1/2018
Julkaisija:
Salon Klubitalo Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja. Painopaikka Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot
Salon Klubitalo Asemakatu 2 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail: info@salonklubitalo.fi Kotisivut: www.salonklubitalo.fi FB: www.facebook.com/salonklubitalo/ Klubitalo avoinna ma - pe klo 8.30 - 16.00 Osoite: Asemakatu 2 24100 SALO
Päätoimittaja Arja Timonen Toimituspäällikkö Matti P Taitto Mediamaja Kansikuva Sauli Kuvat Matti, Eerik, Jukka, Satu Tämän lehden toimittivat: Arja, Jenni, Kikka, Krista, Mikko, Matti, Mikke, Sonja, Sauli, Tricia, Roosa, Dirlittan, Paula, Toni, Satu Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.
Rahoitus: STEA:n ja Salon kaupungin tuella
2
Onnellisuus on sitä, ettei tarvitse haikailla menneisyyttä eikä tulevaisuutta
M
aaliskuussa julkaistu kansainvälinen The World Happiness Report -tutkimus listasi kaikkiaan 156 maata niiden onnellisuuden mukaan, perustuen muun muassa elinajanodotteeseen, sosiaaliseen tukeen ja korruptioon. Näitä tekijöitä ei kuitenkaan käytetty varsinaisesti onnellisuuden mittaamiseen, vaan tutkimustulokset perustuivat yksilöiden omiin arvioihin omakohtaisesta hyvinvoinnista. Meillä on Suomessa ihan oma ”Onnellisuusprofessori” Markku Ojanen. Mielenterveystyötä pitkään tehneet muistavat Ojasen, työtoverinsa Sariolan kanssa, kehittämän kuntoutusmallin, joka oli käytössä muutama vuosikymmen sitten. Siinä psykiatrisille pitkäaikaispotilaille opetettiin vastuunottoa omasta toiminnasta tarkkaan strukturoidulla ohjelmalla, jota toteutettiin mm. Halikon sairaalan kuntoutusosastolla. Joku nimesi osaston toiminnan hupaisasti koirakouluksi sen palkitsemis-
oikeuksien vähentämis-menetelmän vuoksi. Siitä ei ole tietoa tuliko
”koirakoulusta” onnellisempia kuntoutujia. Ojanen kertoo ryhtyneensä tutkimaan jo vuonna 1969 psykiatristen potilaitten tyytyväisyyttä elämään. Hänkin sai ihmettelyä osakseen: kuinka psykiatrinen potilas kykenee tällaiseen kysymykseen vastaamaan. Markku Ojasen mielestä ihan yhtä lailla heiltä kannattaa kysyä asiaa kuin terveiltä ja hän ryhtyi pikkuhiljaa kysymään samoja kysymyksiä myös ihmisiltä, joilla ei ollut todettu psyykkistä sairautta. Tutkimuksiinsa pohjaten Ojanen nimeää mielenkiintoisen ihmisryhmän; Kukoistavat ihmiset. Tämä ihmisryhmä on kokenut suuria vaikeuksia ja he ovat selviytyneet näistä ja alkaneet ymmärtämään elämää entistä paremmin. Kukoistavat ihmiset myös uskaltavat puhua asioista avoimesti ja kul-
kevat toisen rinnalla. He eivät katkeroidu, vaikka olisivat koviakin asioita kokeneet. Ojasen mukaan on näyttöä, että esimerkiksi lapsuuden traumat eivät pysty viemään onnellisuutta. Traumat voivat vaivata ja kulkea mukana kauankin. Niistä selviydyttyään Kukoistajat ovat omiaan opettamaan meille muille paljon asioita elämästä. Klubitalomme on täynnä näitä Kukoistavia ihmisiä. Alati yllättyy, kuinka hienoja asioita ihmisistä kaivautuu esiin ja kuinka kovien asioiden läpi nämä Kukoistajat ovat menneet. Sen sijaan että käpertyisivät nuolemaan omia haavojaan, he ovat vertaistukena ja ystävinä toisille klubitalon jäsenille. Ja antavat myös henkilökunnalle signaalin: tätä työtä kannattaa tehdä. Kiitos, kaikki ihanat jäsenemme -te aidot Kukoistajat! Arja-johtaja
Sisällysluettelo Pääkirjoitus ..... ....................................... 3 Salon Klubitalon kävijämäärä kasvoi 25% 4 Salon Klubitalo tilastolukuina…….. ……… 5 Salon Klubitalolla suoritettiin akkreditointi..6 Kristan kuvasarjis…………………………...7 Mielen maailma: Väsymysoireyhtymä…….8
Saulin sarjis..... ....................................... 9
Vapaalippuja Veturitallin näyttelyihin saatavana Klubitalon respasta
Mental Beauty Records rantautui Saloon.. 10 Mikä TaKoPaja?……………... …………….11 Opiskelijakokemuksia……………………… 12-13 Kirjastokorppi, Jukka & Messut………….. 14-15 Matin ja Miken olympiavisa……………….. 16 Klubitalokonkarin ajatuksia ...................... 17 Infoa talon ohjelmasta ............................. 18-20
3
Salon Klubitalon kävijämäärä kasvoi lähes 25 prosenttia vittäin kävi keskimäärin 19 (16) jäsentä. Eri kävijöitä 104 (99). Aiemmin miesten käyntejä on ollut huomattavasti runsaammin, vuonna 2017 naisten käynnit ovat lisääntyneet. Muita vierailijoita kävi yhteensä 190. Työelämä– ja opintovalmiuksia
S
osiaali-ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) Salon Klubitalolle myöntämät avustukset on ryhmitelty työelämäosallisuus -tavoitealueeseen. Saamamme palaute vuoden 2017 Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksestä (TVS) kertoo, että STEA:n on mahdollista arvioida hyvin Salon Klubitalon toiminnan tuloksia ja vaikutuksia eri näkökulmista kerätyn kirjallisen seurantatiedon pohjalta. ”Toiminta tavoittaa raportin mukaan hyvin kohderyhmää ja toiminnan seuranta ja arviointi tukee toimintaa hyvin”, kerrotaan palautteessa.
