Sivut 06–09 Kiva koulu – tehokas työkalu kouluKiusaamista vastaan Sotahuuto n 2022Elokuu n €2
KERÄYSLUPA: RA/2021/1383 AUTA TAIMOBILEPAYLAHJOITTAMALLA45355AUTAIHMISTA.FI ÅLR 2021/6434
3SOTAHUUTO tässä numerossa Sotahuuto n Krigsropet n Pelastusarmeijan lehti n Elokuu 2022 n 2 € 04 Toimitukselta 05 Tässä kuussa 06 KiVa Koulu – tehokas työkalu koulukiusaamista vastaan 10 Vuoden positiivisiaKiVa-kouluissakokemuksia ohjelmasta 12 Raamatun naiset 14 Lars HerranJohansson:huomassa elämän myrskyissä 18 Ajatuksia elämästä 20 koulukiusaamistaMotoristit vastaan 26 Minä & Pelastusarmeija 28 Mobbning förebyggs av social förstärkning och glädjen av att få berika någon annans liv 32 Armeijassa tapahtuu 34 Viimeinen sana 16 Sotahuuto on mukana juhlistamassa Pelastusarmeijan naistyön 100 vuotta Suomessa
Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi
Toinen mielenkiintoinen hanke, josta kerrom me, on Motoristit koulukiusaamista vastaan ry. Yhdistyksen perustajajäsen Ari Santaharju kertoo, kuinka hänestä, entisestä koulukiusaajasta, tuli palava sieluinen kiusaamisen vastustaja. Ihminen voi muuttua. Tämän on kokenut myös Porvoon osaston sotilas Lars Johansson, joka tun nustaa, että hän ei ole aina ollut paras versio itsestään. Lars tutustui nuorena alkoholiin, ja juominen paheni hänen lähdettyään merille. Yletön alkoholin käyttö ja krapula-aamut ahdistivat Larsia itseään, mutta hänellä ei ollut kui tenkaan voimaa lopettaa juomista – kunnes kohtaaminen Alkon edessä Pelas tusarmeijan upseerin kanssa muutti kaiken. Tästä alkoi Larsin elämässä uusi vaihe. Larsista ja hänen palvelutyöstään Pelastusarmeijassa voit lukea lisää tä män lehden sivuilta. Innoittavia lukuhetkiä! Esa Nenonen vastaavamajuri toimittaja
Kohta soivat taas koulujen kellot, ja tuhannet lapset ja nuoret rynnivät luok kahuoneisiin. Moni odottanee koulun alkua ja kavereiden tapaamista innois saan, kun taas toisille kouluun palaaminen voi olla pelottava ja ahdistava kokemus. Näin ei saisi olla yhdenkään lapsen kohdalla! Koulujen tulisi olla turvallisia ja tasa-arvoisia ympäristöjä, joissa jokainen saisi oppia uusia asioi ta ja kehittyä parhaaksi versioksi itsestään.
4 SOTAHUUTO
toimituKseltaParas mitsestäversioitenolemmeonnistuneet?
Tässä lehdessä otetaan kantaa koulukiusaamista vastaan ja esitellään KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa.
Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä. Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.
Kiusaamista vastaan
tässä kuussa Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan
5SOTAHUUTO Patrick Naud territorioneverstijohtaja
Ajat muuttuvat vauhdilla, ja mitä emme luulleet enää koskaan näkevämme Eu roopassa on taas täällä. Euroopassa so ditaan. Se muistuttaa meille, että vaikka yhteiskunnan kaikilla tasoilla on tapah tunut huomattavaa teknistä edistystä, pohjimmiltaan ihminen ei muutu. Suomi on julistettu maailman onnelli simmaksi maaksi, mutta saamme silti usein lukea, kuulla ja nähdä mediasta, että ihmisiltä puuttuu kunnollinen elä mänlaatu ja syvä onni, varsinkin näin on lasten ja teinien kohdalla. Alkoho lin ja huumeiden käyttö on valitetta vasti kasvanut monilla alueilla. Monet muut ongelmat, kuten yksinäisyys, aihe uttavat surullisia tilanteita. Kiusaaminen vaikuttaa ikävästi lasten elämään, mutta ei vain heidän: se koskettaa myös mo nia aikuisia yhteiskunnassa. Voimme li sätä näihin epämukavuudet, hämmen nyksen ja jännitteet.
Kuuntelen mielelläni evankeliumin viestiä, koska se tuo ylösnousemuksen elämään. Se on vapauttava viesti! Evan keliumin sanoma murtaa ihmissydämen kahleet. Se luo tilaa, muutosta ja todel lista iloa, vapautuksen. Se on viesti, joka kuuluu erottelematta kaiken ikäi sille ja kaikenlaisille ihmisille. Sen sa noma kertoo meille, että Jeesus on usko mattoman muutostarinan ytimessä. Hän ilmentää Jumalan rakkautta, ja minusta tuntuu, että ilman tuota ihmeellistä rak kautta sydämessämme emme voi todel la olla sovussa itsemme ja ympärilläm me olevien kanssa. ”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” 2. Kor. Olkoon5:17Kristuksen ylösnousemus sinul le apuna ja päivittäisenä toivona!
KiVa Koulu -ohjelman ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen asiantuntijat. Kehittämistyön vastuullisina johtajina ovat toimineet professori Christina Salmivalli ja erikoistutkija, psykologian tohtori Elisa Poskiparta. Professori Christina Salmivalli vastaa Sotahuudon kysymyksiin tästä tutkimusten mukaan yhdestä toimivimmista kiusaamisen vastaisista ohjelmista.
– Historiani Turun yliopiston kans sa on pitkä, saavuin tänne vuonna 1986 opiskelemaan psykologiaa. Koulukiusaa minen ja lasten vertaissuhteet ovat olleet mielenkiintoni kohde gradustani lähtien. Olen edelleen hyvin kiinnostunut siitä, millaisia tutkimuksia maailmalla on tehty koulukiusaamiseen liittyen.
KiVa Koulu -toimenpideohjelma sai al kunsa vuonna 2006, ja professori Christi na Salmivalli on ollut sen kehittämisessä mukana ohjelman alkumetreiltä lähtien.
KiVa Koulu
– Se sai alkusysäyksensä siitä, kun kulttuuri- ja opetusministeriö esitti toi veen, että kehittäisimme ohjelman pe rusopetusta antavien koulujen käyttöön. Antti Kalliomäki toimi tuolloin kulttuu ri- ja opetusministerinä. Hänellä on opet tajatausta, vaikka hänet tunnetaan pa remmin urheilumaailmasta, professori Salmivalli muistelee. – Siihen mennessä olin jo pitkään tehnyt tutkimusta aihees ta, pitänyt luentoja, kouluttanut opettajia, vieraillut vanhempainilloissa ja kouluis sa. Vuosituhannen alussa minulla oli kol legani kanssa myös pienempi opettajien koulutukseen keskittyvä interventiotut kimus. Se oli kuin esiaste tälle toimen pideohjelmalle. Jo tuolloin oli noussut ajatuksia, miten voisimme koulukiusaa mista ehkäistä ja siihen puuttua. Tällä hetkellä toimenpideohjelman puitteissa työskentelee muutama henki lö kotimaan puolella ja kansainvälisen toiminnan puolella hieman useampi. Lisäksi Christina Salmivallin johtaman ryhmän tutkijat ovat vaihtelevasti mu kana välittäen uusia tutkimustuloksia ja päivittäen ohjelmasisältöjä. Kattavasti kautta Suomen Ohjelma levisi nopeasti kautta maan. Ensimmäisenä toimintavuonna Suomen 3 000 koulusta pari tuhatta halusi liittyä mukaan. Kolmen vuoden jälkeen 90 % kaikista Suomen peruskouluista oli ohjel – tehokas työkalu kouluKiusaamista vastaan KiVa Koulu on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma.
6 SOTAHUUTO Christina Salmivalli on psykologian toh tori ja Turun yliopiston psykologian pro fessori vuodesta 2004. Hän on tutkinut lasten ja nuorten vertaissuhteita ja nii den merkitystä kehitykselle, koulukiu saamista ja sen näyttöön perustuvaa sosiaalista väliintuloa. Hänen erityisalu ettaan ovat lasten vertaissuhteet, koulu kiusaaminen, sosiaalinen kognitio ja so peutuminen ja kiusaamiseen puuttuvan toiminnan arviointi ja soveltaminen.
Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. Suomessa KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 900 koulua, ja kansainvälisesti ohjelma on käytössä parissakymmenessä maassa.
8
– Kolmas kohta on säännöllinen seu ranta – selvyys oman koulun tilanteesta. Kaikissa KiVa-kouluissa on mahdollisuus tehdä kouluvuoden lopuksi oppilail le kysely, josta koulu saa palautteen. Li säksi on henkilökuntakysely, josta koulu näkee missä määrin he ovat toteuttaneet kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä ver rattuna muihin KiVa-kouluihin. Christina toteaa, että ohjelman toi mivuutta voisi verrata pölynimuriin.
Kaikkein tiukin koeasetelma meillä oli ohjelman alussa vuosina 2006–2009 ohjelman levittäytyessä kautta Suomen. Tutkimme vaikuttavuutta satunnaiste
tulla koekontrolliasetelmalla: meillä oli 234 koulua, jotka oli satunnaisesti jaettu kokeilu- ja vertailukouluihin. Tulokset vaihtelivat ikäryhmittäin, mutta kaikissa ryhmissä saatiin tulokseksi kiusattujen ja muita kiusaavien oppilaiden määrän vähentyminen, ja hyvinvointi oli kou luissa lisääntynyt. Kaikkein vahvimmat tulokset koettiin neljäsluokkalaisten eli 10-vuotiaiden keskuudessa.
Kolme pääkohtaa Christina Salmivalli kertoo, että ohjel man toimivuus perustuu kolmeen pää kohtaan: ennaltaehkäiseviin toimiin, kiusaamiseen puutumiseen sekä sään nölliseen seurantaan. – Ennaltaehkäiseviä toimia ovat oppi tunnit, joissa keskustellaan ryhmistä ja niiden toiminnasta, muodostumisesta, ryhmäpaineesta, omista ja muiden tun teista sekä niiden tunnistamisesta. Tun neilla käydään keskustelua kiusaamises ta myös yleisellä tasolla – mitä se on ja mitä sille voi tehdä. Ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä on keskeistä se, että ha lutaan vaikuttaa koko ryhmään ja niiden normeihin. Tehdä näkyviksi asenteita, joita lapsilla on jo valmiiksi. Useimmat lapset eivät hyväksy kiusaamista, mutta he eivät välttämättä tuo esiin tätä – ja porukassa saatetaan sitten syyllistyä kiu saamiseen, tai ei osata puuttua havait tuun kiusaamiseen. – Toinen pääkohta on kiusaamiseen puuttuminen. Koulutamme koulujen hen kilökuntaa siihen, miten tilanteeseen kan nattaa puuttua. Vaikka olisi ennaltaehkäi seviä toimia, niin kaikkea kiusaamista ei pystytä estämään. Silloin on tärkeää puut tua tilanteeseen mahdollisimman nopeas ti.
Christina Salmivalli on psykologian tohtori ja Turun yliopiston psykologian professori vuodesta 2004. Hän on toiminut KiVa Koulu -toimenpide ohjelman kehittämistyön vastuullisena johtajana yhdessä erikoistutkija, psykologian tohtori Elisa Poskiparran kanssa.
