Sukeltaja 3 2019

Ahvenanmaa sopii aloittelijallekin

Vuoden sukeltaja Markku Luoto

www.sukeltaja.fi

Katsastakaa täyttöpaikat

Hinta 6,50 €

3/2019

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Toisessa maailmassa Kuvaa vastavaloon

Kuva: Juha Nurminen

39,90 Sukeltaja -lehden tarjous -20 % kampanjakoodi: SUKELTAJA2019 (voimassa 31.12.2019 asti)

www.jnsshop.fi www.johnnurmisensäätiö.fi

2

3/2019 SUKELTAJA

Sisältö

Vakiot

26

Teemu Virtanen

16

Sirpa Rinne

Stig Gustavsson

3/2019

28

Päivitykset

6 RENTOJA sukelluksia Kreetalla.

16 AHVENANMAAN HYLYT aloittelevan sukeltajan silmin.

8 TYRSKYT Kilpalajien kesä, Jättiläissimpukka, Sovellusvinkkejä, Sukellushäät luolassa, Turvaohjeet viitottuna.

26 NAISTEN oma sukellusreissu on perinne.

15 SEURASIVU Seurasydän-kampanja.

28 TÄYTTÖPAIKAT pitää painelaitelain mukaan katsastaa.

22 PERSOONA Vuoden sukeltaja.

36 HUOLLA JA TARKISTA seuran ensiapuvälineet säännöllisesti.

24 NORPAT Nyt TopSEAL-taitoja treenaamaan!

38 MONORÄPYLÄ on vapaasukeltajan ja räpyläuimarin väline.

32 KUVA-ALBUMI Kala Kaliforniasta.

MITÄ UUTTA INSTAGRAMISSA? Mikä oli Instagramin hauskin, kiinnostavin, hienoin tai tärkein kuva?

Esittelemme parhaita paloja.

Tule seuraamaan Sukeltajaliittoa Instagramissa: @sukeltajaliitto Merkitse omat sukelluskuvasi tägillä #sukeltajaliitto!

34 KUVAAJAN VINKKI Vastavaloon kuvaamisen salat.

35 VARUSTEKASSI Lämmin märkkärihanska ja vedenpitävä sukka.

40 KAUDEN KOHDE Kaunis kaivos Närpiössä.

KANNEN KUVA Pekka Tuuri.

Katulamppu. Käsittämätön vastavalokuva vesisammalesta, joka on lähtenyt nousemaan ”patsasmuodostelmaksi” irrottuaan osin pohjalta.

Riku Metsälä

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Sukeltajaliiton vaikuttamistyö.

24

Vapaasukeltajat leireilivät heinäkuun lopulla Asikkalassa noin kolmenkymmenen osallistujan voimin. Kuva: Kristian Mäki-Jussila

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Elina Mikkonen, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Shutterstock | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syysja joulukuussa | PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688 3/2019 SUKELTAJA

3

Vapepa-erikoissukellusryhmä hakee uusia jäseniä Haemme ryhmään osaavia tekniikka- ja luolasukeltajia.

Ryhmä suorittaa kiireettömiä sukellusetsintöjä viranomaisen pyynnöstä luolissa, kaivoksissa ja syvillä kohteilla.

Ryhmään pääsemiseksi seuraavien ennakkovaatimusten tulee täyttyä 1.1.2020 mennessä, jolloin toiminta käynnistyy:

• 18 vuoden ikä • Sukeltajaliiton jäsenyys, joko suoraan Liittoon tai seuran kautta • voimassa oleva hätäensiapu- ja happiensiapukortti • lääkärintodistus sukelluskelpoisuudesta (itse annettu terveysselvitys ei ole riittävä)

• sukellusonnettomuuden kattava vakuutus • voimassa oleva Vapepa-sukeltajakortti (tämän voi suorittaa Sukeltajaliiton järjestämällä Vapepa-sukeltajakurssilla tai erikoissukellusryhmän jäsenille räätälöitynä e-oppimiskurssina)

• kulloisenkin tehtävän suorittamiseksi soveltuva sukeltajaluokitus ja kokemus vastaavista olosuhteista (syvyysalue, luolat, hylkyjen sisään sukeltaminen) • koulutus, kyky ja laitteet suorittaa minimissään 10 minuutin etsintä 60 metrin syvyydessä.

Ari Nieminen

Kiinnostuitko? Lisätietoa Vapepa-erikoissukellusryhmästä ja sen toiminnasta saa Vapepa-valiokunnalta tapani.kallioniemi@sukeltaja.fi.

Muista kuvakisat!

Sukelluskuvauksen Suomen mestaruus ratkotaan jälleen.

Kilpailuun osallistuminen on oiva tapa saada palautetta omista kuvista/videoista ja tuoda hienoja vedenalaisia näkymiä esille koko sukeltajayhteisön iloksi. Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille sekä Liiton henkilöjäsenille.

Töiden tulee olla Sukeltajaliiton toimistolla viimeistään perjantaina 1.11.2019 klo 16. Tarkemmat osallistumisohjeet ja kilpailusäännöt www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa.

SUKELLUSKUVAUKSEN PM-KISA Sukelluskuvauksen PM-kilpailun järjestää tänä vuonna Tanskan sukellusliitto.

Kilpailutyöt toimitetaan Tanskan liitolle 1.11. mennessä.

Tänä vuonna E-sarjan teema on ”Action”.

Linkki kilpailukutsuun löytyy sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista.

Kouluttajakursseja tulossa

Syyskokous on pian!

M2-kouluttajaksi: CMAS Two Star Instructor -kurssi 25.–27.10. Kuopio.

Olethan tulossa Sukeltajaliiton syyskokoukseen?

Nähdään Sporttitalolla, Valimotie 10, Helsinki, 5.10. klo 11.15 alkaen!

Lisätiedot ja ohjelma sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa.

DAN ensiapukouluttajakurssi 26.–27.10. Helsinki Lisätiedot sukeltaja.fi Tapahtumakalenteri

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

SUSANNA KALLAMA oli aina haaveillut sukeltamisesta, kunnes lähti sukelluksen aloittaneiden ystäviensä rohkaisemana introsukellukselle Barbadoksella.

– Se oli rakkautta ensimmäisestä hengenvedosta. Heti kotimaahan palattuani suoritin peruskurssin. Rakkautta ei vähentänyt huono näkyvyys tai kylmä vesi, hän sanoo.

Sukeltamisesta hän kertoo nauttivansa missä vain.

– Mieluiten niin, että sukeltamiseen olisi enemmän aikaa. Kotimaassa olen tullut vähän laiskaksi, mikä harmittaa. Pidän myös perusvälineuinnista ja allastreenistä, niitäkin pitäisi tehdä enemmän. Aina kun tekee, tulee hyvä fiilis.

Jari Lappalainen

Night -tapahtumaa kannattaa mainostaa myös niille, jotka eivät sukella. Se on hyvä keino houkutella väkeä paikalle tutustumaan lajiin, vaikka kertomalla ja näyttämällä, miten aavemaisen vihreä loiste kajastaa sukeltajien lampuista pinnan alta illalla tapahtuman aikaan.

Syksy on myös vaikuttamisen aikaa: monessa seurassa valitaan uusia toimihenkilöitä ja suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa – näin myös Sukeltajaliitossa.

Liiton syyskokous on aivan ovella tämän lehden ilmestymisen aikaan. Kokouksessa tullaan valitsemaan uusia jäseniä Liiton hallitukseen, ja vielä ennen kokousta viimeisimmätkin mattimyöhäiset voivat asettua ehdolle. Kokouksessa tullaan myös esittämään Liiton uusi strategia vuosille 2020–2025, mitä on työstetty isolla porukalla kuluneen vuoden aikana. Hallitus on

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

aktiivisesti osallistanut strategian muokkausvaiheessa valiokuntia ja Liiton jäseniä kuunnellen kentän toiveita. Strategiaa on muokattu saadun palautteen perusteella, ja uskonkin, että strategia heijastelee nyt laajan jäsenkentän tuntoja.

Hyvää sukellussyksyä!

– Sukeltamisessa ehdottomasti parasta on painottomuuden tila, vedessä leijuminen. Minulle se on täydellisen rentouttavaa ja palauttavaa. Tuntuu, että sukeltaminen tekee minusta paremman ihmisen, Susanna kertoo.

Erityisen hyvin Susanna muistaa sukelluksen Elephant Head Rockilla Similanilla vuonna 2006.

– Valkoiset kivet ja upeat virtaukset, jotka vaihtoivat suuntaa. Hienoja läpiuinteja – sukeltajan vuoristorata. Bonuksena nukkuva kilpikonna. Näin sen ainakin muistan.

Lue sivuilta 6–7 Susannan juttu rennosta sukeltelusta Kreetalla.

