2€ n
8 kivaa kesäkohdetta helsingissä
Sotahuuto
n
kesälehti 2022
Sivut 18–19
Sivut 12–13
Yhdeksän askelta onnellisuuteen Sivut 06–10
Gerry & Hannu Lindholm:
Kolme kotia – Kanada, Suomi ja Pelastusarmeija
SOTAHUUTO
1
2
AUTA LAHJOITTAMALLA MOBILEPAY 45355 TAI AUTAIHMISTA.FI SOTAHUUTO KERÄYSLUPA: RA/2021/1383
Sotahuuto
n
Krigsropet
n
Pelastusarmeijan lehti
Tässä
n
Kesälehti 2022
n
2€
numerossa
04
Toimitukselta
05
Tässä kuussa
06
Hannu & Gerry Lindholm: Kolme kotia
12
Yhdeksän askelta onnellisuuteen
14
Raamatun naiset
16
Ajatuksia elämästä
18
8 kivaa kesäkohdetta Helsingissä
20
Minä & Pelastusarmeija
22
Pelastusarmeijan rohkeat naiset
24
Se löytyi – Missio 2022
26
Historia toistaa itseään uudella konseptilla
28
Sotahuudon lukijakysely
26
Från soluppgång till solnedgång
32
Armeijassa tapahtuu
34
Viimeinen sana
1616
18
Sotahuuto on mukana juhlistamassa Pelastusarmeijan naistyön 100 vuotta Suomessa
SOTAHUUTO
3
toimitukselta
Onnellisuutta, jäähyväisiä ja uuden löytämistä Eräänä päivänä, kun selailin tablettiani, osui silmiini mielenkiintoinen artikkeli, joka käsitteli onnellisuutta. Valitettavasti tuo juttu oli maksumuurin takana, joten sillä kertaa onnellisuuden salaisuudet jäivät selvittämättä. Tässä lehdessä kerromme yhdeksästä askeleesta onnellisuuteen. Toivon, että niistä löytyy sinullekin jokin mielenkiintoinen ajatus, jonka koet tuovan elämääsi sisältöä – ja kuka tietää, ehkä myös hitusen kokemusta onnesta. On aika lausua kiitokset ja hyvästit majurit Hannu ja Gerry Lindholmille, kun he palaavat takaisin kotimaahansa Kanadaan. Toimittajamme kävi kyselemässä, mikä toi suomensukuisen Kanadan puolustusvoimien sotilaan ja kanadalaisen opettajan palvelemaan Suomeen Pelastusarmeijan upseereina vuonna 2008. Vuodet Suomessa innostivat Gerryä myös täydentämään opintojaan, ja nyt Kanadaan palaakin takaisin tohtori Gerry Lindholm. Syksyllä 2022 järjestetään valtakunnallinen Mediamissio ”Se löytyi”. Missioon on jo ilmoittautunut mukaan satoja seurakuntia eri puolilta Suomea. Tarkoituksena on kertoa evankeliumin hyvää uutista mahdollisimman monikanavaisesti. Kampanjaan kuuluu osana myös diakoniatyö, jonka erityisenä painopisteenä on yksinäisyyden torjunta. ”Diakonia haastaa kristittyjä tavoittamaan yksinäisyydestä kärsiviä lähimmäisiä sekä kohtaamisten kautta tuomaan esille tietoa seurakuntien toiminnoista, joihin on helppo osallistua”, kirjoittaa Mission yhteiskristillisen diakoniatyöryhmän vetäjä, Pelastusarmeijan kapteeni Seppo Takala. Lämmintä ja siunattua kesää
Esa Nenonen kapteeni vastaava toimittaja P.S. Kiitos, kun vastaat lehden mukana tulevaan kyselylomakkeeseen (sivulla 28), jotta voimme tulevaisuudessa tehdä entistä mielenkiintoisempaa Sotahuutoa.
Miten olemme onnistuneet? Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä. Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea. Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi 4
SOTAHUUTO
tässä kuussa
Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan
VALON VOIMA Kuva: Walter Bieck
Lapin kesä – en usko, että maailmassa on mitään kauniimpaa. En toki voi tietää, sillä en ole kaikkea vielä nähnyt, mutta rohkenen epäillä. Pohjoisen kesässä parasta on sen ainutlaatuinen, sielua syleilevä valo. Uusi päivä alkaa ennen kuin entinen on ehtinyt päättyä. Auringonsäteet tanssivat läpi yön tunturipurojen hipiällä vaivaiskoivujen taputtaessa käsiään tälle näytelmälle. Ohrapeltojen heleä vihreys ja vihneiden läpi siivilöityvä valo rauhoittavat levottomankin kulkijan mielen. Siitä huolimatta etelän vieraat eivät malta nukkua. On aivan turha vetää verhoja ikkunan eteen, sillä valo löytää huoneen jokaisen sopen. Evankelista Johannes kirjoittaa (Joh. 1:1– 5): Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Valossa on ihmeellinen voima; pimeys ei voi koskaan saada sitä valtaansa, mutta pienikin valo rikkoo pimeyden. Pimeys ei ole valon vastakohta, sillä valolla
ei ole vastavoimaa. Pimeä huone ei ole enää pimeä, jos sinne sytyttää pienenkin kynttilän – mutta miten valon keskelle voisi tuoda pimeyttä? Auringonvalo on elämän ja kasvun mahdollistaja. Pohjolan pitkät valoisat kesäyöt mahdollistavat sen, että Suomessa voidaan lyhyen kasvukauden aikana viljellä mitä parhainta ruokaa. Jeesus elämän valona on kuitenkin paljon enemmän kuin auringon antama valo. Hän on elämän synnyttäjä, joka on ollut mukana maailman luomisessa. Sanansa voimalla hän myös kykenee uudesti synnyttämään meidät elävään uskoon ja luomaan meissä jatkuvasti uutta. Valon yksi tehtävä on paljastaa, tehdä näkymättömät näkyväksi. Luukas kertoo naisesta, joka oli hukannut kallisarvoisen hopearahan. Nainen sytytti lampun ja kolusi se kädessään huoneen jokaisen nurkan löytääkseen rahan. Vertaus puhuu siitä, kuinka Jumala jatkuvasti etsii pimeydessä piilottelevaa ihmistä. Ihminen ei aina tahdo tulla löydetyksi, sillä hän saattaa pelätä sitä, mitä valo hänestä paljastaa. Ei tarvitse pelätä, sillä hän, joka on maailman valo, on myös rakkaus. Minkä valo paljastaa, sen rakkaus armahtaa.
Toivon, että saat tänä kesänä nauttia paitsi pohjoisen kesän ainutlaatuisesta valosta, myös Jumalan rakkauden ihmeellisestä hoitavasta ja uutta luovasta valosta.
Saga Lippo majuri ylisihteeri
SOTAHUUTO
5
Hannu & Gerry Lindholm:
Kolme kotia
– Kanada, Suomi ja Pelastusarmeija
Ihastuttava ja lämminhenkinen upseeripariskunta Kanadasta, Gerry ja Hannu Lindholm, on ollut määrättynä kahdesti Suomeen viimeisen neljäntoista vuoden aikana. Nyt on tullut aika jättää heille lämpimät jäähyväiset heidän palatessaan Kanadaan tällä kertaa pysyvästi. – Tämä on ollut uskomaton matka, ja ajattelemme kiitoksella kaikkia teitä. Tapaamme aurinkoisena päivänä Helsingin Talvipuutarhassa. Gerry paljastaa, että he eivät ole koskaan käyneet täällä. – Kiva löytää uusia paikkoja vielä näin loppumetreillä, hän toteaa hymyillen. Istumme kukkivien orkideoiden kupeeseen. Mikä sai kanadalaisen pariskunnan aikoinaan saapumaan ulkomaanpalvelukseen Suomeen? Itse asiassa tarina alkoi jo 65 vuotta sitten, sillä Hannulla on suomalaiset sukujuuret: – Olen syntynyt Helsingissä, ja sukuani on paljon Suomessa, muun muassa Savonlinnassa, Mikkelissä ja Vihdissä. Hannu oli kahden vuoden ikäinen, kun perhe muutti Kanadaan. Hannun isä sai töitä, ja he jäivät sinne. – Lapsuuteni maahanmuuttajana oli mielenkiintoinen. Olimme köyhä perhe ja vanhempani eivät puhuneet englantia, joten alku ei ollut helppo. Äitini oppi kielen, mutta isäni ei, hän ei nähnyt sitä tärkeänä työllistymisessään. Kun menin kouluun, nimeni muutettiin, koska muut lapset eivät osanneet lausua nimeä Hannu. Minusta tuli Henry. Sel6
SOTAHUUTO
lainen oli tuolloin yleistä, mutta ei enää. Kun liityin Kanadan puolustusvoimiin, nimeni vaihdettiin takaisin Hannuksi. Hannu asui maaseudulla PohjoisOntariossa, ja 35 kilometrin päässä asui pieni tyttö, Gerry. – Emme kuitenkaan tavanneet, sillä emme käyneet samaa koulua, Gerry sanoo hymyillen. Hannun ja Gerryn vanhemmat eivät olleet kovinkaan uskonnollisia. – Vanhempani olivat luterilaisia. Koulukaupungissani oli suomalainen kirkko, jossa luterilainen pappi piti jumalanpalveluksen kerran kuussa. Kirkko ei ollut kuitenkaan tärkeä. Kävimme siellä vain jouluisin, pääsiäisenä, häissä ja hautajaisissa, Hannu kertoo. – Minunkaan vanhempani eivät käyneet kirkossa. Kun olin viidennellä luokalla, opettajani kutsui minut kirkon kuoroon. Parin vuoden aikana sain houkuteltuani muun perheenkin kirkon toimintaan. Olin jo silloin pieni evankelista, Gerry naurahtaa.