7SOTAHUUTO massa mukana. Vuosien saatossa Suo messa toimivien koulujen määrä on lakkauttamisten ja yhdistymisten myö tä laskenut 2 400, ja myös ohjelmassa mukana olevien koulujen määrä on las kenut – mutta määrä on edelleen huo mattavat 900 koulua. Kaikissa KiVa Koulu -ohjelmaa toteut tavissa kouluissa kerätään vuosittain op pilaskyselyn avulla tietoa kiusaamiskoke muksista. Vuosina 2009–2017 kyselyyn on vastannut lähes 200 000 oppilasta vuosittain. Kyselyt ovat osoittaneet sekä kiusaavien että kiusatuksi joutuvien op pilaiden osuuden vähentyneen vuodesta toiseen. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely on näyttänyt kiusaamisen vähentyneen –vuonna 2017 sekä kiusatuksi joutuneiden että muita kiusaavien osuudet olivat pie nemmät kuin kertaakaan aikaisemmin täl lä vuosituhannella. Christina Salmivalli uskoo, että KiVa Koulu -ohjelman laa jalla käyttöönotolla on ollut osuutta asi aan.–
– Vaikka sinulla olisi kuinka tehokas imuri tahansa, niin se ei auta, jos sitä ei laiteta päälle ja aleta siivoamaan. Eikä myöskään riitä, että siivoaa vain kerran, vaikka sen tekisi kuinka perusteellisesti.
– Kiusaaminen ei ole välttämättä ole merkki siitä, että lapsen kasvatukses sa olisi jokin mennyt pieleen tai lapsen
– Se on pysyvä ongelma. Se on ih misryhmille valitettava, mutta luontai nen mekanismi. Meissä ihmisissä on paljon mukavia ominaisuuksia – voim me olla avuliaita, myötätuntoisia ja em paattisia, mutta luonnostaan meissä on myös tällainen kielteinen puoli. Varsin kin ryhmissä, jotka eivät perustu vapaa ehtoiseen valikoitumiseen toisin kuin ka veriporukat. Koululuokka on tästä hyvä esimerkki, näissä ryhmissä kielteiset asi at nostavat helpommin päätään.
Olet tutkinut laajasti lasten vertaissuhteita ja koulukiusaamista. Mikä on oma näkemyksesi, mistä kiusaaminen kumpuaa?
vanhempienheillevanhempiaohjelmassa-toimenpide-eiolemyöskäänunohdettu,onnetissäsaatavillaopas.
8 SOTAHUUTO
– Asioista pitää keskustella, ja tehdä selväksi, että tilanteen pitää muuttua. Siihen kuuluu monivaiheinen selvittä miskeskustelujen sarja, jossa viimeisenä vaiheena pitäisi olla seurantatapaami nen, jossa tavataan kiusaamistilanteen osapuolet. Ensin kiusatulta varmiste taan, että tilanne on muuttunut, ja sen jälkeen tavataan kiusaamiseen osallis tuneet ja annetaan heille kiitosta siitä muutoksesta, joka on tapahtunut. Jos ti lanne ei ole muuttunut, silloin on poh dittava, mikä on seuraava askel. Christina Salmivalli kertoo, että kyse lyssä 80 % kertoo tästä olleen apua. – Se on kiitettävä määrä, mutta silti 20 % sanoo, että kiusaaminen on jatku nut. Uusin tutkimushankkeemme kes kittyykin tähän ja paneutuu niihin syi hin, miksi kiusaaminen ei ole loppunut puuttumisestaToimenpideohjelmastahuolimatta. ja sen materi aaleista on tehty kolme eri versiota eri ikäryhmille.–Meillä on oppituntien tuntisuun nitelmia, digitaalisia työkaluja ja oppimis ympäristöjä ja lyhytfilmejä, sekä fiktii visiä että aitoja haastatteluja, joissa on esimerkiksi haastateltu kouluaikana kiu sattuja aikuisia. Digitaalisessa ympä ristössä meillä on kolme erilaista tieto konepeliä eri ikäryhmille. Peleissä on lisämateriaaleja tuntikokonaisuudes sa käsitellyistä aihealueista. Lisäksi on pelimäisempi osio, jossa oppilas luo it selleen avatarin, jolla hän voi liikkua vir tuaalisessa koulussa ja kohdata siellä ti lanteita, joissa toista kiusataan. Hän tekee omat ratkaisunsa ja voi seurata, miten ti lanne siitä kehittyy. Hän pääsee myös lu kemaan pelin muiden toimijoiden aja tuksia ja näkemään, millaisia reaktioita hänen valintansa muissa aiheuttaa.
8
KiVa Koulu
Perimmäinensystemaattisesti.tavoiteon vaikuttaa kaikkiin – ei vain kiusaajiin ja kiusattui hin.–
– Vaaditaan jatkuvaa työtä. Tämä on vain työkalu, ja jotta se tehoaisi, sitä on käytettävä
Vanhempiakaan ei ole unohdettu, ne tissä on luettavissa vanhempien opas ja kouluille on erilaisia materiaaleja van hempainiltoja varten esimerkiksi siitä, miten aiheesta voidaan keskustella ko tona.Tiedustelen Christinalta, onko ohjel ma kohdannut kritiikkiä. – Kyllä tätä on mediassa myös kriti soitu, harmittavasti useimmiten asiois ta, jotka eivät lainkaan kuulu ohjelman piiriin. Esimerkiksi väite, että kiusaaja ja kiusattu pakotetaan yhdessä keskuste lemaan ja pyytämään anteeksi. Jos kat soo suosituksiamme, se ei ole lainkaan näin. Kritiikki on tervetullutta, mutta toi voisin, että se perustuisi ohjelman to dellisiin sisältöihin. Meidän kaikkien asia Professori Christina Salmivallilla on vuo sikymmenten tietotaito aiheeseen liit tyen, niin kysyn vielä häneltä koulukiu saamisesta yleisellä tasolla.
Tavoitteena on, että saisimme kaik ki ryhmän jäsenet ymmärtämään, että olemme yhdessä vastuussa siitä, että kai killa on hyvä ja turvallinen olo. Halu amme heittää pallon aivan jokaiselle... miten minä toimin, kun havaitsen kiu saamista?Kiusaamistapauksiin puolestaan puu tutaan selvittämiskeskustelujen sarjalla.
Turun yliopiston psykologian laitoksel la kaksikymmentä tutkijaa, jotka tekevät jatkuvasti tutkimusta – niistä moni liit tyyLopuksikiusaamiseen.professori Christina Salmi valli paljastaa, että erittäin mielenkiin toinen tutkimus on aluillaan: – Tutkimuksessa otetaan yhteyttä 25 000 nuoreen aikuiseen, jotka ovat olleet mukana tutkimuksissamme pe ruskoululaisina 2007–2009, he ovat nyt 20–30-vuotiaita. Kutsumme heidät seu rantatutkimukseen. Olemme kiinnostu neita näkemään, miten nämä varhaiset vertaissuhteet, kiusaamisen kokemuk set, yksinäisyyden tunteet ja kaveripii rin muutokset näkyvät nuoren aikuisen elämässä – ja miten näistä lapsuudessa koetuista haasteista huolimatta voi voi da hyvin ja suorastaan kukoistaa. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen – Se miten me aikuiset käyttäydymme ja suhtaudumme toisiimme, toimii esimerkkinä lapsille ja nuorille, toteaa professori Christina Salmivalli.
Kansainväliset KiVa-kouluttajat saavat myös koulutuksen Suomesta. Aiemmin he saapuivat viikoksi Turkuun, mutta pandemia-aikana koulutus on tapahtu nutChristinaverkossa.Salmivalli kertoo Turun yli opistossa toimivan tutkimusryhmän ole van hyvin kansainvälinen; tällä hetkellä tutkijoita on Kiinasta, Koreasta, Rans kasta ja Kanadasta. – Viime vuodet ovat olleet hyvin tut kimusintensiivistä aikaa. Tämän hetken suurin tutkimusprojekti on Euroopan tut kimusneuvoston rahoittama Challengeprojekti, jonka nimissä tutkimme juuri näitä kaikkein haastavimpia tapauksia, joissa kiusaaminen ei ole loppunut, vaikka siihen on puututtu. Tämä viisi vuotinen tutkimus alkoi 2020. – Tämän lisäksi nousee aina uusia asioita. Tänään on Suomen Akatemian kokous, jossa päätetään tutkimussuun nitelmista ja hakemuksista, jotka jatku vat toiseen vaiheeseen. Meillä on täällä
Kansainvälistä toimintaa KiVa Koulu -toimenpideohjelma on he rättänyt kiinnostusta myös maailmalla, ja se on levinnyt jo lukuisiin kouluihin parissakymmenessä maassa esimerkiksi Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa. Viimeisin yh teydenotto on tullut Nigeriasta. Tarvitta essa ohjelmaan tehdään paikallisia pai notuksia.–Meillä on aina partneriorganisaatio uudessa maassa, ja heidän kanssaan kat sotaan, onko tarpeen tehdä muutoksia. Pintapuolisia muutoksia tehdään usein, kuten vaihdetaan oppaiden ja materi aalien kuvat paikalliseen kulttuuriin so piviksi. Joskus syvempääkin muutosta tehdään, mutta niin, että ohjelman ydin pysyy samana.
9SOTAHUUTO persoonallisuus olisi häiriintynyt. Eikä myöskään merkki siitä, että ryhmädy namiikka olisi aivan pielessä. Tavallisis sa ryhmissä tavalliset lapset syyllistyvät kiusaamiseen. Se, että tietoisuus ja halu vastustaa kiusaamista leviää, auttaa asi oita muuttumaan parempaan suuntaan. Näin Suomessa onkin viimeisen kym menen vuoden aikana tapahtunut. Yhä harvempi kokee joutuneensa toistuvasti kiusatuksi. Mutta toki heitä on edelleen liikaa – kärjistettynä yksikin on liikaa. Nettikiusaaminen on uusi kiusaa misen muoto, joka on tullut kasvok kain tapahtuvan kiusaamisen rinnalle. – Tyypillisimmillään kiusaaminen on kasvokkain tapahtuvaa sanallista pilk kaamista, alistamista ja nujertamista. Ai kuiset eivät aina ymmärrä, kuinka ka malaa, sietämätöntä ja traumatisoivaa se voi olla. Todetaan vain, että ne ovat sanoja, älä välitä. Pohdi kuitenkin sitä, miltä tuntuisi tulla vihamieliseen työyh teisöön joka päivä. Onko mitään, mitä me ulkopuoliset aikuiset pystyisimme tekemään asian hyväksi? – Emmehän me aikuisetkaan aina fik summin käyttäydy. Useasti huonom min kuin lapset ja nuoret – ehkä heissä on kuitenkin se parempi tulevaisuus. Se miten me aikuiset käyttäydymme ja suh taudumme toisiimme, toimii esimerkkinä lapsille ja nuorille. Samoin he oppivat meiltä, missä menee sallitun ja ei-salli tun käyttäytymisen raja. Siksi on tärkeää, että me aikuiset sanoillamme ja teoillam me osoitamme suhtautuvamme kiusaami seen hyvin vakavasti ja olemme valmiita puuttumaan siihen.