Salon klubitalon työ- ja toimintayksikössä näkyy selkeästi kaksi kuntoutujien työvalmiuksiin vaikuttavaa asiaa. Jäsenet ovat nuoria ja tarvitsevat monenlaista apua ja tukea päästäkseen elämässä eteenpäin. Jäsenistössä näkyy myös kuntoutujien lähettävä taho, eli psykiatrinen erikoissairaanhoito. Jäsenistö on monin tavoin vakavasti sairastunutta ja kuntoutuminen sekä asioissa edistyminen tapahtuu hitaasti ja moniammatillisen verkoston avulla. Klubitalojen toimintamallin avainsanoja ovat osallisuus, tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys. Syrjäytymisen ehkäisemisessä jäsenen oma osallisuus on avainasemassa. Salon klubitalon työ- ja opintoyksikön onnistuminen jäsenen työ- tai kouluelämään saattamisessa on pitkälti jäsenestä itsestään kiinni. Mikään klubitalon yksiköistä ei toimi irral-
Määrälliset tavoitteet Klubitalon toiminnassa ylittyivät: toimintapäiviä kertyi 253, niistä kaksi pyhäpäivää. Toimintaan osallistui vuoden aikana kaikkiaan 104 eri kuntoutujaa. Päivittäin osallistujia oli keskimäärin 19 jäsentä (2016 16).
TOY vastaa klubitalon info- eli vastaanottopisteen varsinaisesta työ- ja opintoyksikön toimitilasta, jossa tehdään yksilötyötä ohjaajan kanssa. Info huolehtii mm. sisääntulijoista, puhelimeen vastaamisesta, talon sähköpostista, sisäisten tiedotteiden teosta ja avustaa taloushallinnon töissä. Vastaanottoa käytetään räätälöidysti valmennuksessa työelämään ja koulutuksiin. Talokokoukset ovat tärkeä osa standardien mukaista tasavertaista klubitaloyhteisön toimintaa. Niissä jokainen jäsen pääsee vaikuttamaan yhteisiin päätöksiin. Talokokouksia järjestettiin 18 kertaa ja niihin osallistui keskimäärin 12 jäsentä/kerta. Eri osallistujia 31/ka 12 (37/ka 9). Kahvio tärkeä paikka
Keittiö vastaa myös kahvion toiminnasta. Kahvio oli avoinna kaksi kertaa päivässä eli 506 kertaa. Sinne valmistettiin keittiössä välipaloja. Myyntityöstä huolehtivat työnjaossa sovitut vastuuhenkilöt. Lähes kaikki Klubitalon toimintaan osallistuvat käyttävät kahvion palveluja. Kahviolla on tärkeä merkitys yhteisön jäsenten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se mahdollistaa rennon hengailun työpainotteisen päivän lomassa. Moni uusi jäsen on löytänyt paikkansa yhteisössä vaihtamalla ajatuksia kahvikupin ääressä muiden klubilla kävijöiden kanssa.
Klubitalon jäsenyydestä kiinnostuneita tutustujia kävi 38, joista uusia jäsenyyksiä syntyi 23. Jäsenkäyntejä yhteensä 4790 (3882) joista naisten 2105 (1543) ja miesten käyntejä 2685 (2339). Päi-
valmiiksi, vaan yhdessä jäsenten kanssa. Salon klubitalossa osallisuus on jäsenen aitoa oikeutta tehdä valintoja ja päätöksiä omasta elämästään.
laan, vaan osana yhteisöä, jonka tavoite on jäsenen hyvinvointi. Klubitalon toimintaa ei tehdä jäsenille 4
Koko vuosikertomus luettavissa www.salonklubitalo.fi
Salon Klubitalo tilastolukuina 2017 (2016) Vuosi 2017 (2016) Ryhmän/tapahtuman nimi
Kokoontumiskertojen määrä
Eri osallistujat
Yhteensä
Klubitalotoimintaa
252 päivänä
104 (99)
4790 (3882)
212 /480
50 (27)
lounaita 2362 (2022)
Keittiö/kahvio toimintaan osallistuneet
43 (56)
Mediamajan toimintaan osallistuneet Työ- ja opintoyksikkö palveluohjaus Talokokous MHAW Taidenäyttely+ryhmä
210 (71)
33 (21)
210 (71)
18 (21)
31/ka12 (37/9)
220 (189)
17
17
117
350
Näyttelyn nähneitä katsojia Taidepaja 1.7-31.12.2017 Taidenäyttelyt, taideretket Lehtityöryhmä Klubilehti Biljardi Ratsastus Iltatoiminta: sisältää mm. keilaus Kuntosali Frisbeegolf, jäsenvetoinen Bänditoiminta, jäsenvetoinen Erilaiset liikuntatapahtumat yhteensä Jäsenvetoiset palloilu ja frisbee Työttömien liikunta (Salon kpki järj.) Yleisötilaisuus (Klovneria pakkomielteistä)
Reach out-yhteydenotot Kehittämispäivä Mentorointi, paikka auki-hanke Akkreditoitumisen valmistelupalaverit
45
33
4
55
12
16
78
3 (4) numeroa
Levikki160-200/nro
520 (620) lehteä
42 (39)
24 (14)
286 (97)
4 (4)
6 (6)
15 (12)
33 (30)
46
273 (269)
43 (61)
21 (20)
113 (102)
6
8
42
2 (23)
3 (13)
5 (82)
76
31
252
20
18
106
15
7
ei tilastoa
1
90
90
20
70 eri henkilölle
arvio 300
2
17
26
27
3
27
11 (13)
30
87 (96) 190
Vierailijoita Numeronetti, lähetyt viestit Nettisivuilla kävijöitä/käyntejä
270 / k-a 6
116 (96)
76 (124)
8816 (3757)
1686
945
5120 sivunäyttöä
5
Salon Klubitalolla suoritettiin akkreditointi tammikuussa
S
alon Klubitalon jo keväällä 2016 aloitettu akkreditoitumis- eli kansainvälinen laadunvarmistus sai päätöspisteensä tammikuussa. Helsingistä Aki Laitinen ja Tanskasta Fredrikshamnin klubitalon johtaja Mikael Sandst-Jensen viettivät kolme päivää klubillamme ja osallistuivat kaikkeen tarjolla olevaan toimintaan. Suullista palautetta saatiin viimeisenä päivänä. Mitään uutta ja yllättävää ei
akkreditoitumisessa tullut esiin: viikonloppuihin sekä juhlapäiviin, kuten jouluaattoon, suositeltiin toimintaa. Ainoa hämmennystä herättänyt asia oli huomautus siitä, että henkilökunnalle on osoitettu oma WC. Standardien mukaan kun henkilökunnalle ei pidä olla mitään omaa, erillistä tilaa. Suomalainen lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijöille sosiaalitilat ja mikäli WC tiloja on riittävästi, työnantajan tulee osoittaa oma WC-tila henkilökunnan käyttöön.
