UNOHDETUT PERENNAT
JÄTTIPOIMULEHTI ON POIMULEHDISTÄ KOMEIN TEKSTI JA KUVAT PENTTI ALANKO
Poimulehtiin on meistä jokainen törmännyt luonnossa liikkuessaan, mutta kovin usein niitä ei vielä näe puutarhoissamme.
P
oimulehtiä (Alchemilla) ei ole aikaisemmin puutarhoissa juuri tavannut muuallakaan Euroopassa. Viime vuosikymmenien aikana Karpaateilta Länsi-Aasiaan ulottuvalta alueelta kotoisin oleva jättipoimulehti (A. mollis) on kuitenkin tullut Euroopassa hyvin suosituksi puutarhoissa ja puistoissa. Sitä voisi joku ihmetelläkin, sillä poimulehtien kukat ovat pieniä, vaikkakin näyttävän kellanvihreitä. Niitä on runsaasti ja ne kehittyvät runsaskukkaisina kukintoina ja peittävät osittain koristeelliset, sirosti poimuiset lehtensä. Ehkä jo lapsuudessamme tutustuimme niihin ja ihmettelimme pihamaan laitamilla kasvavien kotoisten poimulehtilajien lehdillä olevia isoja kastepisaroita. Luontaisina meiltä on luonnosta löydetty peräti 31 toisistaan vaikeasti
eroavaa poimulehtilajia. IHANTEELLINEN PUUTARHAKASVI
Koristekasvina suosiota saanut jättipoimulehti on ihanteellinen puutarhakasvi. Puutarhaan istutettuna se saa olla kauan samalla paikallaan. Tosin sillä on omat toivomuksena kasvupaikan suhteen johtuen sen luontaisista kasvupaikoista. Jättipoimulehti viihtyy parhaiten hieman puolivarjoisessa paikassa, tuoreessa, multavassa ja ravinteikkkaassa savimaassa. Saa siihen osua ajoittaen auringon säteetkin. Onpa poimulehtien joukossa matalakasvuinen tunturipoimulehtikin (A. alpina), joka viihtyy parhaiten kivikkopuutarhassa. PERENNAISTUTUSTEN REUNALLE
Jättipoimulehti sopii hyvin istutettavaksi perennaistutuksen reunalle, sillä 30
se peittää hyvin maanpinnan. Silloin nurmikosta leviävät heinät ja rikkakasvit eivät pääse pesiytymään perennojen sekaan. Rennohkona ja tiheävartisena jättipoimulehti peittää hyvin oman paikkansa. Jos se on saanut sopivan kasvupaikan, se viihtyy siinä pitkään tarvitsematta uudelleen istutusta tai muutakaan hoitoa. Jättipoimulehti viihtyy hyvin monien perennojen kanssa. Sopivia naapureita sille ovat esimerkiksi päivänliljat, ritarinkannukset, sinilatvat, kellot, tarhapiiskut, isopäivänkakkkara-lajikkkeet, tarhakurjenpolvet, pionit ja jopa puolivarjossa viihtyvät koristeheinät, saniaiset ja matalat kääpiöhavupensaat. Jättipoimulehti on näyttävä ja peittävä keväästä syksyyn, eikä sen kuihtuneiden varsien poistaminen keväällä ole mikään iso työ. ✖
