Reilumman yhteiskunnan puolesta Jari Karppinen on Pelastusarmeijan uusi sosiaalisen työn esimies. Hän aloitti tehtävässä mitä kummallisimpana aikana koronapandemian ollessa hurjimmillaan. – Olen ennenkin aloittanut uusissa töissä, mutta on tämä ollut hyvin poikkeuksellinen aloitus! Jari Karppinen on syntyjään Muhokselta Oulun kupeesta. Elämä on kuitenkin 57 vuoden aikana kuljettanut Jaria pitkin Suomea, ja tätä nykyä koti löytyy Mäntsälästä. Hän asustaa vaimon kanssa kaksin, tytär on jo lentänyt pesästä. Jari aloitti toukokuussa Pelastusarmeijan sosiaalisen työn esimiehenä. Hän toimii esimiehenä 12 yksikön johtajalle ja on vastuussa myös sosiaalisen työn kehittämisestä. Jarilla on sosionomin koulutus sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta? – Mielenkiintoinen kysymys! Kyllä taustalla on aina ollut halu auttaa toista ihmistä ja tehdä töitä sen eteen, että olisimme entistä tasa-arvoisempia, eikä kukaan tippuisi veneestä matkalla. Jarilla on ollut mielenkiintoinen työhistoria. Varsinaisen työuransa hän aloitti SOS lapsikylä ry:ssä, jossa hän teki itsenäistymisikäisten nuorten parissa laitostyötä. Sitä seurasi viisitoista vuotta töitä nuorisoasumisen kehittämiseen ja tukeen liittyvissä kysymyksissä. Viimeiset seitsemän vuotta Jari on ollut mukana toteuttamassa valtakunnallisia kehittämisohjelmia (Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE).
– Ne olivat ympäristöministeriön koordinoimia ohjelmia, joihin he ostivat palvelun edustamaltani osuuskunnalta. Se oli koordinoivaa verkostotyötä – verkostojen kokoamista kaupunkien, valtion ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteisen tahtotilan rakentamista ja yhteiseen päämäärään ponnistamista. Tuona aikana tutustuin myös Pelastusarmeijaan, erityisesti sen asunnottomuustyöhön. Aiemmin en juuri tuntenut Pelastusarmeijaa, paitsi Joulupadan... senhän tuntevat kaikki! Jari toteaa hymyillen. Asunto ensin -periaate oli asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman keskiössä. – Jos haluamme hoitaa asunnottomuutta, meidän täytyy tarjota ensin asunto. Ei auta, jos tarjoamme palveluita, jollei asuntoa ole. Se on perustarve, joka täytyy tyydyttää. Kun asuminen ja siihen liittyvä turva on olemassa, niin silloin on mahdollisuus muidenkin asioiden ratkaisemiseksi. Asunto ensin -periaate on toiminut hyvin Suomessa. Minkä uskot olevan menestyksen salaisuus? – Tietääkseni Euroopassa, ja kenties koko maailmassa, on vain kaksi maata – Suomi ja Norja – joissa asunnottomuus on viime vuosina laskenut. Jos katsomme, mitä näillä kahdella maalla on yhteistä, niin molemmissa maissa on hyvin
vahva sosiaali- ja terveyssektori: hyvinvointivaltio. Molemmissa maissa on hyvä valtion tukema asuntotuotantokanta, ja lopuksi molemmilla on pitkäkestoinen valtakunnallinen ohjelma, joka rakentuu asunto ensin -periaatteelle. – Kymmenen vuotta sitten tämä ei ollut lainkaan itsestäänselvyys, eikä se ole monessa paikassa vieläkään. Se on iso ajattelutavan muutos. Ennen puhuttiin portaittaisesta mallista. Jos ajatellaan esimerkiksi päihdekuntoutusta, niin se tarkoitti, että sinun pitäisi lopettaa päihteiden käyttö päästäksesi päihdehoitoon ja saadaksesi asunnon. Eikö olekin aika hurja vaatimus? Se piti ansaita. Mutta silloin se on tuntunut itsestäänselvyydeltä…
Poikkeuksellinen aloitus Jari Karppinen aloitti uuden tehtävänsä Pelastusarmeijan sosiaalisen työn esimiehenä mitä kummallisimpana aikana toukokuun alussa koronapandemian ollessa hurjimmillaan. – Epidemia on muuttanut yhteiskunnan toimintaa radikaalisti. Työpaikoilla ei esimerkiksi ole ihmisiä paikalla, vaan he ovat kotona etätöissä. Se, että opin tuntemaan ihmiset ja sen, mistä kaikki tieto löytyy, on vaatinut ylimääräistä aikaa ja vaivaa. Olen ennenkin aloittanut uusissa töissä, mutta on tämä ollut hyvin 8 poikkeuksellinen aloitus! SOTAHUUTO
7