Susanna Kallaman arkisto

Sukelluskesä alkaa olla jälleen takana, ja arkeen on palattu monta pinnanalaista muistoa rikkaampana. Syksyllä voikin omistaa ajatuksen kaikille niille seuroissa toimiville puurtajille, jotka pyörittävät seurojen arkea, toiset näkyvimmin ja toiset kulisseissa. Nämä ihmiset tekevät pyyteetöntä työtä rakkaudesta lajiin ja suurella sydämellä meidän kaikkien hyväksi.

Olympiakomitealla on käynnissä tänä syksynä Seurasydän-kampanja, jossa Sukeltajaliittokin on mukana. Osana kampanjaa vietimme seurapaitapäivää, jossa kannustimme seurojemme jäseniä pukemaan seurapaidan koko päiväksi osoittaen näin ylpeytensä omasta seurastaan. Kampanja jatkuu lokakuussa teemalla ”Sukeltaminen on siistiä”, jossa tuomme esille, miten kiehtova harrastus sukeltaminen on ja sen, miten voimme omalta osaltamme olla hyödyksi muille yhteiskunnassa.

Sukeltamisen eri muodot ovat mitä suurimmassa määrin yhdessä tekemistä, Han Sololla ei tässä harrastuksessa ole kovin suurta roolia. Syksyn aikana seurat voivat osallistua porukalla Nenäpäivään, jossa seura voi esimerkiksi järjestää intro-sukelluksia tai muuta toimintaa ja lahjoittaa sopivaksi katsomansa summan Liiton nettilippaaseen. Yhdessä tekeminen korostuu myös Divers Nightissa, jossa perinteisiin itse sukelluksen lisäksi kuuluu kakun syönti hyvässä porukassa. Divers

Eero Marttinen

Yhdessä suurella sydämellä

Susanna Kallama, Helsinki

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

3/2019 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Kreetalla on paljon nähtävää ja koettavaa myös pinnalla.

Baloksen laguunilla maisemat ovat hienot, mutta matka maata pitkin ei ole helppo. Paikkaan pääsee myös veneellä.

Sunnuntaisukelluksia Kreetalla sukeltaminen ei tarjoa huikeita elämyksiä, vaan leppoisaa menoa, kuin mukava sunnuntaiaamu. Mielenkiintoisia juttuja saarelta kyllä löytyy.

SUSANNA KALLAMA Kuvat Kimmo Kallama

K

reeta on Kreikan suurin ja värikkäin saari. Kooltaan se on 260 kilometriä pitkä ja 12–60 kilometriä leveä. Lomakohteita ja kaupunkeja löytyy useita. Sukelluskeskuksia on kymmeniä, joten sukeltamisen kannalta on merkitystä sillä, mihin lomallaan majoittuu.

Me valitsimme kohteeksi Rethymnonin. Internetin perusteella sen lähistöllä vaikutti olevan kiinnostavimmat sukelluskohteeet. Heraklionin vesillä sijaitsee toki toisen maailmansodan aikainen BF 109 -lentokoneen hylky, mutta tällä kertaa mielenkiintomme ei kohdistunut siihen.

6

3/2019 SUKELTAJA

Vaakaa Rethymnonin puoleen kallisti sekin, että kyseessä on yliopistokaupunki, mikä kokemuksemme mukaan tekee lomakohteesta moni-ilmeisemmän.

SÄÄ VAIKUTTAA TÄÄLLÄKIN

Mielikuvani Välimerestä on, että se on keväästä alkusyksyyn enemmänkin uimaallas kuin meri. Kreetalla oli kuitenkin kesä-heinäkuun taitteessa muutamana päivänä tuullut niin reippaasti, että ensimmäisenä sukelluspäivänä meri oli venesukellukselle liian rauhaton.

Rethymnonin hyvä puoli on, että vaihtoehtoinen sukelluspaikka löytyy 50

kilometrin päästä saaren etelärannalta. Eli säällä kuin säällä pääsee sukeltamaan.

HYVÄ NÄKYVYYS JA ELEFANTTI

Sukelsimme lomallamme kolmena päivänä, joten osa kohteista jäi käymättä. Välimerelle tyypillisesti merenalaista elämää ei ollut ruuhkaksi asti, mutta nähtävää riitti sen verran, ettei sukeltaminen ollut tylsää.

Värikkyyttä Kreetalta on turha hakea, mutta jylhiä pohjanmuotoja voi ihailla.

Hienon lisänsä sukeltamiseen toi erittäin hyvä näkyvyys, johon nykyään törmää yhä harvemmin. Sukellusten syvyydet suunniteltiin aina ryhmän luokituksen mukaan

Evelin Dive Center

Tarkkasilmäinen sukeltaja löytää Kreetan vesistä myös pientä ihailtavaa.

Elephant Cave on vaikuttava tippukiviluola, johon pääsee vain sukeltamalla noin 40 metriä pitkän tunnelin läpi.

ja maksimisyvyydet löytyivät noin 30 metristä.

Kuuluisin sukelluskohde on Elephant Cave. Se on iso, 120 metriä pitkä tippukiviluola, jonka paikallinen sukelluskalastaja löysi vuonna 2000. Näyttävien stalaktiittien lisäksi luolasta löytyivät arviolta 50 000 vuotta vanhat kreetalaisen norsun luiden fossiilit. Niistä valtaosa on siirretty Ateenaan museoon, mutta jäljellä on vielä norsun poskiluuta hampaineen.

HIENO YÖSUKELLUS YLLÄTTI

Positiivisin yllätys Kreetalla oli yösukellus.

Sen kohteena oli pienen Balin kylän ranta.

Nähtävää oli enemmän kuin päivällä, ja myös alueella asustava merihevonen näyttäytyi. Monista yösukelluksista poiketen paikalla ei ollut muita ryhmiä. Omakin ryhmämme oli pieni, joten superrauhalliselle yösukellukselle kertyi pituutta peräti 66 minuuttia.

Siipisimppu (lionfish) on Kreetalla vieraslaji, jolle ei ole luonnollista vihollista. Laji lisääntyy vauhdilla ja haittaa paikallista ekosysteemiä.

Sukeltajat toivovat, että sen kalastus sallittaisiin pian.

KANNATTIKO?

Olimme Evelin Dive Centerin vieraana.

Keskuksella on toimisto Rethymnonissa ja kotisatama pienen matkan päässä Georgioupolissa. Varusteet olivat hyvässä kunnossa, palvelu ystävällistä ja avuliasta sujuvasti useilla kielillä. Kreikkalaisen omistajan lisäksi mukana oli useita eurooppalaisia ”sukellusnuoria”. Vaikutti siltä, että Kreeta on suosittu kohde divemaster-kokemuksen kerryttämiseen.

Meillä oli mielessä rento, aurinkoinen loma, jolla voi sukeltaa. Sellaiseen Kreeta sopii erinomaisesti. Nähtävää ja historiaa löytyy runsaasti myös pinnan päältä.

Pelkkiä elämyssukelluksia lomaltaan odottavalle tämä ei ole oikea kohde. Mutta sukelluskokemusta helpossa ympäristössä kerryttävälle, perheen kanssa lomailevalle tai rentoa oleilua hakevalle kyllä. www.evelindivers.com

Kreetalla on paljon mielenkiintoisia historiakohteita yli 3500 vuotta vanhasta Knossoksen palatsista toisen maailmansodan taistelukenttiin.

3/2019 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Kilpalajien kesä UPPOPALLON MM-KISAT pelattiin 25.7.–3.8. Itävallan Grazissa. Suo-

Pajari. Molemmat kilpailijat uivat lähelle omia ennätyksiään, mutta

mesta mukana oli sekä naisten että miesten joukkueet. Miesten jouk-

suoritukset eivät kuitenkaan riittäneet finaalipaikkoihin. Kisamatkalla

kue sijoittui kuudenneksi ja naisten joukkue neljänneksi hävittyään

Lillman vastasi parhaasta suorituksesta nousten 9. sijalle suorana fi-

pronssiottelun Kolumbialle. Naisten joukkueen kapteenin Heli Koski-

naalina uidulla 400 metrin bf-matkalla. Lillman teki myös oman hen-

sen tunnelmat olivat kisojen jälkeen ristiriitaiset.

kilökohtaisen ennätyksen 50 m bf-matkalla ajalla 23,80 s. Molemmat

– Kiperä, hieman kyseenalainen tappio välierässä Saksalle jäi kai-

uivat kisoissa neljä matkaa.

vamaan mieliä. Pronssiottelusta olisi suonut tälle upealle joukkueelle

EM-kisojen taso oli kova ja maailmanennätyksiä rikottiin kolmes-

mitalin kotiintuomisiksi. Joukkueena kuitenkin pelattiin huippukisat, ja

ti. Uusien maailmanennätysten takana olivat Venäjän Pavel Kabanov

olemmehan me maailman neljänneksi paras naisten joukkue!