Varsinaiseen toimintaan liittyvät palautteet koskivat mm. tehtävien kirjaamista etukäteen niitä varten, jotka saapuvat klubille myöhemmin. Samoin arviointitiimiä askarrutti taidetoiminta. Se on heidän mielestään harrastustoimintaa. Siirtymätyön puute oli tiedossa kun laadunvarmistusprosessiin läksimme. Työ– ja opintoohjaus on kuitenkin onnistunut tukemaan jäseniämme etenemään koulutus– ja työpoluille.
Klubitaloilla on 37 laatukriteeriä eli standardia
S
listumiseen sopimusten, aikataulujen tai sääntöjen avulla.
ta, mikäli heidän paluunsa ei aiheuta uhkaa klubitaloyhteisölle.
JÄSENYYS
4. Kaikilla jäsenillä on tasavertainen oikeus käyttää kaikkia Klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia riippumatta diagnoosistaan tai toimintakyvystään.
7. Klubitalo pitää järjestelmällisesti yhteyttä niihin jäseniin, jotka eivät käy Klubitalolla, alkavat eristäytyä tai ovat sairaalahoidossa.
eitsemän ensimmäistä standardia määrittelevät Klubitaloyhteisön jäsenyyden ja jäsenten oikeudet.
1. Jäsenyys on vapaaehtoinen ja aikarajoitteeton. 2. Klubitalo hyväksyy itse uudet jäsenet. Jäseneksi pääsee jokainen, joka tarvitsee tukea mielenterveyden haasteissa. Jäsen sitoutuu yhteisön sääntöihin. 3. Jäsenet itse valitsevat, miten he osallistuvat Klubitalon toimintaan ja keiden kanssa he työskentelevät. Klubitalo ei velvoita osal-
5. Jäsenet osallistuvat halutessaan kaikkien asiakirjojen laatimiseen, jotka koskevat heidän osallistumistaan Klubitalon toimintaan. Kaikki tällaiset asiakirjat allekirjoittaa sekä jäsen että henkilökuntaan kuuluva. 6. Jäsenillä on oikeus palata milloin tahansa klubitaloyhteisöön poissaolon pituudesta riippumat6
Kristan kuvasarjis
7
Väsymysoireyhtymä
K
rooninen väsymysoireyhtymä (CFS eli chronic fatigue syndrome, tarkemmin ME eli myalginen enkefalomyeliitti) on yksi yleisimmistä ja silti huonoimmin tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Suomessa ei vielä osata ottaa riittävän vakavasti tätä sairautta, vaikka siitä kärsivät maassamme kymmenet tuhannet ihmiset. Krooninen väsymysoireyhtymä on vakava ja pitkäaikainen sairaus, jonka syistä ei ole tarkkaa tietoa. Nimi "väsymysoireyhtymä" on jossain määrin harhaanjohtava, sillä kyseessä on enemmänkin uupumus kuin väsymys. Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole psykiatrinen sairaus eikä sen aiheuttama uupumus lievity lepäämällä tai nukkumalla. Uupumuksen tunne voi johtaa täydelliseen invaliditeettiin ja lisäksi sairauteen liittyy aina muita oireita. Pelkkä uupumus ei ole merkki kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Oireet Kroonisen väsymysoireyhtymään liittyvä uupumus on usein erittäin voimakasta, jopa invalidisoivaa. Uupumukseen liittyy aina muitakin oireita, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi lihas- ja nivelsäryt, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, masennus, ahdistus, ja jatkuva kuumeilu.
Sydänoireet ovat yleisiä sekä kognitiivisia ongelmia esiintyy lähes kaikilla potilailla ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä keskittymis- ja muistihäiriöistä jopa dementoitumiseen. Unihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Immuunijärjestelmä toimii huonosti ja potilaat kärsivät usein jatkuvista
epileptiset kohtaukset, kuukautishäiriöt sekä virtsaamisvaikeudet. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla esiintyy myös tavallista useammin joitakin muita sairauksia, esimerkiksi fibromyalgiaa, ärtyvän suolen oireyhtymää ja endometrioosia. Kulku
Krooninen väsymysoireyhtymä on yksi yleisimmistä ja huonoimmin tunnetuista pitkäaikaissairauksista
Krooninen väsymysoireyhtymä voi puhjeta joko vähitellen tai lyhyen ajan kuluessa, yleensä infektiona, joka ei enää parannukaan normaalisti. Sairaus paranee kokonaan vain harvoin ja silloinkin saattaa tauti uusiutua. Suuri osa potilaista saa kuitenkin vuosien myötä toimintakykyään takaisin.
virus- tai bakteeri-infektioista sekä uusista allergioista ja yliherkkyyksistä. Kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet ovat usein turvoksissa ja aristavat.