Kohtaamisia elämässä ja Armeijassa Elämä johdatti Gerryä ja Hannua tahoillaan. Gerry meni yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä ja kouluttautui opettajaksi. Hannu löysi paikkansa Kanadan puolustusvoimista, jossa palvellessaan hän samalla kouluttautui sähköinsinööriksi. Nuoret tapasivat 70-luvun puolessavälissä. Hannu oli kahdeksantoista ja Gerry täyttämässä seitsemäntoista. Gerry työskenteli samassa ravintolassa kuin Hannun sisko. – Tapasimme juhlissa, ja ajattelin, että tässäpä söpö tyttö. Menimme myöhemmin treffeille, ja siitä se lähti, Hannu naurahtaa. Pari oli seurustellut nelisen vuotta, kun Hannu sai asevoimissa siirron, joka toi hänet lähelle Gerryn opiskelupaikkaa. – Ostin sormuksen ja tulin käymään yliopistolla. Hän otti sormuksen vastaan, muttei sanonut mitään, vaan juoksi esit-
Hannun ja Gerryn hymy on herkässä heidän pohtiessaan tulevia eläkevuosia: – Aiomme olla hyviä, osastoa tukevia sotilaita, Gerry toteaa hymyillen ja jatkaa: – Aion myös ommella, tehdä täkkejä ja lukea paljon. – Ja minä puolestani pelata jääkiekkoa, juoda kahvia ja syödä pullaa, Hannu lisää.
telemään sormusta ystävilleen, joten oletin vastauksen olleen ”kyllä”, Hannu sanoo vinkaten silmää Gerrylle. Vuonna 1979 hääkellot soivat. Viisitoista vuotta myöhemmin soivat ”toisenlaiset kellot”, jotka herättivät Gerryssä ja Hannussa hengellisen kaipuun. Vuonna 1994 molemmat löysivät Pelastusarmeijan. – Koin olleeni uskossa jo nuorella iällä. Kun tutustuin Pelastusarmeijaan, aloin ymmärtää uskoa eri tavalla. Kuvailisin, että synnyin uudelleen, Gerry kertoo, ja Hannu jatkaa: – Minut oli puolustusvoimissa sijoitettu Kingstoniin. Gerryltä saamani innostuksen kipinän pohjalta aloin vierailla paikallisessa osastossa. Se avasi silmäni ja koin Pyhän hengen voiman. Minussa ja elämässäni tapahtunut muutos oli hyvin voimakas.
Kutsu palvella täydellä sydämellä Hannu jäi puolustusvoimista eläkkeelle 1998, ja sen jälkeen hän oli talonrakennusbisneksessä. Hannu oli pelastus-
sotilas, mutta koki vahvasti, että haluaisi antaa enemmän. Hän tunsi kutsun palvella Jumalaa täyssydämisesti ja täysaikaisesti. – Gerry ei ollut vielä siihen aikaan sotilas. Hän oli harkitsevampi, Hannu kiusoittelee vieressä istuvaa vaimoaan. Gerrystä tuli sotilas vuonna 2002, ja vuonna 2003 he menivät yhdessä upseerikouluun. Pelastusarmeijan upseeriksi valmistuva vastaanottaa määräyksen eli tehtävän palveluspaikassa, joka hänelle osoitetaan. Lindholmien ensimmäinen määräys oli Thompsonin kaivoskaupungissa Manitobassa. – Se oli 50 000 asukkaan kaupunki ja hyvin eläväinen yhteisö, joka oli myös kahdentoista alkuperäisasukasreservaatin keskipiste. He tulivat kaupunkiin hakemaan tukea. Se oli hyvin kiireinen ja antoisa määräys, Gerry muistelee. – Itse uskon, että määräystä annettaessa johtajat olivat heittäneet tikkaa, ja tikka osui kartalla sinne, Hannu nauraa. Toinen määräys oli Dauphinissa Manitobassa.
– Saavuttuamme sinne aluejohtajamme otti yhteyttä. Hän kysyi, oletteko koskaan harkinneet Suomessa palvelemista. Hän tiesi Hannun suomalaisista juurista. Hän kertoi vuosittain julkistettavasta listasta, josta selviää kansanvälisten upseerien tarve eri territorioissa, ja Suomen ja Viron territorio oli tämän listan kärjessä. Rukoilimme asiaa ja vastasimme kyllä. Meidän toivottiin lähtevän heti, mutta siitä kieltäydyimme, koska koimme, että meidät olit kutsuttu auttamaan tätä yhteisöä. Lupasimme lähteä vuotta myöhemmin, ja niin tapahtui, Gerry kertoo.
Suomesta toinen koti Lindholmit saapuivat Suomeen vuonna 2008. – Se oli mielenkiintoista. Saimme kansainvälisen palveluksen opaskirjan, jossa käytiin läpi Armeijan kansainväliset säädökset, mutta se ei todellakaan valmistanut tällaiseen maahan saapumista, Hannu naurahtaa. 8 SOTAHUUTO
7
Osastonjohtajana joutuu välillä hikisiinkin hommiin! Hannu luomassa lunta Temppelin edustalta.
8 – Teimme alussa monia virheitä, mutta korjasimme niitä matkan varrella. Heidän ensimmäinen määräyksensä oli Raumalle. – Eivät he puhuneet suomea lainkaan – vaan Rauman giäl! Saimme kuitenkin paljon apua osaston väeltä ja myös päämajalta, Hannu toteaa hymyillen. Monet asiat olivat erilaisia, kuten Joulupata-keräys. Päämajalla ihmeteltiin, kun he pyysivät joulupatatavaroita syyskuussa. Kanadassa katukeräys kestää kuusi viikkoa Suomen reilun viikon sijasta. – Olin aluksi Hannusta hyvin riippuvainen, kun en ymmärtänyt kieltä. Se oli minulle outoa, sillä olin tottunut olemaan itsenäinen. Minulla kesti sopeutua siihen. En kuitenkaan arvannut, miten hyvin olin kotiutunut Suomeen, kunnes menimme ensimmäiselle kotimaan lomalle kolmen vuoden jälkeen. Olin yllättynyt, kuinka erilaiselta Kanada tuntui, Gerry kertoo ja Hannu nyökkää: – Se oli juuri näin, ja toisella kerralla tuntui vielä vieraammalta. Kun muutimme takaisin, tuntui ettemme ole enää kotona. Siinä vaiheessa tunsimme, että Suomi ei ollut kotimme, muttei Kanadakaan – olimme molempien maiden siirtolaisia. 8
SOTAHUUTO
Gerry kadettien ja kokelassihteeri, majuri Natalia Penttisen (vas.) kanssa uusien kadettien tervetulokokouksessa syyskuussa 2021.
Rauman jälkeen tuli määräys Kajaaniin, jonka luonto hurmasi molemmat. Gerrylle muutto oli kielellisesti heitto altaan syvään päähän. – Raumalla pärjäsin englannilla, koska siellä asui monia maahanmuuttajia ydinvoimalan rakennustyömaan vuoksi. Kajaanissa englannista ei ollut hyötyä, oli osattava suomea. Opin suomea siellä enemmän ja nopeammin kuin missään muualla, Gerry muistelee hymyillen. Määräys oli lyhyt, jo vuotta myöhemmin odotti määräys Helsingin osastoon. – Muistan, että ilmoituksen jälkeisenä päivänä territorion silloinen johtaja, komentaja Dick Krommenhoek soitti kysyäkseen, oletteko sinut määräyksen kanssa. Tämä oli hyvin ainutlaatuista, sillä Kanadassa vain määrätään, eikä siitä keskustella sen enempää, Hannu naurahtaa. Helsingissä Hannu ja Gerry palvelivat kolmen vuoden ajan. – Alkuperäinen määräykseni oli 90 % osastolla ja 10 % upseerikoululla opintoupseerina, mutta hyvin pian se oli muuttunut niin, että olin 100 % upseerikoululla ja otin osaa osaston kokouksiin, Gerry kertoo. Hannu puolestaan toimi täyspäiväisesti osaston johdossa.
– Helsingin osastossa oli mielenkiintoista, että seurakuntalaisissa oli tuolloin yli 50 eläkeläisupseeria. Olimme aluksi hiukan huolissamme, sillä joskus eläkeupseereilla on jäänyt johtaminen veriin. Eivät he tarkoita sitä pahalla, vaan se on asia, mihin he ovat urallaan tottuneet. Pelko oli kuitenkin turha, saimme heiltä aivan suunnattomasti apua ja tulimme erinomaisesti toimeen. Olimme yhtä suurta perhettä. Kun sain määräyksen siirtyä Porvooseen, he olivat suorastaan raivoissaan päämajalle, Hannu iskee silmää. Myös Porvoosta on jäänyt Hannulle hyviä muistoja: – Sain evankelioida ihmisten arjessa kahviloissa ja kaduilla, kävin monia hyviä keskusteluja. Yksi yllättävä vastuutehtävä oli pyhäkoulun pitäminen perjantaisin Solhemin päiväkodissa. Siellä oli aina 30–50 pikkuista kuuntelemassa raamatunkertomuksiani. He oppivat tunnistamaan minut ja huudahtivat minulle kaupungilla nähdessään.
Paluu Kanadaan ja Suomeen Gerryn ja Hannun ensimmäiset Suomen vuodet päättyivät äkillisesti. Gerry sisko oli kuolemansairaana, ja Gerry huolehti sisarestaan tämän elämän neljä viimeistä kuukautta.
Hannun suomalaiset sukujuuret näkyvät rakkaudessa kahviin!
Gerryn facebookprofiilikuva säteilee iloa!
Gerry ja Hannu nauttivat kävelyistä Helsingissä. – On aivan oikein ottaa rauhallisesti ja nauttia hetkestä, Hannu sanoo.