– Koulukiusaamisesta puhutaan avoi memmin ja kiusaamistilanteita tunnis tetaan paremmin. Se ymmärretään pa remmin ryhmäilmiönä, ja on huomattu, että luokan yhteishenki on paras keino ennaltaehkäistä kiusaamista. Olemme aina sanoneet, että meillä kiusaamista ei lakaista pulpetin alle, vaan jokaiseen havaittuun tapaukseen tartutaan vah vasti ja uskoen siihen, että kiusaaminen saadaan yhteispelillä loppumaan, Sinik ka Kytömäki kertoo havainnoistaan Ko rianKaramzininkoulussa. koulun rehtori Jouni Hörk kö kertaa kehitystä:
– KiVa-tunneista on tullut luonnolli nen osa koulumme toimintakulttuuria. Se on tarjonnut meille oivat työkalut, jonka perustalle olemme voineet raken taa tarvittavia toimia, Britt-Mari Norr backa tiivistää opettajiensa ajatukset.
11SOTAHUUTO
minen väheni koulussa huomattavas ti. Vuosien mittaan on tullut tuloksissa nousuja ja laskuja. On osoittautunut, että kiusaaminen on sitkeä ilmiö, jota vastaan täytyy jatkuvasti kamppailla. Ohjelman alkuvuosina sanoin kerran vanhempainillassa, että mikäli alatte lähettää kou luun oppilaiksi pelkkiä enkeleitä tai ro botteja, saamme kiusaamisen kokonaan loppumaan, muutoin kiusaamista tulee aina ilmenemään ja joudumme sitä vas taan taistelemaan. Säännöllinen työ on tuottanut koulullamme hyvää tulosta. Suorat ja avoimet keskustelut on to dettu kouluissa tehokkaiksi. – KiVa-selvittelyt kiusatun ja kiusaa jien kanssa ovat pääsääntöisesti lopetta neet kiusaamisen: oleellista on ollut se, että kaikkia osapuolia on kuultu yksitel len. Seurantakeskustelu pidetään aina parin viikon kuluttua, toisinaan useam pikin, Karamzinin koulun Kiva-tiimi ker too.Kimtonedjens skolan rehtori BrittMari Norrbacka sanoo: – Tämä on pit käjänteistä työtä. Suora ja avoin keskus telu kiusaamistapauksissa sekä selkeät säännöt sekä sopimukset ovat keskiös sä. Tänä lukuvuonna oppilaat ovat myös miettineet ja huomioineet omia vahvuuk siaan, ja olemme kerranneet ja keskus telleet siitä, miten ehkäistä netissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiu saamista.–Vuodesta ja kouluviikosta toiseen on jaksettava muistuttaa, että koulussam me ei kiusaamista sallita ja siihen puutu taan, Korian koulun rehtori Sinikka Ky tömäki tähdentää. – Olemme lisänneet pieniä twistejä, kuten KiVa-huoneentau lut jokaiseen luokkaan. Taulussa on ly hyesti ohje, mitä teet, jos sinua kiusa taan tai havaitset kiusaamista. Keväisin annamme KiVa-stipendin oppilaalle, joka on ollut KiVa Koulu -ohjelman mu kainen hyvä kaveri toisille.
tamme muita kouluja ohjelman laaduk kaassa toteuttamisessa. Kouvolan kau pungin kunniaksi haluaisin mainita, että kouluille on nyt kahtena vuotena myön netty erityinen tuntiresurssi KiVa Koulu -vastuuhenkilön työn mahdollistamisek si. 430 oppilaan alakoulu Karamzinin koulu Espoossa tuli mukaan ohjelmaan jo varhaisessa vaiheessa 2008. – Ohjelma oli silloin pilotointivai heessa, ja mukaan etsittiin kokeilukou luja. Perustimme heti neljän opettajan tiimin, joka rehtorin lisäksi osallistui koulutuksiin ja alkoi toteuttaa ohjelmaa, kertoo koulun rehtori Jouni Hörkkö Avoimuus tärkeää KiVa Koulu -ohjelman myötä on havait tu positiivista kehitystä.
Kouvolan Korian koulun kiusaamisen vastaisia julisteita.
Tiedustelen vielä lopuksi, miten opet tajat ja vanhemmat ovat suhtautuneet tä hän toimenpideohjelmaan. Karamzinin koulun KiVa-tiimi kiittelee selkeää ope tusmateriaalia ja sitä, että aikaa keskus teluille on varattu riittävästi.
– Alkuvuosina tehdyt KiVa-kyselyt näyttivät suorastaan dramaattisen hy viä tuloksia. Kyselyjen mukaan kiusaa
Samoilla linjoilla on myös Sinikka Kytömäki Korian koulusta, ja hän avaa myös vanhempien näkökulmaa: – Vanhempien suhtautuminen on ol lut pääosin positiivista. On ymmärrettä vää, että joskus vanhempien on vaikea ymmärtää, että oma lapsi on kiusannut toista. Suru ja huoli omasta lapsesta voi myös joissakin tapauksissa aiheuttaa sen, että koulun tekemät toimenpiteet tuntu vat riittämättömiltä. Pääosin yhteistyö on kuitenkin hyvin onnistunutta, ja hyvällä yhteistyöllä perheiden ja koulun kanssa päästään myös parhaisiin tuloksiin.
Toni Kaarttinen Kuvat: Kimitonedjens skola & Korian koulu
naisetRaamatun
Nooan vaimo – eksynyt nainen Muistelen lämpimästi Suomessa viet tämiämme vuosia (2009–2013) ja pal veluamme Suomen Pelastusarmeijassa. Olimme mieheni kanssa ennen sitä pal velleet kansainvälisessä päämajassa, ja vielä aiemmin asuimme ja palvelimme Ranskassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Suomesta muutimme Norjaan, ja vii meiset kuusi vuotta olemme olleet taas Alankomaissa ja palvelleet tyytyväisi nä osastoupseereina, vaikka virallises ti olemme jo eläkkeellä. Olen alun perin tanskalainen, ja siksi tunsin oloni hy vin kotoisaksi Suomen pohjoismaisessa kulttuurissa. Suomen Pelastusarmeija ei ehkä ole ihmismäärältään kovin suuri, mutta kokemukseni mukaan se on suu ri hengellisyydessään, luovuudessaan ja omistautumisessaan Jumalan missiolle. Raamatun naiset ovat oivallisia inspi raation lähteitä. Nooan vaimo kuuluu Raamatun ”eksyneisiin naisiin”. Etkö ole ikinä kuullut hänestä? Hänet mai nitaan kuitenkin viidesti 1. Mooseksen kirjassa. Nooan vaimo eli pahana ja vä kivaltaisena aikana korruptoituneessa maailmassa, joka oli kaukana siitä, mitä Jumala halusi. Vain hänen perheensä eli oikeamielisesti tuossa kulttuurissa. Hä nen miehensä oli saanut Jumalalta tar kat ohjeet rakentaa arkki. Ihmiset var masti nauroivat heille ja tekivät pilaa perheestä, sillä he olivat valinneet elä mäntavan ja käyttäytymismallin, jotka olivat ristiriidassa ympäröivän kulttuu rin kanssa. Nooan vaimo seisoi miehen sä rinnalla ja samalla eli hänen varjos saan, joten hän on voinut joskus tuntea itsensä ylenkatsotuksi tai näkymättö mäksi. Hän ei kuitenkaan luovuttanut, vaikka tilanne olisi tuntunut haastavalta.
12 SOTAHUUTO
Olen jo monta vuotta puhunut Nooan vaimosta aina sopivan hetken tullen.
Tänä vuonna vietetään Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhlaa Suomessa. Juhlistamme tätä sarjalla, jossa kansainvälisen ja kotimaisen naistyön ansiokkaat naiset tutustuttavat meidät Raamatun tärkeimpiin naisiin.
Kun olin Kongon territorion 100-vuotis juhlassa vuonna 2008, minut pyydettiin naisten kokouksen puhujaksi, ja päätin taas kertoa Nooan vaimosta: siitä, mi ten hänen saattoi olla vaikea sopeutua rooliinsa, kohtaloonsa ja miehensä pää tökseen elää oikeamielistä elämää tur meltuneeseen aikaan, miten hänestä saattoi tuntua, ettei häntä huomioitu ja että Jumala oli unohtanut hänet. Muuta ma vuosi myöhemmin tapasin Lontoos sa kongolaisen upseerin, joka muistutti minua tuosta naisten kokouksesta, jossa Rakastan kaikenlaisia juhlia, ja Suomen Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhla jos mikä on juhlan arvoinen. Olen suurimman osan upseeriurastani palvellut naistyössä, ja näkemäni perusteella uskon vilpittömästi, että Pelastusarmeijan naistyöllä on valoisa tulevaisuus edessään. Onnittelen Suomen Pelastusarmeijaa ja toivon teille viisautta ja voimaa jatkaa naisten tavoittamista Kristukselle heidän omaksi parhaakseen ja Jumalan valtakunnan hyväksi.
13SOTAHUUTO olin puhunut Nooan vaimosta. Hän ker toi palvelleensa silloin hyvin syrjäises sä osassa Kongoa, josta oli ollut kolmen päivän matka juhlapaikalle pääkaupun kiin. Hän oli osallistunut juhlaan yhdes sä osastonsa naisten kanssa. Yksi osas ton naisista oli lähtenyt mukaan hieman vastahakoisesti. Hän oli ollut naimisis sa 10 vuotta eikä ollut vieläkään saanut lapsia. Hän tunsi olonsa ulkopuoliseksi ja ylenkatsotuksi ja että Jumala oli unoh tanut hänet. Puheeni Nooan vaimos ta oli koskettanut ja lohduttanut häntä. Hän palasi juhlasta kotiin rohkaistunee na… ja synnytti 10 kuukauden kulut tua tyttövauvan. Oli täysin sattumanva raista, että tapasin tämän upseerin, joka kertoi, mitä Nooan vaimoa käsitteleväs tä kertomuksesta oli seurannut. Miten siunaavaa on kuulla, että Hen ki käyttää Raamatun eksynyttä naista rohkaistakseen tämän päivän eksynyt tä naista. Vibeke Krommenhoek komentaja
Eläimet astumassa arkkiin Nooan ja vaimon katsellessa. Seinävaate on osa Wawel Royal National Art Collectionin kokoelmaa Brysselissä Belgiassa. Komentajat Dick ja Vibeke Krommenhoek. He toimivat Suomen ja Viron territorion johtajina vuosina 2009–2013.
Porvoon osaston ovi käy. On torstaipäi vä, ja osaston johtaja, kadetti Kimmo Nordblom ja pelastussotilas Lars Johansson ovat vastaanottamassa avustusasiak kaita. Kimmo sanoo hoitavansa seuraa vat asiakastapaamiset itsenäisesti, joten siirrymme Larsin kanssa rauhalliseen nurkkaukseen.Larsillaonkerrottavanaan pelastustari na, jossa Sotahuudollakin on pieni osuu tensa.Lars on syntynyt vuonna 1953 Por voon maalaiskunnassa, Kråkön saarella. – Isoäitimme asui yhdessä perheem me kanssa. Vanhempien ollessa töissä hän hoiti minua. Hän kuului seitsemän nen päivän adventisteihin, ja hän kyl vi uskon siemenen minuun jo pienenä poikana. Kylässä oli myös vapaakirkon pyhäkoulu, jossa kävin, Lars muistelee. Viina tuli jo aikaisin osaksi Larsin elä mää. Teini-iässä sitä kului kaverien kans sa viikonlopun riennoissa. Kuusitoista vuotiaana Lars päätti lähteä merille. – Pari sukulaista oli ollut merillä, ja he jakoivat sieltä mielenkiintoisia tarinoita. Merillä viinaa tuli käytettyä aika lailla... se oli sellaista perinteistä merimieselämää. Merillä olo päättyi kuitenkin kahdeksan kuukauden jälkeen, kun toiminta laival la päättyi jäätilanteen vuoksi, enkä saanut paikkaa suuremmasta laivasta.