Hoito
Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, aamujäykkyys, valoherkkyys, lihasheikkous, hiustenlähtö, erilaiset ihottumat, huimaus, hiustenlähtö, näköhäiriöt,
Krooniseen väsymysoireyhtymään voi sairastua missä tahansa iässä, mutta lasten sairastuminen on harvinaista. Sairastuneista on naisia enemmän kuin miehiä.
Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole olemassa parannuskeinoa. Oireenmukaiseen hoitoon käytetään esimerkiksi särkylääkkeitä, unilääkkeitä ja masennuslääkkeitä. Tiettyjen ruoka-aineiden vältteleminen voi olla eduksi, etenkin kun sairauteen liittyy usein allergioita ja yliherkkyyksiä. Väsymysoireyhtymää sairastavat sietävät yleensä hyvin huonosti alkoholia. Jotkut potilaat kokevat saavansa apua vitamiineista ja hivenaineista, etenkin magnesiumista. Kevyt liikunta ylläpitää peruskuntoa, mutta liian voimakas rasitus saattaa johtaa sairauden pahenemiseen. Osa potilaista on liian huonossa kunnossa kyetäkseen edes nousemaan sängystä. Lähde: https://cfs.gehennom.org
8
Saulin sarjis
9
Mental Beauty Records rantautui Saloon helmikuussa
Kaikille avoin jammailutapahtuma järjestettiin Ystävänpäivän alla Steississä. PM Klubitalolta ja Fanny MBRstä lavalla.
Toivoa TUHANSILLE Sähköpostia SADOILLE Kokemusta KYMMENILLE Musiikkia MILJOONILLE
Tilaisuus keräsi kolmisenkymmentä osanottajaa. Usea rohkea uskaltautui tarttumaan mikrofoniin. Kuulimme sekä yksinlaulua että hetkessä muodostettuja erilaisia kokoonpanoja.
N
Salon Klubitalo oli järjestelyjen yhteistyökumppani, kun MBR järjesti avoimen tapahtuman Salossa. Osallistujia saapui paitsi Klubitalolta, niin myös Salmista sekä Ihme ja Kummasta.
Missä musiikki julkaistaan? Julkaisutoiminta on pääosin digimuodossa, jakelukanavina toimivat mm. Spotify, iTunes, Deezer, Google Play sekä Apple Music.
Mikä MBR on? äin mainostaa Mental Beauty Recors toimintaansa kotisivuillaan. MBR on uusi, erityisominaisuuksia esille tuova levymerkki. Siinä äänensä saavat kuuluville erityisesti musikaalisesti lahjakkaat mielenterveyskuntoutujat sekä kehitysvammaiset.
nointiin. Omalaatuinen ote katsotaan eduksi.
Mental Beauty Records on inhimillinen ja voittoa tavoittelematon levymerkki, joka tarjoaa portaat musiikkimaailmaan ja auttaa sinua eteenpäin. Kenelle se on suunnattu? Mahdollistamme artisteillemme kanavan oman musiikin julkaisemiseen. Tuotantotiimimme antaa tukea ja palautetta omaan artistiuteen juuri Sinun tarpeidesi mukaisesti. Levymerkkimme kattaa tarvittavat työvaiheet aina esituotannosta valmiiseen äänitteeseen ja sen markki10
Taustaorganisaatio Kukunori ry Kukunori ry on kulttuurialojen ja kuntoutujien yhteinen kattojärjestö, jolla on 17 paikallista ja valtakunnallista järjestöä jäsenenään. MBR on Kukunori ry:n ensimmäinen sosiaali - ja terveysministeriön tukema hanke, jonka tarkoitus on edesauttaa mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten luovan musiikillisen toiminnan mahdollisuuksia valtakunnallisesti.
Mikä TaKoPaja? Mikä on TaKoPaja? TaKo – tulee sanoista Tasaus ja Kohtuus, joilla tarkoitamme maapallon resurssien tasaista jakamista ja länsimaisen elämäntavan kohtuullistamista.
E
kologia ja ekonomia kuuluvat yhteen. Maailmantaloutta ei voi harjoittaa katsomatta niiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Maapallon ihmiset elävät elonkehän ympäröiminä ja osana sitä. Koska taloudelliset toimet tapahtuvat ihmisten parissa ja vaikuttavat ympäristöön, taloudellisia tarpeita ei voida irrottaa sosiaalisista ja ekologisista tarpeista. Tavoitteena on syventää kokonaistilanteen ymmärtämistä ja innostaa kestävään muutokseen. Tarkoitus on levittää tietoa, lisätä tiedostamisen syvyyttä ja etsiä yhdessä konkreettisia askelia toteuttaa näitä, sekä omassa elämässä että yhdessä paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalilla tasolla. Toiminta alkoi joulukuussa vuonna 2010 kun pieni ryhmä ihmisiä kokoontui Perttelissä miettimään ekologisesti kestävää elämäntapaa. Ryhmä on sittemmin laajentunut ja kutsumme itseämme nyt Salon TasausKohtuusPajaksi. Ryhmä on täysin vapaa ja sitoutumaton. Vastuu on meidän
me, mutta ihminen on antanut itsekkyydellensä vallan ja mitään ei jaeta tasan. Luomakunta kaikkine lajeineen kärsii ja tulevaisuuden ennusteet ovat mitä synkimpiä. TaKoPajassa olemme vakuuttuneita siitä, että meillä kuitenkin on edelleen vastuu luomakunnasta ja toisista ihmisistä ja mahdollisuus pitää niistä huolta. Nämä asiat koskevat myös tulevia sukupolvia. Emme voi ulkoistaa vastuuta. TaKoPajassa olemme valinneet tuon ”ceen” (joka joskus on käynyt välinpitämättömyyden tai masentuneisuuden kautta). Järjestämme avoimia tapahtumia, jossa jaamme huolia, tietoa, ideoita ja mietimme, mitä voisimme yksilöinä ja yhdessä tehdä lähiyhteisössämme. Sana ”paja” viittaa yhteiseen tekemiseen; me taomme yhdessä. Toiminnallinen eteenpäin ja ulospäin suuntautuminen on mielestämme mielekkäämpää kuin loputon valittaminen ja voivottelu
Takominen Pajatyöskentelyssä pyrimme olemaan vertailematta tekojamme, syyttämättä toisia, tuomitsematta toisten tekoja. Puolustelevat, hyökkäävät ja kyyniset asenteet kun eivät vie eteenpäin.