– Monin tavoin tunsimme, että meidät oli revitty irti Suomesta. Emme olleet saaneet päätökseen sitä, mitä olimme tulleet tekemään. Emme myöskään saaneet hyvästellä ihmisiä toivomallamme tavalla. Kanadaan palattuaan Lindholmit palvelivat osastossa, joka sijaitsi Gerryn siskon kodin lähellä. Seuraavana oli määräys Torontoon. – Ne olivat hyviä vuosia. Tyttäremme Jennifer oli mukana osastossa nuorisopastorina. Hänen aloittaessaan lapsia oli muutama, lähtiessämme heitä oli yli 180! Jennifer on loistava nuorisopastori, Hannu sanoo ylpeänä. – Yhteisön saattoi tavoittaa olemalla mukana siellä, missä ihmiset ovat. Se oli meille opettavainen kokemus. Näimme Jumalan tekevän työtä siellä vahvasti, Gerry toteaa. Hannulle ja Gerrylle oli jäänyt kuitenkin kaipuu Suomeen, ja he palasivatkin kesällä 2019. Gerryn määräys oli upseerikoulun johtajaksi. – Olin aloittanut tohtorinväitöskirjan tekemisen Torontossa, tutkimukseni aiheena oli Suomen ja Viron territorion upseerikoulun joustava koulutusmalli. Siinä vaiheessa en tiennyt, että olisin tulossa takaisin. Joustava malli on leviä-
mässä lukuisiin territorioihin, siksi minua kiinnosti tutkia yhdessä koulutuksen käyneiden kanssa koulutusmallin vahvuuksia ja haasteita. Määräys mahdollisti paljon henkilökohtaisemman lähestymisen tutkimukseen. Hannun määräys oli hänelle yllätys. – Kerroin haluavani osastotyöhön. Kun määräykset saapuivat, yllätyin nähdessäni määräyksen kiinteistöupseeriksi. En ollut koskaan työskennellyt päämajassa, enkä lainkaan osannut odottaa sitä. Myöhemmin minulta kysyttiin, voisinko ottaa vastuuta Temppelin osaston johtajana, joten nyt viimeisen vuoden olen ollut siellä. Ruotsin kieli on ollut haaste, mutta Jumala on ollut tukenamme.
Tohtori Lindholm Gerry väitteli tohtoriksi viime vuonna, ja pyydän häntä kertomaan hiukan lisää väitöskirjastaan. – Rakastan opiskelua. Joskus minun pitää ihan muistuttaa itseäni siitä, että sain väitöskirjan valmiiksi. Meitä oli yhdeksän, jotka aloittivat, ja kolme, jotka saimme väitöskirjat valmiiksi. Minulla on kaksi hyvin läheistä kollegaa, jotka tekivät tutkimustaan samaan aikaan. – Väitöskirjani ytimessä on johtajuus. Kun pohdin omalla kohdallani johta-
juutta Pelastusarmeijassa ja sitä, miten elämä on kuljettanut, niin näen, miten paljon erilaiset määräykset ja niiden tuomat opit ovat rikastuttaneet tätä tietä. Upseerikoulun johtajana tehtävänäni on ollut opettaa tulevia johtajia – johtajuuden ytimessä on se, että tekee itsestään tarpeettoman ja antaa toisille voiman ja kyvyn johtaa. Väitöskirjan kirjoittaminen osui suurilta osin pandemiavuosille, mikä toi omat haasteensa. – Oli hetkiä, jolloin en uskonut saavani sitä valmiiksi. Meillä oli tarkoitus olla kolmen vuoden aikana kaksi kertaa vuodessa lähiopetusta Kanadassa, muutoin opetus tapahtuisi etänä. Nyt pandemia pakotti meidät kokonaan etäopiskeluun. He yrittivät parhaansa mukaan tehdä opiskelusta yksilöllistä, mutta se oli haastavaa. Olin hyvin onnellinen, että ehdin tutustua professoreihin ja opiskelijatovereihin henkilökohtaisesti ennen pandemiaa. – Väitöskirjan kirjoittaminen on iso työ, erityisesti kun samaan aikaan on kiireinen määräys. On siis ollut osattava varata aikaa sen tekemiseen. Väitöskirjan kirjoittamisen aikana luin lähdemateriaalia yli sadan kirjan verran. Opiskelusta on pidettävä, että sen jaksaa käydä läpi, Gerry toteaa hymyillen. 8 SOTAHUUTO
9
Hannu ja Gerry ovat tavanneet 70-luvun puolessavälissä. Hannu oli kahdeksantoista ja Gerry täyttämässä seitsemäntoista. Vuonna 1979 soivat hääkellot. Pysyvä rakkaus näyttäytyy hyvin Hannun sanoissa Gerryn tohtorin väitöskirjasta: – Olen Gerrystä hyvin ylpeä. Samalla minua koskettaa, miten nöyrä hän on, hän ei koskaan nosta itseään jalustalle. Hän on sama helposti lähestyttävä Gerry kuin ennenkin.
– Olen Gerrystä hyvin ylpeä. Samalla minua koskettaa, miten nöyrä hän on, hän ei koskaan nosta itseään jalustalle. Hän on sama helposti lähestyttävä Gerry kuin ennenkin, Hannu sanoo katsoen Gerryä silmiin ja virnistää: – Minun väitöskirjani on hyvin yksinkertainen, se on kattava tutkielma kahvista ja pullasta!
Eläkevuodet kutsuvat Nyt Hannu ja Gerry ovat palaamassa Kanadaan, eikä kolmatta määräystä Suomeen tule. Hannu on saavuttanut 65 vuoden iän, joka on Kanadassa eläköitymisikä. Lindholmit aikovat kuitenkin jatkaa vielä palvelua yhdessä. – Hannu on saanut luvan jatkaa osastotyötä, mutta sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan. Hän aloittaa osastoupseerina itä-Torontossa, ja minusta tulee opintosuunnitelman päällikkö upseerikoulussa. Meistä tuntui tärkeältä, että tekisimme viimeisen määräyksemme kotona Kanadassa, sillä se helpottaa eläkesuunnitelmien tekoa. 10
SOTAHUUTO
Millaisia suunnitelmia heillä on? – Aiomme olla hyviä, osastoa tukevia sotilaita, Gerry toteaa hymyillen. Kysyn, aikovatko he eläkeupseereina antaa runsaasti neuvoja osastonjohtajille siitä, miten asiat kuuluu tehdä. –Yritämme käyttäytyä! molemmat nauravat. – Aion myös ommella, tehdä täkkejä ja lukea paljon, Gerry jatkaa, ja Hannu lisää: – Ja minä puolestani pelata jääkiekkoa, juoda kahvia ja syödä pullaa. – Minun täytyy sitten oppia leipomaan pullaa, Gerry naurahtaa.
Kiitos ja kumarrus Nyt on jäähyväisten aika, tosin molemmat vannovat tulevansa tervehtimään suomalaisia ystäviään. – Ihmisten tapaaminen ja uudet ystävät näiden vuosien aikana on ollut upeinta. Olemme löytäneet kestäviä ystävyyssuhteita. Kaikissa määräyspaikoissani olen aina pelannut jääkiekkoa, ja sen kautta olen tavannut monenlaisia ihmisiä duunareista miljonääreihin ja vaikuttajiin. Viime vuosi on ollut haas-
teellisempi sydänongelmieni vuoksi. Silmäni tosin avautuivat sille, että maailmassa on muutakin kuin se, että saavuttaisi paljon asioita. On aivan oikein ottaa rauhallisesti ja nauttia hetkestä, Hannu sanoo. Pyydän lopuksi Gerryltä ja Hannulta päätössanoja: – Muistetaan pitää katse Jeesuksessa. Maailma tuo aina haasteita, mutta jos keskitymme Herraan ja kutsumukseemme, Jeesus antaa varmuuden, että tapaamme jälleen kirkkaudessa. Olen myös hyvin kiitollinen tästä mahdollisuudesta, että olemme saaneet luoda elämän mittaisia suhteita. Tulemme varmasti tervehtimään teitä jälleen! Gerry vakuuttaa, ja Hannu päättää: – Tämä on ollut uskomaton matka. Haluan kiittää teitä kaikkia siitä rakkaudesta, jota olemme kokeneet. Kiitos!
Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & Lindholmien albumi Kuvauspaikka: Helsingin Talvipuutarha
SOTAHUUTO
11
Yhdeksän askelta onnellisuuteen Miten onnellisuus määritellään? Tapoja on monia. Maailman onnellisuusraportissa, jossa Suomi on loistanut kärkisijalla useampana vuonna, onnellisuus on määritelty perustuen maiden bruttokansantuotteeseen, elinajanodotteeseen ja mielipidemittauksiin. Tällä aukeamalla esitetään yhdeksän asiaa, jotka tutkitusti voivat edistää onnellisuutta. Lähde: The War Cry, USA, June 2021. Sazzad Khan: Ten steps to happiness
Vaadi oikeudenmuk a
isuutta
Äskettäin arvostet ussa Nature-lehdes sä julkaistu tutkimus osoitti, et tä ihmiset kokevat enemmän onnellisuutta tilan teissa, jotka ratkea vat reilulla tavalla, vaikka tulo s olisi oman edun va stainen. Tutkijat ovat hava inneet aivojen palki tsemisjärjestelmän aktiv oituvan tilanteissa, joissa ihmisiä kohd ellaan tasavertaise sti. Sillä kaikki ovat te hneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen arm os taan lahjaksi vanhurskauden, ko ska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Ro om. 3:23–24
eeksi
t Unohda ja anna an
anteeksintaa kaunaa? Onko ka ka jo , en in m ih tavuotiaiden Oletko sellainen si ja unohtaa on sa ek te an a ta an ky Ky anto vaikeaa? aan yksi pitkän iän n tutkimusten muk vie le te sit kä elämän virran ää äm el enneet ja annetaan m an ta de oh Un . salaisuuksista anaan. viedä kaunat muk väsydämisiä, aan ystävällisiä, hy ht ko ne an isi to n malakin on Olkaa sen sijaa llenne, niin kuin Ju ise to en in to sia ai anteeksiantav Ef. 4:32 anteeksi antanut. Kristuksessa teille
12
SOTAHUUTO
Ympäröi itsesi ystävillä Ekstrovertit ovat usein onnellisempia kuin intro vertit, koska he voivat viettää aikaa ystävien ja perheen kans sa tai omissa oloissaan, onnellisuustutkija Ed Diener kerto o. Laaja sosiaalinen verkosto luo onnellisuutta ja ennustaa pitkä ä ikää. Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teist ä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minu n Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Matt. 18:19
Harjoita hengellisyyttä Monikansallisessa tutkimuksessa, johon osallistui yli 166 000 ihmistä, nähtiin selvä korrelaatio uskonnollisuuden sekä jumalanpalveluksissa käymisen ja koetun onnellisuuden sekä elämänlaadun välillä. Miten tämä korrelaatio selitetään? Tutkijat tulkitsevat hengelliseen toimintaan osallistumisen kertovan monista ystävyyssuhteista, laajasta tukiverkostosta ja toiveikkaasta elämänkatsomuksesta. Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Ps. 63:2,4
Unelmoi tulevas ta
Kirjassaan Stum bling on Happine ss psykologi Dan että onnellisuus iel Gilbert esitt juontuu kyvystä ää, ku onnellisiksi tule vitella asioita, jo vaisuudessa. H tka tekevät mei än dät to joka todella po teaa, että olem htii tulevaisuutt me ainoa eläinl a, ja tämä kyky aji, Tutkimukset os määrittää ihmis oittavat, että na yyttämme. utimme tulevais sillä unelmissam uudenkuvitelm me olemme pa ista, rhaimmillamme. Minun Isäni kodi ssa on monta hu onetta – enhän että menen valm minä muuten sa ista noisi, teille sijaa mutta maan teille asuinsijan. Minä m enen valmistam tulen sitten taka aan isin ja noudan te saisitte olla siel idät luokseni, jo lä missä minä ol tta en. Te tiedätte menen. Joh. 14:2 kyllä tien sinne –4 minne minä
Kehitä taitojasi kaan tie onneen Timothy A. Pychylin mu Psykologian professori – älä osta.” on yksinkertainen: ”Elä sa välitöntä mielia nykymaailmassa, jos ist ell ole n se tyi eri on Tämä äämisen Hän siteeraa base-hypp a. all tam os an ita nk ha hyvää oittelemansa eteen, töitä ja käytä aikaa tav tee ei s ”Jo : sta lai tti amma a saamme ja omistautumisen kautt n elu ist nn Po . tua nis on ei voi llisen.” ät elämästä merkitykse kokemuksia, jotka tekev kylvää siemenen hän myös niittää. Joka ä sit ä, lvä ky n ine ihm Mitä tta se, joka kylvää a siitä satona tuhon, mu rja ko , on lto pe en yd ky itsek n. Gal. 6:7–8 ä satona ikuisen elämä siit a rja ko , on lto pe en Heng
Elämänhallinta kuntoon Mistä löydät onnettomia ihmisiä? Sieltä miss ä ihmiset kokevat menettäneensä oman elämänsä hallinnan, kute n hoitokodista tai vankilasta. Elämänhallinta tuo onnellisuu tta. Kirjassaan Satisfaction psykiatri Gregory Berns havainnol listaa asiaa erottamalla toisistaan nautinnon ja tyytyväisy yden: ”Saatat löytää nautintoa sattumalta, mutta tyytyväisy ys voi syntyä vain tietoisesta päätöksestä tehdä jotain. Tämä on merkittävää, koska vain omista teoistasi voit ottaa vastuun ja kunnian.” Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulke maan polkujasi. Ps. 25:4
Menestyksen määrittely Vaikka olisit kuinka lahjakas tai menestyksekäs, aina löytyy joku parempi ja menestyvämpi. Jos vertaat itseäsi heihin, häviät ain a. Psykologi Shane Lopez kuvaile e: ”Ihmiset, jotka eivät mittaa itseään suhteessa muihin, väli ttävät vain omasta suorituksestaan. He kilpailevat vain itsensä kanssa.” Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Matt. 25:40
Pidä itsestäsi
htiva ominaisuus. llista ihmistä luonne ne on ta at st kii on illa ihmisillä on hyvä Itsestään pitäminen sa: Itseään rakastav sis suk im tk tu a ss isi inä. Heillä on miele Se on todettu luku ä ja fiksuina tyyppe vin hy . än lla ui eä m its in t vä ku tä ja itsetunto, eli he pi män ennakkoluulo andardit ja vähem st t ise tt ee t ea rk tään ko stasi ja mielestäsi. mestäsi, koko sielu dä sy ko ko si, aa al m tämä: Rakasta Herraa, Ju inen yhtä tärkeä on To n. ei rk tä ja in ur su Tämä on käskyistä att. 22:37–39 i niin kuin itseäsi. M äs st äi m m hi lä a st Raka
SOTAHUUTO
13
Raamatun naiset Tänä vuonna vietetään Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhlaa Suomessa. Juhlistamme tätä sarjalla, jossa kansainvälisen ja kotimaisen naistyön ansiokkaat naiset tutustuttavat meidät Raamatun tärkeimpiin naisiin.
Esterin kirjan naistrio
– kirja, joka kannattaa lukea Esterin kirja on monella tavalla erikoinen kirja Raamatun kirjojen joukossa. Sitä voi lukea kuin novellia, jossa on jännitystä, huumoria ja yllättäviä juonenkäänteitä. Vaikka kirjassa ei kertaakaan mainita Jumalaa, kertomuksella on kuitenkin vahva teologinen sanoma. Teksti vakuuttaa lukijan siitä, että Jumala jatkuvasti elää suhteessa kansansa kanssa. Tapahtumat sijoittuvat Persiaan ja ajoittuvat 400-luvulle eKr. Tiivistettynä kirja kertoo juutalaisia uhkaavasta kansanmurhasta ja siitä, kuinka kansa pelastuu Ester-nimisen juutalaisen orpotytön ansiosta. Kirjassa on kuitenkin monia eri tasoja. Siinä kuvataan oivaltavalla tavalla erilaisten ihmisten ja kansanryhmien välisiä suhteita, mikä tekee kertomuksesta mielenkiintoisen ja ajattoman.
Varo juonipaljastuksia Esterin kirja alkaa kuvauksella Persian kuningas Ahasveroksen järjestämistä ylettömistä juhlista. Juhlat päättyvät kuitenkin kuninkaan kannalta nolosti, koska kuningatar Vasti ei saavu juhlavieraiden 14
SOTAHUUTO
eteen näytille kuninkaan käskystä huolimatta. Tottelemattomuutensa seurauksena Vasti menettää kruununsa. Kun Vasti poistuu kertomuksesta, Ester astuu näyttämölle. Hän on nuori juutalaistyttö, joka tuodaan vastoin hänen omaa tahtoaan kuninkaan haaremiin. Haaremissa Esteriä ruvetaan valmistelemaan sellaiseksi, että hän kelpaa kuninkaalle. Kyse ei ollut kevyestä ehostamisesta, vaan Esteriä jynssättiin erilaisilla öljyillä kokonaisen vuoden ajan! Kuningas ihastuu Esteriin ja valitsee hänet kuningattareksi haaremin monien naisten joukosta. Näin Esteristä tulee yhteisönsä arvostettu jäsen, mikä on yllättävää ottaen huomioon hänen lähtökohtansa heprealaisena orpolapsena ja naispuolisena orjana. Kertomuksessa keskeinen rooli on myös Esterin serkulla ja kasvatti-isällä Mordokailla. Tarinan konna on mainetta ja kunniaa tavoitteleva sekä juutalaisia vihaava Haman. Kaiken kaikkiaan kertomuksessa mainitaan nimeltä jopa yli 30
henkilöhahmoa, joista toisilla on näkyvämpi ja toisilla pienempi rooli. Vastin ja Esterin lisäksi kertomuksessa mainitaan myös kolmas naishahmo, Hamanin vaimo Seres.
Tyttö, sinä olet tähti Esterin kirjaa lukiessa tulee miettineeksi, kuka lopulta on kertomuksen pääosassa. Onko se surkuhupaisa kuningas Ahasveros, juonitteleva Haman vai kansansa parasta ajatteleva Mordokai. Keskeisin ja monipuolisin hahmo kertomuksessa on luonnollisesti Ester, joka säteilee tähden lailla moneen suuntaan. (Esterin nimen arvellaan tarkoittavan tähteä.) Kertomusta voi lukea myös Esterin kasvutarinana. Jotain erityistä nuoressa Esterissä oli, sillä kerrotaan, että hän pääsee paitsi kuninkaan ja Mordokain, myös haareminvalvojan Hegain erityiseen suosioon. Ester selvästi kasvaa ja aikuistuu kertomuksen edetessä. Kirjan neljännessä luvussa kerrotaan, kuinka hän käy sisäistä kamppailua itsensä kanssa pohtiessaan
uskaltaako laittaa henkensä alttiiksi kansansa edestä. Lopulta hän löytää itsestään sisäisen sankarin ja toteaa: ”Jos tuhoudun, niin tuhoudun.” Esterissä voidaan tulkita olevan myös viisautta, koska hän laatii ovelan suunnitelman, jolla saa Hamanin ansaan. Rohkeudellaan ja viisaudellaan Ester pelastaa juutalaiset heitä uhkaavalta kansanmurhalta. Kirjan loppupuolella Esteristä paljastuu vielä aivan uudenlainen puoli, kun nuoresta, kauniista ja miellyttävästä orpotytöstä kuoriutuu lujatahtoinen valtiatar, joka rupesi päättäväisesti johtamaan kansaansa.
Naisvoimaa! Kuningatar Vastilla on kertomuksessa vain lyhyt rooli, mutta siitä huolimatta emme saa sivuuttaa häntä. Kerrotaan, että juhlien päätteeksi humaltunut kuningas saa päähänsä kutsua paikalle kuningatar Vastin, koska haluaa esitellä tämän kauneutta ruhtinaille ja kansalaisille. Kuningas kohtelee Vastia esineenä, jonka
hän omistaa. Vasti kieltäytyy saapumasta vieraiden eteen näytille. Nykyaikaisen lukijan mielestä Vastin kohtelu on nöyryyttävää, ja Vasti halutaan usein nähdä vahvana, emansipoituna naisena, joka ei anna alistaa itseään. Jos kuninkaan tarkoitus oli nöyryyttää Vastia, hän tulikin itse nöyryytetyksi kansan edessä. Kuninkaan kokema häpeä oli valtava. Jos episodi olisi pysynyt aviomiehen ja vaimon välisenä kärhämänä, se olisi saatettu vielä selvittää, mutta koska kuningas kääntyi neuvonantajiensa ja tietäjiensä puoleen, selkkaus laajeni yhtäkkiä sisäpoliittiseksi ongelmaksi. Vasti oli vähällä käynnistää valtakunnallisen naisasialiikkeen.
