Sivut 14–19 Laadukas secondhandvaate on ekoteko
Sivut 6–11 Merimajan päiväkoti: Kestävää kehitystä opettamassa
Sivut 22–23 Kesä osastoissa ja toimipisteissä
Tässä numerossa
04 Toimitukselta
05 Tässä kuussa
06 Merimajan päiväkoti: Kestävää kehitystä ja arvostavaa luontosuhdetta opettamassa
12 Aamunavaus
14 Laadukas secondhand-vaate on ekoteko!
20 Elävää vettä
22 Kesä osastoissa ja toimipisteissä
24 Minä & Pelastusarmeija
25 Pelastusarmeijan termit tutuksi 26 Sommar, sommar, sommar
Armeijassa tapahtuu
Viimeinen sana
toimiTukselTa
Jo jouTui armas aika
Jos pyytäisin sinua sulkemaan hetkeksi silmäsi ja miettimään sanaa ”kesä”, mikä kuva nousisi ensiksi mieleesi? Kesään liittyy monenlaisia muistoja. Kesäelämään kuuluu usein luonnosta nauttiminen. Suvivirsi muistuttaa meitä siitä, kuinka luonto puhkeaa eloon vuosi vuodelta. Samalla se on meille muistutus siitä, miten jo Raamatun alkulehdillä ihminen sai tehtäväkseen pitää huolta Jumalan luomakunnasta. Lehtemme teemana onkin ekologinen kesä.
Merimajan päiväkoti Kotkassa korostaa toiminnassaan kestävää kehitystä. Päiväkodin johtaja Paula Reivilä kertoo, kuinka Merimajassa hoidetaan omaa kasvimaata, pyritään ruokahävikin vähentämiseen ja opetetaan arvostamaan luontoa.
Pelastusarmeijan iCare hyväntekeväisyysmyymälät tarjoavat mahdollisuuden tehdä ekotekoja tuomalla myyntiin ja ostamalla itse hyväkuntoisia vaatteita ja arjen tavaroita. Myymälätoiminnan johtotiimiin kuuluvat Heli Suomi ja Anu Kiviniemi esittelevät toimintaa. Kesällä on hyvin aikaa liittyä myymälöidemme yli 40 000 kanta-asiakkaan joukkoon!
Kesään kuuluu usein myös ystävien ja sukulaisten tapaaminen. Kapteeni Kaisu Leino kirjoittaa Tampereen osaston yhteisöruokailuista ja niiden merkityksestä ihmisten arjessa. Kenen kanssa sinä istut tänä kesänä yhteisen pöydän äärelle?
”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” Psalmi 8:4–5
Kati Kivestö kapteeni vastaava toimittaja
Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä. Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.
Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi
tässä kuussa
Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan
David Kotrikadze majuri ylisihteeri
matkalla vasTarannalle
Väsynyt Jeesus käski opetuslapsiaan lähtemään Genesaretinjärven vastarannalle. Niinpä he nousivat veneeseen. Voimme lukea tästä Markuksen evankeliumista 4:35–41. Pitkän päivän päätteeksi Jeesus nukahti veneen perään. Ehkä meillä molemmilla on ollut elämässämme hetkiä, jolloin ajattelimme Jeesuksen nukkuvan meistä piittaamatta.
Myrsky ei herättänyt Jeesusta, vaan opetuslasten huudot. Minusta vaikuttaa siltä, että Jeesus herätettiin, koska opetuslapset tarvitsivat lisäkäsiä äyskäröimään vettä veneestä. Jeesus kysyi seuraavat kysymykset. Ensinnäkin: Miksi te noin pelkäätte? (jae 40). Se on outo kysymys, eikö totta? Aallot olivat korkeita, ja vene oli uppoamaisillaan. Jeesuksen kysymys koskee kuitenkin pelkoa, joka johtaa uskon puutteeseen. Myrskyt ja vaikeudet ovat hyviä mahdollisuuksia ymmärtää, mistä voimme löytää ankkurin, toivoa ja rauhaa elämäämme ja minkä asioiden elämässämme täytyy muuttua.
Jeesus jatkaa kysymällä toisen kysymyksen: Eikö teillä vieläkään ole uskoa? Ei ole vaikeaa uskoa, kun kaikki on mukavaa ja helppoa, mutta jos usko on heikkoa, onko siitä mihinkään? Luotammeko Jumalaan silloinkin, kun ajattelemme hänen nukkuvan? Voimmeko astua uskossamme eteenpäin?
Jeesus ei nostattanut myrskyä. Hänellä oli kuitenkin valta rauhoittaa luonnonvoimat ja tyynnyttää myrsky. Näemme Hänen voimallisuutensa ja vahvuutensa. Hän myös käyttää tarinaa opettaakseen meitä, vahvistaakseen meitä. Opetuslasten pelko kasvoi yhä suuremmaksi myrskyn laannuttua. He ihmettelivät, kuka Jeesus oikein on (jae 41).
Haluaisin kysyä sinultakin, kuka Jeesus on sinulle myrskyn keskellä. Millainen myrsky sinulla onkaan vastassasi, Hänellä on valta tyynnyttää se, Hän voi tuoda toivon toivottomaan tilanteeseen, vahvuuden sinne, mistä se näyttää puuttuvan.
Haluaisin kysyä sinultakin, kuka Jeesus on sinulle myrskyn keskellä.
merimajan päiväkoti
kesTävää kehitysTä ja arvosTavaa luontosuhdeTta opeTtamassa
Pelastusarmeijan päiväkoti Merimaja Kotkassa on jo useita vuosia panostanut kestävään kehitykseen ruokahävikin vähentämisellä, kierrätyksellä sekä opettamalla luontoarvoja ja luonnonrakkautta muun muassa retkeilemällä ja kasvimaalla puuhastelemalla. Lapset ovat myös vieneet kotiin näitä tärkeitä oppeja.
On kaunis ja aurinkoinen keskikesän aamu. Sotahuuto on saanut kutsun Merimajan päiväkodin juhannusjuhlille ja samalla mahdollisuuden tutustua hienoon työhön, jota päiväkoti tekee kestävään kehitykseen liittyen. Kotkan päiväkodin johtajalle, 48-vuotiaalle Paula Reivilä lle kyseessä on pitkäaikaisen unelman täyttymys:
– Olen tehnyt lopputyöni yksityisestä päiväkodista, joka olisi tällainen vihreän ajattelun päiväkoti. Kun tänne tuli paikka auki, ajattelin, että nyt on kortti katsottava, Paula sanoo hymyillen.
Paula rakastaa Kotkaa ja erityisesti sen vanhoja rakennuksia:
– Olen kotoisin Lahdesta. Rakkauden perässä tulin Kotkaan, Paula naurahtaa. – Olemme asuneet myös Helsingissä ja Espoossa, mutta päädyimme muuttamaan tänne Kotkaan, mieheni kotitaloon. Asumme Kotkassa Katariinassa miltei satavuotiaassa rakennuksessa. Rakastan näitä vanhoja taloja! Siksi Merimajakin on niin sydäntä lähellä.
Paulalle lapset ovat aina olleet sydämen asia.
– Olen jo pikkutytöstä lähtien hoitanut naapureiden ja sukulaisten lapset. Tämä on jatkumoa sille. Itselleni on siunaantunut yksi poika. Enemmänkin lapsia olisi saanut tulla, mutta olemme hyvin onnellisia tästä yhdestä, Paula toteaa hymyillen.
Merimajan johtaja Paula Reivilä
Historian havinaa
Lapset ovat parhaillaan aamupalalla, ja kohta tapahtuukin jotain erityistä. Juhannusjuhlat ovat alkamassa. Siirrymme Paulan kanssa Merimajan päiväkodin ullakolle, joka toimii nyt toimistona. Tulevaisuuden toiveena on kunnostaa nämä yläkerran tilat, alakerta on äskettäin saanut kasvojenkohotuksen. Talolla on ikää reippaasti yli sata vuotta, joten pieni kohentaminen on välillä tarpeen. Merimaja tuli Pelastusarmeijan käyttöön vuonna 1910, ja samana vuonna siellä aloitti lastenseimi eli huostaanotettujen lasten koti ja päivähoitopaikka paikallisen tehtaan työntekijöiden lapsille. Varsinaisen päiväkodin toiminta alkoi 1971.
– Täältä on adoptoitu lapsia. Monet näistä adoptoiduista ovat ottaneet yhteyttä ja vierailleet meillä. He muistelevat tätä paikkaa rakkaudella. Viime vuonna saimme lahjoituksen kahdeksankymppiseltä rouvalta, joka oli adoptoitu Merimajasta 50-luvulla. Menneiltä vuosilta on monia värikkäitä tarinoita, esimerkiksi sota-aikana hoitajat ovat lähte-
neet vauvojen kanssa yötä myöden evakkoon. Mitä kaikkea nämä seinät ovatkaan nähneet ja kuulleet!
Tiivis työyhteisö
Merimajassa on tällä hetkellä 33 lasta, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: Viskareihin eli viisivuotiaisiin, 2–4-vuotiaisiin Tenaviin ja pieniin Palleroihin. Työntekijöitä on kahdeksan: kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, kolme lastenhoitajaa, päiväkotiapulainen ja varahenkilö. Päiväkodin johtaja Paula Reivilä toimii myös itse varhaiskasvatuksen opettajana. – Meillä on todella hyvä työyhteisö ja yhteishenki. Työntekijöillä on tietynlainen sensitiivisyys ja lämpö jo tänne hakiessa. Työ on välillä hektistä ja uuvuttavaa, siksi pitää olla palo työhön ja rakkaus lapsia ja arvojamme kohtaan. Vanhemmilta saamamme hyvä palaute kertoo siitä, että teemme merkityksellistä työtä. Työskentelemme omalla persoonallamme, mutta olemme silti hioutuneet hienosti yhteen. Arvostamme jokaisen työtä, ja kaikilla on oma paikkansa tiimissä. Meillä on sellainen kulttuuri, että pyrimme puhumaan kaik-
ki asiat heti läpi. Jos jokin harmittaa tai vaivaa, niin se otetaan saman tien puheeksi ja käsitellään… Näin ollen mikään ei jää vaivaamaan. Johtajana arvostan sitä, että työntekijämme ovat itseohjautuvia ja osaavat tehdä päätöksiä itsenäisesti. Se on todellinen rikkaus, Paula kehuu. Työn rikkautena ovat tietenkin lapset. – Näemme heidän kasvamisensa ja kehittymisensä kaikessa. Esimerkiksi kaveri- ja tunnetaitojen parissa tehdyn työn pohjalta on ihana huomata, miten lapset osaavat keskenään ratkaista pulmia, Paula mainitsee.
