PALSTOILLA TAPAHTUU TINA WESSMAN
sa 3/20. Eija Meriluoto toteaa, että kaikille avointa toimintaa pyritään lisäämään koronaohjeistukset huomioon ottaen. Kupittaan siirtolapuutarha on myös kaikkina vuodenaikoina avoin Turun kaupungin puisto.
KUPITTAAN TULEVAISUUS JÄI EDELLEEN AUKI KUPITTAAN SIIRTOLAPUUTARHAN TULEVAISUUS ON EDELLEEN AUKI. TURUN KAUPUNKIYMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PALAUTTI JOULUKUUSSA YLEISKAAVAN 2029 UUDELLEEN VALMISTELTAVAKSI. KUN KÄVI ILMI , että Turun yleiskaavaehdotuksessa 2029 Kupittaan siirtolapuutarha on ehdotettu “vapautettavaksi muulle rakentamiselle”, siirtolapuutarhan puolesta nousi kansanliike. Viime vuoden kesäkuussa avattuun nettiadressiin Kupittaan siirtolapuutarhan säilyttämisen puolesta on tähän mennessä tullut yli 5000 allekirjoitusta, ja lisäksi noin 900 allekirjoitusta paperiadressilla. - Adressista uutisoitiin laajalti, ja allekirjoituksia tuli paljon. Nyt kun asia seisoo, eikä siitä ei ole ollut uutisointia, allekirjoituksia tulee harvakseltaan. Nettiadressi on edelleen auki osoitteessa adressit.com ja toivomme siihen lisää nimiä, kertoo Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n puheenjohtaja Eija Meriluoto. Tällä hetkellä vuokrasopimukset
ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Koska Turun yleiskaavaehdotus 2029 meni uuteen valmisteluun, siirtolapuutarhan jatkosta päättävät kuntavaalien jälkeen uudet päättäjät. Sekä kaupunkiympäristölautakunnassa että valtuustossa on puolustettu siirtolapuutarhan säilyttämistä mutta myös kannatettu alueen muuttamista kerrostaloalueeksi. Kaavaehdotukseen se on merkitty ilmaisulla “keskustatoimintojen alue”.
SITÄ MYÖTEN KUN Turussa on keskusteltu siirtolapuutarhan säilyttämisestä, Kupittaan siirtolapuutarhassa on aktivoiduttu tarjoamaan yhä enemmän virkistäytymismahdollisuuksia kaikille kaupunkilaisille. Siirtolapuutarhan keskusmajalla on ollut kaikille avoin 4H-yrittäjien kesäkahvila, ja 4H:n kanssa on tehty muutakin yhteistyötä. Ryhmäpuutarhayhdistys on myös osallistunut monenlaisiin Kupittaa-tapahtumiin. Tuorein yhteistyöhanke on Sateenkaari Koto ry:n päiväkotilasten palsta, joka on ollut runsaasti esillä mediassa. Siirtolapuutarha-lehdessä siitä oli juttu numeros28
TURUN KAUPUNKI perusti Kupittaalle siirtolapuutarhan vuonna 1934. Alueelle kaavoitettiin 66 noin 300-neliön palstaa. Ensimmäisen kerran Kupittaan siirtolapuutarhan olemassaolo kyseenalaistettiin 1980-luvulla, kun Uudenmaantietä levennettiin. Myös Citymarket havitteli yhdessä vaiheessa aluetta laajennukseensa. Siirtolapuutarha-alue säilytettiin lopulta pääosin, yhdeksän palstaa lunastettiin. Kupittaalla jokainen palstalainen tekee vuokrasopimuksensa suoraan Turun kaupungin kanssa. Useimmilla muilla paikkakunnilla siirtolapuutarhayhdistys tekee vuokrasopimuksen koko alueesta kaupungin kanssa, ja vuokraa palstat edelleen. Turussa kaupunki voi näin ollen helpommin leikata halutessaan siirtolapuutarhan reunoista palstoja. Kun Turussa ryhdyttiin valmistelemaan vuoden 2029 yleiskaavaa, muutama virkamies ehdotti, että Kupittaan siirtolapuutarhan alue pitää “vapauttaa muulle rakentamiselle”. Siirtolapuutarha voitaisiin siirtää Koroisiin. Kupittaan siirtolapuutarha sai jatkoaikaa, kun nykyisiä vuokrasopimuksia jatkettiin vuoden 2025 loppuun. Huhtikuussa 2020 Turun kaupunkivaltuusto hyväksyi uuden siirtolapuutarhan perustamisen Koroisiin Kupittaan kohtalosta riippumatta. Kupittaan siirtolapuutarhan puolustajat korostavat muun muassa alueen arvokkaita, vanhoja kasveja, jotka muun muassa Turun yliopisto ja luonnonvarakeskus ovat kartoittaneet. PIRJOLIISA LAURÉN, TINA WESSMAN
www.adressit.com/turun kupittaan siirtolapuutarha on sailytettava.