sa ja oma aikataulunsa näissä asioissa ja näitä kunnioitamme keskenämme kuuntelevassa ystävyydessä. Salon Klubitalo on valinnut huomioida kestävän kehityksen omassa toiminnassaan.
Huoli ja halu kantaa Klubitalo on tehnyt Isoja, monimutkaisia, vaikeita asioita vastuuta tulevaisuuyhteistyötä TaKoPaden maailmasta voi pohtiessaan voi reagoida jan eli Tasauskohnousta monenlaisestuuspajan kanssa monella tavalla: ta maailmankatsosyksystä 2017. muksesta, ja nyt voi sulkea korvat ja silmät olennaista on nähdä Kannustamme jäseyhteinen huoli, kunniniämme ja yhteistyö laittaa pään pensaaseen oittaa toinen toistemkumppaneitamme voi masentua me lähtökohtia ja osallistumaan erilaiyhdistää voimat. siin Takopajan jär voi tehdä jotain Maapallon näemme jestämiin tapahtulahjana, mutta siltä miin, kuten Salon riistetään häikäilekaupungin kanssa Sen sijaan pohdimme valintamahmättömästi sen moninaisia aarteita järjestettyyn Earth Hourdollisuuksia yhdessä, mietimme ja lyhytnäköisen rahallisen voiton kiltapahtumaan 24.3.2018. vaihdamme tietoa ja kokemuksia. pajuoksussa. Kanssaihmiset lähelhttp://www.tasauskohtuuspaja.net Jokaisella on oma elämäntilanteenlä ja kaukana ovat lähimmäisiäm11
Haikealta tuntuu ”Minkälaista täällä on ollut? Onko ollut kivaa, tyhmää vai ihan ***?” Mikke kysyi, kun pohdimme, mistä kirjoittaisimme opiskelijoina Klubitalolehteen. Hetken hiljaisuuden jälkeen, Paula, joka vietti viimeistä harjoitteluviikkoaan klubitalolla, katsoi Mikkeä ja sanoi: ”Kuule. On ollut niin kivaa, että perjantaina itketään!”
K
lubitalo on ainutlaatuinen toimintaja työskentelyympäristö. Klubitalon vahvuus piilee tasavertaisuudessa, yhdessä tekemisessä ja yhteisiin periaatteisiin sitoutumisessa. Niiden ansiosta klubitalo on paikka, jossa kaikilla – myös opiskelijoilla – on hyvä olla. Klubitalo poikkeaa muista harjoittelupaikoista myös siinä, että opiskelijaa ohjaavat henkilökunnan lisäksi jäsenet, jotka tietävät talon asioista ja osaavat neuvoa usein kaikkein parhaiten. Klubitalomallin avulla jäsenillä on mahdollisuus kokea osallisuutta ja hyväksyntää omana itsenään vertaistuellisessa yhteisössä, jossa
Riippumatta siitä, mitä kenelläkin on taustallaan, olemme kaikki lopulta samassa elämän veneessä. Samat päivät kohtaavat meistä jokaisen.
yhteisen tekemisen kautta vahvistetaan sosiaalisia suhteita, kannustetaan omien taitojen löytämiseen ja tuetaan siirtymistä aiempaa laajemmalle elämän kentälle niin työn ja
opiskelujen parissa kuin vapaaajalla ja perhesuhteissakin. Kiireetön läsnäolo, yhdessä opetteleminen, hyväksyttynä oleminen, kuulluksi tuleminen, ilojen ja murheiden jakaminen, yhteisöön kuuluminen, turva, rohkaisu ja lohtu – kaikki nämä ovat hyvinvoinnin avaimia, joita tarvitsemme toisiltamme koko elämämme ajan. Klubitalomallin taika onkin kenties siinä, että se tarjoaa jäsenilleen juuri näitä asioita vertaistuellisessa yhteisössä – omassa kotipesässä – jossa saatujen kokemusten vahvistamina jäsenet voivat huomata omien siipiensä kantavan ja lopulta lentää rohkein mielin suureen maailmaan.
Klubitalon ilmapiiri
lämmin
Tunnelma klubitalolla on lämmin ja jäsenet tulevat heti esittäytymään. Jo ensimmäisenä päivänä huomasimme, kuinka tärkeä paikka Klubitalo on monelle ja monet jäsenet pyrkivätkin käymään talolla päivittäin. Huomasimme myös vertaistuen voiman – klubitalolaiset kannustivat, auttoivat ja rohkaisivat toisiaan erilaisissa elämän ja arjen tilanteissa. Vaikka talolle saapuessa olisikin ollut vähän allapäin, ystävien tuki ja huomaavaisuus yhteisen työnteon lomassa piristi selvästi monen jäsenen päivää. Klubitalolla työskentely on antoisaa, monipuolista, kasvattavaa ja ajoittain pysähdyttävää. Yhdessä tekemisen ilo ja talolla vallitseva lämmin ilmapiiri imaisevat mukaansa niin, että aamulla on kiva lähteä töihin ja päivän päätteeksi on hyvä mieli. On ihanaa työs12
kennellä yhdessä leipoen, kokaten tai vaikka tiskaten. Ruoka on klubitalolla mahtavaa, ja se kotoisa tunnelma, joka syntyy kaikkien syödessä yhdessä, vahvistaa joukkoon kuulumisen tunnetta entisestään.