(50 m ap miehet), Ekaterina Mihkailushkina (100 m sf naiset) sekä

Joukkueen kisat alkoivat odotetulla voitolla Kanadasta. Toisessa al-

Slovakian Zuzana Hraskova (400 m bf naiset). Myös Turkin, Sveitsin

kusarjan pelissä vastaan asettui kova vastustaja Ruotsi. Peli päättyi

ja Kroatian edustajat pääsivät ensimmäistä kertaa mitaleille.

0-0, joten Kanada-pelien tulokset ratkaisivat alkusarjan voiton Suomelle. Puolivälierissä vastaan asettui Australia, josta saatiin voitto lu-

SUKELLUSKALASTUKSESSA KAKSI ARVOKISAA

vuin 8-0.

Sukelluskalastuksessa käytiin Ursuit vene-SM-kilpailut 16.6. Hangos-

– Välierässä olimme totisen paikan edessä Saksaa, hallitsevaa

sa. Kilpailun voitti Matti Pyykkö, toiseksi sijoittui Joonas Lassila ja

maailmanmestaria vastaan. Kumartelemaan ei lähdetty, mutta kiso-

pronssin nappasi Tapio Salakari. SM- ja PM-mitaleista kilpailtiin 27.–

jen ailahteleva tuomarilinja hämmensi ja lopulta se johti jatkoerässä

28.7. Mustasaaren vesillä Raippaluodossa. Suomi nappasi kolmoisvoi-

Saksan tekemään koriin. Protestikaan ei auttanut, vaan päädyimme

ton, kun Kim Jaatinen kalasti kultamitalin arvoisesti, Matti Pyykkö

pronssiotteluun, Heli Koskinen kertoo.

sijoittui hopealle ja Riku Leimola sai pronssia. Joukkuekilpailun voitti-

Vastaan asettui nopeasti pelaava Kolumbia, joka peittosi Suomen

vat Kim Jaatinen, Tero Vaara ja Sami Mikkola.

2-0.

– Vaikka joukkueessa koettiin loukkaantumisia, pysyi peli kasassa riippumatta siitä, ketä oli kentällä ja millä paikalla he pelasivat. Si-

Valmentaja haussa

joituksemme oli siis neljäs, ennätyksellisen neljäntoista joukkueen kovassa seurassa, Koskinen sanoo.

– Työtä kisojen eteen on tehty jo muutama vuosi, ja olemme saa-

NAISTEN UPPOPALLOMAAJOUKKUEEN valmentajasopimukset

neet tukea laajasti sekä kotijoukoilta että sponsoreilta: Finnlines, Asko

päättyivät näihin kisoihin, joten uusi huippuvalmentaja joukku-

Niemi, Woods Helsinki, Markkinointitoimisto Pinta, Mirandos Mu-

eelle on haussa.

– Toiveena on, että hän luotsaisi seuraaviin MM-kisoihin asti,

sic, ETS Nord, Konetyö Kaakinen, Vesi-Masa ja A-Insinöörit. Iso kiitos

jolloin valmennukseen saataisiin jatkuvuutta ja selkeä päämää-

kaikille matkaa tukeneille ja meitä kisoissa kannustaneille: olitte ihan

rä. Joukkue on edelleen nälkäinen ja kehityshaluinen. Naisten

huippuja ja mahdollistitte meille nämä upeat kisat. Toivomme antoi-

uppopalloleirit jatkuvat loppuvuodesta, ja maajoukkuepaikkaa

saa yhteistyötä jatkossakin teidän kaikkien kanssa!

tavoittelevien kanssa kasataan joukkue pelaamaan 1. divarin pelejä. Seuraavat kansainväliset ottelut ovat jo helmikuussa PM-

RÄPYLÄUINNIN EM-KILPAILUT KREIKASSA

kisoissa, Heli Koskinen toteaa.

Suomea Kreikan Ioanninassa 25.6.–2.7. pidetyissä kisoissa edustivat

Mikäli olet kiinnostunut naisten uppopallotoiminnasta, ota rohkeasti yhteyttä Heliin, p. 050 313 7721, helik6@gmail.com.

mareiden Essi-Maria Lillman. Joukkueenjohtajana toimi Jasmine

Käy tsekkaamassa myös uppopallonaiset.fi.

– Yhteishenki joukkueessa oli mahtava, ja jokainen hoiti tonttinsa mallikkaasti, uppopallomaajoukkueen kapteeni Heli Koskinen kiittelee.

8

3/2019 SUKELTAJA

Jasmine Pajarin arkisto

Naisten uppopallomaajoukkueen arkisto

Tampereen Urheilusukeltajien Laura Lähteenkorva ja Kouvolan Ui-

Vasemmalta joukkueenjohtaja Jasmine Pajari sekä räpyläuimarit Laura Lähteenkorva ja Essi-Maria Lillman.

Stig Gustavsson

Kaksikuoriset jättiläiset KALA Jokainen tropiikissa sukeltanut on varmaan törmännyt valtavaan jättiläissimpukkaan. Jopa lähes metrin levyinen vaalea ja poimuinen kuori on koralliriutalla tai hiekan ja kivien seassa hieman auki, ja sinertävä tai rusehtava simpukan vaippa näkyy sukeltajalle. Vaipan keskeltä löytyvät suu- ja hylkyaukot, joiden kautta vesi kiertää simpukan vaipan sisällä. Vedestä simpukka suodattaa tarvitsemansa hapen ja planktonravinnon.

Jättiläissimpukat kuuluvat sydänsimpukoihin. Lajeja on vajaat kymmenen Tyynellämerellä, Intian valtamerellä ja Punaisellamerellä. Pienimmät lajit eivät kasva reilua pariakymmentä senttiä leveämmiksi, mutta

passa ja saavat simpukalta hiilidioksidia ja

suurimmat voivat painaa jopa parisataa kiloa.

typpiyhdisteitä, ja simpukat puolestaan saa-

silmiä vaipassaan ja sen reunoilla. Näillä sim-

Jättiläissimpukoilla on erilaisia alkeellisia

Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja eli

vat käyttöönsä levien yhteyttämisessä tuot-

pukka erottaa lähinnä valon ja varjon ja pys-

jokainen yksilö voi tuottaa sekä munasoluja

tamat sivutuotteet, hapen ja hiilihydraatit.

tyy sulkemaan kuorensa, jos tuntee vaaran

että maitia. Sukutuotteet päästetään veteen,

Vaipan koreat värit suojaavat simpukkaa ja

uhkaavan. Jättiläissimpukoita on muinaisis-

jossa hedelmöittyneistä munasoluista kas-

sen leväosakkaita liialta auringonvalolta ja

ta ajoista lähtien käytetty ihmisravinnok-

vaa uivia toukkia. Reilussa viikossa ne alkavat

erityisesti vahingolliselta ultraviolettisäteilyl-

si, mutta sen lisäksi nykyään niitä kasvate-

kasvattaa jalkaa ja asettuvat pohjaan. Jätti-

tä. Jos joskus näkee kalvenneen jättiläissim-

taan akvaarioihin. CITES-sopimus rajoittaa

läissimpukat kasvavat muutaman senttimet-

pukan, joka retkottaa kuoret avoinna ja au-

tai paikoitellen kieltää jättiläissimpukoiden

rin vuodessa eli suurimmat ovat jo kymmeniä

kot erityisen suurina, se on todennäköisesti

myynnin. Moni sukeltaja sen sijaan saa naut-

vuosia vanhoja.

kuolemassa. Muun muassa nopeat lämpöti-

tia niiden katselemisesta elävinä alkuperäisil-

lan tai happamuuden vaihtelut voivat saattaa

lä koralliriutoillaan.

jättiläissimpukat tähän tilaan.

ESSI KESKINEN

Jättiläissimpukat elävät symbioosissa zooksantellilevien kanssa. Levät elävät vai-

Merenkulkijan palvelu NETTIVINKKI Meriopas.fi on runsas ja monipuolinen palvelu merellä kulkijoille. Merioppaasta löytyvät muun muassa säätiedot, hylyt, kansallispuistot ja suojelualueet, vesiliikenteen rajoitusalueet, ajantasainen alusliikenne, uimarannat ja sinilevätilanne, veneilijän palvelut ja kiinnostavat käyntikohteet.

Suomen Ympäristökeskus kehittää kahdeksan muun tutkimuslaitoksen kanssa itämeri.fi-sivustoa, joka avataan vuoden 2020 alussa. Hankkeen tiimoilta syntynyt meriopas.fi-sivusto palvelee merellä kävijöitä monelta kantilta.

www.meriopas.fi

3/2019 SUKELTAJA

9

Mikko Paasi

-Eun Park Tess Sung

Vihkiminen tapahtui suuressa, upeassa luolassa, joka sai samalla nimen Kappeli.