Kenen joukoissa kannattaa seistä Esterin kirjassa on klassisesti kyse hyvän ja pahan taistelusta. Kertomuksen roiston roolissa on ruhtinas Haman, joka traagisuudestaan huolimatta on huvit-
tava hahmo. Hamanilla on elämässä vain yksi tavoite: hävittää kaikki juutalaiset maan päältä. Hamanin rinnalla on hänen vaimonsa Seres. Tekstistä ei oikein käy ilmi, mihin Seres pyrkii. Ensin hän yllyttää Hamania pystyttämään hirsipuun juutalaiselle Mordokaille. Kun suunnitelma epäonnistuu, Seres on ensimmäisenä vakuuttamassa Hamanille, ettei juutalaisia vastaan kannata nousta. Minulle Seres näyttäytyy naisena, jolla ei ole omaa vakaumusta, vaan joka asettuu aina sen puolelle, joka on taistelussa voitolla. Olisiko kertomus päättynyt toisin, jos Seres olisi asettunut alusta asti vastustamaan Hamanin hullutuksia? Esterin kirja on paitsi osa Raamatun kaanonia, myös yksi maailmankirjallisuuden klassikoista, joka jokaisen kannattaa lukea. Kirja paljastaa ihmisen pimeän puolen, mutta samalla se vakuuttaa, että on olemassa Jumala, joka näkee sorrettujen ahdingon.
Saga Lippo majuri ylisihteeri
Majuri Saga Lippo palvelee tällä hetkellä ylisihteerinä Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territoriossa. Sagan intohimona ovat Vanhan testamentin kirjat, ja hän on suorittanut teologian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hänen maisterintutkielmansa aiheena oli ”Kamppailu tunnustamisesta Heprealaisessa Esterin kirjassa”.
SOTAHUUTO
15
Ajatuksia elämästä Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita.
Jumalan puutarhassa voikukka ei ole rikkaruoho Jos sinulta kysyttäisiin, mikä kukka haluaisit olla, mahtaisiko vastauksesi olla taraxacum officinale eli voikukka? Itse en olisi halunnut olla voikukka ainakaan vielä pari viikkoa sitten.
Yhtenä päivänä selasin Facebookia ja huomasin jonkun kommentoineen toiselle: ”Jumalan puutarhassa voikukka ei ole rikkaruoho.” Se oli mielestäni hienosti sanottu. Tuo lausahdus nousi mieleeni monta kertaa seuraavien päivien aikana. Se alkoi puhutella minua, ja aloin katsoa lähistön voikukkia aivan uudella tavalla. Tarkistin netistä jopa tietoa tuosta hankalasta rikkakasvista, josta on niin vaikea päästä eroon silloin kun siitä omasta puutarhasta yrittää tehdä niin sanotusti täydellistä. Mitä enemmän luin voikukan ominaisuuksista, sitä vaikuttuneemmaksi tulin. Voikukka on hyötykasvi, jonka kaikkia osia voi käyttää ja jolla on monia lääkinnällisiä vaikutuksia. Sen lehdissä on muun muassa A, B- ja C- ja E-vitamiineja, kalsiumia, rautaa sekä flavonoideja. Niitä voi käyttää salaatin lisäksi monipuolisesti ruuan valmistukseen. Kukan nuppuja voi marinoida tai pyöräyttää pannulla syötäväksi, ja kukan terälehtiä voi lisätä vaikka marmeladiin. Juuren voi kuivattaa ja joko paahtaa kahvin korvikkeeksi tai jauhaa leivonnaisten sekaan. Kasvin eri osia käytetään myös lankojen värjäyksessä. Mikä palvelija! Suurimman vaikutuksen minuun kuitenkin on tehnyt voikukan elinvoimai16
SOTAHUUTO
suus. Kitkettyyn maahan jäänyt pienikin juurenpala saa sen selviämään ja kasvamaan uudestaan. Erikoisten siemenhaituvien ansiosta se pystyy leviämään tuulen mukana pitkien matkojen päähän uusille kasvualueille. Kokemuksesta tiedän, että jopa katkaistu kukka pystyy vielä avautumaan ja päästämään siemenensä tuulen vietäviksi. Mikä evankelista!
Voikukkahillo
Lukiessani kaikkea tätä nousivat mieleeni Paavalin sanat Rooman kristityille: ”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.” Room. 12:1
1,5 litraa voikukkia 4 dl vettä 4 dl hillosokeria 0,5 dl appelsiinin mehua 2 rkl sitruunan mehua 2 luomuappelsiinin kuori raastettuna
Voikukista valmistettu hillo maistuu ihanan hunajaiselta. Appelsiini ja sitruuna antavat hillolle sopivaa kirpeyttä ja raikkautta, joka viimeistelee makuelämyksen. Alla olevasta reseptistä valmistuu noin puoli litraa hilloa.
Ainekset
•
En usko saaneeni parempaa opetusta tästä Paavalin kehotuksesta kuin tuon väheksytyn voikukan kautta olen viime aikoina saanut. Mikä esimerkki kristitylle! Minäkin haluaisin olla voikukka Jumalan puutarhassa.
• •
•
Metti Saajoranta majuri Kuopion osaston johtaja Kuva: Toni Kaarttinen
• • •
Poimi nuoria voikukkia kannelliseen astiaan. Mahdolliset ötökät kiipeävät kanteen, jolloin ne on helppo poistaa. Nypi terälehdet irti kukista ja huuhdo ne siivilässä. Lisää terälehdet ja vesi kattilaan. Kiehauta ja jätä hautumaan kansi päällä 60 minuutiksi. Siivilöi terälehdet pois ja lisää voikukkaveteen hillosokeri, appelsiinimehu, sitruunamehu ja appelsiininkuori. Kiehauta noin 5 minuuttia. Anna seoksen jäähtyä. Purkita.
Alkuperäinen resepti: Mika Rampa
SOTAHUUTO
17
8 kivaa kesäkohdetta
Helsingissä Viime vuonna annoimme kesälehdessä matkavinkkejä ympäri Suomen, joten nyt päätimme keskittyä rakkaaseen pääkaupunkiimme Helsinkiin. Tässä kahdeksan kivaa ja turvallista kesävinkkiä – yksi kesälehden kullekin viikolle. Mielenkiintoisia paikkoja, joihin voi tutustua kävellen, julkisilla tai vaikka fillarilla. Muista myös, että Pelastusarmeijan Helsingin osastossa on toimintaa myös kesäisin – ohjelma löytyy kotisivultamme pelastusarmeija.fi/helsinki. Toimittanut: Toni Kaarttinen Lähteet: myhelsinki.fi, stadissa.fi, gallen-kallela.fi, walkhelsinki.fi, Wikipedia Kaivopuisto
1.
Merellinen Helsinki parhaimmillaan. Suurlähetystöjen ja huviloiden Kaivopuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistoista. Meren läheisyys, kalliot, vaihteleva maasto ja laajat nurmialueet tarjoavat mahdollisuuksia oleiluun ja monenlaisiin harrastuksiin. Puistossa on muun muassa lasten leikkipuisto ja shakinpelaajien paikka. Kaivopuiston edustalta lähtevät myös yhteysveneet läheisiin saariin: Särkälle, Harakkaan ja Uunisaareen. Rannalla ja lähisaarissa on useita kahviloita ja ravintoloita, kuten monen kesäsuosikki Café Ursula. Läheisestä Eiranrannasta löytyy puolestaan pieni uimaranta ja kiitelty, moderni Löyly-sauna.
Hietsu 2. Tämä jakaa ihmisiä – toiset inhoavat, toiset rakastavat. Vähintään kerran kesässä on tänne kuitenkin useimpien stadilaisten päästävä! Hietaniemen uimaranta (eli tuttavallisesti Hietsu) on yleinen uimaranta Helsingin Töölössä. Ranta vetää runsaasti väkeä helteillä, jolloin se täyttyy auringonpalvojista. Löhöilyn lisäksi rannassa on mahdollisuus pelata rantalentopalloa ja koripalloa, ja siellä järjes18
SOTAHUUTO
tetään myös konsertteja ja muita tapahtumia. Hietsuun liittyy urbaanilegenda, jonka mukaan rannan hiekka olisi levinnyt paikalla olleista hiekkakasoista suuren myrskyn toimesta. Tästä on puolet totta – paikalla sijainneen kaatopaikan peittämistä varten sinne oli tuotu runsaasti hiekkaa Pihlajasaaren salmesta. Hiekka levitettiin rannalle 500 metrin pituudelta ja 70 metrin leveydeltä, ja työ tehtiin työttömien hätäaputöinä. Uimarannan avajaisia vietettiin juhannuksena 1930.
Keskuspuisto 3. Keskuspuisto on pohjois-eteläsuunnassa lähes kymmenen kilometrin pituinen metsäinen viheralue, joka alkaa keskustan tuntumasta Laaksosta ja päättyy Helsingin pohjoisrajalle Haltialaan ja Vantaanjoelle. Puiston pohjoisosassa on useita luonnonsuojelualueita, kuten Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue ja Vantaanjoen törmä. Maunulasta löytyy suojeltu Maunulan pähkinäpensaslehto. Keskuspuiston keskivaiheilla sijaitsevassa Pirkkolan urheilupuistossa voi harrastaa monia urheilulajeja. Aivan keskustan tuntumassa, raitiovaunureitin varrella on isoja kuusia kasvava metsä, jossa myös liito-oravat viihtyvät. Helppo
tapa tutustua Keskuspuistoon on Laakson kierros: helppokulkuinen reitti on pituudeltaan 2,5 km ja sivuaa myös Ruskeasuon hevostallia, jossa voi bongata Helsingin ainoat poliisihevoset!
Mustavuori 4. Itä-Helsingin yksi ”salainen” kohde on Mustavuori, jossa on mahdollisuus nähdä ensimmäisen maailmansodan aikaiset luolat ja juoksuhaudat sekä kallioon louhittu rotko. Luolista suurin on 30 metriä pitkä. Muista kuitenkin olla luolien ja rotkojen läheisyydessä erittäin varovainen, sillä maastossa ei ole suojakaiteita. Luolien katosta ja juoksuhautojen seinämistä voi myös irrota lohkareita, joten niihin ei pidä mennä sisälle. Nämä ovat muinaismuistolain suojelemia paikkoja. Muutoin Mustavuorella risteille paljon polkuja ja paikan lehtokasvillisuus palkitsee rikkaudellaan. Jos olet onnekas, saatat nähdä pyyn tai teeren ja kuulla Sylvian joululaulusta tutun mustapääkertun laulavan.