Kristilliset arvot kunniassa
Pelastusarmeija on kristillinen järjestö ja yhteisö. Tämä näkyy myös Merimajan päiväkodissa. Yhteinen aamupiiri alkaa päivän siunauksella, ja ruokarukoukset kuuluvat asiaan. Kerran kuukaudessa päiväkodissa on uskontokasvatushetki, pääsiäisen ja joulun juhlakausien aikaan niitä on tiheämmin. Juhlapyhät näkyvät päiväkodin toiminnoissa ja askarteluissa. Pelastusarmeijan Kotkan osaston vetäjät osallistuvat usein uskontokasvatushetkiin, ja heitä odotetaan aina innolla.
Merimajan rakennus on tullut Pelastusarmeijan käyttöön jo vuonna 1910 lastenseimenä. Päiväkotina Merimaja on toiminut vuodesta 1971.
– Kristillisyys kulkee mukana arvoina. Kaikkia ihmisiä arvostetaan sellaisina kuin he ovat, ja kaikki otetaan huomioon. Meillä on myös lapsia, joiden perheet eivät kuulu kirkkoon tai tunnusta uskoa, mutta he ovat olleet oikein tyytyväisiä ja haluavat, että lapset ovat täällä. Tällä hetkellä meillä on muutamia lapsia toisista uskontokunnista. Meillä on käytössä kulttuurillinen vuosikello, ja sen mukaan kerromme lapsille hiukan muistakin uskonnoista.
Päiväkodin puuhakas päivä
Alhaalta kuuluu ääniä. Lapset alkavat valmistautua ulkoiluun ja tulevaan juhlaan. Meillä on vielä hetki aikaa jutustella päiväkodin monipuolisesta päiväja vuosiohjelmasta.
Vasemmalla: Kesäisin Merimajassa järjestetään pihajuhlat, johon perheenjäsenet ovat tervetulleita. Viime kesänä ohjelmassa oli poniratsastusta, onnenpyörää ja kasvomaalausta. Kesäjuhlassa onnenpyörästä ja kahvilasta vastasi vanhempaintoimikunta.
Yllä: Puutarhaporukka Oikealla: Lapsille opetetaan kierrätystä ja hävikin välttämistä.
Merimajan päivä alkaa kello 6.30, jolloin ensimmäiset lapset tuodaan päiväkotiin. Seuraavat saapuvat puoli kahdeksan aikaan. Klo 8–8.30 on aamupala, ja viimeiset lapset tulevat yhdeksään mennessä. Yhdeksältä päiväkodissa pidetään yhteinen aamupiiri, ja sen jälkeen lapset jakautuvat pienryhmiin. Viskarit valmistautuvat jo esikouluun. Pienryhmissä eletään sen mukaan mitä on ohjelmassa, on esimerkiksi satu-, liikunta- ja retkipäiviä ja tuetun leikin päiviä. Lapset ulkoilevat ja ruokailevat porrastetusti, ja viimeistään varttia yli 12 kaikki ovat päivälevolla.
– Salissa ovat kaikki, jotka nukkuvat ja tarvitsevat unen. Sen lisäksi meillä on Rentola niille lapsille, jotka eivät nuku tai nukkuvat vain hetken. Siellä kuunnellaan satua tai musiikkia. Jos lapsi haluaa, että häntä silitetään, niin näin teemme. Lisäksi Rentolassa on hierontapalloja ja -harjoja. Lapset ottavat mielellään paijausta vastaan. Rentolassa on valoeläimiä, jotka tuovat huoneeseen miellyttävän himmeän valaistuksen. Niitä saa viedä sänkyyn, Paula kertoo. Toimittaja alkaa haaveilla päiväunista.
Päivä jatkuu klo 14 välipalalla. Iltapäivät vietetään ulkona, erityisesti kesäaikaan. – Meillä on ihana piha, jossa lapset viihtyvät ja tykkäävät touhuilla.
Puoli viideltä päiväkodin ovet sulkeutuvat.
Ympäri vuoden kaikkea kivaa
Normaalin päiväohjelman ohella pitkin vuotta tapahtuu muuta mukavaa: retkiä, vierailuja ja juhlia.
– Retkiä teemme viikoittain. Olemme niin upeassa ympäristössä, metsä ja meri ovat tuossa aivan vieressä. Erityisesti metsä on vakiokohteemme, käymme siellä tutkimassa ja opettelemassa. Käymme paljon kirjastoissa, ja meillä on yhteistyötä paikallisen seurakunnan kanssa. Vierailemme kirkolla ja seurakuntakeskuksessa eri tapahtumissa, ja he käyvät meillä. Muun muassa kirkonrotta Rafael on vieraillut täällä monta kertaa.
Juhlia on monenlaisia.
– Juhannusjuhlista en nyt kerro enempää, kohta näet, Paula sanoo veikeästi. – Kevätjuhlan vietämme lasten kanssa, se videoidaan ja lähetetään vanhemmille. Käytäntö syntyi korona-aikaan, kun tänne ei saanut kutsua ketään. Huomasimme, että lapset olivat näin paljon rennompia. Kesällä meillä on iltatapahtumana pihajuhlat, johon kaikki perheenjäsenet, mummit ja kummitkin ovat tervetulleita. Viime kesänä meillä oli poniratsastusta, onnenpyörää ja kasvomaalausta. Kestävän kehityksen ajatusta seuraten lapset saivat maalata saviruukkuja ja ottaa kotiin kukkien siemeniä. Kesäjuhlassa onnenpyörästä ja kahvilasta vastasi vanhempaintoimikunta.
Lapset kasvimaatouhuissa. – Tänä kesänä on viljelty porkkanaa, salaattia, perunaa, tomaattia ja basilikaa. Lisäksi meillä on amppeliruukuissa mansikoita, ja olemme kasvattaneet pientä niittyä. Toivomme, että sieltä nousisi paljon kukkia houkuttelemaan paikalle pölyttäjiä ja perhosia, Merimajan johtaja Paula Reivilä kertoo.
Se on aloittanut toista vuotta sitten ja on ollut hyvin aktiivinen: – Olemme huomanneet, että tällainen toiminta on lähentänyt lapsien perheitä, tuonut uusia tuttavuuksia ja ystävyyksiä. Se on myös tärkeää lasten tulevaa kouluaikaa ajatellen, Paula iloitsee.
Syksymmällä pidetään sadonkorjuujuhlat. Tuolloin päiväkodilla maistellaan päiväkodin kasvimaan tuotteita sekä syödään pihapuiden tuoreita omenoita. Paikallinen K-Supermarket on mukana sadonkorjuujuhlan järjestämisessä, ja he lahjoittavat kotimaisia kasviksia ja hedelmiä maisteltavaksi.
– Joulun aikaan on paljon ohjelmaa, silloin meillä on jälleen pihajuhla perheille. Viime talvi oli runsasluminen, niin meillä oli täällä isot pulkka- ja liukurimäet. Seimi kuuluu asiaan. Siinä on
Jeesus-vauva, ja joku työntekijöistä toimii enkelinä. On meillä ollut myös tonttujumppaa, paketin heittoa ja kaikkea muuta hauskaa.
Kestävää kehitystä
Oho, jopas aika rientää! Lasten riemukkaat huudahdukset kuuluvat jo pihalta. Nyt on parasta aikuistenkin lähteä liikkeelle. Rientäessämme juhannusjuhliin Paula esittelee vielä päiväkodin tilat ja toimet, joita on tehty kestävää kehitystä ajatellen.
Tärkeimpänä on ruokahävikin vähentäminen. Paula osoittaa ruokasalissa kuvia, joissa on hiiri, pupu ja karhu. –Nämä kertovat annoskoosta. Tarkoituksena on opettaa valitsemaan sen kokoinen annos, että sen jaksaa syödä. Osa
lapsista osaakin jo sanoa: ”Otan hiiren annoksen salaattia, mutta karhun annoksen ruokaa.” Toki hävikkiä aina tulee, mutta olemme saaneet sitä hyvin vähennettyä. Lapset ovat sisäistäneet asian todella hienosti, Paula kehaisee.
– Sitten me kierrätämme. Lapset tietävät, minkä väriseen roskikseen laitetaan mitkäkin roskat.
Kävelemme kylpyhuoneen läpi. Paula osoittaa lattialla olevaa koria. – Käsienpesussa kului ennen huomattava määrä paperia. Nyt meillä on ”kertakäyttöiset” kangasliinat. Lapset kuivaavat kätensä ja laittavat liinan koriin. Liinat pestään 60 tai tarvittaessa 90 asteessa.
Päiväkodin vihreiden arvojen kruunu on oma puutarha ja kasvimaa. Nytkin kasvatuslaatikoissa näkyy vihreitä taimia.
Yllä: Juhannusjuhlat alkavat tietenkin juhannussaunalla.
Yllä oikealla: Juhannuksen aikaan mansikat ovat alkaneet jo punastua.
Alla oikealla: Merimajassa osataan myös herkutella.
– Tänä kesänä on viljelty porkkanaa, salaattia, perunaa, tomaattia ja basilikaa. Lisäksi meillä on amppeliruukuissa mansikoita, ja olemme kasvattaneet pientä niittyä. Toivomme, että sieltä nousisi paljon kukkia houkuttelemaan paikalle pölyttäjiä ja perhosia. Joinakin vuosina olemme tehneet myös ötökkähotelleja.
Paula haluaa osoittaa kiitollisuuttaan tukijoille: – Olemme saaneet multaa ja tuotteita lahjoituksena Jumalniemen KRaudasta ja Piispan puutarhalta. Paikallisen Facebook-ryhmän kautta olemme saaneet yksityisiltä ihmisiltä perennoja, siemeniä ja erilaisia kesäkukkien taimia.
Luonnon arvostaminen on tärkeä osa kestävän kehityksen opettamista.