Ennätykselliset luolasukellushäät keltavaa vierasta seurasi toimitusta näytöiltä

sai järjestelyihin 16 yritykseltä ja noin sadalta

Ina Santala Jordbru vihittiin 10.8. Norjassa

juhlateltassa, jonne tapahtuma striimattiin.

vapaaehtoiselta.

Pluradalenin luolastossa. Vihkipaikka oli pa-

Tapahtuman tekniikasta vastasi porilai-

rille erityinen, sillä veden täyttämä luolasto

nen tapahtumatuottaja Äänirasia. Jotta yhte-

Yksi parhaita asioita oli nähdä, miten sukel-

sijaitsee morsiamen perheen mailla ja paris-

ydet toimisivat, tarvittiin muun muassa uusi

tajayhteisö ja paikalliset tulivat yhteen kuin

kunta on sukeltanut siellä paljon. Vihkiminen

telemasto, uusi tie sen pystyttämistä varten

iso perhe, Ina sanoo.

tapahtui suuressa ilmataskullisessa luolassa,

ja 1100 kg kaapelia. Luolaan 470 metrin pää-

Tapahtuma dokumentoitiin ja pyritään

jonne pääsee vain sukeltamalla. Vihkimistä

hän pinnasta vedettiin valokuitu- ja puhelin-

saamaan Guinnesin ennätystenkirjaan kate-

luolassa oli todistamassa 69 luolasukeltaja-

kaapelit. Lisäksi tarvittiin muun muassa ilma-

goriassa Suurin vedenalaisessa luolastossa

ystävää ympäri maailman, ja lisäksi 150 ei-su-

huolto koko sukeltajajoukolle. Apua hääpari

pidetty vihkitilaisuus.

PHOTO BY MARCELLO DI FRANCESCO

LUOLASUKELTAJAT Jani Santala Jordbru ja

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

New Partnership

– Päivä oli täydellinen, kuin satukirjasta!

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet

Viittomakieliset turvaohjeet julkaistu

Muutama vastaus tarvitaan vielä

SUKELTAJALIITTO on julkaissut Youtube-kanavallaan sarjan videoi-

SUKELTAJALIITON jäsenet ovat saaneet alkukeväästä kutsun osal-

ta, jotka yhdessä muodostavat viittomakielisen käännöksen Sukel-

listua sukeltajien paineentasausongelmia selvittävään tutkimuk-

tajaliiton Laitesukelluksen turvaohjeesta 2017.

seen. Tutkimusryhmä on tähän mennessä vastaanottanut noin 1650

Projektin on toteuttanut Saara-Sofia Aho Humanistisessa Am-

vastausta ja tarvitsee vielä muutaman lisävastauksen, jotta tutki-

mattikorkeakoulussa suorittamiensa viittomakielen tulkin opintojen

mustulos olisi luotettava. Tämä on viimeinen muistutus osallistumi-

opinnäytetyönä. Videon kääntäjänä ja viittojana toimi Tiina Saari-

sesta. Kiitos jo nyt teille jokaiselle yhteistyöstä ja kärsivällisyydestä

järvi-Kivelä. Käännöstä varten viittomakielistä sukellussanastoa

tutkimuksen aikana!

kerättiin asiantuntijahaastattelujen avulla.

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uutta materiaalia suoma-

Kyselyyn toivotaan vastauksia riippumatta siitä, onko kärsinyt paineentasausongelmista: vain näin saadaan luotettavaa tietoa on-

laisella viittomakielellä. Työ edistää yhdenvertaisuutta ja saavutet-

gelmien yleisyydestä. Kyselyyn vastaamiseen kuluu oireettomilta

tavuutta digitaalisissa palveluissa. Videot hyödyttävät ja tukevat

vastaajilta vain 1 minuutti, oireisilta vastaajilta noin 5 minuuttia.

viittomakielen tulkkeja heidän valmistautuessaan sukelluskurssin tulkkaukseen tai muuhun vastaavaan sukeltamiseen liittyvään toimeksiantoon. Sukeltajaliitto on yksi ensimmäisiä alan toimijoita, jot-

Kyselyn osoite

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/91343/lomake.html

ka ovat tuottaneet viittomakielistä materiaalia.

Ehdota nimeä e-oppimisympäristölle!

KILPAILU Kupla, Painekammio, Eskari… Mikä nimeksi Sukeltajaliiton e-oppimisympäristölle? Ehdota sukellustai oppimishenkistä nimeä 15.10. mennessä sähköpostilla office@sukeltaja.fi. Nimivalinta julkistetaan SukeltajaKatso viittomakielisiä turvaohjevideoita

Sukeltajaliitto

lehdessä 4/2019, joka ilmestyy 11.12. Voittajanimen ehdottaja palkitaan, ja kaikkien nimeä ehdottaneiden kesken arvotaan pieniä tavarapalkintoja.

Kirjallinen opinnäytetyö

www.theseus.fi/handle/10024/166642

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997

Wilhelm Piispasen arkisto

Nuoret tutkijat Italiassa LÄÄKETIETEEN opiskelija WiIhelm Piispanen vietti heinäkuussa kol-

me viikkoa Italian itärannikolla Roseto Degli Abruzzissa DAN Europen harjoittelussa. Harjoittelu oli suunnattu nuorille sukelluslääketieteestä kiinnostuneille tutkijanaluille. Piispanen tekee opinnäytetyönsä Turun yliopistolle DAN Europen tutkimuksesta, joten harjoittelu oli hyvä tilaisuus hankkia tutkimuksessa tarvittavia taitoja ja kattava teoriapohja sukellusfysiologiaan ja -tutkimukseen. Osallistujia oli ympäri maailmaa, ja porukka vietti paljon aikaa yhdessä paitsi opiskellen, myös lähiseutuihin tutustuen.

Kaksi ensimmäistä viikkoa kului luennoilla, joilla opeteltiin muun muassa kuplien etsimistä sukeltajien verenkierrosta doppler-laitteen avulla, verikokeiden ottamista, sydämen ultraäänitutkimusta ja tietojen lisäämistä DANin tietokantaan. Kolmannella viikolla matkattiin Tremiti-saarille suorittamaan harjoittelun käytännön osuutta. Viikon päätteeksi opiskelijat saivat DAN Research Specialist -sertifikaatin.

Juttu on tiivistelmä pidemmästä artikkelista, lue koko juttu:

www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit

– Nautin kurssista suunnattomasti; italialainen ruoka, kulttuuri ja ihmiset tekivät kokemuksesta mahtavan. Suomessa ei ole yhtä helppoa saada näin tasokasta ja asiantuntevaa opetusta niinkin marginaalisesta tieteenhaarasta kuin sukelluslääketiede.

Harjoittelu antoi myös mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisen sukellustutkimusyhteisön ja nuorten tulevien tutkijoiden kanssa.

Suosittelisin harjoittelua asiasta kiinnostuneelle tutkijanuralle tähtäävälle nuorelle akateemikolle ja sukeltajalle, tällaista kokemusta ei muualta saa, Wilhelm Piispanen sanoo (kuvassa alhaalla vasemmalla).

NARDI KOMPRESSORIT

Myös Coltri ja Seeman Sub kompressorien huolto ja korjaus

HARRASTAJILLE

Atlantic P 100 automaattisella vedenerotuksella.

Maahantuonti, myynti ja huolto

Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

|

Tilaa sähköinen Nardin lisälaitekuvasto sähköpostilla!

Pacific P 27 elektronisella valvontapaneelilla.

Jälleenmyynti ja huolto

www.nardicompressori.com

|

Arwell-Tekniikka Oy Maskuntie 226 b, 21250 Masku Puh. 0207 199 900 sales@arwell.fi www.arwell.fi

Sukeltaja appi kehittyy

SUKELTA JAN ASIALLA JO VUODESTA 19 6 4

ENSIMMÄINEN beta-ver-

sio Sukeltaja-sovelluksesta saatiin Androidille keväällä, ja käyttäjäpalautetta kerätään vielä syksyn ajan.

Sovellus vaatii vielä merkittävästi käytettävyyden kehittämistä.

– Positiivista palautetta on saatu sovelluksen kartasta: palautteen mukaan se on tällä hetkellä paras puhelimessa toimiva hylkykartta. Kannustan sukeltajia lataamaan appin Google Play -kaupasta ja testaamaan sitä. Siitä tulevat löytymään kaikki sukelluspaikat ja hylyt, ja se helpottaa sukellustapahtumien järjestämistä ja sukelluspöytäkirjojen pitoa. Lisäksi sovelluksen avulla voidaan kerätä tilastotietoa osoittamaan sukellusaktiivisuutta sekä täydentää hylkyjen puutteellisia sijaintitietoja, kertoo Suomen meriarkeologisen seuran puheenjohtaja Markku Luoto.

Sukeltaja-mobiilisovellus on Sukeltajaliiton, Museoviraston ja Suomen meriarkeologisen seuran yhteistyössä käynnistämä projekti.