Myönteinen asenne tarttuu Klubitalolla ihmiset tervehtivät toisiaan ja aamuisin vaihdetaan kuulumisia huumorin herskyessä, välillä vähän erikoisempia aamupaloja maistellen. Päivärutiini muotoutuu työnjaoissa, mutta jokainen päivä on silti erilainen.
Roosa tykästyi Klubitalon ilmapiiriin Yhteisön tuki on jäsenten kuntoutumisen kannalta tärkeässä roolissa. Harjoittelujakson aikana oli hienoa saada konkreettisesti tuntea ja nähdä päivittäin työnsä ja tekojensa merkitys. Samalla klubitalon henki ja klubitalolaisten välinen myönteinen ja kannustava asenne tarttui myös omaan arkeen ja toimintaan.
”Klubitalolaisten välinen myönteinen ja kannustava asenne tarttui myös omaan arkeen ja toimintaan.” Oli todella mukava tulla kutsutuksi jäsenten mukaan eri viriketoimintoihin, kuten pelaamaan biljardia ja osallistumaan palloiluryhmään. Tulipa siinä sivussa ommeltua talolle myös omat jongleerauspallot (lue: kuutiot), joilla jongleeraus onnistui Paulaltakin yhteisöavustaja Jukan kannustavassa ohjauksessa viikon harjoittelun jälkeen jo kahdella pallolla. Pisteenä ii:n päälle Paula pääsi näyttöviikkonaan toteuttamaan myös jäsenten toiveen laulamisesta, ja niin lähtivät Singstarit käyntiin iltatoiminnassa – aluevaltaus, josta toivottavasti syntyy vielä uusi klubitaloperinne. Salon Klubitalon jäsenet ovat ehtaa kultaa ja upeita persoonia. Kiitos teistä jokaiselle saamastamme upeasta harjoittelukokemuksesta!
Tricia ja Paula
O
len Roosa, 18-vuotias lähihoitajaopiskelija. Opiskelen viimeistä vuotta Salon seudun ammattiopistossa. Tämän harjoittelun jälkeen minulla on vielä yksi työharjoittelu. Tulin klubitalolle harjoitteluun, sillä ystäväni, joka oli ollut täällä harjoittelussa sekä opettajani suosittelivat paikkaa minulle. Tämä kuuden viikon harjoittelu sijoittui 12.2.-29.3. väliselle ajalle. Minulle on ujona ja jännittäjänä aina vaikeaa tulla uuteen paikkaan. Täällä sain kuitenkin hyvää ohjausta ja tukea ohjaajaltani. Lisäksi jäsenet ottivat minut hyvin vastaan. Päästyäni alun jännityksestä huomasin kuinka kiva ja rento paikka Klubitalo on. Nyt viimeisillä viikoillani voin sanoa viihtyneeni täällä todella hyvin. 13
Klubitalo on hyvää vaihtelua muihin harjoitteluihin verrattuna, sillä tämä on niin erilainen paikka. Klubitalo eroaa muista harjoittelupaikoistani muun muassa siten, että esimerkiksi kotihoidossa kaikki juoksevat kauhealla kiireellä paikasta toiseen, mutta Klubitalolla voit aina pyytää apua ja tehdä työsi rauhassa. Itse olen rauhallinen persoona, joten rauhallinen rytmi sopii minulle. Lisäksi Klubitalo ei ole mikään hoitopaikka, mikä sekin on suuri eroavaisuus muihin paikkoihin verrattuna. Klubitalo näyttää hyvin sen, että mielenterveys- ja päihdetyö voi olla muutakin kuin rankkaa osastohoitoa. Kiitos kaikille mukavasta harjoittelusta! Roosa
Pikku Kirjastokorppi seikkailee Salon klubitalolla Kirjasen sivuilla Pikku Kirjastokorppi seikkailee salolaisen Annika Tavastin tunnelmaa luovassa kuvituksessa. Hauskat ja hellyttävät kuvat tekevät näkyväksi kirjasen teemoja, joita käsitellään eri aukeamilla sekä lasten loruina että aikuisille suunnatuissa tietolaatikoissa. Pienestä koostaan ja niukasta tekstimäärästään huolimatta, Pikku Kirjastokorpin ohjeita yhteisiin lukuhetkiin (myös vanhemmille) on tiivis tietopaketti, jossa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja tarkastellaan lapselle lukemisen kautta.
A
lkuvuonna työharjoittelussa ollut opiskelijamme Tricia Honkasalo lahjoitti Salon klubitalolle juuri uunituoreena painosta saapuneen, itsekirjoittamansa Pikku Kirjastokorpin ohjekirjasen. Salon kaupungin julkaiseman kirjasen viesti yhdessä tekemisestä, vuorovaikutuksesta ja välittämisestä sopii mainiosti myös klubitalomaailmaan.
Lapselle lukemisen avulla perhe voi harjoitella yhdessä monia elämäntaitoja, ja yhdessä vietetyt lukuhetket vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta. Vaikka kirjanen käsittelee lapselle lukemista, samat vuorovaikutuksen perusperiaatteet toteutuvat myös muissa tärkeissä ihmissuhteissa ja muussa yhteisessä tekemisessä.