– Satamassa viinaa sai helposti, joten sen käyttö jatkui ahkerasti. Minulla oli yksi ystävä, jolle myös maistui. Kim passa juotiin työaikanakin, siihen ai kaan sitä ei seurailtu niin tarkasti. Kun oli hiljaa ja teki työnsä, niin kukaan ei huomauttanut.Hiljakseenalkoholinkäyttö alkoi vai kuttaa elämänlaatuun enenevässä mää rin. – Totuin siihen, etten pärjännyt il man seuraavan aamun krapularyyppyä. Putki jäi päälle. Juominen ja krapulat al koivat käydä ahdistaviksi. Nuoruusvuodet kuitenkin kuluivat juo malla. Lars tapasi 26-vuotiaana naisystävän sä satamassa, ja avoliittoon syntyi poika.
– Kun tulin neljäkymppiseksi, niin tunne vahvistui, etten jaksa enää tätä jat kuvaa viinankäyttöä. Olin koko elämä ni ollut uskossa, mutta se jäi taka-alalle. Rukoilin kyllä, että pääsisin irti viinas ta. Serkkupoikani oli tullut uskoon, ja hän kävi välillä juttelemassa ja rukoi lemassa kanssani. En saanut lopetettua, mutta juomisesta tuli aina vain kulutta vampaa. Krapulat olivat minulle psyyk kisesti hyvin ahdistavia. Masennuin ja olisin halunnut jäädä peiton alle piiloon maailmalta.MyösLarsin töissä ajat muuttuivat, ja alkoholinkäyttöön kiinnitettiin enemmän huomiota. Hän sai kirjallisia varoituksia juomisesta ja luvattomista rokulipäivis tä. Näihin aikoihin Lars sai ensikosketuk sensa Pelastusarmeijaan. Hänen edellä mainittu serkkunsa pääsi töihin Pelastus armeijan Ekebon lastenkotiin. Hän alkoi käydä Porvoon osaston kokouksissa ja houkutteli Larsin mukaan.
8
Lars elämänHerranJohansson:huomassamyrskyissä
Seuraavat vuodet Lars kokeili kaiken laista; hän oli töissä lihakaupassa, timpu rina ja rakennuksilla. Varusmiespalvelun jälkeen hän palasi rakennustyömaalle. Yksi paikoista oli Tolkkisten sataman vieressä, ja hän siirtyikin sinne. Sata massa hän teki kokonaisen työuran.
14 SOTAHUUTO
Porvoon osaston pelastussotilas Lars Johansson todistaa siitä, miten Jumala, Pelastusarmeija – ja Sotahuuto omalla pienellä osuudellaan – vaikutti siihen, että vuosikymmenien ryyppyputki vaihtui mielenrauhaan Herrassa.
Viimeiset pandemiavuodet ja Ukrainan sota pohdituttavat, mutta eivät pelota Larsia. – Olen luottanut, että Kristus suojaa. Toki koronaa vastaan olen ottanut rokotukset, sillä pitää muistaa, että Jumala on antanut lääkärit ja lääketieteen siksi, että ihmisiä voitaisiin auttaa. Toiset paranevat ihmeillä, loput lääkkeillä.
16 SOTAHUUTO – Ensin kieltäydyin, mutta sitten suos tuin. Siihen aikaan Porvoon osaston johtajina toimivat Tauno ja Maire Sal mi. Heitä seurasivat Leandro ja Martta da Silva. Kävin kokouksissa, mutta jat koin silti ryyppäämistä. Pyhän Hengen voitto viinapirusta Larsin parisuhde päättyi erimielisyyksiin, ja hän palasi lapsuudenkotiinsa Kråkön saarelle. Siellä hän asuu tänä päivänäkin.
– Jatkoin juomista, vaikka ahdistukset vain pahenivat. Rukoilin Jumalaa – sa noin, etten jaksaisi enää kauan. Muutosta ei kuitenkaan tapahtunut, ja Lars koki neljästi käyneensä aivan pohjalla. Ikävuosia oli ehtinyt kertyä jo viisikymmentä, kun tapahtui kohtaami nen, joka muutti loppuelämän suunnan.
– Kävin Alkossa ostamassa kassillisen viiniä. Ulos tullessani näin oven vieres sä Pelastusarmeijan upseerin Sotahuu toja myymässä. Leandro oli siinä keräys purkin ja lehtien kanssa. Tuskailin, etten mitenkään pääse ohitse huomaamat ta. Kaivoin taskusta muutaman kolikon purkkiin, tervehdin häntä ja kuulin itseni sanovan: ”Hei Leandro, voitko rukoilla puolestani, jotta pääsisin eroon näistä?” kilisyttäen samalla kassiani. Hän laittoi kätensä olkapäälleni ja rukoili. Tunsin, kuinka kehoni läpi löivät kylmät väreet. Purskahdin itkuun hänen olkaansa vas ten. Tunsin ja tunnustin syntisyyteni. Se oli valtava tunnemyrsky. – Kotimatkalla kuitenkin nappasin vielä huikkaa, kuten myös kotona. Äi tini oli siitä sinä iltana hyvin vihainen. Menin nukkumaan ja kun aamulla pa lasin alakertaan, äitini oli edelleen vi hainen. Sanoin hänelle, että katso mitä teen, otin jäljelle jääneet pullot ja tyh jensin ne lavuaariin. Minulla oli viikon ryyppyputki takana, ja oloni oli todella huono. Pyysin äidiltä nukahtamislääket tä, jonka hän antoi. Nukuin pahimmat univelat pois. Kun tokenin, menin A-kli nikalle pyytämään rauhoittavia, jotta sai sin nukuttua. Kun pääsin pahimmasta yli, aloin käymään A-klinikalla kahdenkeski
8
Lars kuvaa, että hänellä on nyt mielen rauha ja tunne siitä, että Jeesus on aina mukana.–Kun pohdin elämääni taaksepäin, niin Jeesus on raitistumisen lisäksi pelas tanut minut kuolemaltakin pariin ottee seen. Esimerkiksi satamassa lastasimme kerran kolmen tonnin puutavarakuor maa, joka roikkui vaijerin varassa. Yritin ottaa kiinni siitä, ja tipahdin sinne puu lastien väliin. Olisin jäänyt puristuksiin, ellei työkaverini olisi nostanut minut niskasta yli-inhimillisin voimin. – Kuten aiemmin kerroin, olin aina us kossa ja jos en sammunut, niin joka ilta lausuin iltarukouksen, mutta en tunte nut Jeesusta. Nyt tiedän, että Jeesus on ai noa tie. Olemme Pyhän Hengen temppe li, jota emme saa saastuttaa. Tänä päivänä tunnen olevani vapaa ja nautin siitä, että saan päivittäin lukea Raamattua ja hengel listä kirjallisuutta. Tunnen, että olen koko ajan yhteydessä Herraan. Uskon, että Jee sus asuu meissä Pyhän Hengen kautta. Viimeiset pandemiavuodet ja Ukrai nan sota pohdituttavat, mutta eivät pe lota Larsia. – Olen luottanut, että Kristus suojaa. Toki koronaa vastaan olen ottanut roko tukset, sillä pitää muistaa, että Jumala on antanut lääkärit ja lääketieteen siksi, että ihmisiä voitaisiin auttaa. Toiset pa ranevat ihmeillä, loput lääkkeillä. – Nyt kun elämme tätä Ukrainan krii siä, niin en henkilökohtaisesti pelkää. Enemmän olen huolissani poikani ja hänen perheensä puolesta, kun he eivät ole avanneet vielä sydäntään Jeesuksel le. Rukoilen, että näin tapahtuisi. Lars paljastaa hymyillen, että hän tietää Jumalan puhelinnumeron, se on 5015, eli Psalmi 50:15: ”Huuda minua avuksi hä dän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.” – Toinen tärkeä raa matunpaikka on Matt. 10:32: ”Joka tun nustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.” Omilla teoilla ei pelastu, vaan ainoastaan Jeesus voi mei dät pelastaa. Monet luulevat, että pitää tehdä paljon hyviä tekoja, jotta Jeesus ot taisi vastaan. Itse olen havainnut, että kun ottaa Jeesuksen vastaan, se saa aikaan sen, että haluaa tehdä hyviä tekoja. Lars todistaa lähimmäisenrakkaudesta omassa lähipiirissään. Tällä hetkellä hän pitää huolta 97-vuotiaasta äidistään, vi ralliset omaishoitajan paperit odottavat hyväksyntää.–Äitinioli pitkään omatoiminen, mut ta nyt hän kaipaa apuani. Hän tarvitsee apua pukeutumisessa, kylpyhuonekäyn neissä ja liikkumisessa. Hän kulkee pie niä matkoja rollaattorilla ja muuten is tuu pyörätuolissa. Pari kertaa hän on kaatunut niin pahasti, että on joutunut sairaalaan. Itselleni on selviö, että äidis tä pidetään huolta. Olen aina ollut ko ti-ihminen. Kuukausiani merellä lukuun ottamatta minulla ei ollut koskaan into himoa matkustaa. En koe tätä vastuuta lainkaanOsastonikäväksi.ovikäy edelleen avustusasiak kaiden tullessa vuorollaan tapaamiseen. On aika päästää Lars Kimmon avuksi. Ero tessamme Lars lähettää vielä terveiset teil le kaikille rakkaille lukijoille: – Uskokaa Jeesukseen ja Jumalaan. Apu ei aina tule heti tai tavalla, jolla odottaisi – mutta Ju mala kyllä kuulee ja auttaa. Usein tavoin, joita itse ei osaa edes odottaa. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen ”Uskokaa Jeesukseen ja Jumalaan. Apu ei aina tule heti tai tavalla, jolla odottaisi – mutta Jumala kyllä kuulee ja auttaa. ”
Palvelua lehtimyynnillä ja soppamajakassa Larsin kokemassa vaikuttavassa kohtaa misessa Pelastusarmeijan upseeri oli ol lut myymässä Sotahuutoja. Lars tunsi leh timyynnin omaksi kutsumuksekseen ja keinoksi jakaa hyvää eteenpäin. Hän on ollut ahkera myyjä. – Lehden myyminen on mukavaa. Olen saanut useita tuttuja, jotka käyvät viikoittain ostoksilla. Sielunhoidollisia keskusteluja tulee harvakseltaan, sillä kaikilla tuntuu olevan aina kovin kiire, Lars pohtii, – mutta olen saanut parin kaverin puolesta rukoilla. He sanovat ”eihän tämä tunnu miltään”, jolloin vas taan: ”Ei se aina heti tunnukaan, mutta Jumala kyllä näkee sydämeesi.” Porvoon osastossa toimii soppamajak ka, joka on hartaustilaisuus avustusasiak kaille. Tilaisuudessa lauletaan, pidetään hartaus, tarjotaan soppaa ja kahvia, ja samassa yhteydessä asiakkaille varataan ajat avustusasioiden hoitoa varten. Lars on ollut soppamajakan pyörittämisessä mukana sen alusta asti. Kolme vuotta sitten Lars päätti vihkiy tyä–sotilaaksi.Koin,että minun kuuluisi olla so tilas. Lisäksi univormu helpottaa Sota huutojen myyntiä. Ennen monet kysyi vät, mihin kerään rahaa, mutta nyt kun he näkevät puvun, he tietävät kysymät tä, Lars toteaa Pelastusarmeijanhymyillen.toimintatapaan kuu luu, että osaston johtajat vaihtuvat aika ajoin. Lars on vuosien aikana nähnyt jo lukuisia johtajia. Tiedustelen, miten hän on kokenut sen. – Olen aina tullut sinuksi heidän kans saan. Tokihan on ikävää, kun jonkun op pii tuntemaan, ja sitten joutuu heidät hyvästelemään. Seppo ja Tuula Takala olivat täällä useamman vuoden. Seppoa olen tavannut vuosittaisilla miesten vii konlopuilla.Haastatteluhetkellä Porvoon uusi osas ton johtaja, kadetti Kimmo Nordblom on ehtinyt olla tehtävässä vasta hetken. – Yhteinen aikamme on alkanut hy vin, mekin olemme jo vanhoja tuttuja miesten viikonlopuilta. Kimmo on kiva kaveri… hänellä on homma hanskassa!