Munkkiniemestä Tarvaspäähän 5. Nelosen raitiovaunun päätepysäkiltä alkaa miellyttävä, kaikkiaan viiden kilometrin mittainen edestakainen reitti, joka
8
7 km
6.
10 km
5.
3.
4.
2.
nki Region Info
share
1.
Kartta: © Helsi
7.
sisältää kaunista arkkitehtuuria, uimarannan, luonnonrauhaa ja piipahduksen Espoon puolella Akseli Gallen-Kallelan taiteilijakodissa Tarvaspäässä. Alkumatkalla Munkkiniemen arkkitehtuuri ihastuttaa, ja lähellä ovat myös Alvar Aallon kotitalo ja ateljee. Uimarannan jälkeen kevyen liikenteen väylä johtaa Tarvon saarelle, joka on ponttonisilloin yhteydessä Munkkiniemeen ja Tarvaspäähän. Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan Museona. Museo esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää sekä nykytaidetta.
Se yltää noin 91 metrin korkeuteen merenpinnasta. Se on myös monen aktiivikuntoilijan kohde, sillä sen huipulle johtavat 347 askelman portaat, joita noustessa saa kivasti hien pintaan. Toki portaat voi kiivetä myös rauhalliseen tahtiin tai nousta huipulle loivempaa hiekkatietä tai polkuja pitkin. Näkymien lisäksi huipulta löytyy Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos ”Tuulet ja suunnat”. Taideteos muodostuu lipputankoihin kiinnitetyistä värillisistä tuulipusseista ja kantakaupungin suunnasta huippua kohti osoittavasta nuolesta, joka on tehty suomalaisesta kalkkikivestä sekä Finlandia-talon marmorista.
Malminkartanonhuippu 6.
Vallisaari
Tiesitkö, että Helsingin hulppeimmat näkymät avautuvat kaupungin korkeimmalta kohdalta, eli Malminkartanonhuipulta?
Vallisaari on luonnonmukaisessa tilassa vuosikausia rehottanut saari. Sen kesyttämätön luonto tarjoaa vierailijoille
7.
rosoisen kauniin ja elähdyttävän luontoelämyksen, aivan Helsingin edustalla. Sen menneisyys linnoituksena ja puolustusvoimien saarena tuo nähtävää myös historiasta kiinnostuneille. Viime vuonna Vallisaari kuhisi väkeä saaren toimiessa Helsinki Biennaalin tapahtumapaikkana. Tänäkin vuonna varmasti moni löytää paikalle, mutta laajassa saaressa saa silti käyskennellä omassa rauhassa. Vallisaari on tavoitettavissa lautalla Kauppatorilta, Hakaniemestä ja Kruunuvuorenrannasta.
Minne nenä näyttää 8. Kannattaa muistaa, että joskus aivan parasta on vain vaellella päämäärättömästi ja antaa auringon lämmittää kasvoja. Helsingin jokainen kortteli ja alue sisältää yllättäviä, salaisia aarteita. Onnistunut kesäpäivä on taattu! SOTAHUUTO
19
8
Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä. Tässä kuussa niihin vastaa:
Mira Vuorenpää
Pelastusarmeijan markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava
Mikä on tehtäväsi? – Hoidan Pelastusarmeijan markkinointia ja yritysyhteistyötä. Tätä työtä teen viestintätiimin jäsenenä. Viestinnässä on superjoukko asiantuntijoita, ja on hienoa olla osa sitä. Ydintiimiin, jonka kanssa teen eniten markkinointityötä, kuuluu markkinointikoordinaattori ja graafikko. Työpisteeni sijaitsee päämajassa Uudenmaankadulla. Miksi olit kiinnostunut töistä Pelastusarmeijassa? – Kuulin ex-kollegalta Pelastusarmeijassa avoinna olevasta mielenkiintoisesta työtehtävästä. Soitin ja tiedustelin lisää, se kuulosti vieläkin paremmalta. Samalla tässä työssä yhdistyy niin kivat tehtävät kuin hyvän tekeminen. Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta? – Uusien markkinointiprojektien ideointi ja toteutus, tietenkin yhdessä tiimin ja mainostoimiston kanssa. Jokainen päivä tuo tullessaan jotain uutta, ja on hienoa nähdä visuaaliset toteutukset heti omin silmin. 20 SOTAHUUTO
Entä turhauttavinta? – Ainahan voisi tehdä niin paljon enemmän. Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona? – Kukkakaupan pitäjäksi. Haaveilin värien täyttämästä kukkakioskista; mielikuvissa olin siellä kauneuden keskellä, ihanien kukkien ympäröimänä ja tein asiakkaille toinen toistaan nätimpiä kimppuja. Mikä on lempitapasi lomailla? – Meillä on Savossa saaressa mökki, ihan todellinen mökki ilman sähköjä ja juoksevaa vettä. Kaivo ja aggregaatti kyllä löytyvät. Siellä järven äärellä ja luonnon keskellä on hyvä karistaa kaupungin ja arjen pölyt mielestä. Kun istun mökin ulkorappusilla, en tavoita enää tunnetta, joka oli vielä iltapäivällä toimistolla. Se on jännä siirtyminen ihan toiseen mielentilaan.
Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit? – Nainen, vaikka markkinointihenkilö työelämässä. Tämä on hyvä kysymys, sillä olenkin miettinyt jo pidempään, että haluaisin kokeilla näyttelemistä. Jos joku kykyjenetsijä lukee tämän, niin minulta voi pyytää koe-esiintymistä! Kuka on sankarisi? – Sukuni vahvat naiset. He ovat näyttäneet miten elämässä pärjää aina, itsenäisinä, aikaansaavina, tekijätyyppeinä ja luotettavina, sekä samaan aikaan myös naisellisina. Mikä on elämäsi tunnuslause? – Kohtele muita kuten haluat itseäsi kohdeltavan. Mitä teet vapaa-ajalla? – Vietän aikaa rakkaan aviomieheni kanssa. Kävelylenkeillä, kokaten, joitakin mieliohjelmia katsoen ja mökkeillen.
Mira Vuorenpää joulupadalla Aleksin joulukadun avajaisissa viime vuonna. Kuvat: Toni Kaarttinen & Heidi Saarela
Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit? – Abba – Greatest Hits, ja vuosi oli noin 1976. Tämän levyn siivittämänä minusta tuli ihan Abba-fani, ja innostus jatkuu edelleen. Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi? – Pahuus. Mitä pelkäät? – En tiedä, joten käännän kysymyksen toisinpäin, mitä rakastan. Rakastan linnunlaulua. Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle? – Selviytymisoppaan! Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on? – Abban Dancing Queen. Kolmestakin syystä: tykkään Abbasta, tanssimisesta, ja tuo on hyvä biisi.
Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen? – Tähänkin on niin monia vaihtoehtoja. Helpoin ja lutuisin olisi valita oma aviomies, mukavasti chillaillen vaan. Mutta olisihan tähän mielenkiintoista valita joku, joka ei pääse pakoon ja olisi velvollinen juttelemaan kanssani koko päivän! Valitsisin jonkun ihailemani näyttelijän, kuten Meryl Streepin tai Nicole Kidmanin, he voisivat samalla opettaa minulle näyttelemistä. Tai sitten voisin ajatella, että päivän voisi käyttää hyödyksi ja valitsisin jonkun työkollegoistani. Workshopattaisiin koko päivä markkinoinnin suuntaviivoja. Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu? – Näe vaivaa toisten eteen, älä ota asioita itsestäänselvyytenä tai pysyvänä olotilana.
Mitä rakastat itsessäsi eniten? – Tulen hyvin toimeen itseni kanssa enkä tylsisty kovin helposti. Se on aika kiva juttu. Mikä on ollut elämäsi paras hetki? – Parhaita hetkiä on niin paljon, että miten voi valita. Mutta jos lähdetään kepeästi materian kautta, sain ensimmäisen oman autoni vasta 2015, se oli 17 vuotta vanha punainen Audi. Voi sitä ilon määrää ja vapauden tunnetta, minkä tuo menopeli antoi. Ajatus siitä, että voin mennä minne vaan ja koska vaan, vaikka Pariisiin, kun minulla on oma auto! Noh, Pariisi odottaa vielä Miraa, ja autokin on sittemmin vaihtunut. Mikä on tärkeintä elämässäsi? – Läheiset ja rakkaus. Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Tällainen hassu ominaisuus, osaan laittaa toisen silmän kiinni ja samaan aikaan toinen silmä pysyy hievahtamatta auki.