Katso lisätietoja

www.mas.fi/toiminta/sukeltajapp

URSUIT.COM

SUOMEN meriarkeologisen seuran (MAS) järjestämä koulutus- ja

Hämeenlinnan Sukeltajat ry

Meriarkeologinen leiri kiinnosti kenttätyöleiri 29.6.–7.7. keräsi Porkkalan hylkypuistoon hyvän joukon meriarkeologiasta kiinnostuneita sukeltajia. Leirillä kävi kaikkiaan reilu 50 ihmistä, joista sukellustoimintaan osallistui 28. Sukeltajia oli mukana 16 eri seurasta, kaukaisimmat aina Rovaniemeltä asti.

MASin puheenjohtaja Markku Luodon mukaan leiri sattui kesän tuulisimmalle viikolle, joten ihan kaikkea suunniteltua tutkimustyötä ei pystytty toteuttamaan.

– Tärkein tavoitteemme kuitenkin toteutui eli saimme uusia ihmisiä kiinnostumaan ja mukaan toimintaan. Haluamme madaltaa entisestään kynnystä osallistua leireille. Ensi vuoden leirin suunnittelu alkaa pian, joten tervetuloa mukaan, kutsuu Markku Luoto,

David Cleasby

mas@mas.fi.

Sukeltajat mukana Nenäpäivässä SUKELTAJALIITTO seuroineen osallistui viime vuonna ensimmäistä

kertaa Nenäpäivä-keräykseen, ja perinne jatkuu tänä vuonna. Nenäpäivän avulla tuetaan heikoimmassa asemassa olevia maailman lapsia, jotta heillä ja heidän perheillään olisi mahdollisuus elää hyvää elämää kotimaassaan. Nenäpäivää vietetään 8.11. ja tapahtuma näkyy jo lokakuussa. Lue sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista, miten sukeltajat ja seurat voivat osallistua keräykseen. Kerromme asiasta tarkemmin myös syksyn uutiskirjeissä.

Ollaan mukana täysin nenin tekemässä hyvää! www.nenapaiva.fi #nenäpäivä #sukellanenäedellä Kuvassa rakennetaan mammuttipumppua, joka nostaa paineilman avulla mutaa hylystä pinnalle.

#sukellasuomessa #sukeltajaliitto

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet.

Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi 199€ Alumiinikotelo GoPro Hero 5, 6 ja 7:lle.

Max syvyys 150m.

Saksalaista laatua.

159€ Suodatinsetti neljä suodatinta, makrolinssi ja flip-saranat

k u va a j a l l e

Cerella.fi

Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 9000 lumenia: 1150€, 15000 lumenia: 1660€, 30000 lumenia: 3590€

Kattava valikoima Nauticamkoteloita, -portteja, -varusteita ja -varsia. Pyydä uusi esitteemme!

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Keldan Magic Filters Nauticam NLS Paralenz Sea & Sea

Seurat

Tommi Nukarinen

Calypso esillä Kirkkonummi-päivässä SUKELLUSSEURA CALYPSO esitteli toimintaansa Kirkkonummi-päiväs-

sä 24.8. Teltassa oli esillä muun muassa sukellusvarusteita ja Stig Gustavssonin sukelluskuvia. Seura arpoi kävijöiden kesken laitesukelluskokeilun kahdelle ja kiinnostusta tuntui riittävän.

– Meillä oli varattuna 120 arpalipuketta ja kaikki meni. Arvontaan osallistujista noin puolet ilmoitti haluavansa lisätietoa sukellusharrastuksesta. Saimme Sukeltajaliiton toimistolta jaettavaksi myös Sukeltaja-lehtiä sekä Sukella Suomessa -esitettä, jotka nekin menivät kaikki, kertoo seuran varapuheenjohtaja Samy Olin.

– Tällaiseen kaupungin järjestämään tapahtumaan osallistuminen toimi meille erittäin hyvin oman toiminnan esittelyareenana, ja ensi vuonna on tarkoitus olla mukana myös, Olin lisää.

SUOMESSA ON lähes 10 000 liikunnan parissa toimivaa seuraa ja niissä

yli 1,2 miljoonaa toimijaa, merkittävä joukko siis. Seurat eivät toimisi il-

Urheiluseukelluskerho Delfi

Seurasydän sykkii koko syksyn

n ry

ONKO SEURANNE ESITTELEMÄSSÄ TOIMINTAANSA JOSSAKIN TAPAHTUMASSA? OTA YHTEYTTÄ LIITON TOIMISTOON OFFICE@SUKELTAJA.FI JA PYYDÄ ESITTEITÄ JA MUUTA MATERIAALIA TUKEMAAN TAPAHTUMAANNE.

man ihmisiä, jotka ovat mukana täydellä sydämellään. Seuratoiminnan vahvuus on yhteisöllisyydessä. Haluamme herättää seurat ja myös yhteiskunnan näkemään, miten tärkeää seuratoiminnan yhteisöllisyys on niin yksilölle kuin laajemminkin koko yhteiskunnalle. Seuraihmiset voivat olla vilpittömästi ylpeitä toiminnastaan, sillä seuratoiminta on arvokasta, merkityksellistä työtä.

Seurasydän-kampanja levittää yhteisöllisyyden arvoja koko syksyn ajan. Kampanja näkyy seuroissa, sosiaalisessa mediassa, lajiliittojen ja Olympiakomitean kanavilla sekä YLEn kanavilla.

Seuraa Sukeltajaliiton Facebook-sivua ja Instagram-tiliä. Ole mukana ja käytä kampanjassa tunnistetta #seurasydän.

Oikaisu SUKELTAJA-LEHDESSÄ 2/2019 oli virhe kuvatekstissä sivulla 15. Kuvassa

esiintyvä Satu Lehtinen on Sukellusseura Simppu ry:n jäsen, ei Riihimäen Urheilusukeltajat ry:n, kuten kuvateksti väitti. Pahoittelemme virhettä!

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

3/2019 SUKELTAJA

15

– Ahvenanmaa –

Itämeren-dyykkauksen

käsikirja noviiseille

16

3/2019 SUKELTAJA

Vuonna 1916 miinaan ajanut höyrylaiva Skiftet on yksi Ahvenanmaan must see -hylyistä, joka sopii myös suht tuoreelle sukeltajalle.

Hylkyparatiisiin päästäkseen ei tarvitse olla tekniikkasukeltaja.

Kokeneessa seurassa myös nuijapää voi sukeltaa ja tuntea kuuluvansa vedenalaiseen veljeskuntaan. Hämeenlinnan Sukeltajien Ahvenanmaanreissulla on mukana monen tasoisia sukeltajia.

TONI RASINKANGAS Kuvat Stig Gustavsson

3/2019 SUKELTAJA

17

Vuonna 1933 myrskyssä rantavesiin uponnut Plus on peruskurssin suorittaneen sukeltajankin saavutettavissa 17–36 metrissä.

A

hvenanmaan ympärillä lepää tiettävästi ainakin 500 hylkyä.

Kaikkiin kohteisiin päästäkseen ei tarvitse olla tekniikkasukeltaja, mutta ei siitä varmaan mitään haittaakaan ole.

Pohjaan pysähtyneet merten menopelit voivat säväyttää myös kokeneemman sukeltajan kelkkaan hypännyttä noviisia.

Silloin kokee onnistumisia, vaikka taidoilla täytettäisiin vasta välttävästi hupisukeltajan kriteerit.

Seuraavissa kohteissa räpylöillä varustettu ja merineitsyytensä korkannut nuijapää kävi reilusti alle 20 avovesisukelluksen kokemuksella. Tunnelma hylystä riippuen vaihteli mystisestä aavemaiseen.

PARKKI PLUS

Sijainti: 60° 02.583’ N , 19° 53.820’ E WGS84 Herttinen, minkä kokoinen laitos!

Hertronklubbin ja Korsön saaren välissä makaavan rautaparkin perä tulee vastaan 17 metrin syvyydessä, joten sitä voivat käydä ihmettelemässä myös peruskurssin (P1) käyneet.

18

3/2019 SUKELTAJA

Herttinen, minkä kokoinen laitos!

Alasmeno on joutuisa, kun seuraa poijuun kiinnitettyä kettinkiä. Pohja tulee vastaan noin 10 metrissä. Kesän alussa tällä osuudella sai varoa puolalaisia sukeltajia, joita putoili niskaan kuin syvyyspommeja sukellusveneiden päälle toisessa maailmansodassa.

Vaikka niskassa ei hiillostaisikaan mikään tai ketään, ei kohti ääretöntä kannata roiskaista kuin mikäkin avaruusrangeri.

Pohja tulee nimittäin vastaan yllättävän nopeasti. Ja kyllä, pohjasta hiljalleen leviävästä sakasta saa suoraa kiitosta viimeistään seuraavana jonossa olevalta sukeltajalta.

Ketjulta kohti hylkyä pudotellaan rinnettä alas lainia pitkin hylyn peräosaan.

Sitä ennen näkyy myös valtava ankkuri, joka tiettävästi liittyy vuonna 1933 upon-

neella Plussalla tehtyihin pelastustöihin.

Laiva on rinteessä kallellaan 25 asteen kulmassa, oikea kylki alempana.

P2-kurssin käyneenä keulan tuntumaan oli päästävä. Keula on noin 35 metrin syvyydessä. Selkeintä on kiertää rautaparkki niin, että menomatkalla kulkee laivan syvemmällä olevaa oikeaa reunaa ja palaa takaisin vasenta puolta pitkin.

Rautaparkilla on mittaa 71 metriä ja se näyttää pimeässä valtavalta. Näkyvyys vaihteli eri sukelluskerroilla metristä neljään metriin. Jos sukellusvalo on heikohko, kuten rahansa ensiwingiin ja -kuivapukuun kiinnittäneillä tuoreilla harrastajilla yleensä, kannattaa laivan puolivälissä varoa laivanveneiden kiinnitysalustoja, joiden jäänteet tulevat vastaan ihan yöstä.

Eikä ne ole ihan pienet.

Jos ankkuri jää näkemättä menomatkan alkujännityksessä, voi sitä ihastella myös paluumatkalla. Sillä edellytyksellä, että kuivapuvussa paineen laskiessa laajeneva ilma ei ammu ohjuksena jalkoihin ja kuskaa sukeltajaa pikakyytinä tossut edellä pintaan.

Lähes 60-metrinen höyrylaiva Belliver upposi vuonna 1911 ja lepää kölillään 26–34 metrin syvyydessä.

Jos haluat välttää ylimääräiset dekoiluit sen takia, että sukelluksen loppusuora on sujunut holtittomasti, muista paluumatkalla tampata ilmaa pois puvun venttiilistä metrin välein. Paluumatka on loivaa nousua. On itsestä kiinni, kuinka joutuin se käy.

PLUSSAN KANJONIT

Sijainti: 60° 02.583’ N , 19° 53.820’ E WGS84 Läheltä Plussan hylkyä lähtee laini kanjoneille, jotka ovat noin 10–16 metrin syvyydessä. Jos diggaat Sergio Leonen tai Sergio Corbuccin spagettilänkkäreistä, alkaa takaraivoon hiipiä Ennio Morriconen musiikki.

Kanjonit ovat kuin sukeltaisi suoraan vedellä ympäröityyn villin lännen apassisolaan. Kanjonit nousevat pohjasta kuin seinämät. Väistämättä tulee tiirailtua, milloin minkäkin kiven takaa pilkistäisi tomahawk. Kanjonissa pääsee jumppaamaan myös eri räpylätekniikoita, sillä käytävät ovat paikoin aika kapeita.

Vesi ja kallio resonoivat kanjonissa

Kanjonit ovat kuin sukeltaisi villin lännen apassisolaan. hyvin ääntä. Arviolta sadan metrin päässä lipuneen matkustajalaivan moottorit jylisivät siihen malliin, että tuntui siltä kuin tämä järkäle olisi runtannut kohti Ruotsia suoraan sukeltajien yläpuolella. Kokemus sekin.

KUUNARI PLANET

Sijainti: Rödhamnin pohjoispuolella Granö saaren rannan edustalla.

Sen verran matalalla, että luonnonvalo riittää ilman sukelluslamppua. Näkyvyys sen sijaan oli todella huono: kuin olisi tiiraillut hiutaleisen sumun, välillä jopa maitomaisen peitteen, läpi. Silmänkantama siis riitti kyynärvarren mitasta metriin.

Nederland-kanavaproomu upposi vuonna 1917 katukivilastissa. Miehistö pelastautui läheiselle luodolle.

Heikosta näkyvyydestä huolimatta 12 metrin syvyydessä oleva hylky oli tunnelmallinen taittuneesta valosta mystisesti vihreänä hehkuen. Erityinen hetki oli, kun veden läpi kajastava valo valaisi kuunarin muodossaan säilyneen peräkannen.

Muuten pieni purjevene oli nopeasti koluttu. Tällä kohteella ei auta edes hipaista hylkyä tai pohjaa, jos haluaa nähdä nenäänsä pidemmälle.

NEDERLAND

Sijainti: 60° 01.810’ N , 19° 52.260’ E WGS84 Nederland-kanavaproomu lepää noin 20 metrin syvyydessä. Sinne ei ole erillistä opastettua reittiä. Tälläkin kertaa Hämeenlinnan Sukeltajien kokeneet ketut virittelivät kumiveneestä ankkurilainin lähelle hylkyä.

Kun perille pääsi, saattoi hylyn lastista päätellä, miksi kanavaproomu upposi vuonna 1917: katukivilasti on yhä kyydissä. Pituutta hylyllä on 25 metriä. Hylyn edustalta pääsee Caskelot-huvijahdille yhdysköyttä pitkin. » 3/2019 SUKELTAJA

19

Puinen purjevene Caskelot upposti vuonna 1970 ajettuaan karille. Noin 30 metrin syvyys edellyttää sukeltajalta P2-luokitusta.

CASKELOT

Sijainti: 60° 01.790’ N , 19° 52.270’ E WGS84 Nederland-hylyltä lähtevällä yhdysköydellä on pituutta noin 100 metriä, ja ensikertalaisen se yllätti täysin: matkaa oli sata metriä ja näkyvyys pelottavan hyvä.

Tuntui, että maastosta saattoi irrota informaatiota jopa liikaa. ”Aavalla laakealla tasangolla” sukeltaessa itsensä tunsi hyvin pieneksi. Esimerkiksi Plussalla oli tottunut siihen, että siellä näkee vain sen, mikä osuu valokeilaan.

Noin 30 metrissä makaava Caskelothuvijahtihylky on pieni purjealus, joka sijaitsee lähellä Marhällanin majakkaa.

DAGMAR CLAUSEN

Sijainti: 60° 03.150’ N, 19° 49.300’ E Lähellä Resningarna-matalikkoa oleva hylky 10–30 metrin syvyydessä. Karille

20

3/2019 SUKELTAJA

katkenneen höyryrahtilaivan keula koneineen on 10 metrin syvyydessä hyvä paikka perustaitojen harjoitteluun tutkimisen ohessa.

Kokeneemmalle sukeltajalle se on oiva paikka dekoiluun. Parinkymmenen metrin päästä löytyvät nimittäin jättimäiset kallioportaat, jotka laskeutuvat pimeyteen, kuulemma noin 80 metrin syvyyteen saakka.

Täällä teimme reissun viimeisen sukelluksen. Paluumatkalla sukeltajia säväytti parvi joutsenia, joista osa lensi muutaman metrin päästä ohi kaartavan kumiveneen.

MITÄ JÄI MIELEEN?

Paljon, mutta ei niin paljon, kuin olisin halunnut. Ensimmäisistä sukelluksista vain harva yksityiskohta jää hylyistä mieleen ja dyykkaukset saattavat mennä suorittamiseksi.

Myös jännitys tuo oman lisämausteensa seikkailuun. Se on oppiraha, joka on talletettava seuraavaa kertaa varten: sitä kertaa, kun perustaidot ovat sillä mallilla, että on kokemusta ja kanttia keskittyä maisemista nauttimiseen myös niillä rajoilla, joita vielä tällä hetkellä voi kutsua äärirajoiksi.

Mainittakoon myös, että sisämaan vesiin tottuneella sopeutuminen merivesillä kumiveneellä jyskyttämiseen kesti melkein viikon. Keinuntaefektiä oli vahvasti havaittavissa myös tasamaalla.

Käsikirjasta tämän tekstin huomiot jäävät kauas paitsi sisällöltään, myös merkkimäärältään. Olkoon se opetuksena sinulle siitä, että sukeltamaan ei opi lukemalla vaan sukeltamalla.

Kuvatekstien hylkytiedot: Hylyt.net

Tero Lehtosen arkisto

Tero Lehtosen arkisto

Satametrinen rahtilaiva Dagmar Clausen sopii hyvin sukellettavaksi sekä aloittelijalle että kokeneemmalle.

Hämeenlinnan Sukeltajat tekevät reissun Ahvenanmaalle joka kesä. Mukana kulkee omaa kalustoa, mutta paikallisilta sukelluskeskuksilta hankitaan tarvittaessa muun muassa varaosia.

Ahvenanmaan lupakäytäntö SUKELLUSLUPA Ahvenanmaan hylyille

olla myös tarkkana, kun toimittaa kopioita

haetaan sähköisellä lomakkeella maakun-

sukeltajien henkilöllisyystodistuksista:

lituksen lupa ei riitä, vaan pitää erikseen

nan hallitukselta. Hämeenlinnan Sukelta-

ajokortti ei kelpaa, vaan ota kuvat passista

vielä pyytää lupa hylyn omistajalta. Yleen-

jien puheenjohtaja Tero Lehtonen suo-

tai virallisesta henkilökortista. Luvan

sä luvan saa pientä korvausta vastaan.

sittelee tekemään sen ajoissa, vähintään

vastuuhenkilöiksi nimettyjen sukeltajien

noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua

pitää olla vähintään P3-luokitettuja. Onkin

ole missään koottuna, joten yhteystietoja

reissua.

hyvä nimetä useita vastuuhenkilöitä, joilla

voi joutua hieman metsästämään. Tässä

jokaisella on oikeus vetää retkiä, jolloin

hyvät suhteet esimerkiksi paikallisiin

maalla useampana vuonna, kannattaa ha-

reissu ei jää yhdestä ihmisestä kiinni.

sukelluskeskuksiin ovat avuksi, Lehtonen

ettava alue pitää mahdollisimman laajana.

Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu myös

sanoo.

Viiden vuoden lupa tulee hieman edulli-

tehdä ilmoitukset jokaisesta sukelluksesta

KRISTIINA KARILA

semmaksi kuin vuosi kerrallaan. Kannattaa

merivartiostolle, hän opastaa.

– Jos seura aikoo sukeltaa Ahvenan-

Kaikille hylyille pelkkä maakuntahal-

– Näiden hylkyjen omistajien tietoja ei

3/2019 SUKELTAJA

21

Markku Luoto

Merkityksellistä sukeltamista Vuoden sukeltaja Markku Luoto innostuu eniten hajonneista hylyistä. Suomen meriarkeologisen seuran puheenjohtaja puhuu hylkyjen, hylkypuistojen ja tiiviin yhteistyön puolesta.

KRISTIINA KARILA Kuva Jouko Jousea

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

MITEN SEURAT VOIVAT OLLA AKTIIVISIA

Laskuvarjojääkärikoulussa 80-luvulla harjoiteltiin veteen hyppäämistä lentokoneesta snorklausvarusteissa. Olin siitä tosi innossani, ja sen jälkeen luulin tietäväni jotain sukelluksesta. Peruskurssin suoritin oikeasti vasta 80–90-lukujen taitteessa, kun järjestin sellaisen partiolaisille.

HYLKYPUISTOJEN PERUSTAMISESSA?

Minulle mieluisinta on diving with a purpose – merkityksellinen sukeltaminen. Eniten kiinnostaa meriarkeologia ja etenkin hyvin vanhat hylyt. On hienoa, kun hajonneella hylyllä tunnistaa sen osia ja alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan kokonaisuutta. Se tarjoaa arvoituksen: mikä on hylyn tarina?

Seuroissa on kaikki tarvittava tietotaito. Yksikin innostunut ihminen riittää, apukäsiä löytyy vaikka toisista seuroista. Meriarkeologinen seura toimii puistohankkeissa koordinoijana, neuvoo ja auttaa rahoituksen hankkimisessa. Mikään asia kulttuurielämässä ei kehity instituutioiden vaan harrastajien ja yhdistysten kautta.

Yrityksissä aika on vedetty tiukille, ja innovatiivisuus vaatii aikaa ajatella. Sen sijaan yhdistyksissä on vapautta kokeilla uutta. Meillä kansalaisyhteiskunnan toimintaan suhtaudutaan positiivisesti ja tukeakin löytyy. Ylipäätään meriarkeologiassa meillä toimivat nyt yhteistyössä oikeat tahot: lupaviranomainen eli Museovirasto, tutkijat eli yliopistot ja organisoituneet harrastajat eli sukellusseurat.

KERRO JOKU MIELEEN PAINUNUT SUKELLUSMUISTO.

HYLKYJEN TULEVAISUUS:

90-luvun puolivälissä kävimme Museoviraston pyynnöstä nostamassa St. Mikaelista Katariina Suuren pöytäposliineja. Havaitsimme, että joku oli jo varastanut posliineja ja valmistellut seuraavan satsin nostoa. Siitä lähti liikkeelle iso pelastusoperaatio. Saimme estettyä lisävarkaudet ja nostettua historiallisesti arvokasta tavaraa talteen. Kokemus oli hieno siksikin, että näkyvyys oli hyvä: hylyn pystyi näkemään laidalta toiselle. Lisäksi St. Mikael oli tuohon aikaan legendaarinen, koska muita isoja vanhoja hylkyjä, kuten Vrow Mariaa, ei ollut vielä löydetty.

LIVENÄ SUKELTAMALLA VAI VIRTUAALISENA PINNALLA?

OLET OLLUT MUKANA RAKENTAMASSA PORKKALAN HYLKY-

OLET MERIARKEOLOGISEN SEURAN PUHEENJOHTAJA.

PUISTOA. MISSÄ MENNÄÄN NYT PUISTON KANSSA?

MITÄ SEURA TEKEE?

Viime vuonna rakennettiin yleisöä palvelevaa osuutta. Keväällä uusittiin ohjausköysiä ja paranneltiin poijuja. Tänä kesänä keskityttiin tieteelliseen puoleen, muun muassa otettiin ajoitusnäytteitä. Tässä on tehty yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa.

Rahoitus on saatu Museovirastolta ja Harry Hendusen (SKR) säätiöltä. Tänä syksynä puistoon lisätään kaksi uutta hylkyä, Rönnskärin Tykkihylky ja Linjatauluhylky. Lisäksi puiston alueelta on löytynyt kaksi uutta hylkykohdetta, joiden kartoitus on kesken.

Seura muun muassa järjestää koulutusta, kenttätyöleirejä ja seminaareja. Kerran kuussa järjestetään meriarkeologinen ilta, joka toinen kuukausi Helsingissä ja joka toinen muualla Suomessa.

Edustamme Suomessa Nautical Archaeology Societya (NAS), joka ylläpitää kansainvälistä meriarkeologian koulutus- ja luokitusjärjestelmää. Järjestämme joka vuosi ainakin peruskurssin ja 2–3-vaiheen kursseja tarpeen mukaan. Kouluttautumalla voi muun muassa päästä mukaan kansainvälisille tutkimusleireille.

Ensi vuonna MAS järjestää Helsingin yliopiston ja Museoviraston kanssa nelipäiväisen maailman meriarkeologisen konferenssin, johon odotetaan jopa 600 meriarkeologia. Tällä hetkellä etsimme lisää aktiivitoimijoita seuraan eli jos kaipaa meriarkeologiaan liittyvää puuhaa, niin kannattaa ottaa yhteyttä mas.fi.

MISSÄ JA MITEN SUKELLAT MIELUITEN?

MIHIN HYLKYPUISTOJA TARVITAAN?

Sukeltajat pitävät paikoista, missä suunnistaminen on helppoa ja turvallista. Myös kokeneet sukeltajat käyvät säännöllisesti sukeltamassa puistoissa, koska se on helppoa, mukavaa, opettavaista eikä mene turhaa aikaa ja energiaa säätämiseen. Toinen tärkeä syy on hylkyjen suojeleminen vahingoilta. Kaikki hienoimpien hylkyjemme merkittävimmät vauriot ovat tulleet ankkuroinnista.

22

3/2019 SUKELTAJA

Vain muutama prosentti ihmisistä sukeltaa – syvällä vielä harvempi. Jos asialle halutaan arvostusta ja rahoitusta sekä kiinnostusta viedä lajia eteenpäin, pitää sitä avata suurelle yleisölle. Virtuaalinen, 3D-mallinnusta hyödyntävä hylkyesitys on interaktiivinen ja immersiivinen tapa kertoa asioista. Sama materiaali palvelee myös suoraan tutkijoita: esimerkiksi hyvän 3D-mallin perusteella voidaan lähteä ottamaan ajoitusnäytettä, koska kattava esityö ennen kajoamista on jo tehty.

MITÄ MUUTA ELÄMÄÄSI JA VAPAA-AIKAASI KUULUU?

Työn ja sukellusaktiviteettien lisäksi nautin muun muassa purjehtimisesta ja lasten harrastuksiin osallistumisesta.

Joko tai Purjeilla vai moottorilla?

Moottorilla kun mennään kohteelle, purjeilla kun ei varsinaisesti olla menossa mihinkään.

Hauki vai hai?

(Tappaja)hauki, hait on jo niin nähty!

Pidetään pohjalla vai nostetaan näytille?

Pohjallahan ne on jo eli virtualisoidaan sukelluskokemus myös pinnalle.

Kravatti vai kuivapuku?

Kuivapuku, tosin tumma puku ilman kravattia löytyy jokaisen herrasmiessukeltajan kuivapuvun alta.

Norpat

SYKSYLLÄ TREENATAAN TOPSEAL-TAITOJA Kuka on seuran TopSEAL? Treenatkaa tehtäviä syksyn kuluessa ja pitäkää koko seuran yhteinen TopSEAL-tapahtuma vaikka viimeisellä kerralla. Haastakaa myös seuran aikuiset mukaan!