”Jokainen meistä kaipaa olla jonkun toisen silmissä ihana, toivottu, hyväksytty ja rakastettu” - Pikku Kirjastokorppi -
KIITOS, JUKKA! Toit paljon iloa ja ideoita mukanasi, Taitavaa tietotekniikan osaamista, Indesign-ohjelman käyttöä, Kuulimme ihmeellisiä kertomuksia Matkoiltasi maailman ääriltä, Tasokasta valokuvaamista, Saimme nauttia ihania kasvislounaita, Ja ihmetellä huikeita jonglöörauksia! Hyvää matkaa elämässä eteenpäin, Toivottaa lämpimästi koko Klubitaloyhteisö!
Salon klubitalolla on ollut vuodesta 2014 hankerahoitus ”Paikka auki nuorelle” alle 30 -vuotiaan nuoren palkkaamiseksi vuodeksi kerrallaan. Hankerahoitus on nyt päättynyt.
14
Ilmainen sisäänpääsy! Arvonta kävijöiden kesken! Järj. Salon mielenterveys– ja päihdepalvelujen asiakasraati 15
Matin ja Miken olympiavisa 1. Mikä on miesten 100m maailmanennätysaika?
9.51
b)
9.58
c)
9.61
d)
9.68
(5 väriä)
7. Kuka pelasi Ruotsin maalilla kun Ruotsi voitti olympiakultaa jääkiekossa vuonna 1994 Lillehammerissa?
2. Minkä jumalan kunniaksi Antiikin Kreikassa järjestettiin olympialaisia?
a)
Poseidon
b)
Athene
c)
Zeus
Sveitsi
b)
Kiina
c)
Kanada
4
b)
5
c)
6
Edmonton
b)
Galgary
c)
Toronto
Viktor Fasth
c)
Tommy Salo
a)
1948
b)
1952
c)
1956
d)
1960
9. Minä vuonna Suomi osallistui ensimmäistä kertaa olympialaisiin?
a)
1896
b)
1900
c)
1904
d)
1908
10. Mitä kahta näistä numeroista pelaaja ei saa käyttää Suomen jääkiekkomaajoukkueessa?
5. Missä Matti Nykänen voitti olympiakultaa vuonna 1988?
a)
b)
kesäolympialaiset?
4. Kuinka monta mitalia Suomi sai 2018 talviolympialaisissa?
a)
Mikael Tellqvist
8. Koska Suomessa järjestettiin viimeksi
3. Missä maassa järjestetään talviolympialaiset vuonna 2022?
a)
a)
16
a)
7
b)
17
c)
21
d)
26
e)
37
f)
55
Vastaukset : 1.b; 2.c; 3.b; 4.c; 5.b; 6.sini-kelta puna-musta-vihreä; 7.c; 8.b; 9.d; 10.b,d
a)
6. Minkä värisiä ovet olympiarenkaat?
Kynnyksen yli Klubitalolle
A
jattelin kertoa teille nyt jotain meidän klubitalostamme. Mikä paikka tämä oikein on ja mitä täällä tehdään, näin jäsenen silmin. Olen siis Dirlittan ja käynyt täällä klubitalolla nyt 9 vuotta. Minua voisikin siis kutsua jo klubitalokonkariksi. Kun Salon Klubitalo avattiin 9 vuotta sitten, mielenterveyspiireissä rupesi liikkumaan huhu uudesta paikasta nimeltä Klubitalo, eikä kukaan oikein tiennyt mikä paikka tämä on. Kun kuulin itse nimen Klubitalo ensimmäisen kerran, mieleeni nousi kuva vanhojen herrasmiesten kohtauspaikasta, jossa he siemailevat konjakkia ja polttelevat sikaria takan äärellä. No eihän se sellainen paikka sitten ollutkaan. Kyse olikin mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilöstön yhteisöstä, jonka tarkoituksena on tarjota jäsenilleen mielekästä tekemistä arkipäiviin sekä mahdollisuutta tavata samalla toisia ihmisiä. Kun tulin ensimmäisen kerran Klubitalolle, olin hyvin yksinäinen ihminen. Minulla ei ollut ystäviä enkä ollut enää työelämässäkään mukana. En tavannut ketään, en käynyt missään, olin vain kotona. Elin siis hyvin eristäytynyttä elämää. Kun astuin ensimmäisen kerran klubitalon ovesta sisään, olin löytänyt
Olen ollut tässä vuosien saatossa Klubitalolla monessa mukana. Minulla on sellainen mielikuva, että olisin aloittanut Klubitalolla työskentelyn täältä mediamajasta. Sen jälkeen olen ollut mukana erilaisissa Klubitalon taideprojekteissa ja 3 vuotta olin Salon Klubitalo –lehden toimituspäällikkönä. Siinä riitti paljon työsarkaa ja mielenkiintoista tekemistä. Sen jälkeen olen toiminut Klubitalon vastaanottopisteessä eli respassa ja nyt olen palannut taas mediamajaan. Kahviossakin olen piipahtanut silloin tällöin keittämässä päiväkahvit. Keittiö on ainoa paikka, joka on jäänyt minulta väliin, mutta ei siksi että se olisi jotenkin ikävä paikka. Meidän keittiössämme on tosi mukavaa porukkaa. Minulle Klubitalo merkitsee aivan arkisia asioita. Ystävien tapaamista, mielenkiintoisia työtehtäviä, arkielämässä mukana pysymistä, päivärytmin ylläpitoa, vertaistukea ja päivän lämmintä ateriaa. Vaikka Klubitalo ei maksakaan palkkaa tai muuta korvausta jäsenilleen tehdystä työstä, olen saanut täältä jotain paljon arvokkaampaa. Minusta on tullut Klubitalolla käymisen myötä paljon sosiaalisempi, avoimempi ja rohkeampi. Olenkin erilaisten työtehtävien myötä huomannut, että minussakin on niitä terveitä puolia ja että minäkin osaan.
Olen huomannut saman asian myös monessa kollegassani eli toisissa jäsenissä. Moni jäsen, joka on tullut Klubitalolle hyvinkin hiljaisena, arkana, jännittyneenä ja syrjään vetäytyvänä on muuttunut täällä käydessään paljon avoimemmaksi. He eivät jännitä enää niin paljon ja heistä on tullut sosiaalisempia. Kiitos tästä kuuluu Klubitalon mahtavalle yhteisölle, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja jossa jokainen saa olla oma itsensä. Jos sinulla siis on ollut tai on mielenterveysongelmia, suosittelen sinulle Klubitaloa lämpimästi. Tämä on varsin mukava paikka ja täällä on varsin rento tunnelma. Olemme iloinen yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita. Meidän mottomme onkin: Yhteisössä on voimaa. Dirlittan P.S. Klubitalolla toimii uusi taidepajatoiminta. Jos olet kiinnostunut siis esim. savitöistä, piirtämisestä, maalaamisesta tai haluat surauttaa vaikka ompelukoneella jotain mukavaa, tule ihmeessä tutustumaan toimintaamme. Meillä on taidepajassa todella hyvät tarvikkeet taiteen tekemiseen.
paikan juuri minunlaiselleni ihmiselle.
K
lubitalolla voi löytää monenlaista tekemistä– jos oma mielenkiinto riittää.
Tässä kuvassa maalataan nukkekodin osia.
17
Infoa talon ohjelmasta
Maanantai 10.30-11.30 Biljardi 13.00-16.00 Taidepaja
Tiistai Talokokous joka 2. vko
Keskiviikko 13.00-16.00 Taidepaja 14.00-15.00 Palloiluryhmä
Torstai 12.30-14.00 Kunnon Torstai Salohalli
Perjantai 13.30-14.30 Kuntosali Salohalli
Lounas Klubilla ma– pe klo 12.00 Lounaan hinta on 3.00 € Ilmoittautuminen klo 10.00 mennessä www.salonklubitalo.fi 18
We are not alone - Emme ole yksin
K
ansainvälinen Klubitaloliike syntyi Yhdysvalloissa, New Yorkissa 1944, jolloin pieni ryhmä suuresta paikallisesta mielisairaalasta kotiutuneita avohoitopotilaita päätti pitää yhteyttä toisiinsa. Tämä ryhmä kutsui itseään nimellä WANA eli We are not alone (= Emme ole yksin). He pyrkivät välttämään monille mielenterveysongelmaisille liiankin tyypillistä eristäytymistä ja yksinäisyyttä. Ryhmä piti yhteyttä sairaalasta poispäässeisiin ja he tapasivat toisiaan kahviloissa sekä kirjastoissa sekä YMCA:n tiloissa. 1948 WANA sai järjestettyä rahoituksen, millä se hankki itselleen oman kokoontumistilan. Tuo keskellä Manhattania, 47th Streetillä sijaitseva talo sai nimekseen Fountain House. 1955 WANA palkkasi johtajakseen nuoren, innokkaan sosiaalityöntekijän, John Beardin. Hän ymmärsi, että lääkehoito ja terapiat saattoivat olla hyödyllisiä mielisairauden akuutteihin oireisiin, mutta niistä oli varsin vähän apua sairauden sivuvaikutuksiin:
köyhyyteen, toimettomuuteen, työttömyyteen, yksinäisyyteen ja eristäytymiseen. Beard uskoi vakaasti, että pitkäaikaisesta mielisairaudesta kärsineillä ihmisilläkin oli oikeus mielekkääseen työhön ja toimintaan sekä kunnioitukseen ja itsekunnioitukseen. Hän uskoi, että ihmiset kykenevät kuntoutumaan yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi ja tuettuna palaamaan työelämään. Beard synnytti idean Fountain House- Klubitalosta, paikasta jossa ihmiset ovat jäseniä, eivät potilaita tai asiakkaita. Talosta jossa on vain muutama työntekijä ja niin paljon
jäseniä että työntekijöiden on pakko turvautua jäsenten työpanokseen. Klubitalon toiminnan suunnittelu ja mahdollisuuksien hyödyntäminen tapahtuu jäsenten ja työntekijöiden yhteistyönä. Fountain House Klubitaloja alkoi vähitellen syntyä eri puolille Yhdysvaltoja ja sittemmin ympäri maailmaa.
Suomessa toimii nykyään 23 Klubitaloa, Salon Klubitalo on perustettu 2008.
Yhteistyökumppaneiden alennukset jäsenille
-20%
Normaalihintaisista tuotteista
ELOKUVATEATTERI LUMON TARJONTAA OSOITTEESSA
http://www.lumoleffat.fi Respasta voi ostaa lippuja 5€/Kpl
-20%
Normaalihintaisista tuotteista Salon Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo
Salon kukkakori Horninkatu 11 – torin laidalla, 24100 Salo 19
Vastaanottaja POSTIMERKKI
MATKALLA Nivaron talo Asemakatu 2 21.5-1.6.2018
Avoinna 13-18 joka päivä Taidenäyttelyn järjestää Salon Klubitalo
YHTEYSTIEDOT:
PUHELINNUMEROT:
KLUBITALON OHJELMA:
Salon Klubitalo
Johtaja Arja Timonen 040 532 9748
Aukioloajat: ma-pe klo 8.30-16.00
Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152
Ruokailut: ma-pe klo 12.00
Asemakatu 2 24100 Salo 044-727 5150
info@salonklubitalo.fi www.salonklubitalo.fi
Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740 Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153
Kahvila auki: ma-pe klo 9.30-10.30 klo 13.30-14.30
Talokokous: joka toinen viikko 20