– Kun menemme metsään, niin sieltä ei revitä mitään eikä katkota oksia. Ei möykätä, vaan annetaan linnuille laulurauha. Luonto ja eläimet ovat Luojan luomia, joten niitä kunnioitetaan. Nämä lapset ovat tulevaisuutemme päättäjiä, siksi on tärkeää opettaa heitä arvostamaan luontoa.
Liikkuva varhaiskasvatus on huomioitu. Päiväkodilla liikutaan, jumpataan ja retkeillään paljon.
– Kävely epätasaisessa maastossa kehittää lasten motorisia taitoja. Vanhempia on haastettu tuomaan lapset kävellen päiväkodille. Lapsen kanssa kävellessä voi ihmetellä kaikkea, mitä matkalla näkyy, ja samalla saa arkiliikuntaa, Paula vinkkaa.
Vanhemmat ovat suhtautuneet päiväkodin kestävän kehityksen opetuksiin hyvin myönteisesti.
– Lapsia ei pakoteta, vaan heidät osallistetaan tekemällä asiasta mielenkiintoista ja mielekästä. Moni on vienyt oppeja kotiin, ja he ovat esimerkiksi kotonakin halunneet kasvattaa erilaisia juttuja.
Vihreä lippu -sertifikaatti on Paulan toiveissa:
– Teemme jo monia asioita, jotka ovat ohjelman kriteereitä. Koska kyseessä on maksullinen ohjelma, niin täytyy katsoa, missä vaiheessa voisimme osallistua. Kotkassa on entuudestaan yksi koulu ja yksi päiväkoti, joilla on tämä sertifikaatti.
Juhannuksen juhlaa
Nyt on juhannuksen taikaa ilmassa! Lapset ovat kokoontuneet pihakatokseen ”saunaan”: he istuvat penkillä ”lauteilla” ja heittävät vettä ”kiukaalle” ämpäriin. Kaikki halukkaat pääsevät heittämään löylyä, ja innokkaita riittää. Onneksi tässä saunassa on hyvä ilmastointi!
Saunan raikkaina lapset jakautuvat kahteen ryhmään. Osa jonottaa jalkakylpyyn, jossa on ruusun terälehtiä, ja toiset askartelupisteelle, jossa saa tehdä itselleen kukkakorurannekkeen.
Varhaiskasvatuksen opettaja Riina Raussi seuraa kylpylähetkeä hymyillen: – Juhannuspuuhat ovat lapsilta lähtöisin, he rakastavat vesileikkejä ja kukkia. Nyt saa lutrata oikein luvan kanssa.
Kysyn Riinalta mielipidettä päiväkodin kestävän kehityksen toimista: – Se on ehdottoman tärkeää, se on tätä päivää. On hienoa, että monet saavat tätä kasvatusta kotona ja että pystymme tukemaan sitä. Käytämme paljon kierrätysmateriaaleja askarteluissa. Puhumme lasten kanssa paljon kaverisuhteista, kaveri- ja tunnetaidoista. Tämä työ on valtavan palkitsevaa siinä, miten paljon positiivisia ajatuksia ja oppimisen iloa lapsista välittyy.
Toimittajalla ei ole enää aikaa seurustella aikuisten kanssa, koska lapset ovat päättäneet esitellä kasvimaata. Lapsista välittyy ylpeys siitä, että he ovat itse olleet istuttamassa ja hoitamassa näitä kasveja.
Mansikat ovat neljävuotiaan Eliaksen suosikkeja. – Osa niistä on punaisia, osa vihreitä. Kun ne on isoja, me syödään ne! Olen kastellut näitä kasveja, jotta niistä tulisi painavampia, Elias kertoo ylpeänä. Hertta pitää puutarhassa puuhailusta: – Me kastellaan joka päivä ja katsotaan, ettei ole rikkaruohoja.
Mehukestit ovat alkaneet. Osa lapsista vilvoittelee nurmikolla ja osa leikkii intoa hehkuen. Lastenhoitajat Maiju ja Jenna katselevat kiipeilytelineessä puuhaavien lasten perään. Myös heistä päiväkodin opettamat vihreät arvot ovat erittäin hyvä asia: – Kestävämpää elämäntapaa on tärkeää opettaa tulevalle sukupolvelle, Maiju aloittaa ja Jenna jatkaa: – On hienoa, miten lapset oppivat pienestä pitäen, että otetaan ruokaa sen verran, mitä jaksaa syödä ja ymmärretään, että syömätön ruoka menee hukkaan. Meillä aikuisillakin se on välillä hakusessa, kun sitä syö silmillään.
Keinujen vieressä halaavat suloisesti sisarukset, 7-vuotias Sisu ja 4-vuotias Elsi. – Sisu on mun paras kaveri, Elsi kuiskaa toimittajalle esitellen samalla tekemäänsä hienoa kukkakorua.
Seitsemänvuotias Sisu on puhelias nuori mies. – Olen täällä kesälomalla, aikaisemmin olin täällä päivähoidossa. Tänään oli parasta, että otit meistä kuvia!
Sisulla on monenlaisia yritysajatuksia, joista moni liikemies olisi ylpeä. Yksi on kännyköiden ja läppäreiden korjausfirma. Sisu kertoo olevansa oikein hyvä löytämään vaikeita asetuksia puhelimesta, ja on auttanut näin esimerkiksi vanhempiaan ja sukulaisiaan.
Kukat ovat tietenkin isossa osassa juhannusjuhlaa! Lapset saivat tehdä kukkakorurannekkeita ja ottaa kukkaisia jalkakylpyjä.
– Neuvot ovat ilmaisia, mutta työ maksaa. Jos se on oikein rikki, niin voi maksaa 2 000 euroakin! nuori bisneshai paljastaa.
Juhannusjuhlilla näkyy mehulasi kädessään myös yksi vanhempi, 2-vuotiaan Tuukan ja 5-vuotiaan Heljä n äiti Kaisa Hirvelä. Kaisa on päiväkodin vanhempaintoimikunnan jäsen, ja hän työskentelee opettajana läheisessä koulussa. – Merimaja on ollut oikein hyvä meille. Tämä on sopivan pieni, ja hoitajat ja opettajat ovat mukavia. Päiväkoti on kotimme lähellä, joten tänne on helppo tulla.
Kaisa paljastaa, että kestävän kehityksen opetukset ovat osuneet lapsilla maaliin.
– Matkalla tänne viisivuotiaamme jutteli, että pitäisi kulkea vähemmän autolla, jotta tulisi vähemmän kaasua. Pitäisi kävellä enemmän. Hyvin hän on näitä asioita omaksunut, Kaisa naurahtaa.
Päiväkodilla olisi mukava viettää vaikka koko päivä, mutta nyt toimittajan on aika palata aikuisten maailmaan. Portilta Paula ja lapset vielä hihkaisevat:
– Merimaja toivottaa oikein ihanaa kesää ja juhannusta aivan jokaiselle!
Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen & Merimajan kuva-arkisto
Kaisa ja Tuukka Hirvelä. Kaisa arvostaa Merimajassa opetettuja kestävän kehityksen arvoja.
Aamunavaus
Tässä juttusarjassa kapteeni Kaisu kutsuu lukijat tuokioksi
Tampereen osaston aamukahvipöytään ja osaston työntekijöiden, jäsenten, vapaaehtoisten ja työtoiminnan asiakkaiden värikkääseen arkeen.
leivän murTamista
Kahvihuone kuohuu. Sen sijaan, että ihmiset istuisivat pöydän ympärillä rupattelemassa ja odottamassa hartaushetken alkua, he seisovat tiskin luona, nostelevat käsiään ja hälisevät. Syy paljastuu, kun sosiaaliohjaaja istuu alas ja painaa päänsä käsiinsä. Ruokatilaus on juuri tullut, ja näyttää siltä, että keittiöön on kasvanut sämpylävuori. Johanna luuli tilanneensa 30 sämpylää, mutta hän tilasikin 30 pussillista sämpylöitä! Moka tuntuu hetken suurelta, mutta sitten kaikkia jo naurattaa. Nälkäisiä suita riittää. Sämpylät eivät ole suuri ongelma. Pakastin on onneksi juuri nyt aika tyhjä.
Tässä kahvilassa ruokaillaan paljon. Neljänä päivänä viikossa täällä tarjoillaan aamiaista. Keskiviikkoisin kattaus on vähän erilainen, sillä silloin on perhekahvilan vuoro. Kahvia ja leipää kuluu sielläkin, mutta lisäksi on tarjolla maissinaksuja, pussi-smoothie-valikoima ja muuta sopivaa sormisyötävää pienille kahvilavieraille. Ruokakasseja jaamme oikeastaan vain jouluavustuksen yhteydessä. Ihan nurkan takana on Via Dian ruokajakelu, ja ruokaa
jaetaan Tampereella muutenkin monessa paikassa. Pelastusarmeijan kutsumukseksi on tässä kaupungissa muodostunut yhteisöruokailujen järjestäminen.
Osaston kahvila on viihtyisä ja moderni samaan aikaan. Meitä edeltävien upseerien aikana toteutettu remontti on onnistunut hyvin. Tila kutsuu oleskelemaan ja keskustelemaan. Aamupala Pelastusarmeijassa ei olekaan pelkästään vatsan täytettä, vaan monelle vakituiselle kävijälle tärkeä osa sosiaalista elämää. Kun pandemian aikaan ovet olivat kiinni, meiltä kyseltiin eniten sitä, milloin aamupalat alkavat uudelleen.
Ateriayhteys on monella tavalla ravitseva asia. Siihen sisältyy syvällistä teologiaakin. Ruokailemme aika ajoin yhdessä myös sunnuntaisin. Pelastusarmeijassa ei vietetä ehtoollista, mutta kutsumme Jeesuksen mukaan jokaiselle aterialle, jonka jaamme. Silloin, kun erityisesti haluamme nostaa esiin tätä leivän murtamisen siunausta, kokoonnumme rakkauden aterialle. Upseeriuram-
me alussa pientä osastoa johtaessamme teimme mieheni kanssa välillä niin, että kutsuimme avustus- ja sielunhoitoasiakkaita kanssamme syömään. Teimme ruokaa neljälle. Ne olivat tärkeitä hetkiä.