SOTAHUUTO
21
Evangeline Cory Booth, ”Eva”, syntyi joulupäivänä 1865 Lontoossa. Hän oli Pelastusarmeijan perustajien, William ja Catherine Boothin, kahdeksasta lapsesta seitsemäs. Evangeline kävi kotikoulua ja kasvoi Pelastusarmeijan työhön: ensimmäisen palkkansa hän sai War Cry -lehden myynnistä. 17-vuotiaana hän muutti Itä-Lontooseen ja eli siellä vieraillen sairaiden luona ja vankiloissa, palvellen köyhiä ja voittaen sieluja Jumalalle. Häntä kuvailtiin eloisaksi, seuralliseksi ja järkähtämättömän vakaumukselliseksi. Hän ei koskaan mennyt naimisiin ja oli taitava muusikko. Vuonna 1888 Evangelinesta tuli upseerikoulun johtaja Englannin Claptonissa. Sitten vuonna 1895 30-vuotias Evangeline matkusti Kanadaan kenttäkomentajaksi veljensä Herbertin tilalle. Pioneerihenki johdatti hänet pois kaupungista ja poh22
SOTAHUUTO
joiseen, ja yhdeksän vuoden ajan Evangeline työskenteli Yukonissa ja Alaskassa. Hän kuvasi työtä kullankaivajien, uudisasukkaiden ja alkuperäisväestön keskellä ”uuvuttavaksi raadannaksi”, mutta se totisesti valmisti häntä tulevaan. Vuonna 1903 Yhdysvaltojen Pelastusarmeijan komentajana toiminut Evangelinen sisar Emma kuoli. Evangeline muutti Kanadan etelärajalle, ja hänestä tuli yksi varhaisimmista USA:n komentajista. Siellä hän kohtasi maahanmuuttajien köyhyyden. Hän järjesti leipäjonoja ja kouluruokailuja nälän voittamiseksi ja aloitti julkisia palveluhankkeita katastrofiavun tarjoamiseksi, sairaaloiden auttamiseksi ja vanhusten avuksi. Vaikka monista ihmisistä Pelastusarmeijan työ tuntui uskonnollisen taustan vuoksi epäilyttävältä, työn merkitystä ei voinut si-
vuuttaa. Evangeline teki työtä köyhien hyväksi ja pyrki keräämään apua yhdysvaltalaisille sotilaille ensimmäisen maailmansodan aikana, mikä nosti hänet kansan suosioon, ja ihmisten mielikuva Pelastusarmeijasta parani huomattavasti. Pelastusarmeijan sota-ajan työtä arvostettiin niin korkealle, että sen jäseniä vapautettiin sotapalveluksesta palvelemaan kotirintamalla. Vuonna 1919 Evangelinelle myönnettiin Yhdysvaltain armeijan mitali ansiokkaasta palveluksesta. Pelastusarmeijan sisäisen kuohunnan aika johti ensimmäiseen kenraalin vaaliin. Vuonna 1929 Bramwell Booth valittiin isänsä Williamin seuraajaksi Pelastusarmeijan kenraalin paikalle, hänen seuraajansa oli puolestaan Edward J. Higgins. Vuoden 1934 vaalissa ansioitunut Evangeline valittiin Pelastusarmeijan neljän-
Pelastusarmeijan rohkeat naiset Pelastusarmeija on aina ollut tasa-arvoinen kristillinen yhteisö, ja naiset ovat olleet tärkeitä tämän kansainvälisen liikkeen kehityksessä. Sarjassa tutustutaan näihin toimintamme ja uskomme sankarinaisiin.
Evangeline Cory Booth neksi kenraaliksi. Hän oli ensimmäinen nainen kenraalina. Kenraalin virassa ollessaan Evangeline matkusti Intiassa, Ceylonilla, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Havaijilla, USA:ssa, Norjassa, Ruotsissa, Kanadassa ja Ranskassa. Hän sai lempinimekseen ”musikaalinen kenraali”, ja oli hyvin kiinnostunut musiikin kautta tehtävästä hengellisestä työstä. Evangeline toi kenraalin tehtävään tarmoa, kokemusta ja näkemystä. Hänen johdollaan Pelastusarmeija aloitti toiminnan Singaporessa, Algeriassa, Egyptissä, Ranskan Keski-Afrikassa, Filippiineillä, Meksikossa ja Penangissa (Malesiassa). Pelastusarmeija alkoi toimia 50 maassa. Evangelinen aika kenraalina päättyi lokakuussa 1939 viiden palvelusvuoden jälkeen, kun komentaja George Carpenter valittiin hänen seuraajakseen. Evangeline palasi Yhdysvaltoihin ja asettui New Yorkin osavaltion pohjoisosaan viettämään eläkepäiviään. Hän kuoli siellä 84-vuotiaana 17.7.1950. Eläkeläisenä hän osallistui paikalliseen toimintaan ja
kirjoitti useita kirjoja. Hänen mukaansa on nimetty college Atlantassa Georgiassa ja yllättäen kodittomiksi joutuneiden turvapaikka Chicagossa Illinoisissa. Oliko Evangelinen syntymä samana vuonna kuin Pelastusarmeija virallisesti rekisteröitiin enteellistä? On selvää, että hän jatkoi vanhempiensa viitoittamalla uudistuksen ja hengellisen herätyksen tiellä, mutta se ei ennalta määrännyt hänen vaikutustaan. Evangeline Cory Booth oli teologi ja rohkea nainen, jonka usko oli lannistumaton. Hän eli uskoaan vaikeina aikoina ja haastavissa paikoissa tavalla, joka muutti maailmaa. Hänen tarinansa ja elämänvaiheensa on kirjattu moniin artikkeleihin, kirjoihin ja käsikirjoituksiin, jotta mekin voimme innostua olemaan kuuliaisia ja luottamaan Jumalaan.
Gerry Lindholm majuri Kuvat: © National Photo Company Collection / Library of Congress
SOTAHUUTO 23
C
M
Y
CM
Valtakunnallinen Se löytyi -mediamissio on kristittyjen yhteinen monimediakampanja. Se on kirkkohistoriallisestikin merkittävä hanke evankeliumin välittämiseksi suomalaisille, koska kampanjaan osallistuu jäseniä laajasti eri kristillisistä suuntauksista. Missioon liittyvät kiinteästi televisio, radio, printtimedia, internet, sosiaalinen media ja ulkomainonta. Mediavälineet tukevat evankeliumin viestiä, jota kampanja välittää erilaisin keinoin. Tarkoitus on saavuttaa naapureita, sukulaisia ja oman kaupungin asukkaita evankeliumilla. Useat seurakunnat ja järjestöt eri puolella Suomea valmistautuvat yhdessä kolmekymmentä päivää kestävään mediakampanjaan, jonka aikana järjestetään satoja tapahtumia ja tempauksia. Missio luo erinomaiset edellytykset henkilökohtaisiin kohtaamisiin sekä kiinnittää huomion yksinäisyydestä kärsivien lähimmäisten auttamiseen. Pitkä korona-ajanjakso sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet suomalaisten perusturvallisuuden tunnetta, ja nyt on tullut aika herätellä ih-
24
SOTAHUUTO
misiä miettimään myös hengellisiä asioita laajemmassa mittakaavassa. Yli kolmesataa kristillistä seurakuntaa on liittynyt kampanjaan, jossa talouksiin tullaan jakamaan postissa erilaisten ihmisten muutoskertomuksia sisältävä kirjanen. Kertomukset ovat todistuksia Jumalan muuttavasta voimasta, jonka kautta ihmisten elämä on tullut paremmaksi. Mission perimmäinen tarkoitus on olla väline, jonka avulla uusia muutoskertomuksia syntyy lisää uskoon tulemisen myötä ja eri seurakunnat kerryttävät uutta väkeä joukkoihinsa. Pelastusarmeija osallistuu missioon muutaman osaston voimin. Monilla paikkakunnilla kampanja tulee olemaan yhteiskristillisesti niin laaja ja merkittävä yhdistävä tekijä seurakuntien välillä, että Pelastusarmeijalle on tärkeää olla mukana toisten seurakuntien rinnalla. Kampanjaan kuuluu myös diakoniatyö, jonka kohteena on yksinäisyyden torjunta. Viime vuodet ovat olleet vaikeita koronaepidemian vuoksi, ja liikkumisja tapaamisrajoitukset ovat kasvattaneet
yksinäisyyden ongelmaa kaikissa ikäryhmissä. Diakonia haastaa kristittyjä tavoittamaan yksinäisyydestä kärsiviä lähimmäisiä sekä kohtaamisissa tuomaan esille tietoa seurakuntien toiminnoista, joihin on helppo osallistua. Pelastusarmeijan osastoissa on paljon kerhoja ja tilaisuuksia, joihin voimme kutsua ihmisiä tulemaan toistensa seuraan. Mission yhteiskristillisen diakoniatyöryhmän vetäjä on kapteeni Seppo J. Takala Hämeenlinnasta. Mission onnistumisen takaamiseksi tarvitaan paljon rukousta, ja missiossa onkin oma rukoustiimi. Rukoukseen voi osallistua tuomalla osaston kokouksiin rukousaiheita tai osallistumalla rukousverkostoon omalla paikkakunnalla. Tiimiin voi olla yhteydessä sähköpostilla: rukous@missio22.fi.
Seppo J. Takala kapteeni Lisätietoa valtakunnallisesta Se löytyi -mediamissiosta: missio2022.fi
MY
CY
CMY
K
IHaNiA löyTöjä kEsään! LöyDä lähIn mYyMäläsI: PElAsTuSaRmEiJa.fI/mYyMaLaT
SOTAHUUTO 25
Turun hätä- ja kriisimajoituksen työntekijä Tommi Sundqvist ja Pelastusarmeijan tuetun asumisen eli PATAS-työn johtaja Marko Erkamaa Turun osaston sisäänkäynnillä. Hätämajoitusyksikön tilat sijaitsevat takana olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Osaston läheisyys mahdollistaa monenlaisia yhteisiä toimintoja.
Yllä: Marko Erkamaa ja Tommi Sundqvist hätä- ja kriisi-majoitusyksikön valoisassa ruokailutilassa. Alla: Yksikkö sijaitsee keskeisellä paikalla, ikkunasta näkyy Turun tuomiokirkon torni.
HISTORIA TOISTAA ITSEÄÄN UUDELLA KONSEPTILLA Turun kaupunki hyväksyi huhtikuussa Pelastusarmeijan tarjouksen päihteettömän hätä- ja kriisimajoitusyksikön käynnistämisestä Turussa. Yksikkö aloittaa toimintansa toukokuussa Turun keskustan kupeessa samassa kiinteistössä, jossa aikoinaan toimi Pelastusarmeijan miesten asuntola. Historia siis tavallaan toistaa itseään. Työ asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja haastavassa elämäntilanteessa elävien ihmisten tukemiseksi jatkuu tutussa ympäristössä, mutta uudella konseptilla. Samassa korttelissa toimii myös Turun osasto, mikä tarjoaa monenlaisia yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. 26
SOTAHUUTO
Asiakaspaikkoja yksikköön tulee kolmisenkymmentä. Yksikön tilat jaetaan kahteen osaan: Hätämajoitus on tarkoitettu paperittomille, esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille, jotka vielä ovat Suomessa. Kriisimajoitus on puolestaan tilapäinen asumisratkaisu henkilöille tai perheille, jotka menettävät kotinsa esimerkiksi tulipalon tai muun äkillisen syyn takia. Yksikköön palkataan alkuvaiheessa kolme työntekijää, mikä tarkoittaa sitä, että aamusta iltamyöhään yksikössä on ammattilainen paikalla auttamassa ja tukemassa asiakkaita.