17SOTAHUUTO sissä tapaamisissa. Enää minulle ei viina maistunut, enkä ole ottanut sitä kertaa kaan. Pyhä Henki pesi pois viinanhimo ni. Nyt olen ollut raitis 18 vuotta, Lars to teaa rauhallisesti.
Kristus maailmansuojaamyrskyissä
Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita.
Minulla oli kuitenkin intoa enemmän kuin taitoa, ja tein paljon virheitä. Osa virheistä oli pieniä ja ne saattoi jättää huomiotta, vaikutus oli vain hassunnä köinen kohta neuleessa. Osa virheis tä oli kuitenkin niin pahoja, että oli pak ko pyytää apua, että pääsin ylipäätään eteenpäin. Välillä meinasi hermo men nä. Tuolloin mieleeni tuli, että elämä hän on kuin villapaita! Tarvitsemme apua päästäksemme alkuun. Jonkin ai kaa voi pärjätä yksinkin, mutta tosipai kan tullen on pakko pyytää apua, yksin ei pääse eteenpäin. Virheitä tulee väis tämättä, mutta niitä voi opetella vält tämään ja korjaamaan. Ja kun tarpeek si kärsivällisesti vain jaksaa yrittää, niin ehkä jossain vaiheessa oppii myös juok suttamaan lankaa ja tekemään hienoja kuvioita. Koska on olemassa hyvät kir
18 SOTAHUUTO Ajatuksia elämästä
Olimme ostamassa minulle lankoja, ja ystäväni alkoi puhua langan juoksuttami sesta kuviota tehdessä. Se kuulosti jo niin vaikealta, että päätinkin muuttaa suunni telmaa ja kutoa vain yksinkertaisen, yksi värisen villapaidan ilman hienoja kuvioita ja langanjuoksuttamisia. Onneksi kaupan alelaarissa sattui olemaan kaunista kirja vaa lankaa, jota kutoessa saa raidat ihan kaupan päälle. Tuumasta toimeen! Kos ka en ymmärrä kirjallisista neulontaoh jeista tuon taivaallista, piti ystäväni näyt tää minulle kädestä pitäen, kuinka päästä alkuun. Vauhtiin kun pääsin, se olikin to della hauskaa ja koukuttavaa.
Moni on varmaan kuullut, kuinka elo kuvassa Forrest Gump elämää verrataan suklaarasiaan: koskaan ei tiedä mitä saa. Itselleni tuli tässä eräänä päivänä mie leen, että elämä on kuin villapaita, ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin itse tehty vil Ajatuslapaita.tuli
elämä on kuin villaPaita
mieleeni, kun vuosien jälkeen tartuin taas kutimiin. En ole koskaan ol lut käsityöihminen, ja kun kouluaikoina aloin kutoa villapaitaa, sain pitkällisen pii nan jälkeen kasaan vain etu- ja takakap paleet, jotka lopulta opettaja yhdisti lii viksi. Sen jälkeen en ole edes haaveillut tekeväni villapaitaa. Sosiaalisessa medi assa näkee, kuinka ihmiset kutovat toi nen toistaan hienompia villapaitoja, ja kun yksi ystävistänikin kertoi kutoneen sa norjalaisen villapaidan, ajattelin, että kyllähän nyt minunkin on pakko osata!
Niinpä päätin mennä ystäväni luo ja hä nen opastuksellaan kutoa itselleni hie non norjalaisen villapaidan.
naistyö100v_neulontakilpailu_13-1-2022.pdf 1 13/01/2022 9.41.53 jalliset ohjeet, kannattaisi niitä ehdotto masti opetella lukemaan. Elämä tuntuu joskus yhtä hankalalta kuin villapaidan kutominen. Elämäs sä virheiden ja epäonnistumisten jäl keen tekee joskus jopa mieli luovuttaa. Tuntuu, että omat taidot ja kärsivällisyys eivät vain riitä, valmista ei tule. Antaa olla, pitäkää tunkkinne! Paitaa kutoessa mieleeni ei kuitenkaan kertaakaan juo lahtanut lopettaa, sillä olin päättänyt, että tämän minä teen, minä osaan, ja valmiiksi on Jumalallakinsaatava!meinaa varmasti men nä ajoittain hermot kanssamme. Taasko tuo teki tuon saman virheen, eikö se jo voisi ottaa opikseen? Eikö se oppinut yh destä, kahdesta, edes kolmesta kerrasta? ”Älkää olko kuin järjettömät eläimet, kuin muulit ja hevoset, joita täytyy hilli tä suitsilla ja kuolaimilla, muuten ne ei vät suostu ohjattavaksi.” Ps. 32:9
Nyt on viimeinen hetki osallistua villasukkien suunnittelukilpailuun. Kaikki mukaan!
Sain oman villapaitani pitkällisen pon nistuksen ja apujoukkojen neuvojen jäl keen valmiiksi, ja oloni on suorastaan euforinen. Minä osasin! Todellakin yli tin itseni. Löysin itsestäni aivan uuden laista kärsivällisyyttä ja sitkeyttä enkä luovuttanut. Kunpa Jumala voisi vielä jonain päivänä olla minusta yhtä ylpeä. Heidi Vuorenoja Kuva: Mabel Amber
Onneksi myös elämässä voimme aina pyytää apua muilta, ja ennen kaikkea voimme pyytää apua Jumalalta. Raama tussa meillä on hyvät kirjalliset ohjeet, kunhan vain viitsisimme lukea ja toimia ohjeiden mukaan. Vaikka itse voisimme jättää villapaidan kesken, Jumala ei on neksi koskaan jätä työtään meissä kes ken. Joskus Jumalakin käyttää apujouk koja löytääkseen karanneet silmukat, eksyneet lampaat. Kärsivällisesti hän kutsuu meitä aina vain uudelleen, vaik ka kuinka kompuroimme ja teemme virheitä. Hän odottaa meitä luokseen ja haluaa auttaa meitä. ”Minkä olet osalleni varannut, sen sinä, Herra, viet päätökseen. Iäti kestää sinun armosi. Ethän jätä kesken kättesi työtä!” Ps.138:8. ”Minä luotan siihen, että Juma la, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.” Fil. 1:6
vastaan
Motoristit koulukiusaamista vastaan ry syntyi ajatuksesta kutsua kokoon asiasta kiinnostuneita moottoripyöräilijöitä, jotka ajaisivat näyttävänä saattueena kouluihin puhumaan oppilaille kiusaamiseen liittyvistä asioista ja ottamaan yhteisönä kantaa koulukiusaamista vastaan. Kouluvierailuita on tähän mennessä toteutettu menestyksekkäästi lukuisilla paikkakunnilla sadoissa kouluissa Raaseporista Nuorgamiin ja Närpiöstä Kuusamoon. Vastaanotto on ollut innokas, ja tällä hetkellä kouluvierailuihin on kahden vuoden jono. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Ari Santaharju on palavasieluinen kiusaamisen vastustaja: – Olen itse ollut koulukiusaaja. Jos on pystynyt tekemään pahaa, on kyettävä tekemään myös hyvää. Nyt on aika käyttää lahjojani hyvään.
8
Hiljaisen joukon voima Mitä tällainen kouluvierailu pitää sisäl lään? Perusideana on se, että motoris tit saapuvat koululle näyttävänä saattue ajona. Ohjelmarunko koostuu kolmesta 20 minuutin kokonaisuudesta. Arin silmiin syntyy innostuksen liek ki hänen kerratessaan vierailua yksityis kohtaisemmin:
Istumme kahvikupit edessämme ABCasemalla Tampereen sisääntuloväylän varressa. Motoristit koulukiusaamista vastaan ry :n perustajajäsen A ri Santa harju kertoo yhdistyksen saaneen al kunsa samankaltaisessa paikassa ja ti lanteessa vuonna 2013. – Ajatus lähti turhautumisesta. Aamu lehti oli kirjoittanut erään pienen pojan käsin kirjoitetusta lapusta, jossa hän ker toi, että häntä pelottaa mennä kouluun. Koulukiusaaminen oli ollut muutoinkin suuresti esillä. Meitä oli joukko moot toripyöräilijöitä bensiiniaseman kahvi pöydässä, jotka olimme turhautuneet ti lanteeseen, ja halusimme tehdä jotain, ottaa kantaa. Syntyi ajatus mennä paikal le moottoripyörillä, esitellä niitä lapsille ja kertoa kannastamme kiusaamiseen. Ryhmä sopi vierailun paikalliselle koululle Tampereella. Yle sai asiasta vi hiä ja uutisoi siitä. – Palaute oli huikeaa, ja kyselyjä al koi sataa. Se haastoi meidät kehittä mään tätä formaattia, ja toiminnastam me muodostui rekisteröity yhdistys, jotta pystyisimme paremmin vastaamaan ky syntään. Nyt meillä on tapahtumakoor dinaattori, joka oman päivätyönsä ohella vastaa varauksista. Minä vastaan vierai lujenVierailupyyntöjäsisällöstä.
20 SOTAHUUTO
koulukiusaamistaMotoristit
tulee edelleen run saasti – visiittiin on tällä hetkellä kah den vuoden jono. – Pandemian vuoksi toiminnassamme oli kahden vuoden tauko, mutta aloitim me vierailut toukokuun alussa, ja vierai limme joka arkipäivä kouluissa kesälomien alkuun asti. Nyt koulujen avautuessa aloi tamme jälleen, ja kautemme jatkuu syys kuun loppuun.