Nyt ruokaa tehdään usein neljällekymmenelle. Isossa osastossa olemme panostaneet myös vertaistukityöhön. Ryhmien kokoontumisissa olennainen osa on yhdessä syöminen. Yleensä syödään tavallista kotiruokaa: makaronilaatikkoa, kasvissosekeittoa, kanakastiketta ja riisiä. Joskus tuntuu, että kahvilaan laskeutuu suorastaan harras tunnelma, kun kaikki ovat saaneet tuoksuvan lautasen eteensä. Ihan tavallinen ruoka muuttuu juhlaruuaksi, kun saa syödä yhdessä toisten kanssa ja kun ei ole itse tarvinnut ensin miettiä, mitä haluaa syödä ja mihin on varaa, sitten valmistaa ruoka ja lopuksi vielä siivota jäljet. On hoitavaa istua valmiiseen pöytään. Yksin asuva vähävarainen ihminen saattaa syödä ihan kaikki ateriansa yksin ja valmistaa ne aina itse. Haluamme, että kahvilassamme voi saada kokemuksen palvel-
tavana olemisesta, vaikka ei olisi varaa sellaisesta ylellisyydestä maksaa.
Kesä mielessä, kesämielellä
Nyt olen uinunut ajatuksissani jo liian pitkään. Kello käy. Siemaisen teetä ja terästäydyn. Täällä onkin siirrytty puhumaan kesästä. ”Milloin yläkerran leikkipaikka pitikään siirtää alas?” minulta kysytään. Vastaan, että juhannusviikolla. Juhannusaattona kahvilamme täyttyy kaupunkijuhannuksen viettäjistä. Makkaran ja mansikoiden syöminen ja kesäiset laulut luovat juhannustunnelman jopa kaupungin kivisimpään keskustaan. Kaikilla ei ole kesämökkejä tai voimia tai rahaa lähteä juhannustapahtumiin vetten äärelle.
Jo ennen juhannusta osasto kuitenkin hiljenee, ja heinäkuun ovat melkein kaikki työntekijät lomalla. Osa vapaaehtoisista suuntaa maalle. Yhteisöruokailut jäävät tauolle, mutta nälkä ja yhteyden tarve eivät katoa kesälläkään mihinkään. Se kivistää joskus sydäntäni, mutta meidän on
välillä vedettävä henkeä, että jaksamme pitkän talven. Taukoa tarvitsevat myös he, joiden tehtäviin kuuluu vapaaehtoisten koordinointi. Meillä syödään niin paljon, että keittiössä tarvitaan paljon käsiä. Aina ei ole helppoa saada vuorolistaa täyteen.
Sunnuntaisin Pelastusarmeijassa kokoonnutaan ympäri vuoden. Loma-aikana yritämmekin tehdä kynnyksen pyhäpäivisin erityisen matalaksi. Kahvilamme muuttuu silloin kirkoksi. Se on käytännöllistä myös siivouksen kannalta. Jumalanpalvelukset ovat kotoisia, ja niihin kuuluu kahvittelua ja keskustelua. Tänä kesänä olemme saaneet kahvilakirkkoihin lyhyitä, rohkaisevia saarnatekstejä muutamilta ystävällisiltä eläkeupseereilta. Ohjelmasta vastaavat vapaaehtoiset saavat valmiin materiaalin, jossa kuitenkin on tarpeeksi tilaa Pyhän Hengen yksilölliselle työlle ja jokaisen omalle kutsumukselle – se ainakin on tavoitteemme.
”Tilataanko etsivälle työlle vielä sämpylöitä”, minulta kysytään, ”vai pitävätkö
he kesätaukoa?” Syksystä alkaen ovat vapaaehtoiset käyneet kerran viikossa kaduilla jakamassa sämpylöitä, mustikkasoppaa, suklaapatukoita ja muuta pientä ja helppoa evästä tarvitseville. Olen usein se, joka siunaa isojen reppujen kanssa liikkeelle lähtevän kaksikon matkaan. Ruoka on rakkauden teko. Muuta motivaatiota emme edes tarvitsisi, mutta kaduilla syntyy aina myös merkityksellisiä keskusteluja. Katsahdan keittiön sämpylävuorta ja helähdän nauramaan. ”Ei varmasti tarvitse ihan vielä tilata!”
Vaikka sämpylöitä olisi kuinka paljon, ei ihminen elä pelkästään leivästä. Avaan Raamatun ja hetkeksi kaikki rauhoittuvat. Ravitse, Jeesus jokainen ihminen, joka tänään kävelee ovestamme. Pöytä on katettu. Päivä voi alkaa.
Kaisu Leino kapteeni Tampereen osaston johtaja
Kuvat: Pelastusarmeijan Tampereen osasto
Osaston kesäherkkuja.
laadukas secondhand-vaaTe on ekoTeko
Pelastusarmeijan iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälät edistävät kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja tarjoamalla laadukkaita käytettyjä vaatteita. iCare-vastaava Heli Suomi ja iCare-myymälätoiminnan esihenkilö Anu Kiviniemi kertovat toiminnastamme ja pohtivat sen ekologisia näkökulmia. Artikkelin kuvissa esittelemme myymälöistämme löytyneitä kesäsesongin vaatteita.
Pelastusarmeijan myymälätoiminnan päällikkö Harri Lehti, myymälätoiminnan iCare-vastaava Heli Suomi ja iCare-myymälätoiminnan esihenkilö Anu Kiviniemi uusimman liikkeen avajaisissa Tampereen Koskikeskuksessa. Anu Kiviniemi aloitti tehtävässään vuoden alussa.
Suomalaiset ovat yksi eniten kuluttavista kansoista maailmassa. Kulutamme oman osuutemme maapallon vuotuisista luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Ylikulutuspäiväksi kutsutaan päivää, jona ihmisten kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä aiheuttamiamme kasvihuonekaasupäästöjä. Tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivä oli jo 12. huhtikuuta. Tästä syystä ekologiset valinnat ovat tärkeämpiä kuin koskaan aikaisemmin. Käytettyjen vaatteiden lahjoittaminen ja ostaminen on yksi erinomainen keino hillitä tätä huolestuttavaa kulutusta. Pelastusarmeijalla on tällä hetkellä 15 myymälää ympäri Suomen. Uusin iCare
hyväntekeväisyysmyymälä avautui huhtikuun alussa Tampereen Koskikeskukseen. Vakituista henkilökuntaa myymälöissä on 45 ja keikkatyöläisiä parisenkymmentä. Heidän esimiehenään aloitti tämän vuoden alussa Anu Kiviniemi.
– Nopeasti on aika mennyt, on ollut paljon kaikkea uutta opiskeltavaa ja sisäistettävää. Minulla on ollut paras mahdollinen tuki, Anu toteaa hymyillen iCare-vastaavalle Heli Suomelle
Kierrätetty vaate on hyvä aate
Heli ja Anu avaavat mielellään myymälätoiminnan kestävän kehityksen näkökulmia.
Näettekö, että secondhand-vaatteiden ja tuotteiden ostaminen on ekologinen teko?
Anu: – Se on ehdottomasti ekologinen päätös. Viime vuosina kestävä kehitys on ollut entistä enemmän pinnalla. Mielestäni on hienoa, että iCaren kautta voimme tuoda sitä käytännönläheisesti ihmisten lähelle. Myymälöiden uudistuttua moderneiksi iCare secondhand -myymälöiksi olemme ottaen askeleen eteenpäin perinteisestä kirpputorimyynnistä. Samalla se madaltaa kynnystä heille, joilla on ollut ennakkoluuloja kirpputoreja kohtaan.
8
Uusin iCare-myymälä avautui huhtikuussa Tampereen Koskikeskukseen. Paikalla oli monia iloisia ja innokkaita asiakkaita. Ostoksilla olivat myös ystävykset, opiskelijat Lotta ja Elli. Lotta on ”kirppisasiantuntija”, hän on tutustuttamassa Elliä secondhand-shoppailun saloihin. Somevaikuttaja Alexi Immanuel pääsi vierailemaan myymälässä ennakkoon ja teki tiiserin myymälän aarteista. Siitä Jesmina oli bongannut siistin paidan veljeään varten. Mark puolestaan iloitsi uudesta sähköpianosta. – Laitoin ihan tätä varten herätyksen! Olen niin onnellinen. Olen muusikko ja kaivannut soittamista. Nyt sain tämän huomattavasti halvemmalla kuin verkkokaupoista. Samalla liityin kanta-asiakkaaksi, sillä teillä on hyviä tarjouksia, Mark toteaa hymyillen.
Tällä aukeamalla ollaan pikniktunnelmissa! Myyjämme Peppi ja Saija Hämeenlinnan myymälästä, Heidi Turun Puutarhakadun myymälästä sekä myymälöiden ystävä Toni esittelevät iCare hyväntekeväisyysmyymälöistä löytyviä kesävaatteita. Pepin asu: Marimekon pellavapaita 38 €, pellavakietaisuhame 10 €, aurinkolasit 3 € ja piknikkori 10 €. Pepin kesäsuosikkeja ovatkin pellavavaatteet, jotka ovat kesällä erityisen hengittäviä ja mukavia. Saijan asu koostuu Marimekon raidallisesta Jokapoika-paidasta 40 €, vihreästä laukusta 3,90 € ja aurinkolaseista 4 €. – Pidän väljistä paidoista, jotka tarjoavat mukavuutta ja rentoa fiilistä lämpimillä säillä.
Heli: – On ollut nähtävissä jo vuosien ajan, että monet, jotka ovat vierastaneet käytettyjä vaatteita, ovat uskaltautuneet liikkeisiimme ostoksille. On järkevää etsiä ja löytää toivomansa vaatteet secondhandina, silloin kierrättää jo valmiiksi ostettua. Eikä pidä unohtaa myöskään hyvän tekemisen näkökulmaa – ostoksien tekeminen myymälässämme on samalla lahjoitus Pelastusarmeijan tekemälle tärkeälle työlle.
Eli laadukkaan kierrätetyn vaatteen suosiminen pikamuodin sijasta? Vaate- ja tekstiiliteollisuushan on maailman merkittävimpiä kasvihuonepäästöjen aiheuttajia.
Anu: – Nimenomaan! Näin vältetään maailman kuormittamista halpavaattei-
den tuottamisella ja suositaan kierrätettyä.
Heli: – Myymälöissämme on ollut aina tavoitteena laadukkaat vaatteet. Ne kestävät aikaa ja tuovat iloa useammallekin käyttäjälle.
Miten tällaista vaatteiden positiivista kiertoa voisi edistää?
– Jakamalla tietoa siitä, että saamme hyviä lahjoituksia ja että meiltä löytyy monenlaista laadukasta ja ihanaa vaatetta. Aiomme olla jatkossa entistä enemmän läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Kaikkein parasta viestintää on ollut, kun olemme saaneet TikTok- ja Instagramvaikuttajia oma-aloitteisesti vierailemaan myymälöissämme ja kertomaan löydöistään. Se on näkynyt huomattavana myyn-
tipiikkinä kyseisten myymälöiden myynnissä. Olemme siis tehneet asioita oikein, Heli sanoo hymyillen.
– Tämä on sitä nykyaikaa, Anu naurahtaa.
Millaisia arvoja olette ekologisuuden lisäksi havainneet asiakkaiden ostopäätöksissä?
Anu: – Asiakkaan näkökulmasta voin sanoa, että olen ollut innokas secondhandja kirpputoriasiakas jo 90-luvulta lähtien. Varattomana opiskelijana hinta oli tietenkin tärkeä pointti… mutta myös se, ettei perinteisistä kaupoista löytynyt haluamiani vaatteita. Kirppareilta voi tehdä todellisia vintage-löytöjä edulliseen hintaan.
Heli: – Jos mietimme nuoria asiakkaita, niin he ovat etsimässä omaan persoonal-
Heidin piknik-asu: paita 6,20 €, vyö 3,50 €, reppu 10,50 €, hattu 6,50 € ja aurinkolasit 2,50 €. Kengät, hame ja korut Heidin omia, mutta iCaresta ostettuja.
Tonilla kauluspaita 7,50 €, raitapaita 6,50 €, farkkusortsit 8 €, aurinkolasit 5 € ja piknik-laukku 25 €. Tonin kengät ja hattu omat, mutta secondhandtuotteena ostettu.
Peppi, Saija ja Heidi kertovat, miksi secondhandin suosiminen on ekologinen teko:
– Ostaessasi käytettyjä tavaroita et tue uusien tuotteiden valmistamista, mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ympäristövaikutuksia.
Lisäksi voit löytää ihania uniikkeja vaatekappaleita, joita löytyy vain sinun vaatekaapistasi.
Tämä trendi näkyy myös asiakkaiden ostokäyttäytymisessä:
– Hyvin monet asiakkaat haluavat tietoisesti vähentää uuden tavaran ja vaatteiden kuormitusta maailmassa ostamalla lähes kaiken kierrätettynä. He näkevät sen mahdollisuutena parantaa maailmaa.
liseen tyyliinsä sopivia vaatteita. Vanhemmat asiakkaat puolestaan arvostavat Pelastusarmeija-taustaamme. Nämä asiakkaat kommentoivat usein: ”Ihanaa, kun olette täällä. Nyt meillä on paikka, johon tuoda tavaroita.” Erityisen tärkeä työmme tausta on asiakkaille, jotka ovat itse saaneet apua Pelastusarmeijasta tai joilla on jokin muu yhteys toimintaamme.
Oikeat lahjoitukset varmistavat parhaimman avun Lahjoittamalla käyttökelpoisia vaatteita ja tuotteita voimme vähentää hävikkiä ja siitä seuraavia kuluja. Näin myyntituotot saadaan mahdollisimman suurel-
ta osin käytettyä Pelastusarmeijan tukeen kotimaan vähävaraisille.
Mitä asiakkaiden tulisi ottaa huomioon lahjoitusta tehdessään?
– Se, että tavara on puhdasta, ehjää ja hyväkuntoista. Hyvä muistisääntö on, että jos sen kehtaa antaa hyvälle ystävälle lahjaksi, silloin se on lahjoituskelpoinen.
Aiemmin iso prosentti lahjoitusmateriaalista meni hukkaan. Mikä tilanne on nykyään?
– Pahimmillaan 85 % meni hukkaan. Lahjoitusten laatu vaihteli kovas-
ti. Ymmärrämme, että tämä on lahjoittajankin näkökulmasta haastavaa, joten painotamme puhtautta ja ehjyyttä. Nykyään hyvän lahjoitustavaran suhdeluku on huomattavasti parempi, ja saamme paljon laadukasta myytävää. Siitä haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme, Heli sanoo ja jatkaa: – Osa myytäväksi kelpaamattomasta materiaalista voidaan hyödyntää. Tampereen alueella on kylmälaitevalmistaja ja autopaja, jotka ostavat puuvillatekstiiliä kilotavarana. Tarkemman lajittelun kangasmyyntiä emme pysty toteuttamaan, ja siksi huonolaatuinen vaatelahjoitus on meille aina kuluerä.
Lahjoitustavaroita otetaan vastaan iCare- ja kirpputorimyymälöissä, ja lisäksi lahjoituksia voi tehdä ulkona oleviin keräyslaatikoihin Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä, Lahdessa, Hollolassa ja Vantaan Hakkilan keskusvarastolla. Hakkilan varastoon voi lahjoittaa toimistoaikoina myös sisälle. Tänä keväänä tuli uusi lahjoitusmahdollisuus: kauppakeskuksista löytyvät puiset keräyslaatikot. Ne sijaitsevat kauppakes -
kuksien ekopisteiden tai parkkihallien läheisyydessä. Tällä hetkellä niitä on Espoon Isossa Omenassa ja Lippulaivassa, Helsingin Arabiassa, Vantaan Myyrmannissa ja Tampereen Likessä. Lisää keräyslaatikoita on tulossa, ajankohtainen tieto kannattaa tarkistaa kotisivuiltamme.
– Uudet keräyslaatikot on otettu hyvin vastaan. Ne täyttyvät nopeasti, Heli toteaa hymyillen. – Asiakkaiden on help-
po jättää kauppareissun aikana lahjoituksensa kierrätyspisteelle.
– Koronan jälkeisenä aikana monet myös arvostavat tällaista kontaktitonta mahdollisuutta lahjoittaa, Anu lisää. Keräyspisteistä löytyy usein myös muiden toimijoiden, kuten UFF:in, Fidan ja Emmyn keräyslaatikoita.
– Se antaa asiakkaille valinnanvaraa. Lisäksi monissa paikoissa on myös poistotekstiilin keräyslaatikot. Lahjoitettavan tavaran voi laittaa myymälöiden keräyslaatikoihin ja huonokuntoiset vaatteet samalla kertaa poistotekstiileihin.
Asiakkaiden luova ostosten uudelleenmuotoilu on kuitenkin hyvä juttu? – Ehdottomasti! Näemme niitä asiakkaiden somejulkaisuissa. He ovat tehneet vaatteista omanlaisensa tai esimerkiksi ommelleet verhoista hameen. Ihmiset ovat ihastuttavan kekseliäitä! Ison Omenan Kieppi Second Hand Marketissa on ollut hienoa synergiaa, kun siellä toimineen ompelimon kaveriksi tuli myymälämme ja kolme muuta isoa secondhand-liikettä. Ompelimolla on riittänyt hyvin asiakkaita, kun ihmiset ovat käyneet esimerkiksi kaventamassa housujaan, Heli naurahtaa.
Kanta-asiakkaana kesää kohti Pelastusarmeijan myymälätoiminnalla on laaja kanta-asiakasohjelma. Kantaasiakkaita on yli 40 000.
– Se on huikea määrä! Myymälöissämme on tehty paljon tiedottamistyötä, Heli ja Anu kiittelevät.
Kesä on monien juhlien aikaa! Heidin lempparikesävaatteet ovat vintage-henkisiä.
Heidilllä paita 6,50 €, laukku 8,50 € ja vyönä toimiva huivi 4,50 €, hame ja kengät Heidin omat, mutta iCaresta ostetut.
Tonilla paita 7,50 € ja huivi 3,80 €. Kengät ja housut Tonin omat, mutta myöskin iCaresta hankitut.
Kesällä on kiva mennä vaikka puistoon tai rannalle hengailemaan. Pepin asu: nappipaita 5 €, röyhelö t-paita 5 €, aurinkolasit 4 € ja raidallinen laukku 3,90 €.
Kesämekko tekee kesän. Saijalla kukkamekko 7,50 €, laukku 4 € ja aurinkolasit 2 €.
Kanta-asiakaskortin saa ladattua omaan puhelimeen. Liittyminen kanta-asiakkaaksi tapahtuu sivulla pelastusarmeija.fi/ kantis. Uutena kanta-asiakkaana ensimmäisestä vaateostoksesta saa alennusta 50 %. Yli 10 euron ostoksista saa aina 15 % alennuksen. Lisäksi on kanta-asiakaskampanjoita, joista tiedotetaan myymälöissä ja sähköpostilla kanta-asiakkaille.
Myymälät ovat auki näin kesällä normaalisti. Tiedustelen, millainen sesonki kesä on myymälöissämme:
Heli: – Se on hyvää aikaa. Vaikka Helsinki hiukan hiljenee, niin kasvua näkyy muissa liikkeissämme. Erityisesti niissä, jotka ovat lähellä mökkialueita. Mökkiläiset palaavat mielellään ostok-
sille tuttuun myymälään. Kesä on iloista ja värikästä sesonkia.
– Tänä kesänä ei sada ollenkaan, ja kaikki haluavat parhaat kesämekot päälle, Anu ennustaa naurahtaen.
Lahjoittaa saa kaikenlaisia vaatteita –sesongista piittaamatta?
– Kyllä. Myyjät lajittelevat vaatteet myymälässä. Esimerkiksi nyt kesällä tulevat toppatakit varastoidaan odottamaan talvisesonkia, Heli selventää, ja Anu kommentoi hymyillen: – Minäkin kuljetin eilen varastolle kassillisen joululiinoja.
Lopuksi haluan tietää, mitkä ovat teidän lempivaatteenne kesällä.
Heli: – Itse olen enemmän syksyn ja talven neuleihminen. Kesä on kyllä iha-
naa aikaa, ja silloin on mukavinta pitää kulahtaneita t-paitoja… varsinkin jos siinä on jokin hauska väri tai printti.
Anu: – Minulla on sellainen hirveän kulunut turkoosi mekko, jonka olen esikoista odottaessani ostanut secondhandina. Se on venynyt ja paukkunut joka suuntaan, mutta silti haluan sen joka kesä ylleni. Mekko pitäisi uusia, mutta en raaski luopua siitä, Anu nauraa ja lisää: – Ja olkihattu. Hipiäni palaa helposti, joten olkihattu on ehdoton!
Toni Kaarttinen
Kuvat:
Toni Kaarttinen, Peppiina Varjo, Saija Hyvärinen ja Neriman Selmani
elävää vetTä
Tämän kesäisen hartauden voit viettää yksin tai yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Se sopii erityisen hyvin järven tai meren rannalla vietettäväksi, mutta yhtä hyvin voit hiljentyä kotonasi. Ota tämän tekstin lisäksi esille Raamattu sekä sinulle mieluisan hengellisen laulun sanat tai äänite. Varaa kaikille osallistujille lasi raikasta vettä.
Pysähdy ja rauhoitu
Ota hyvä asento. Sulje silmäsi hetkeksi ja hengitä syvään. Ole hetki hiljaa ja anna ajatustesi asettua. Puhalla ulos arkiset mietteet. Anna itsellesi lupa rentoutua.
Juo kulaus vettä. Keskity tuntemaan, miltä vesi tuntuu, kun se valuu kehoosi ja virvoittaa. Pyydä Jumalan läsnäoloa ja siunausta hartaushetkeesi.
Virvoitu
Lue seuraavat Raamatun jakeet kaksi kertaa. Pidä tauko jokaisen kohdan lukemisen jälkeen. Anna Pyhän Hengen puheelle tilaa sydämessäsi. Lue ääneen, vaikka olisit yksin.
Te saatte riemuiten ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Jes. 12:3
Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joh. 7:37
Joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä. Joh. 4:14
Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Jes. 55: 1
Anna musiikin puhua
Kuuntele tai laula hengellinen laulu tai kuuntele jotakin sellaista instrumentaalimusiikkia, joka auttaa sinua keskittymään Jumalan läsnäoloon.
Syvenny
Lue Raamatusta 2. Moos. 17:1–7. Eläydy kertomukseen.
Mietiskele
Kuumana kesäpäivänä Raamatun kielikuvat virvoittavasta vedestä tuntuvat tuoreilta ja ne on helppo ymmärtää. Vesi on elämän edellytys. Vesi on ihanaa!
Raamattu lohduttaa meitä lukuisilla lupauksilla ehtymättömästä lähteestä ja sateista, jotka tulevat ajallaan. Toisaalta Raamatussa kuivuus on jotakin sellaista, joka kuuluu kaikkien ihmisten elämään. Jeesuskin on sen kokenut paastotessaan autiomaassa.
Kun israelilaiset Egyptin orjuudesta paetessaan ja luvattua maata etsiessään vaelsivat erämaassa, he kärsivät janosta ja kuivuudesta, vaikka olivat toimineet aivan Jumalan ohjeiden mukaisesti lähtiessään matkalle. Koettelemus matkan varrella ei ollut rangaistus. Se kuului heidän matkaansa ihmisenä ja heidän tarinaansa kansana, mutta se sai heidät nurisemaan.
Jumala ei rankaise nurisijoita – päinvastoin. Nurina saa aikaan sen, että Mooses kääntyy Jumalan puoleen ja pyytää apua. Ihme tapahtuu. Kalliosta virtaa vettä.
Elävä vesi, ikuisen elämän lähde, solisee Raamatun lehdillä. Sen lähteen nimi on Jeesus. Paavali avaa Vanhan testamentin erämaavaelluskertomusta ja kalliosta pulppuavan veden ihmettä kirjeessään korinttolaisille. Hän kirjoittaa, että israelilaiset ”joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan. Tämä kallio oli Kristus.”(1. Kor. 10:4.
Ja tosiaan. Vesi erämaassa oli ihme, joka toistui. Se kulki kansan mukana. Jumala kulki kansansa mukana. Kun joudumme erämaahan, meitä ei jätetä yksin kuivuuteen. Kun uskoamme koetellaan, kun tunnemme itsemme hengettömäksi, innottomaksi tai laiskaksi, on vettä kuitenkin saatavilla, ihan lähellämme. Se voi virvoittaa ja uudistaa. Se kastelee maan, ja maa alkaa versoa.
Miten kesän ajaksi hiljentynyt seurakuntaelämä on vaikuttanut sinuun? Koetko tänään kuivuutta jollakin elämän osaalueella? Onko tunne-elämässäsi, ihmissuhteissasi, hengellisessä elämässäsi tai arkisessa vaelluksessasi erämaan tuntua?
Millä elämän osa-alueella vesi virtaa vapaana ja ihanana? Missä kohtaa pitäisi raivata esteitä veden tieltä? Mihin pitää kaivaa puro, jotta se voi kasvaa joeksi?
Kuivuuteen ei tarvitse jäädä. Oman sisäisen elämän paraneminen voi viedä aikaa, mutta kärsivällisyys kannattaa. Jumala voi tehdä ihmeellisiä asioita niiden sydämissä, jotka vilpittömästi etsivät muutosta. Vapaana virtaavia vesiä kannattaa välillä pysähtyä ihailemaan ja kiittää niistä. Ne ovat ihmeellinen lahja. Kun tänä kesänä näet vettä – rantamaiseman, puron, suihkulähteen, viileää vettä täynnä olevan kannun – anna sen muistuttaa sinua ikuisen elämän lähteestä. Lähteen luona saat sekä kiittää että pyytää.
Rukoile
Tunnusta Jumalalle kaikki, mikä aiheuttaa sinussa häpeää ja syyllisyyttä. Pyydä häntä antamaan anteeksi kaikki syntisi. Pyydä häntä poistamaan myös väärä syyllisyys ja vahingollinen häpeä. Saat ammentaa vettä pelastuksen lähteestä. Sinun syntisi annetaan anteeksi.
Kiitä Jumalaa pelastuksen lahjasta. Kiitä Jeesuksesta ja hänen uhristaan ristillä. Kiitä ikuisen elämän lähteestä.
Avaa sydämesi Jumalan rakkaudelle ja anna hänen nähdä janosi. Kerro hänelle, millaista virvoitusta sydämesi kaipaa. Pyydä hänen apuaan ja johdatustaan.
Viivy vielä hiljaa hänen läsnäolossaan. Olet saanut täyttää maljasi. Pyydä Jumalaa näyttämään, kuinka voit jakaa saamaasi vettä toisillekin. Sinäkin voit kutsua: ”Tulkaa veden ääreen!”
Lähde liikkeelle
Pyöräytä hartioitasi. Ravistele käsiäsi. Hengitä syvään. Katsele ympärillesi. Juo kulaus vettä. Olet saanut juoda. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kaisu Leino
kapteeni
Kuva: Toni Kaarttinen
kesä osastoissa ja toimipisteissä
Kesä on rauhoittumisen ja lomailun aikaa Pelastusarmeijassakin, mutta se ei tarkoita, ettei tuolloin tapahtuisi mitään. Kyselimme parilta osastolta ja sosiaalisen työn toimipisteeltä, mitä heidän kesäänsä kuuluu.
Kuopion osasto
– Kesäkuun ajan viikkotoiminta jatkuu normaalina: Keskiviikkoisin meillä on rukous- ja raamattutunnit, torstaisin naisten käsityöpiiri, perjantaisin avoimet ovet ja sunnuntaisin jumalanpalvelus. Heinäkuussa jumalanpalvelukset jatkuvat 14. päivään saakka.
Aiomme tehdä myös yhteisen kesäretken Pelastusarmeijan kesäkongressiin Helsinkiin.
majuri Tero Saajoranta Kuopion osaston johtaja
Oulun osasto
– Hei, hyvää kesää kaikille! Kesä-, heinä- ja elokuussa Oulussa pidämme perjantaisin kesäkahvilaa avoimien ovien muodossa. Noina päivinä laulajamme laulavat kadulla ja kutsuvat ihmisiä sisään nauttimaan kahvia ja tutustumaan Armeijaan ja toisiinsa.
majuri Ave Kalme Oulun osaston johtaja
Tampereen osasto
– Meillä on Kaupunkijuhannus perjantaina 21. kesäkuuta klo 14. Ohjelmassa on kesäisiä yhteislauluja, mukavaa yhdessäoloa, makkaraa, kahvia ja hartaus.
– Kahvilakirkot toimivat 23.6.–4.8. klo 16. Kahvilakirk- ko on matalan kynnyksen kesäkirkko. Kokoonnumme sunnuntaisin osaston viihtyisään kahvilaan. Ohjelma on vähän tavallista jumalanpalvelusta lyhyempi, ja tärkeä osa sitä on keskustelu kahvikupposen äärellä. Osallistua voi toki myös kuuntelijan roolissa. Jokaisesta kahvila- kirkosta tulee koolle saapuvan seurakunnan näköinen. Tilaisuuden johtajina toimivat osaston johtajien lisäksi vapaaehtoiset osaston sotilaat. Kesän kahvilakirkkojen teema on Rohkaisua ja yhteyttä.
kapteeni Kaisu Leino Tampereen osaston johtaja
Lasten lomakoti Nummelassa
– Nummelan Lasten lomakodilla toiminta on vilkkaimmillaan juuri kesäaikaan, leirikausi käynnistyy 10. kesäkuuta. Kesäleirejä järjestetään tänä kesänä yhteensä kuusi, joista yksi on suunnattu nuorille. Leirikausi päättyy 19. heinäkuuta.
Taru Tulonen
Lasten lomakodin johtaja
Lue lisää Nummelan lomakodista ja kesäleireistä Sotahuudon 5/2024 artikkelista Ihanien kesäpäivien mahdollistaja lukuisille lapsille.
Porvoon päiväkoti Solhem
– Toukokuussa olemme käyneet metsäretkillä, missä olemme oppineet erilaisista kasveista, eläimistä, hyönteisistä ja siitä, miten pidetään huolta luonnosta. Olemme seuranneet myös, miten metsä muuttuu kevään edetessä. Toukokuussa järjestimme myös piha- juhlan kaikille perheille. Siinä lapset esiintyivät, ja saimme nauttia oman keittiömme valmistamaa herkullista ruokaa.
– Kesäkuussa päiväkodin tahti hiljenee, ja saamme nauttia yhdessä- olosta ja ulkoilusta. Yleensä käymme metsässä tai puistoissa ja myös jäätelöretkellä. Päiväkodin pihalla saamme toivottavasti nauttia hyvästä säästä, leikkiä vesileikkejä, pitää saippuakupladiskoja tai vierailla hienossa lasten tekemässä hiekkalaatikkokahvilassa.
Sofia Antman Solhemin päiväkodin johtaja
Alppikadun asumispalveluyksikkö
– Meillä on Naapurikahvit suunnitteilla kesäkuulle.
Kesän ohjelmassa on myös grillauspäiviä yhdessä
Castréninkadun tilapäisyksikön kanssa. Vuosittain olemme tehneet kesäretken asukkaiden kanssa. Olemme perustaneet oman työryhmän suunnittelemaan sitä.
– Kappalainen, kapteeni Kirill Burunov on kokoamassa jalkapallojoukkuetta, mihin toivottavasti ottaa osaa asukkaita myös meiltä. Kesäkuussa olisi sitten futisturnaus Virossa.
Mari Karlsson
Alppikadun asumispalveluyksikön johtaja
Virossa järjestettävästä jalkapalloturnauksesta voit lukea
Sotahuudon numerosta 10/2024.
Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö
– Pitäjänmäen asumispalveluiden kesään kuuluvat juhan- nusjuhla, kesäretki ja perinteinen miesten leiri. Muutoin meillä on rauhallista tapahtumien suhteen.
Pasi Lehto Pitäjänmäen asumispalveluyksikön johtaja
Hoivakoti Iltala Espoon Viherlaaksossa
– Täällä Iltalassa nautimme kesän aikana kauniista päivistä ja auringosta suurella terassillamme. Ohjelmaan kuuluu kesän aikana muun muassa juhannusjuhlat, jossa meillä on useimmiten ulkopuolinen esiintyjä luomassa tunnelmaa. Sen lisäksi grillaamme ja vietämme aikaa yhdessä. Järjestämme erilaisia pieniä tapahtumia: jäätelöbaaria, moctail-baaria, grillausta, musiikki- ja liikuntahetkiä.
– Kesän ajalle meillä on myös palkattu nuoria työntekijöitä, joiden työhön kuuluu myös asukkaiden kanssa ulkoilu ja ajanvietto. Saa nähdä, mitä he keksivät tänä kesänä! Kesällä meillä on siis paljon kaikkea mukavaa yhdessä.
Kirsi Hakkarainen
Hoivakoti Iltalan johtaja
Mitä minun osastossani tapahtuu?
Parhaan tiedon oman osastosi kesäajan ohjelmasta löydät kotisivuiltamme: pelastusarmeija.fi/loyda-meidat
Kesäkongressi Helsingissä 14.–16.6.
Pelastusarmeija järjestää eloisan ja virkistävän kesäkongressin Helsingissä. Katso tarkemmat tiedot seuraavalta aukeamalta. Lisätietoa myös kotisivuiltamme pelastusarmeija.fi
Naisten viikonloppu 20.–22.9.
Teema: Martta ja Maria, oikean tasapainon löytäminen
Ainutlaatuinen ystävyyden, oppimisen ja ylistämisen viikonloppu, jonka perustana on kertomus Martasta ja Mariasta. Raamattutunteja, hauskoja ja luovia työpajoja, Jumalaan syventymistä yhdessä. Järjestäjänä päämaja yhdessä naisupseerien kanssa. Jokaista osallistujaa pyydetään ystävällisesti maksamaan 100 euroa kuluihin. Lisätietoa sijainnista ja muista yksityiskohdista tulossa kotisivullemme myöhemmin. Seuraa tiedotusta osoitteessa pelastusarmeija.fi
minä & pelasTusarmeiJa
Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki
osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.
Tässä kuussa niihin vastaa:
Jenna
salminen lastenhoitaja
Kotkan Merimajan päiväkoti
Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?
– Vuonna 2020.
Mikä on tehtäväsi?
– Lastenhoitaja.
Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?
– Lasten kehityksen seuraaminen.
Entä turhauttavinta?
– Se tunne, kun kädet ei aina riitä.
Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?
– Kaupantädiksi.
Mikä on lempiruokasi?
– Pasta carbonara.
Rakkain harrastuksesi?
– Uinti.
Kuka on sankarisi?
– Isäni.
Saat yhden supervoiman. Mikä se olisi – ja miksi?
– Ruoan valmistus sormia napauttamalla. Kokkailu ei kuulu lempihommiini, ja sitä on tehtävä lähes päivittäin.
Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen?
– Torey Hayden: Nukkelapsi.
Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?
– Sia: Unstoppable
Voisit matkustaa minne vain. Mihin matkustaisit?
– New Yorkiin.
Mitä pelkäät?
– Pimeää.
Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen?
– Perhe ja ystävät.
Usko, toivo, rakkaus – mitä lisäisit neljänneksi?
– Rauha.
Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä?
– Siivoan ja syön herkkuja.
Hullukurisin kommellus, jonka kehtaat myöntää?
– Kiipesin kerrostalon katolle kuusivuotiaana ja huutelin, että täällä ollaan.
Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu?
– Elä joka päivä kuin se olisi viimeinen.
Mikä on ollut elämäsi paras hetki?
– Lasten syntymät.
Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Pesen välillä huvikseni pyykkiä, jotta saan puhtaan pyykin tuoksua kotiin.
Kesäkongressi 14.–16.6. Helsingissä Kaupungin
sykKeessä
Perjantaina
klo 18.00 Avajaisjuhla
Temppelissä, Uudenmaankatu 40
klo 19.30 The Nail -draamaesitys
Temppelissä, Uudenmaankatu 40
Lauantaina
klo 9.30 Aamurukous, Paasivuorenkatu 1–2
klo 11.00 Ulkoilmatilaisuus
klo 16.00 Juhlakokous
Temppelissä, Uudenmaankatu 40
klo 19.00 Gospel-konsertti
Helsingin osastossa, Castréninkatu 26
Sunnuntaina
klo 10.00 Pyhityskokous
Temppelissä, Uudenmaankatu 40
klo 13.00 Piknik Sinebrychoffin puistossa
klo 14.00 Halleluja-risteily Kauppatorilta
Hinta eläkeläisiltä ja työttömiltä 5 €, muilta 10 €. Ilmoittautuminen osoitteeseen: kongressi@pelastusarmeija.fi tai puhelimitse 050 343 1592
Viikonlopun aikana myös ohjelmaa lapsille ja nuorille!
Lämpimästi tervetuloa
Puhujavieraina
kenraali André Cox ja komentaja Silvia Cox
pelasTusarmeiJan termiT tutuksi
kongressi
Kesä on Suomessa suurten festivaalien ja juhlien aikaa. Myös monet kristilliset kirkot ja herätysliikkeet järjestävät omia kesäjuhliaan, ja niin tekee myös Pelastusarmeija. Tänä vuonna juhlimme 14.–16.6. Helsingissä teemalla ”Kaupungin sykkeessä”.
Pelastusarmeijan isoista juhlista on perinteisesti käytetty sanaa ”kongressi”. Kongressin ohjelmassa on hengellisiä kokouksia ja ulkoilmatapahtumia sekä usein myös erilaisia konsertteja. Puhujavieraiksi kutsutaan yleensä tunnettu-
ja kansainvälisiä upseereita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, ja ohjelmaa on tarjolla kaikenikäisille.
Kongresseja voidaan järjestää alueellisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Suomessa ensimmäinen kongressi järjestettiin jo alkuvuonna 1891 eli vain runsaan vuoden päästä siitä, kun Pelastusarmeija oli saapunut maahamme.
Historian aikana on toteutettu seitsemän isoa kansainvälistä kongressia, jois-
ta kuusi on pidetty Lontoossa, Pelastusarmeijan syntysijoilla. Ensimmäinen niistä järjestettiin jo vuonna 1886 ja viimeisin vuonna 2015, jolloin Pelastusarmeija täytti 150 vuotta.
Saga Lippo everstiluutnantti territorion komentaja
Olet tervetullut juhlimaan kanssamme. Katso kongressin ohjelma: pelastusarmeija.fi/kesakongressi
krigsropeT
Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.
sommar, sommar, sommar
sommarminnen
Sommar är temat och här kommer en del sommarminnen och tankar om sommar.
Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme kesän aikana.
Att springa barfota hela sommarlovet, det var sommar och frihet. Det var jobbigt att vänja sig vid att använda skor igen, när skolan startade. Fast snart var vi inne i de vanliga rutinerna.
Min bror och jag hade förmånen att få tillbringa somrarna i sommarstugan vid havet. Många sommarlov tävlade vi om vem som badade mest och flest gånger. Det betydde att vi badade varje dag på lovet, oavsett väder och många gånger per dag.
Vi hade sommarvänner, som återkom sommar efter sommar. Syskonen från Örebro och bröderna från Solna var några exempel. Varje sommar såg vi fram emot att träffas igen, så att vi kunde leka, spela fotboll, bada, klättra i träd och många andra roliga saker, som man kan göra när det är sommarlov.
Sommar är också jordgubbar, färskpotatis och sill. Är det uppehållsväder, kan
man äta utomhus. Hur härligt är inte det!
Sommar är också grönska och blommor, promenader och cykelturer, men också att läsa en god bok i skuggan under ett träd. Förutom Bibeln får det gärna vara en deckare eller kriminalroman.
När jag tänker på sommar, så är glittrande hav en underbar bild. En bild som för mig talar om evigheten, vårt kristna hopp. När jag tänker på barndomens somrar, som rymde mycket av glädje och frihet, då tänker jag också på den glädje och frihet vi har i Kristus. Vilken nåd! Låt oss vara rädda om allt vi har i Kristus och låt oss dela med oss av vårt hopp!
Låt oss också vara rädda om våra hav, vår natur, ja vi ska vårda vår jord och inte förstöra den. Vi har ett ansvar för kommande generationer, så att också de får njuta av de olika årstiderna. De ska
också få njuta av havsbad, sill och färskpotatis och jordgubbar på sommaren.
Något som hör till sommaren är bärplockning av blåbär, hallon, vinbär, hjortron och lite längre fram lingon. Även svamp kan vi hitta på sommaren, men mest på hösten förstås.