Yksikön käytännön toiminnasta vastaa Pelastusarmeijan tuettu asuminen eli Turun PATAS. Se on viime vuosina nopeasti kasvanut toimintamalli, jossa tuetaan asiakkaan kotona selviytymistä tarjoamalla tukea asiakkaan omaan kotiin. Asumisen onnistumisen turvaaminen on PATAS-työn ydinosaamista, josta varmasti on hyötyä myös hätä- ja kriisiasumisen toteuttamisessa.
Jari Karppinen Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Kuvat: Toni Kaarttinen
PELASTUSARMEIJAN KATASTROFITYÖ AUTTAA KRIISIALUEELLA. TUE TYÖTÄ JA LAHJOITA: - MobilePay-numeroon 45556 - Netissä www.pelastusarmeija.fi/katastrofi - Tekstiviestillä ARMEIJA numeroon 16499 - Tilille FI57 2084 3800 0057 29 viitenumero 77075 SOTAHUUTO
27
Sotahuudon lukijakysely Tulevana syksynä Sotahuudon toimitus kokoontuu pohtimaan, millaista sisältöä lehdessä ilmestyy ensi vuonna. Mielipiteesi on ensisijaisen tärkeä, sillä tavoitteenamme on tehdä lukijoidemme näköistä lehteä. Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja lähetä tämä sivu meille 1.8.2022 mennessä osoitteeseen: Sotahuudon toimitus, PL 161, 00121 Helsinki Voit vastata myös kotisivullamme: pelastusarmeija.fi/lukijakysely Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme yllätyspalkintoa.
Kiitos vastauksistasi! Luetko Sotahuudon: c kannesta kanteen c osittain / selailemalla c vilkaisen kannen c muutoin, miten?
Sotahuudossa on juttusarjoja, kuten Raamatun naiset ja Ajatuksia elämästä. Onko sarjoja:
Viereisellä sivulla on 9 edellistä Sotahuudon kantta. Mistä pidät eniten?
c liian vähän
c 10/21 (2)
c sopivasti
c 11/21 (3)
c liikaa
c 12/21 (4)
Millainen sarja olisi kiinnostava?
Millaisia juttuja haluaisit lukea Sotahuudosta? (Voit valita useita kohtia)
c 05/22 (9)
c hartauksia
c Toimitukselta
c raamatunselityksiä
c Tässä kuussa
c kolumneja
c Hannu & Gerry Lindholmin haastattelu
c todistuksia
c 9 askelta onnellisuuteen
c uutisia
c Raamatun naiset
c paikallisia uutisia
c Ajatuksia elämästä
c vinkkipalstoja
c Kesävinkit Helsinkiin
c runoja
c Minä & Pelastusarmeija
c sarjakuvia
c Se löytyi -mediamissio
c sanaristikoita
c Turun hätä- ja kriisimajoitus
c reseptejä
c Pelastusarmeijan rohkeat naiset
c muuta:
c Krigsropet c Armeijassa tapahtuu -uutissivu c Viimeinen sana Miksi kyseinen juttu oli kiinnostavin?
28
SOTAHUUTO
c 02/22 (6) c 04/22 (8)
Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?
Onko edellä mainituista jokin sellainen, mitä et haluaisi Sotahuutoon:
c 01/22 (5) c 03/22 (7)
c asiantuntijahaastatteluja
c henkilöhaastatteluja
c 09/21 (1)
Miksi se oli paras?
Onko menneissä Sotahuudoissa ollut jokin artikkeli, joka on jäänyt sinulle erityisesti mieleen?
Muita ruusuja tai risuja Sotahuudon toimitukselle?
Nimesi ja postiosoitteesi, jos haluat osallistua arvontaan:
1
2
4
5
7
8
3
6
9
SOTAHUUTO 29
Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.
Från soluppgång till solnedgång Sommar – varma dagar och naturligtvis mycket solsken. Äntligen har den kommit efter den långa och mörka vintern.
Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme kesän aikana.
Jag älskar soluppgångar och solnedgångar. Som morgonsömnig beundrar jag visserligen hellre soluppgångar vid dagens slut, som en ny början.
gens längd. På vintern väntar man igen att solen ens skulle visa sig lite och lysa upp dagen. Det känns som om dagen slutar innan den ens har börjat.
För ett antal år sedan när jag var i Lappland, gick jag längs en älvstrand närmare midnatt. Jag satte mig på bryggan och njöt av den stilla sommarnatten och snart hade jag tillfälle att beundra midnattssolen. Den var verkligen något unikt. Och bra så – jag är inte särskilt förtjust i solen när den går upp efter klockan fyra på morgonen, när jag ännu skulle vilja njuta av nattens vila. Finlands växlande årstider ger oss i vilket fall som helst mycket variation på da-
”Från soluppgång till solnedgång” kopplas i allmänhet ihop med tidsbegreppet. Dagen börjar vid soluppgången och slutar vid solnedgången. Frasen får en att tänka på en engelsk lovsång, vars budskap är att man ska prisa Herrens namn från soluppgång till solnedgång. Det låter ju ganska jobbigt speciellt under Finlands långa sommardagar – eller särskilt i Lappland, där solen inte ens går ner, och dagen således inte slutar alls.
30 SOTAHUUTO
Jag beslöt mig för att ta reda på vad Bibeln säger om det här, är det verkligen fråga om att jag varje vaken minut effektivt och utan uppehåll ska lovsjunga Herren? Jag hittade den aktuella versen i Psalm 113. Jag jämförde Bibelöversättningar på olika språk med varandra. Den äldre översättningen lyder just så som jag mindes den: ”Från solens uppgång ända till dess nedgång må Herrens namn vara högtlovat”. Sedan kom det på olika språk emot översättningar som tolkade saken helt annorlunda. Till dem hörde bl.a. Bibel 2000, där det står: ”Från öster till väster skall Herrens namn bli prisat.” (Ps. 113:3). Från soluppgång till solnedgång betydde inte någon mätning av ti-
den utan det geografiska avståndet. Därifrån, som solen har sin uppgång ändå till platsen där den går ner, tillhör hela jorden Herren. Hans namn ska lovsjungas överallt. Jag får dra en lättnadens suck. Jag funderar på vilken mätare jag lägger mest vikt vid idag. Försöker jag fylla min kalender och min tid med så många saker som möjligt, så att jag tjänar Herren effektivt. Eller borde jag vara barmhärtig mot mig själv, och se längre, förbi det som är alldeles framför näsan och kräver min tid. Mitt i brådskan kanske jag inte ser mina närmaste och skapelsen omkring mig.
Jag kan inte vara överallt. Jag kan inte ensam göra allt, men jag kan göra det som behövs tillsammans med Gud och andra kristna. Då blir Herrens namn prisat överallt – och för att vi lever i olika tidszoner – också ständigt. Scoutrörelsens grundare Robert BadenPowell sade en gång: ”Se långt bort, och när du tror att du ser, se ännu längre bort”. Gud finns också där. Var barmhärtig mot dig själv idag. Se längre.
Kati Kivestö kapten Foto: Kati Kivestö
SOTAHUUTO
31
Armeijassa tapahtuu Uusia jäseniä
Radio & TV Radiojumalanpalvelus Helsingin osastosta YLE Radio 1 su 12.6. klo 11 nauhoitus su 5.6. klo 11 kapteeni Esa Nenonen saarnaa Iltahartaus YLE Radio 1 ti 14.6. klo 18.50 ja 23.00 luutnantti Kaisu Leino Aamuhartaus YLE Radio 1 la 2.7. klo 6.50 majuri Saga Lippo
Pelastusarmeijan Hämeenlinnan osasto sai uusia jäseniä sunnuntaina 24.4. Kuvassa vasemmalta uudet sotilaat Olli ja Marjatta Kariniemi, oikealla siviilijäsenet Ilkka Tikkari ja Matti Eklund ja keskellä osastonjohtajat Tuula ja Seppo J. Takala. Jumalan siunausta uusille jäsenille! 1 13/01/2022 9.41.53 naistyö100v_neulontakilpailu_13-1-2022.pdf
32
SOTAHUUTO
Pelastusarmeijan naistyö
Kesälehti 2022
n
2€
100 vuotta
Sotahuuto
n
Suomessa 1922-2022
Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.
KRIGSROPET
Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 132. vuosikerta
Radisson Blu Seaside -hotellissa pe–la 14.–15.10.2022 Puhujavieraana lauantaina kirjailija ja evankelista Maija Nyman. Ilmoittautumiset Pelastusarmeijan paikallisen osaston kautta 24.8.2022 mennessä. Lisätietoja: pelastusarmeija.fi/naistenpaivat22
2€ n
Tammikuu 2022 n
Sivut 06–10
Sotahuuto
Territorion yhteiset naistenpäivät Helsingissä
Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki n patas-tiimi Puhelinvaihde: (09) 681 2300 karvaiset työkaverit Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Esa Nenonen kadettimme enni Kulmala: nuorissa On tOivoja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimitussihteeri Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Sivut 11–15
SOTAHUUTO
1
Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2022 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)
Kansikuva: Toni Kaarttinen
SOTAHUUTO 33
Suvivirsi Uskomme rukouksen voimaan!
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa
Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”
koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi
Kuinka tulla uskoon?
taas lämpö auringon,
Taas niityt vihannoivat
se luonnon uudeks luopi,
ja laiho laaksossa.
sen kutsuu elohon.
Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa.
Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.
Se meille muistuttaapi
Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.
34
SOTAHUUTO
ihmeitäs julistaapi
Myös eikö Herran kansa
se vuosi vuodelta.
myös äänes kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on.
Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.
Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti. Kiitos, Herra Jeesus. Aamen.
visertää kauniisti.
Mun sieluni, sä liitä
Kiitos siitä, että kuolit puolestani
Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.
hyvyyttäs, Jumala,
Luojaansa kiittäisi!
Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi. Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.
ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi.
Taas linnut laulujansa
Viimeinen sana
Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.
Maan, meren anna kantaa runsaasti lahjojas, tarpeemme meille antaa sun siunauksestas. Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas, ain armos sille paistaa,
Kuva: Toni Kaarttinen
niin on se autuas. Virsi 571: Jo joutui armas aika Säkeet 1–4, 6
SOTAHUUTO 35
Hyvää sanomaa kesälukemiseksi
Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta. Tilaan itselleni
Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):
Tilaan digilehden
Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys
