Anna-Mari Kaskinen
Jouluna he kaikki ovat täällä Sanoittaja, kirjailija, runoilija Anna-Mari Kaskista voisi kutsua suomalaisen hengellisen musiikin kansallisaarteeksi. Hän on sanoittanut lukemattomia hengellisiä lauluja, hänen sanoituksiaan löytyy virsikirjasta useita, ja hän on julkaissut monia runokirjoja, lastenkirjoja ja muita kirjallisia tuotoksia. Ei ole ihme, että hänet palkittiin elämäntyöstään Kirkon kulttuuripalkinnolla tänä vuonna. Sotahuuto pääsi vierailemaan Anna-Marin luona Lohjalla keskustelemassa hänen kattavasta urastaan, uskosta ja joulusta.
Anna-Mari Kaskinen asuu Lohjalla kauniin Lohjanjärven rannassa. Tämä seutu on kuuluisa omenoistaan, ja syksyinen päivä on kaunis ja kuulas kuin makoisa omena. Anna-Mari tervehtii kotinsa portailta ja kutsuu sisälle. Kodissa on valoisa, viihtyisä ja lämmin tunnelma. AnnaMarin aviomies Timo Pekka Kaskinen on pappi, ja työ Vivamon johtajana toi perheen seudulle. Pariskunnalla on neljä aikuista lasta, jotka ovat jo lentäneet pesästä. Timo Pekka toimii nykyisin Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherrana, ja heillä on toinen koti Tammisalossa, seurakunnan keskellä. – Muutimme tänne Lohjalle kolmekymmentä vuotta sitten. Muuttaessamme talo oli tyhjillään ja melko rönttösessä kunnossa, Anna-Mari sanoo ja katselee huonetta hymyillen. – Mieheni on kuitenkin kätevä käsistään, ja ajan kanssa hän on tätä kunnostanut. Tämä oli mukava ja turvallinen paikka lapsille. Muuttaessamme alueella asui paljon 8
SOTAHUUTO
ikäihmisiä, niin lapsillamme oli ympärillä mukavia mummo- ja vaarihahmoja. Anna-Mari on kotoisin Turusta. Hänen rakas äitinsä asuu edelleen siellä, ja sisarusten kanssa he pitävät huolta hänestä. Ikääntyvä vanhempi on meille yhteinen tekijä, ja keskustelu eksyykin hetkeksi turva- ja vanhuspalveluihin. Havahdumme, naurahdamme ja jatkamme haastattelua. Anna-Mari opiskeli Turussa lukion ensimmäiselle ja jatkoi opiskeluja kansainvälisessä koulussa Kanadassa. Yliopisto-opinnot tapahtuivat Helsingissä. Perhe on ollut myös kahteen otteeseen Australiassa Kirkon ulkosuomalaistyössä. – Ymmärrän, että minulla oli hyvä lapsuus. Äitini joutui neljävuotiaana lähtemään sotaa pakoon Viipurista, siksi hänelle oma koti on aina ollut hyvin tärkeä. Isäni äiti puolestaan kuoli hänen ollessaan hyvin nuori. Siksi molemmille oli tärkeää taata turvallinen koti lapsille.
Uskon virvoittavalla lähteellä Musikaalisuus ja hengellisyys kosketti Anna-Maria jo lapsuudenkodissa. Hänen isänsä oli mukana NMKY:n kuorossa ja äiti soitti pianoa. Vanhempien perheissä oli herätysliiketaustaa. Isän lapsuudenkodissa pidettiin herännäisseuroja, ja äidin vanhemmat kävivät Viipurissa evankelisen liikkeen tilaisuuksissa. – Mummoni opetti minulle Siionin kanteleen lauluja jo lapsena. Vieläkin muistan erityisesti laulut, joissa luontokuvaus oli vahvana. ”Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla”, Anna-Mari tapailee laulua. Rippikouluajalla oli Anna-Marille erityinen merkitys. – Silloin ymmärsin Jeesuksen merkitystä tässä kaikessa. Koin kutsua kulkea suuntaan, jossa jätän elämäni Jumalan varaan. Ja sitä ei ole tarvinnut katua – 8