När jag tänker tillbaka på sommarloven vid havet, så är det med stor tacksamhet. Tänk att vi kunde lämna stan för att få vara på landet vid havet. Det var verkligen inte alla barn, som hade det så bra som vi. Fortfarande är det orättvist för många barn, men det är också glädjande att många samfund, som Frälsningsarmén t ex, ordnar sommaraktiviteter för barn och ungdomar.
Jag kommer också att tänka på mamma, som alltid fanns där för oss. Hon deltog och hittade på nya aktiviteter, när vi inte själva kom på något. När jag var ung vuxen var hon min bästa vän. Vi
tog långa promenader och hade viktiga samtal, inte bara sommartid utan också under hela året. Tyvärr dog hon alldeles för tidigt. Men jag är tacksam för den tid vi hade tillsammans.
Jag är också tacksam över pappa, som tog initiativet att köpa tomten vid havet. Han var mycket praktisk och byggde det mesta av sommarstugan. Den utrustades med en norsk vedkamin. På det viset kunde vi få värme, när det var kallt ute. Från början hade vi inte rinnande vatten inne. Men med tiden har en del förändrats och blivit mer modernt.
Pappa var alltid noga med återvinning, även om det inte hette så på den tiden. Han växte upp under fattiga förhållanden och ville lära sina barn att ta vara på allt. Samtidigt ville han ge sina barn
det han aldrig haft. Sommarstugan var en sådan sak och betydde väldigt mycket för hela familjen under många år.
“Sommar, sommar, sommar” är vinjetten till radioprogrammet “Sommarpratarna”. Många intressanta sommarpratare har det varit genom åren.
Tänk en dag ska vi leva i en annan verklighet, där det finns en flod med livets vatten, klar som kristall. Där finns livets träd som bär frukt tolv gånger om året och skördas varje månad. Bladen är läkande. Ingen sol eller lampa behövs, för Herren Gud ska lysa över oss. Det kan vi läsa i Uppenbarelseboken 22:1-5.
Nu till sist vill jag önska dig en riktigt skön och välsignad sommar, med både sol och regn. Sommar, sommar, sommar!
Foto: Pexels
Maud Fennvik major
Ledare för Templet kår
Foto: Toni Kaarttinen
Täyden kympin väinölä
Espoon Viherlaaksossa sijaitseva
Väinölän asumispalveluyksikkö täytti huhtikuussa 10 vuotta.
Väinölän asumispalveluyksikön johtaja Jarkko Jyräsalo kertoo Väinölässä vietetyistä 10-vuotisjuhlista (kuva 1):
– Juhlat sujuivat hienosti, ja kelikin oli hyvä. Toivotin kaikki tervetulleeksi ja pidin juhlapuheen (kuva 3). Territorion johtaja, everstiluutnantti Esa Nenonen puhui myös. Ohjelmassa oli Esan ja kapteeni Kirill Burunovin musiikkia (kuva 2) sekä Pentti Olkkosen laulu. Tarjolla oli syntymäpäiväkakkua ja muuta purtavaa sekä tietysti grillistä makkaraa. Vieraat saivat kiertää Väinölää, ja neljä asukasta esitteli myös asuntojaan. Vieraita kävi viitisenkymmentä – yhteistyökumppaneita, naapureita sekä entisiä asukkaita. Kiitos kaikilla mukana olleille! Kuvat: Teemu Leino
Hinta: 150€/2hlö/huone, 200€/1hlö/huone
Ilmoittautumiset Pelastusarmeijan paikallisen osaston kautta viimeistään 13.9.2024. Leiritiimi toivottaa kaikki tervetulleeksi!
Kapteeni Tuula Takala, majuri Metti Saajoranta ja sotilas Raija Timonen Mukana myös everstiluutnantti Saga Lippo
armeiJassa tapahTuu
Kansainvälinen määräys
Euroopan alueen kansainvälisiksi sihteereiksi kansainväliseen päämajaan määrätään
Ced ja Lyn Hills komentajan arvolla alkaen 1.7.2024 (Ced) ja 2.7.2024 (Lyn). Nykyiset Euroopan kansainväliset sihteerit, komentajat Johnny ja Eva Kleman palaavat kotiterritorioonsa Ruotsin ja Latvian territorioon. Hillsit ovat toimineet Suomen ja Viron territorion ylisihteerinä ja naistyön sihteerinä vuosina 2016–2019 ja Klemanit territorion johtajina vuosina 2013–2016.
Virallinen tiedonanto
Kapteenit Seppo ja Tuula Takala, jotka tällä hetkellä palvelevat Hämeenlinnan osastossa, vastaanottavat 1.9.2024 uuden määräyksen Helsingin osaston johtajina.
Kapteeni Maarit Vuollet, joka tällä hetkellä palvelee Helsingin osaston tiimiupseerina, vastaanottaa 1.9.2024 määräyksen Salon osaston johtajana.
Ylennetty kirkkauteen
Ritva Wartiainen majuri
22.3.2024
Eläkeupseeritoverimme, majuri Ritva Wartiainen ylennettiin kirkkauteen perjantaina 22.3.2024 Oulussa. Ritva oli syntynyt 19.8. 1934 Oulussa, ja hänet vihittiin upseeriksi vuonna 1961.
Ritva palveli aluksi useassa ruotsinkielisessä osastossa. Vuonna 1977 hän siirtyi sosiaalipalvelun puolelle kirjanpitäjäksi. Viimeinen määräys oli päämajan raha-asiain osastolla, josta Ritva jäi eläkkeelle vuonna 1989.
Ritva oli esirukoilija ja rohkaisija, jota Oulun osaston tovereiden lisäksi jäävät kaipaamaan sisarusten 12 lasta.
Luutnanttien Eliel ja Ana Vargas lisämääräys Helsingin osaston johtajina päättyy 31.8.2024, ja he jatkavat määräyksessään Itä-Helsingin lähiöprojektissa.
Luutnantit Robert ja Enni Becker, jotka tällä hetkellä palvelevat Salon osaston johtajina, vastaanottavat 1.9.2024 määräyksen Hämeenlinnan osaston johtajina.
Radio
Iltahartaus
YLE Radio 1
tiistaina 25.6. klo 18.50
Aamuhartaus
YLE Radio 1
lauantaina 13.7. klo 6.50
Radio YLE 1 hartaudet kuunneltavissa
YLE Areenassa 30 päivän ajan julkaisuajankohdasta.
Sotahuuto
Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.
KRIGSROPET
Frälsningsarméns tidning i Finland
Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto
Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €
Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 134. vuosikerta
Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki
Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki
Puhelinvaihde: (09) 681 2300
Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija
Kansallinen johtaja: everstiluutnantti Saga Lippo Vastaava toimittaja: kapteeni Kati Kivestö Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen
Toimituskunta: Saga Lippo, Kati Kivestö, Kaisu Leino, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Krista Nenonen, Heidi Vuorenoja, Toni Kaarttinen
Perustaja: William Booth
Kansainvälinen johtaja: kenraali Lyndon Buckingham
Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK
Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista.
Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere 2024 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)
Kansikuva: Neriman Selmani
uskomme
rukouksen voimaan!
Rukoilemme aamuhartauksissamme.
Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse
Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”
kuinka tulla uskoon?
Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.
Voit ottaa ensimmäisen askeleen henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa rukoilemalla esimerkiksi näin:
Kaikkivaltias Jumala, kiitos elämän lahjasta ja siitä, että olet luonut minut ainutlaatuiseksi.
Näet ja tunnet minut läpikotaisesti.
Näet, että en pysty elämään virheetöntä elämää. Ajatukseni ovat välillä negatiivisia, katkeria, ja lähimmäisenrakkaus puuttuu.
Kiitos Jumala, että annoit syntieni sovittajaksi poikasi Jeesuksen. Tässä olen, Jeesus, tule elämääni auttajakseni.
Kiitos Jeesus rakkaudestasi ja kiitos, että annat syntini anteeksi.
Kiitos Jeesus, että saan luovuttaa elämäni sinun anteeksiantaviin ja parantaviin käsiisi.
Ota minut käyttöösi. Täytä minut Hengelläsi, voimallasi ja rakkaudellasi. Aamen.
Tänä iltana Luoja kirjailee kauniimmin kuin koskaan, kultanyörein ja mitä laadukkaimmin langoin. ”Toritaidetta, aivan liian räikeät värit”, sanovat taidekriitikot, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet, että todellisuus on useimmiten runoa ihmeellisempi. Mutta minä olin siellä, tiedän, kuinka taivaan väri vaihtui violetista ja purppurasta kirkkaimpaan kadmiumkeltaiseen.
Yksi valokuva ei tee taivaalle oikeutta. Vaikka kuinka yritän, kuvakulmista ei tule ehjiä, ja värit menettävät syvyytensä. Yksikään jäljennös ei riitä. Vain se, joka on ollut paikalla, tietää, miltä kaikki näytti, kun Jumala kirjaili auringonlaskun värikkäin langoin. Se on jotenkin liian hyvää ollakseen totta.
Sama koskee Jumalan ihmeitä. Se, joka ei ole kokenut niitä, ei pysty koskaan täysin ymmärtämään. He voivat tehdä erittelyjä, mutta alkavatko he uskoa? Jumalan todellisuushan ylittää jatkuvasti kaiken, mitä olemme koskaan aikaisemmin pystyneet kuvittelemaan.
Eva Kleman komentaja Kirjasta Omin silmin (Päivä 2014).
Kuva: Toni Kaarttinen
Komentaja Eva Klemanin hartauskirja-trilogia Omin silmin, Nyt aamu tulee useammin ja Tänään elän löytyy kauppaosastostamme.
Kirjat on kuvitettu komentaja Christina Kjellgrenin kauniilla akvarellitöillä. Kirjat 5 € / kpl + postikulut. Ruotsinkielisenä saatavilla rajoitetusti.
Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi, (09) 681 2300 / Kauppaosasto
värikkäin vedoin
Hyvää sanomaa
kesäksi
Haluan tilata Sotahuudon
Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.
Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta 25 €, Muut maat, vuosikerta 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.
Tilaan itselleni Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus): Tilaan digilehden
Nimeni:
Osoitteeni:
Sähköpostini:
Puhelinnumeroni:
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Suomen
Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467
00003
Vastauslähetys
