissusta ei voinut enää kieltäytyä. Tämä oli aika pelottava tilanne. Ajoimme hurjaa kyytiä maan alla 3,5 kilometriä alamäkeen. Yhteensä kaivostunneleita on 500 kilometriä. Meidät vietiin 540 metrin syvyyteen. Tällä hetkellä malmia on kuitenkin louhittu jo pitkästi yli kilometrin syvyydessä.

Kiirunan kaivos on kuulemma maailman suurin ja modernein maanalainen rautakaivos. Aluksi malmia on lou hittu avolouhoksesta, mutta 1950-luvulla on siirrytty maan alle. Koska malmia on louhittu pois, rupeaa kallio yläpäästä rispaantumaan ja siksi kaupunkia on siirrettävä.

LKAB aloitti kaivostoiminnan Kiirunassa 1900-luvun alussa melkeinpä keskellä erämaata. Yksi kaivosyhtiön suu rimmista ongelmista alun vuosina oli asuntopula.

Tarvittiin myös rautatieyhteys Atlantin rannalle. Englantilaiset olivat rakentaneet yhteyden Luleåsta Gällivaaraan jo 1800-luvun lopussa, mutta homma oli jäänyt kesken. Ruotsin valtio astui puikkoihin ja niinpä 5000 ral laria lähti töihin erämaahan ja rakensi loput malmiradasta neljässä vuodessa. Melkoisia mestareita olivat.

LAPINKOTAA MUISTUTTAVA Kiirunan kirkko on Ruotsin suu rimpia puukirkkoja. Se tullaan siirtämään yhtenä kappa leena uudelle paikalleen kolmen-neljän kilometrin päähän. Ja tässä kohtaa pääsemme mieheen nimeltään Hjalmar Lundbohm. Hänet tunnetaan LKAB:n ensimmäisenä joh tajana ja Kiirunan kaupungin perustajana ja kehittäjänä. Hänen nimensä tuntuu olevan kaikkien huulilla yhä edelleen. Hjalmar (siis LKAB) kieltäytyi maksamasta veroja Kiirunalle, mutta rakensi sen sijaan komean kirkon. Hän määräsi, että kirkossa ei saa olla mitään uskonnollisia tunnuksia, eikä niitä kyllä siellä näyttänyt vieläkään olevan. Hjalmar määräsi, että kirkon on oltava kaikkien käytössä. Nykyään siellä järjeste tään esimerkiksi rock-konsertteja.

Takanani oleva kivikasa havainnollistaa niin hyvin Kiirunan kaupungin tilannetta, että minäkin ymmärsin. Malmi on maan alla tuollaisena vinona juosteena

Kiirunan uuden kaupungintalon vanhaa taidetta

Alttaritaulun on maalannut prinssi Eugen. Hän on saanut inspiraationsa Toscanan valosta. Alttaritaulun alla oleva pikkiriikkinen puuveistos Rukoilevat saamelaiset oli aikoi naan pakko tuoda paikalle, jotta Luulajan piispa suostuisi vihkimään kirkon. Hjalmar Lundbohm on haudattu kirkon viereen ja myös hänen hautansa tullaan siirtämään kirkon siirron yhteydessä.

PÄÄTÖSPÄIVÄN ALUKSI tutustuimme kiertoajelulla siihen, kuinka alueita tyhjennetään vaiheittain tarkan suunnitelman mukaan. Osa taloista siirretään ja osa puretaan. Pääsääntöisesti kivitalot puretaan ja osa puutaloista siirretään. Eräässä tiilikoulussa on todettu jo rakenteiden liikkumista. Koulu pääsee muuttamaan uusiin tiloihin lokakuun puolessa välissä. Kiertoajelulta jat koimme Jukkasjärvelle.

Jukkasjärven kirkon alttarin triptyykissä vasemmassa kuvassa Lars Levi Laestadius ojentaa juomareita, varkaita sekä huorinteki jöitä ja -tekijättäriä. Kuvaa ei tarvitse turhaan tulkita, vaan ajatuk sen voi lukea aukikirjoitettuna. Oikealla on kuvattu Laestadiuksen hengellinen murros, joka tapahtui Laestadiuksen tavattua ihanan, Mariaksi nimeämänsä saa melaisnaisen. Tämän jälkeen Laestadius rupesi saarnaamaan armeliaisuudesta ja anteeksiannosta.

Kiirunan kirkon alttaritaulu

Kiirunan kaivoksen vanhoja vermeitä Kuvassa on backsvala eli törmäpääsky, jossa on asunut seitsenhenkinen perhe vuokralaisineen

Rallarit rakentamassa rataa Narvikiin

”Kiirunan kaivos on kuulemma maailman suurin ja modernein maanalainen rautakaivos.”

PALUUMATKAN VIIMEINEN vierailukohde oli Jukkasjärven jää hotelli. Jäähotelliin todellakin piti pukeutua. Onneksi lämpi mät kaavut saatiin talon puolesta. Jukkasjärven jäähotellissa on parisenkymmentä eri taiteilijoiden sisustamaa huonetta, kaikki erilaisia ja uskomattoman hienoja. Ja tämä on vasta ympärivuotinen hotelli. Talveksi rakennetaan vielä talviho telli viime talven jäistä. Jäähotelleja tänne on rakennettu vuo desta 1989 lähtien.

No, miten ruotsin kieleni edistyi? Lähtiessä päätin, että selviän hotellissa ja ravintoloissa paremmin englannilla, mutta niinhän siinä kävi, että lukioruotsia rupesi puske maan lauseisiin. Lopputulema oli jonkinmoinen englannin ja ruotsin sekoitus ryyditettynä suomenkielisellä mutinalla. Huomasin kuitenkin, että ruotsini on täysin elvytettävissä. Nordisteilla on neulekerho, ja minä ehkä uskallan osallistua.

”Lopputulema oli jonkinmoinen englannin ja ruotsin sekoitus ryyditettynä suomenkielisellä mutinalla. Huomasin kuitenkin, että ruotsini on täysin elvytettävissä.”

Viime viikolla oli siirretty viisi taloa. Onkohan tämä pukkien päällä lepäävä talo yksi niistä?

Jäähotellin sisääntulo

Jukkasjärven kirkon triptyykki alttaritaulu

TEKSTI JA KUVAT: ANNE KIVINEN

Norden i Skolanprojekti sopii…

ruotsinopettajille

– jotka haluavat painottaa pohjois maisten naapurikielten – tanskan, norjan ja ruotsin – opetusta

historian ja yhteiskuntaopin opettajille - jotka ovat kiinnostuneita Poh joismaiden historiasta ja ajan kohtaisista yhteiskunnallisista ongelmista

luonnontieteiden ja maantiedon opettajille

– jotka haluavat tarkastella äärim mäisen ajankohtaisia kestävyys- ja ilmastokysymyksiä pohjoismais ten olosuhteiden ja maantieteen näkökulmasta

Mikä on Norden i Skolan?

Norden i Skolan on suunnattu kaikille luokka-as teille ja saatavilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Oppimateriaali koostuu laajasta valikoimasta innostavia lyhytelokuvia, kauno- ja tietokirjalli sia tekstejä, musiikkia, pelejä ym.

Materiaaliin liittyvät tehtävät tukevat opetus suunnitelman tavoitteita kaikissa Pohjoismais sa. Materiaali on jaettu luokka-asteittain: 1-3, 5-6, 7-10 sekä toisen asteen koulutus.

Kiinnostaako pohjoismainen ystävyysluokka?

Norden i Skolan-projektin kautta voit löytää yhteistyökumppaneiksi pohjoismaisia ystävyys luokkia. Työskentelemällä yhdessä samanikäis ten kanssa oppilaasi pääsevät itse kokemaan kieliä ja kulttuureita aktiivisesti ja oppivat tiedostamaan olevansa osa suurempaa kokonai suutta. Hae inspiraatiota yhteistyöhön osoit teesta nordeniskolan.org.

Tule mukaan pohjoismaiseen kouluchattiin!

Pohjoismainen kouluchatti on hauska ja uraaur tava vuorotteluchatti, jonka kautta voi tavata muita pohjoismaisia koululaisia ja samalla harjoi tella tanskan, norjan ja ruotsin taitoja.

Kouluchatti järjestetään tiettyinä päivinä ja siihen osallistuu useita tuhansia koululaisia –katso seuraavan chattikierroksen ajankohta

www.nordeniskolan.org

Norden-yhdistysten liitto kehittää ja hallinnoi Norden i Skolan-projektia läheisessä yhteistyössä Nordisk Språkkoordination-projektin sekä paikallisten Norden-yhdistysten kanssa.

Projekti on voittoa tavoittelematon ja sitä rahoittavat Nordisk Språkkoordination, Pohjoismainen ministeri neuvosto sekä Nordplus Pohjoismaiset kielet.

Norden i Skolan-projektin kehittämä konsepti, joka tukee pohjoismaisten lasten ja nuorten kykyä ymmärtää naapurikieliään tanskaa, norjaa ja ruotsia, voitti vuonna 2011 pohjoismaisten yhteistyöminis terien palkinnon.

Päästä Pohjola luokkahuoneeseen!

L I I T Y J Ä S E N E K S I B L I M E D L E M

LIITY JÄSENEKSI

Henkilöjäsenyys

Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksu on 25 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys

Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikal lis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys

15–29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys

Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin henkilöjäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäse niksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 15 euroa.

Yhteisöjäsenyys

Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edus tajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys

Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipen deistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys

Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

BLI MEDLEM Personmedlem

Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbe tet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Medlemsavgiften är 25 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap

Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representa tions- eller rösträtt på t.ex. förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. Ifall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem

Om du är 15–29 år gammal kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Familjemedlem

Om det redan finns en personmedlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 15 euro.

Samverkande medlem

Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap

Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap

Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Bli medlem!

Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (25€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (25€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (15€)

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan)

Nimi/Namn: Osoite / Adress: Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och – anstalt:

Puhelin / Telefon: Sähköposti / E-post :

Haluan jäsenmaksulaskuni postitse / Jag vill ha min medlemsfaktura per post

Yhdistys / Förening: Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille. Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

TEEMAMATKOJA

My Fair Lady -musikaali

Tallinnassa

26.-27.10. alk. • 145,-

La Traviata -ooppera

Tallinnassa 13.-14.11.

alk. 185,-

Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura

Tallinnassa 18.-19.11.

alk. 185,-

Pähkinänsärkijä-baletti

Tallinnassa

19.-20.11. / 10.-11.12.

• alk. 190,-

Virkistysviikonloppu

Pärnussa

3.-6.11. / 1.-4.12.

• alk. 320,-

PITKIÄ LOMIA

Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä tai ottaa ”varaslähtö” kevääseen 2023!

TORREMOLINOS

huoneistohotelli BAJONDILLO 13.11.-8.12. / 26.11.-19.12. 6.2.-2.3. / 5.-30.3.

alk. 1.055,-

TORREMOLINOS

JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ

Joulu Andalusiassa 18.-26.12.

alk. 1.295,-

Kylpyläjoulu

Haapsalussa 22.-26.12.

alk. 380,-

Joulu ikuisessa

Roomassa 23.-26.12.

alk. 1.395,-

Joulu Tartossa 23.-26.12.

alk. 355,-

Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12.

alk. 359,-

alk. 1.475,-

hotelli BARRACUDA, sis. puolihoito 4.-27.1.

FUENGIROLA

huoneistohotelli PYR FUENGIROLA 21.1.-13.2.

alk. 1.295,-

Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12.

alk. 1.445,Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1.

alk. 1.495,-