Ari Santaharju palavasieluinenonkiusaamisen vastustaja: – Jos on pystynyt tekemään pahaa, on kyettävä tekemään myös hyvää.
rofoniin ja muut ryhmämme jäsenet, joita on parhaimmillaan ollut 270, aset tuvat taakseni. He seisovat paikallaan, eikä heidän tarvitse sanoa mitään. Täs sä on yksi tämä projektin hienous. Suo malaiselle keskivertomiehelle on usein vaikeaa puhua ja esiintyä, niin tämä tar joaa mahdollisuuden olla vaikuttamas sa ihan vaan olemalla läsnä. Mukana on eri-ikäisiä ja erilaisia miehiä ja naisia, mikä on tärkeää – myös lapset ja nuo ret ovat keskenään erilaisia. Yhdistä vä asia on, että olemme kaikki hyväl lä asialla.Seuraavaksi Ari puhuu koululaisille 20 minuuttia. Ala- ja yläkoululaisille on eri tilaisuudet, koska heidän maailman sa ja murheensa ovat keskenään aivan erilaiset.–Puheen kärki täytyy kohdentaa. Kiu saamisessa ei ole kyse tiedon puuttees ta, vaan asenteesta ja mielikuvista. Sik si se miltä asiat näyttävät ja kuulostavat, on Puheenmerkityksellistä.jälkeentilaisuudessa esiintyy taikuri, jonka tarkoitus on keventää tun nelmaa. Esityksen jälkeen oppilaat siir tyvät pihalle tutustumaan moottoripyö riin.– Tarjoamme moninaisia tarttuma pintoja, jotka voivat resonoida nuoris sa. Opettajat voivat halutessaan käyttää näitä tapaamisemme eri puolia hyväksi ryhmäkeskustelussa. Mikään ei ole sat Kouluvierailut ovat suosittuja – visiittiin on tällä hetkellä kahden vuoden jono. Tilaisuus alkaa Ari Santaharjun puheella koululaisille muiden ryhmän jäsenten seistessä hänen takanaan. Osallistuneita jäseniä on parhaimmillaan ollut 270 yhdessä tilaisuudessa – siinä voidaan puhua hiljaisen joukon voimasta!
– Homma ei kuitenkaan perustu sii hen, että olisin valtavan taitava sanasep po, vaan tapahtuman kokonaisuuteen. Saavumme saattueena koulun pihalle, niin lähelle pääovea kuin mahdollis ta. Ennen kuin edes näkyy mitään, kuu luu jo moottorien jylinä. Se valmistaa kohtaamiseen. Oppilaat kokoontuvat juhlasaliin, ja sisääntulomusiikkimme soidessa marssimme eteen. Tartun mik
8
22 SOTAHUUTO – Vastaan tapaamisten sisällöstä, ja oma taustani on, että olen itse entinen koulukiusaaja. Se on jättänyt minuun tietynlaisen auran loppuiäkseni, minkä nämä kiusaajat tunnistavat – ja minä ky kenen tunnistamaan heidät. Kun kiusaa ja näkee minut, hän näkee itsensä.
Ari Santaharju kertoo, että yhdistyk sen tavoitteena on tuplata jäsenmäärä, sillä se mahdollistaisi kouluille täysin kustannuksettomat vierailut.
Puheen ja taikurin esityksen jälkeen oppilaat siirtyvät pihalle tutustumaan moottoripyöriin. Pyörien luona koululaisilla on mahdollisuus jutella motoristien kanssa. – Joskus yläkoululaiset tulevat kiittämään, silloin on tärkeää ottaa se oikeanlaisella kunnioituksella vastaan. Henkisesti on pitkä matka tulla antamaan palautetta tällaisesta aiheesta kaverien kuunnellessa vieressä, Ari Santaharju kertoo.
– Vaikkei olisi mahdollisuutta päästä paikalle, niin esimerkiksi yhteydet ja ta loudellinen tuki on todella arvokasta. Haluamme antaa kaikille mahdollisuu den kantaa kortensa kekoon. Meillä on esimerkiksi työporukoita, jotka ovat yh dessä maksaneet 30 euron vuosijäsenyy den. Kynnys osallistua on matala, ja täl lä tavalla voi olla mahdollistamassa, että useampi koulu pääsee osaksi tapahtumia.
8
tumanvaraista, kaikella on merkityksen sä.Pyörien luona koululaisilla on mah dollisuus jutella motoristien kanssa. Usein ympärille muodostuu hiljainen ryhmä ka vereita ihailemaan pyöriä. – Joskus yläkoululaiset tulevat kiittä mään, silloin on tärkeää ottaa se oikean laisella kunnioituksella vastaan. Hen kisesti on pitkä matka tulla antamaan palautetta tällaisesta aiheesta kaverien kuunnellessa vieressä, Ari sanoo. Koulu turvapaikkana Yhdistyksen nimi kertoo toiminnan ta voitteesta, mutta annetaan Ari Santahar jun sukeltaa syvemmälle: – Koulukiusaamisen vähentäminen on kaiken ytimessä. Lähestymme asiaa realistisesti, sillä niin kauan kuin on ih misiä, on pahuutta, sotia ja koulukiusaa mista. Meidän tulokulmamme on hiukan erilainen, sillä pyrimme siihen, että aivan jokainen, niin ”hyvä” kuin ”paha”, tarvit see suojan. Yritämme myydä ajatuksen, että koulu voisi olla paikka, jonne jokai nen voisi tulla rauhassa turvallisin mie lin.Ari pohtii, että emme voi tietää, mil lainen tilanne jollakin on kotona. Joku saattaa aamulla lähtiessään toivoa, et tei tarvitsisi enää avata kodin ovea. Täl laiselle lapselle koulu saattaa olla ainoa paikka, jossa varmasti saa lämpimän ruoan, suojan ja mahdollisuuden saada ystäviä. Jos kiusaat, pahimmillaan viet tältä lapselta sen ainoan turvan.
– Sosiaalinen toiminta on monelle mie leen, ja jäsenemme ovat löytäneet ystäviä toisistaan. Meistä on hitsautunut perhe, yh teisö, jossa ajamme hyvän asian puolesta.
– Puhuessani yläkoululaisille vetoan kunniantuntoon, mikä liittyy myös moot toripyöräkerhojen fraseologiaan. Se on hyvä tehokeino. Voihan sitä viilata pilk kua ja todeta, onko se sitten hyvä, että rii dat jatkuvat muualla. Ei tietenkään, mutta koulu on rauhoitettu. Tämä on realismia. Ei rauhankyyhkyjä ja pinkkejä sydämiä, sillä epärealistiset lupaukset johtavat toi vottomuuteen ja näköalattomuuteen. Nuoria ei saa aliarvioida. Usein myös kouluja, vanhempia ja toimijoita kriti soidaan, ettei kiusaamista saada loppu maan. Ei tietenkään, niin kauan kuin ih miset ovat ihmisiä. Mutta vähentämään pystytään, ja se on arvokasta. Siksi tällä on merkitystä. Paikka kaikille Motoristit koulukiusaamista vastaan ry:hyn kuuluu tällä hetkellä reilut 300 jäsentä. Joukossa on monenlaisia ihmi siä miehistä naisiin, nuorista partaukkoi hin, duunareista toimitusjohtajiin. Yh distävä tekijä on tahto tehdä hyvää.
– Lisäjäsenillä voisimme taata, että pystymme järjestämään vierailun mis säpäin Suomea tahansa, ilman että siitä seuraa mitään kustannuksia koululle tai vanhempainyhdistykselle.
23SOTAHUUTO
Esimerkkinä haluan kertoa Hilkka-rou vasta, joka käy nyt kahdeksattakym menettä. Hän päätti jäätyään leskeksi vuosikymmen sitten alkaa ajaa moot toripyörää. Hän löysi tätä kautta uutta merkitystä elämäänsä. Hän on sisukas rouva, joka ajaa pitkiä matkoja, satoi tai paistoi. Joskus partaiset ukot ovat joutuneet nieleskelemään pölyä katsoes saan Hilkka-mummon menoa, Ari nau rahtaa.Arikuitenkin muistuttaa, että prätkän omistaminen tai tilaisuuksiin mukaan ottaminen ei ole jäsenyyden ehto.
– Tämä on elämäntapa. Koen äärettö män mielekkääksi, jos roolissani pystyn vaikuttamaan asioihin. Se olisi rintama karkuruutta, jos en sitä tekisi. Kuten ker roin, olen itse ollut koulukiusaaja. Jos pystyy tekemään pahaa, pitää kyetä te kemään myös hyvää. Nyt on aika käyt tää lahjojani hyvään. Pahuus syö sisältä Bensiiniaseman pöydän ääressä istuu mies, jonka miehinen olemus muhkei den viiksien, paksun parran ja nahkalii vin kera voi herättää monenlaisia ennak koluuloja. 58-vuotiaan miehen elämään onkin mahtunut kaikenlaista. Arin var haisnuoruuttaa värittää mainittu men neisyys koulukiusaajana.
– Olin häijy ja verbaalisesti lahjakas, osasin sivaltaa sanan säilällä. Oli myös fyysistä väkivaltaa, mikä oli sinänsä hu vittavaa, sillä en ollut mitenkään kookas tai lihaksikas. Toimintani oli hyvin häi käilemätöntä, ja mitä tahansa saattoi olla odotettavissa. En tarvinnut impuls seja, saatoin lyödä ilman esipuheita. Oli tilanteita, jossa sanoin : ”Nyt sun kan nattaa lyödä tosi lujaa. Kun lähdet pois, joudut katsomaan olan yli.” Minulla ei ollut mitään pidäkkeitä, minussa oli jat kuva aggressiivinen palo. – Puheissani yläkoululaisille puhun tästä. Puheissani joudun elämään tä män uudestaan lävitse, ja se jättää mi nuun auran, minkä koulussa tapaamani kiusaajatkin havaitsevat. En lähde mo ralisoimaan heitä, sillä ymmärrän tätä mielen mekaniikkaa, mitä hekin käyvät läpi. Vetoan kunniantuntoon… Etkö ole mieluummin sankari kuin pahis? Kiusaamisen suhteen Ari ajautui lo pulta väkivaltaiseen kulminaatiopistee seen.–Väsyin siihen pahuuteen, sillä pa huus syö ihmistä sisältäpäin. Päätin, että nyt tämä saa loppua. Tästä puhun ny kyään kiusaajille, kerron että löydätte it senne samanlaisesta tilanteesta enem min tai myöhemmin.
Motoristit koulukiusaamista vastaan ry:n perustajajäsen ja Sons of Abraham -moottoripyöräkerhon presidentti Ari Santaharju paljastaa, että koulukiusaa misen vastainen kampanja on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.
– Näillä jäsenmaksuilla pystyisimme kustantamaan koko toimintakauden. Täl lä hetkellä korvaus koostuu kilometrikor vauksista ja mahdollisista majoituskustan nuksista, luento- tai esiintymispalkkiota emme ota ohjelmassa esiintyvän taikurin pientä palkkiota lukuun ottamatta. Tiedustelen, millainen merkitys tällä toiminnalla on miehelle itselleen.
24 SOTAHUUTO
– Minulla ei ollut kiusaamiseen mi tään syytä. Siinä ei ollut mitään kun niakasta, se oli minulle vain ajantap poväline. Olin kyllä itsekin kokenut kiusaamista, ja olisi helppoa todeta, että se johtui näistä omista kiusaamisen ko kemuksista – mutta ei, näin en kokenut. Myöskään kaveripiirillä ei ollut vaiku tusta, olin yksinäinen susi. En kiusaami sella saanut minkäänlaista suosiota. Ari paljastaa, että kiusaaminen oli sekä verbaalista että fyysistä. Kohteena saattoi olla kuka tahansa.
– Olemme olleet esittelemässä toimintaamme Italiassa Sienan kaupungin kutsumana. Tämä kampanja toimii kansanomaisuudellaan ja matalalla osallistumiskynnyksellään, joten näen selkeästi, että tässä on kansainvälistäkin potentiaalia.
8
25SOTAHUUTO
Hengellisen elämän kierroksella ohitettavat Aikuisiällä kristillinen usko ja moottori pyörät tulivat Arin elämään. Nämä kak si yhdistyivät Sons of Abrahamissa – Ab rahamin pojissa. Sons of Abraham MCC on vuonna 2010 perustettu monenlais ta hyväntekeväisyystyötä tekevä kristil linen moottoripyöräkerho Tampereelta, joka järjestää myös erilaisia yleisötapah tumia moottoripyöräkirkoista rock-kon sertteihin. Se tarjoaa kristillisen yhteisön kaikille moottoripyöräilystä ja moottori pyörähenkisistä tapahtumista kiinnostu neille. Ari Santaharju toimii kerhon pre sidenttinä.–Kristillisten asioiden alkaessa kiin nostaa minun oli vaikeaa löytää sopi vaa, mielekästä yhteisöä ja seurakun taa. Väheksymättä rakkaita veljiämme toisten kristillisten moottoripyöräker hojen painotukset olivat erilaiset. Meitä oli muutamia, jotka emme olleet löytä neet paikkaamme, ja päädyimme perus tamaan oman kerhon.
Sons of Abraham MCC on vuonna 2010 perustettu monenlaista hyväntekeväisyystyötä tekevä kristillinen moottoripyöräkerho Tampereelta, joka järjestää myös erilaisia yleisötapahtumia moottoripyöräkirkoista rock-konsertteihin.
– Se on ollut polveileva matka, jon ka vaiheet ovat opettaneet paljon. Armo on se, mikä on noussut päällimmäiseksi – armo on kaiken punainen lanka. Aurinko matkaa bensapumppujen taakse ja varjot pitenevät bensantahri malla asfaltilla, joten on aika kiittää Aria tästä mielenkiintoisesta hetkestä. Näinä päivinä pienet koululaiset palaavat kou lutielle, ja hyvästiksi Ari lähettää heille tärkeän viestin: – Katso vasemmalle, oikealle ja vielä kerran vasemmalle. Tämä pätee niin lii kenteeseen kuin kouluunkin, tarkoitta en sitä, että muistetaan ottaa toiset huo mioon. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen, MMKV ry:n ja Sons of Abrahamin kuva-arkistot Haluatko liittyä mukaan tai tukea toimintaa? Lisätietoa kotisivuilta: mkkv.fi ja sonsofabrahammcc.fi
– Olemme hengellisen elämän kierroksella ohitettavia, Ari nauraa hersyvästi.
– Olimme herrasmiehiä, jotka olivat kiinnostuneita kristillisistä asioista, mut temme ehkä käyttäytyneet niin pyhi myksellisesti, Ari naurahtaa. – Kerhon nimi ja ajatus juontaa Galatalaiskirjeen kolmanteen lukuun. Abraham oli kol men uskonnon – kristittyjen, juutalais ten, muslimien – kantaisä. Tämä antaa meille myös mahdollisuuden kohdata monenlaisia ihmisiä. Kerho koostuukin monenmoisesta kulkijasta. Mukana on ortodoksimunk ki Valamon luostarista, ja eräs rabbikin on osoittanut kiinnostusta liittyä mu kaan.–Meitä on kaikilta elämän aloilta. Yhteistä meille on se, että olemme ta valla tai toisella saaneet siipeemme. Keskuudessamme on myös monia van hoja väkivallantekijöitä ja juoppoja, jo ten meissä on moottoripyöräkerhoksi kaikki tarvittava katu-uskottavuus. Mei dän ei tarvitse todistaa mitään ryyppää mällä tai riehumalla. – Täydellistä seurakuntaa ei ole. Ja jos olisi, ei meitä sinne huolittaisi. Käy tämme itsestämme termiä sekundaus kovaiset, olemme hengellisen elämän kierroksella ohitettavia, Ari nauraa her syvästi. – Olemuksemme saattaa häm mentää – näytämme pahalta, mutta teem meArihyvää.kertoo, että näkemys omasta hen gellisyydestä on vuosien mittaan kristal lisoitunut.
Aikuisiällä kristillinen usko ja moottoripyörät tulivat Arin elämään. Nämä kaksi yhdistyivät Sons of Abrahamissa – Abrahamin pojissa.
Mitä teet vapaa-ajalla? – Harrastan kiipeilyä sisätiloissa tai luonnon kalliolla ja kesäisin purjeh din mahdollisuuksien mukaan. Muuten kuuntelen Yamandu Costan levyjä. Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit?
26 SOTAHUUTO
Mitä opiskelet? – Opiskelen Aalto-yliopistossa,informaatioverkostojajakoetanopintojen ohella perustaa ensimmäistä firmaa yhdessä ystävän kanssa.
Tässä kuussa niihin vastaa: joão hämäläinen Pelastusarmeijan ystävä Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran? – Synnyin siihen! Ikuinen koti siis!
– Batman on ollut viime aikoina elo kuvakankailla. Ehkä kokeilisin samais tua hänen rooliinsa, kerta kaikkiaan moniulotteinen ja kiinnostava hahmo. Toinen hyvä vaihtoehto olisi Charlie Chaplin! Kuka on sankarisi? – Omat vanhempani, ja esikuvana kuitenkin Jeesus ja hänen antamansa esimerkit.
– Se taisi olla Linkin Parkin Minutes to Midnight. Edelleen hyvä levy!
– Se on vaihtunut: alussa keittiömestari Ratatouille-elokuvan inspiroimana, sit ten liikennelentäjä, myöhemmin muu sikko. Nyt haluan isona olla oma itseni.
minä Pelastusarmeija&
Entä turhauttavinta?
Missä kaikessa olet ollut mukana Armeijassa? – Lasten- ja nuorisoleireillä, monissa kongresseissa, Hyvinkään shakkiker hossa, nuorille suunnatuissa YP-tiimin tapahtumissa, musiikkileireillä Portuga lissa ja totta kai joka sunnuntai kokouk sessa vanhempien kanssa. Millä tavoin olet nyt Armeijan yhteydessä mukana? – Nykyään käyn sunnuntaivapaina Kal lion kokouksissa yhdessä isomummon Martta Hämäläisen kanssa.
Mikä on lempitapasi lomailla?
Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.
Mikä siinä on mielenkiintoisinta? – Opiskelualaltani valmistuu yhteis kunnallisesti valveutuneita insinöörejä. Kiva on saada työkaluja, joilla toimia kehittämässä yhteiskuntaa sekä poh tia ja oppia suunnittelemaan tulevai suuden maailmaa. Uskon, että voimme vaikuttaa asioihin.
– Välillä maailman meno ja vauhti saa aikaan tunteen, että on sumun peitossa eikä näe tätä päivää kauemmas. Tämä tunne saattaa vallata ajatukset ja mie len, mutta kyllä me aina pärjäämme, näin uskon.
Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?
– Suomen luonnon keskellä tai Brasiliassa sukulaisten luona. Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit?
– Itseni menettämistä. Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen?
Mikä on paras neuvo, joka sinulle on koskaan annettu?
Kuvat: João Hämäläisen kuva-albumi
– Hyttyset, en tiedä onko niille vielä kään löydetty ekologista lokeroa. Mitä pelkäät?
– Taru Sormusten Herrasta -sarjan kaikki osat, jotta pääsisi lukemaan ne kerrankin.
Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?
– Michael Jackson – Don’t Stop ’til You Get Enough. Vapaa-ajallaan João harrastaa kalliokiipeilyä ja purjehdusta. João käy Pelastusarmeijan Helsingin osaston kokouksissayhdessä isomummo Martta Hämäläisen kanssa. Isomummo Martta testaamassa VR-laseja.
Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Keräilen villiyrttejä ja niin sanottuja roskakasveja syötäväksi, esimerkiksi nok kosia, maitohorsmaa ja isomaksaruohoa.
– Niitä on monta, mutta sellaiset, joissa ihmissuhteet pääsevät eheyty mään. En tiedä, onko mitään kauniim paa kuin anteeksianto. Mikä on tärkeintä elämässäsi?
Mikä on ollut elämäsi paras hetki?
– Huomaavaisuuttani muita kohtaan –ja itsepäisyys on välillä ihan hyödyksi.
Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?
– Isovaarini David Hämäläisen kanssa. Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle?
– Tasapaino ja yhteys itseeni sekä elä mäni tärkeisiin asioihin ja ihmisiin.
– ”Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vas ta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.” Matteus 7:5. Tämä pitää nöyränä. Mitä rakastat itsessäsi eniten?
27SOTAHUUTO
mobbning förebyggs aV social förstärKning och glädjen aV att få berika någon annans liv Jag kom med i Frälsningsarméns verksamhet då kårens nya officerare en dag besökte skolans morgonsamling och berättade om ett nytt barn- och ungdomsarbete. Vad var så tilldragande med det besöket? Den glädje, inspiration och anda som de utstrålade, just en sådan kärleksfull omsorg som Jesus visade.
I sitt tal till barnen konstaterade presi denten att ingen kan öka sin egen po pularitet genom att trycka ner en annan. Det är bra att få mobbaren att tänka efter vad som får hen att boosta sig själv på andras bekostnad och att ett dylikt tän kesätt bottnar i en djup svaghet. Presi denten efterlyste främst kamratskap, för ståelse för att tillsammans är vi starkare, och att vi när vi hjälper dem som har det svårt, blir styrkta själva av att ha utfört en god gärning. Att i Kristi namn visa omsorg om dem som lider nöd och har det svårt Bibeln har i alla tider uppmanat Guds folk att ha omsorg om dem som är fat tiga och marginaliserade. Att älska sin nästa är att älska Gud, Matt. 22:37-40; att visa sin nästa respekt, värdighet och hopp som den människa skapad till
Skolans uppgift är att se till att alla mår bra och känner sig trygga samt att inlär ningsatmosfären är god. I sin hälsning på självständighetsdagen 2020 påpeka de republikens president Sauli Niinistö att den starkaste är den som motarbetar Konstnärenmobbning.
Det är ju viktigt både i skolvärlden och i livet i övrigt att få tillhöra en grupp och inte bli lämnad ensam.
Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme elokuun aikana.
Jope Ruonansuu berätta de öppet om den mobbning han utsat tes för i skolan Syväkankaan koulu. På konstnärens minneskonsert lovade vår president att besöka skolan i fråga, tala om skolmobbning och vikten av att stå upp emot det.
28 SOTAHUUTO KrigsroPet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.
Sociala påfrestningar kan leda till mobbning, trots att personen i fråga inte hade för avsikt att bli en mobbare Även om vi inte vill vår bästa vän nå gonting illa, ger vi ändå efter för socialt gruppförtryck. Skolkompisen kan ham na i en pinsam situation åt vilken hela klassen skrattar. Måste jag då välja på vems sida jag står? Blir jag också mob bad om jag tar den mobbades parti och försvarar honom/henne? När vi inser att Jesus led för oss, och också lider med oss, förstår han ju oss eftersom han utstod detsamma som vi. Jesus hade som vana, och har det fort farande, att hjälpa dem som innehar en svagare social ställning och är margina liserade. Hans helhjärtade engagemang att visa att Guds kärlek återspeglas i om sorg om nästan, att hängivet försvara dem som inte kunde föra sin egen talan, att tillrättavisa de likgiltiga, men också att se möjligheter till förbättringar hos dem som ansågs onda. Vi har kanske svårt att förlåta dem som har förbrutit sig mot oss. Men det var på korset som Jesus bad Gud Fader att för låta dem, för de vet inte vad de gör. Jesu budskap är att vi ska älska våra fiender och förlåta dem. Inte endast sju gånger utan sjuttiosju gånger. Jesus brydde sig om människorna, han mötte dem i just den stunden och livs situationen de befann sig. I den helige Andes kraft kan vi höja oss över rådan de omständigheter. Ska vi försöka uppleva glädjen av att berika någon annans liv? Folk har stor potential och kunskap och många slags intressen, vilka inte all tid kommer till sin rätt förrän de hamnar i gynnsamma förhållanden med föräld rars och kompisars stöd.
Social förstärkning betyder att stöda och uppmuntra människor till att gå framåt i livet, och att försöka finna de bästa si dorna hos var och en, och få dem att Närblomstra.vivärdesätter och uppmuntrar fram åtanda blir en människa varse sin egen kraft och börjar se sitt eget värde, och då blir också prestationerna bättre. Hen blir inspirerad och vill utveckla sina fär digheter vidare. Detta igen uppmuntrar till en sund självkänsla som bidrar till ökat mod och öppnar för nya möjlighe Viter.alla kan bidra till en godtagande at mosfär i vår omgivning. Ofta vill inte barnet eller den unga berätta om mobb ning för någon, av rädsla för åhörarens häftiga reaktion. Tillit är en mycket vik tig egenskap, och en sådan tillit får inte bli ett slagträ i ett senare skede. Trots att mobbningen stannar av har den kanske ändå lämnat bestående spår i bar nets eller den ungas självkänsla. Hjälp du den mobbade att stärka sitt självför troende, känna glädje och njuta av livet.
Enligt Brottsofferjouren (RIKU Rikosuhripäivystys) råkar ”cirka 15 procent av barn och unga ut för olika former av mobbning och våld i skolan. Att använda våld, att hota, att göra sig skyldig till ärekränkning eller att förstöra egendom är i alla sina for mer förbjudet i lag och kan även uppfylla kännetecknen för brott.”
Social motverkarförstärkningmobbning
29SOTAHUUTO
”Det är ju viktigt både i skolvärlden och i livet i övrigt att få tillhöra en grupp och inte bli lämnad ensam. ”
RIKU: ”Barn och unga som mobbas mås te utstå spänning, rädsla och ångest varje dag. De negativa känslor som mobbning och våld orsakar kan snabbt lämna spår i barnets självkänsla och sinne. I värsta fall kan mobbning göra livet svårt ännu som vuxen. Upprepad mobbning är våld som ett Våldshandlingarmaktmedel.eller hot om våld hin drar den mobbade från att agera. Ofta känner den mobbade sig ensam och ut anför. Skamkänslor gör mobbningen vär re och höjer tröskeln för att söka hjälp. Den mobbade vågar tyvärr endast sällan berätta om saken för någon.” Det är skrämmande att ens tänka hur stor förlusten är för den människa som inte vågar förverkliga sina drömmar eller ut veckla sina intressen. Det är svårt att fö reställa sig vad allt det finländska kultur livet hade gått miste om ifall konstnären Jope Ruonansuu skulle ha gett upp in för den rädsla mobbningen åstadkom, avstått från sina drömmar som han inte skulle ha vågat förverkliga på grund av socialt förtryck och negativ kritik.
Guds avbild hen är och som Gud älskar och vilken han erbjuder frälsning ge nom Jesus Kristus.
Trots orsak till eventuell tillrättavisning, kan kritiken framföras i en positiv anda. All motivation bör alltid vara kärlek och sökande efter den andras bästa. Christian Karlsson frälsningssoldatBorgå
LöyDä lähIn mYyMäläsI: kEslIHaNiAPElAsTuSaRmEiJa.fI/mYyMaLaTöyTöjäään!OPiSkElIjA-aLeNnUs-20%
31SOTAHUUTO Territorion pe–laRadissonHelsingissänaistenpäivätyhteisetBluSeaside-hotellissa14.–15.10.2022
Pelastusarmeijan naistyö 100 Suomessavuotta1922-2022 Sivut 11–15 kadettimme enni Kulmala: nuorissa On tOivo Sivut 06–10 patas-tiiminkarvaisettyökaverit2022TammikuuSotahuuto Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo maailmanlaajuisestaPelastusarmeijantyöstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. KRIGSROPET Frälsningsarméns tidning i äänenkannattajaPelastusarmeijanFinlandvirallinenSuomessa 132. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: majuri Esa Nenonen Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei pyytämättömistävastaakirjoituksistaPainopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2022 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu) Kansikuva: anatols Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Sotahuuto n 2022Elokuu n €2SOTAHUUTO
Ilmoittautumiset Pelastusarmeijan paikallisen osaston kautta 31.8.2022 mennessä.
Lisätietoja: pelastusarmeija.fi/naistenpaivat22
Maija
Puhujavieraana lauantaina kirjailija ja evankelista Nyman.
DFL-viikonloppu Raamatun ja rukouksen äärellä sinulle, joka etsit kutsumustasi ja Jumalan suunnitelmaa omassa elämässäsi. Viikonlopun hinta 80 € (sis. majoituksen ja ruokailut)
Lisätietoa kotisivultamme pelastusarmeija.fi ja sähköpostitse osasto.kokelas@pelastusarmeija.fi
Virallinen tiedonanto Määrätty Sotilas1.6.2022
32 SOTAHUUTO armeijassa tapahtuu Uusia jäseniä numerossa:seuraavassa Itohan Okundaye – ihmiskaupan ihmisoikeusaktivistiksiuhrista Iltahartaus YLE Radio 1 ti 23.8. klo 18.50 ja 23.00 kadetti Benjamin Hursti Radio & TVRauman osastossa siunattiin sunnuntaina 22.5.22 siviilijäseneksi Teemu Tähtikari Toivotamme Teemulle armoa ja rauhaa Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Kadetti Taina Kaikkonen, joka tällä hetkellä palvelee Kouvolan osaston avustajana, vapautetaan tehtävästään Kouvolan osaston avustajana. Kadetti Taina vastaanottaa määräyksen Lahden osaston tiimissä osastoavustajana luut nantti Benjamin Hurstin alaisuudessa. Kouvolan osaston tulevaisuudesta tiedotetaan myöhemmin.
Pitkän palvelun merkit 35 vuotta palvelleet upseerit 6.6.2022 Eversti Anne-Dore Naud 6.6.2022 Eversti Patrick Naud 30 vuotta palvelleet upseerit 7.6.2022 Majuri Pirjo Mikkonen Majurin arvoon ylentäminen Kapteeni27.5.2022Metti Saajoranta, osaston johtaja, Kuopio Kapteeni Tero Saajoranta, ohjelmasektorin päällikkö Kapteeni1.6.2022 Esa Nenonen, viestintäsektorin päällikkö ja territorion evankelista Kapteeni17.6.2022Irina Konovalova, alueellinen naistyön sekä aikuis- ja perhetyön johtaja, Viro Kapteeni Andrejs Konovalov, alueupseeri, Viro design for life -viiKonlopPu 30.9.–2.10.2022
Raija Timonen aloittaa palvelun sotilasavustajana Jyväskylän osastossa kapteeni Anneli Aavikin alaisuudessa. Kapteeni1.9.2022 Maarit Vuollet, joka tällä hetkellä palvelee Kouvolan osaston johtajana, vapautetaan tehtävästään Kouvolan osaston johtajana. Kapteeni Maarit vastaanottaa määräyksen Helsingin osaston tiimin johtavana upseerina.
33SOTAHUUTO Territorion Hedvig-päiväjuhlakokous 100 vuotta naistyötä Suomessa 15.10.2022 klo 13.30–15.30 Temppelissä, Helsingissä Ohjelmassa: naistyön presidentin, eversti Anne-Dore Naudin puhe, Temppelin soittokunta, musiikkiryhmät, naisten tamburiiniryhmä ym. Ohjelmaa myös lapsille Kokouksen jälkeen kakkukahvit Kokouksen johtaa johtajistoterritorion Lämpimästi tervetuloa!
rukouuskommeKsen voimaan! Rukoilemme jokaisena Lähetäaamuhartauksissamme.arkipäivänäesirukouspyyntösimeille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai Pelastusarmeija,kirjeitse PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous” Kuinka tulla uskoon? Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon. Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi. Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän Kiitosvääräksi.siitä, että kuolit puolestani ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi. Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi. Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti. Kiitos, Herra Jeesus. Aamen.
luvalla.SuomenAlfaAlfa-materiaalistaKäännetty
34 SOTAHUUTO
Viimeinen sana
hirvihirvittÄVÄ
Raamattukoulun syyslukukausi oli alkamas sa. Opistolle kerääntyi nuoria ympäri maata. Ensimmäisenä iltana jokainen esitteli itsensä ja kertoi, mistä oli tullut. Eräs nuori mies ker toi (edelleen vapisten), kuinka ihmeellisel lä tavalla Jumala oli varjellut häntä matkalla. Mies oli sivusilmällä huomannut, että met sästä ryntää hirvi tielle. Hän oli vaistomai sesti huutanut Jumalaa avuksi ja tuntui siltä kuin joku olisi viime hetkellä tarttunut rattiin ja kääntänyt sitä niin, että auto ei törmännyt hirveen. Kysymys oli vain muutamista sen teistä ja Kertomussekunneista.tekikurssitovereihin suuren vai kutuksen. ”Kiitos Jumalalle!” ja ”Halleluja” -huutoja kuului eri puolilta salia. Joku ehkä ajatteli, että tämän miehen täytyy olla mer kittävä, Jumalan valitsema henkilö, koska oli näin ihmeellisesti varjeltunut. Mutta kun seuraavan henkilön vuoro tuli esi tellä itsensä, hän aloitti kertomalla, että hän pä oli kokenut matkalla vielä ihmeellisempää Jumalan varjelusta. Kuulijat höristivät korvi aan ja kumartuivat eteenpäin tuoleissaan. Mi tähän jännittävää he nyt kuulisivat! ”Kun minä ajoin tänne opistolle...” , mies aloitti, ”yksi kään hirvi ei juossut tielle.” Arkipäivässä ja arkisissa tilanteissa emme aina huomaa Jumalan läsnäoloa – mutta Hän on siellä. Saga Lippo majuri Kuva: G Poulsen
Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta. Tilaan itselleni Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):
hyvää koulujensanomaaalkaessa Vastaanottajamaksaapostimaksun PelastusarmeijanSuomen Säätiö Tunnus 5007467 Vastauslähetys00003
Puhelinnumeroni:Sähköpostini:Osoitteeni:Nimeni:digilehdenTilaan