HELI HALAVA

kilpaillaan itseään ja seurakavereita vastaan sukellusaiheisissa tehtävissä. Tehtävät voidaan suorittaa seurojen omissa kotihalleissa. Norpparalleista ja Sukella seurassa -tapahtumista poiketen tehtäviä ei ole pakko suorittaa yhden kerran aikana, vaan ne voidaan jakaa useammalle kerralle ja niitä voidaan suorittaa

läpi kauden. Seurojen norppaohjaajat ja kouluttajat voivat vastaanottaa suoritteita.

Seuroja kannustetaan toimittamaan tuloksia 15.12. mennessä nettilomakkeella Sukeltajaliitolle, joka julkaisee niitä sosiaalisessa mediassa. Tuloksia toimittaneiden seurojen kesken arvotaan tuotepalkintoja.

Halutessaan seura voi palkita osallistujia ja

tilata palkinnot Liiton verkkokaupasta.

Sarjoja on neljä: 10–12-vuotiaat, 13–15-vuotiaat, 16–21-vuotiaat ja yli 22-vuotiaat.

Ohjaajille tarkemmat ohjeet

www.sukeltaja.fi > Lapset ja nuoret > Ohjaajille > Työkaluja ohjaajille

Jari Hovikorpi

TOPSEALISSA

UPPISRATA Lähtö reunasta kiinni pitäen.

1. Sukella aloitusrenkaan luo ja ota pallo.

2. Syötä pallo seinän kautta itsellesi.

3. Nouse pallon kanssa pintaan.

4. Sukella pohjaan ja syötä pallo pohjan kautta itsellesi.

5. Nouse pallon kanssa pintaan.

6. Ui aloitusrenkaan luo ja sukella pallo siihen takaisin.

7. Palaa lähtöpisteeseen.

PUOLIKAS UINTICOOPER • Uidaan 6 min vapaavalintaisella uintitekniikalla perusvälinein.

• Lähtö vedestä, seinästä saa ottaa vauhtia ja uintityyliä saa vaihtaa kesken suorituksen.

24

3/2019 SUKELTAJA

• Ensisijaisesti uidaan perusvälineillä (maski, snorkkeli ja stereoräpylät), mutta myös uimalasit sallittu sekä uinti ilman perusvälineitä.

UINTIRATA • Lähtö reunasta kiinni pitäen tai laidalta hyppäämällä.

• 10 m sukellus/liuku veden alla.

• Ui toiseen päätyyn.

• Hae perusvälineet pohjasta.

• Pue ne pinnalla kelluen.

• Tee käännös.

• Sukella/liu’u 10 m pinnan alla.

• Ui toiseen päätyyn.

PELASTUSTEHTÄVÄ • Heitä pelastusväline (pelastusrengas, heittoliina tms.) 10 m päässä vedessä olevalle kaverille.

• Hinaa kaveri päätyyn.

• Tee pelastushyppy ja ui 25 m pelastusuintia.

• Sukella pohjaan ja nosta pelastusnukke/oman painoinen kaveri.

• Kuljeta pelastettavaa 25 m.

• Perusvälineitä tai uimalaseja ei saa käyttää.

NORPAT OPPIVAT TÄRKEITÄ TAITOJA SUKELTAJALIITON norpparyhmissä harjoitellaan toisen ihmisen

pelastamista veden varasta. Tavallisissa treeneissä oppimasi taito saattaa tulla tarpeeseen koska tahansa, ja lapsena hyvin opittu pelastamistaito kulkee mukanasi aikuisenakin.

USA:ssa asuva Joonas Astala oli rannalla kävellessään kuullut avunhuutoja mereltä. Muut rannalla olijat eivät reagoineet, mutta hän oli juossut mereen ja lähtenyt uimaan kohti pienikokoista tyttöä. Voimakkaat merivirrat olivat saaneet tytön otteeseensa ja kuljettivat yhä syvemmälle. Vaikka Joonas on vahva, joutui hänkin taistelemaan eteenpäin korkeissa aalloissa ja kovassa tuulessa.

Tyttö väsähti ja menetti tajuntansa juuri ennen kuin Joonas sai hänestä otteen. Joonas kuljetti tytön rannalle uimalla pelastusuintia, juuri kuten oli harjoitellut 11-vuotiaana Keski-Uudenmaan Sukeltajien norpparyhmässä ja Liiton norppatapahtumassa.

Joonas on USA:n merijalkaväessä, jossa tehdään hyvinkin vaativia pelastautumisharjoituksia. Kuitenkin toisen ihmisen pelastamisen hän sanoo oppineensa nimenomaan lapsena, ja taito tuli selkärangasta, kun sitä tarvittiin.

– Merijalkaväessä opetetaan pelastamaan itsensä, ei toista ihmistä. Kun siellä sanotaan, että ui, niin sinä uit. Siellä ei opeteta, kuinka uidaan toisen, vieläpä tajuttoman ihmisen kanssa, hän toteaa.

Riku Metsälä

Joonas tullaan palkitsemaan Navy and Marine Corps Achievement -mitalilla.

Tarina julkaistiin Keski-Uudenmaan Sukeltajien Ankka-jäsentiedotteessa nro 3. Tarinan lähetti seuraan Joonaksen äiti, Teija Astala.

Soili Vesanen

Eevojen reissuilla tärkeintä on yhdessäolo

09_valokuvaaja

Jo seitsemänä vuonna ryhmä naisia on järjestänyt sukellusreissun vain naisille. Näillä reissuilla tärkeintä ei ole sukeltaa mahdollisimman paljon, vaan olla merellä, nauttia hyvästä ruuasta ja seurasta ja sukeltaa siinä välissä. Sukelluksen kautta löytyneet ystävät viettävät aikaa yhdessä myös siviilissä.

KRISTIINA KARILA

S

oili Vesanen oli mukana vuonna 2012 sukellusseura Hydromanian Orbiit-reissulla, ja siellä muutaman naisen kesken ryhdyttiin miettimään reissua vain naisille. Kun eräällä naisista oli hyvä kokemus Joona Kosken omistamasta Eva-aluksesta ja sen erinomaisista puitteista, innostus ideaan syttyi.

– Ensimmäinen reissu tehtiin 2013, ja sen jälkeen olemme olleet reissussa joka vuosi. Tietty ydinporukka on ollut mukana jokaisella reissulla; osa on ollut satunnaisesti pois esimerkiksi lasten saamisen tai työesteiden takia. Välillä olemme olleet Utön vesillä, välillä Ahvenanmaalla, Soili kertoo.

Porukka alkoi kutsua retkeä Eevareissuksi aluksen mukaan, ja nimi siirtyi

26

3/2019 SUKELTAJA

myös viittaamaan henkilöön. Tänä vuonna Eevojen reissulle kelpuutettiin mukaan myös pari Aatamia peruutusten vuoksi.

– Yhteensä meitä oli seitsemän + kippari Joona. Lähdimme matkaan kesäkuisena perjantai-iltana Paraisilta ja suuntasimme Ahvenanmaan vesille.

Tarkoituksena oli kiertää Ahvenanmaa, mutta sää puuttui peliin emmekä lähteneet kiertämään saarta kovan lounaistuulen vuoksi. Sukelsimme kaljaasi Innolla, Sanny- ja Plus-hylyillä sekä teimme pari biosukellusta. Yhteensä teimme tällä reissulla seitsemän sukellusta. Kävimme yhtenä iltana Maarianhaminassa pizzalla ja saunoimme vierasvenesatamassa. Palasimme Paraisille tiistai-iltana, Soili kertoo.

LEPPOISAT PÄIVÄRUTIINIT

Aluksella päiväohjelma noudattelee tuttua, hyväksi havaittua rutiinia. Päivä alkaa 7–8 aikaan rauhallisella aamupalalla, joka jälkeen siirrytään ensimmäiselle kohteelle. Sukelluksen jälkeen syödään lounas ja täytetään pullot. Täyttövuoroja vaihdellaan sen mukaan, kuka milloinkin kokkaa tai tiskaa, jottei kenenkään tarvitse sitouttaa aikaansa vain yhteen hommaan.

Iltapäivällä tehdään toinen sukellus. Joskus tehdään myös kolmas sukellus, mutta yleensä toisen sukelluksen jälkeen alkavat illallisvalmistelut ja saunan lämmitys.

– Ruuat teemme itse, ja koska mukana on aina useampi kasvissyöjä, teemme pääasiassa vege-ruokaa. Yrttiruukkujen määrä sukellusvarusteiden välissä kannella

Eva JOONA KOSKEN Eva-veneessä on kaikki

mitä sukellusreissuun tarvitaan: majoitus, sauna, keittiö ja kompressori. Alun perin vene on liikkunut Turun saaristossa ja kuljettanut muun muassa maitoa meijereihin.

Koski muutti sen sukellusretkille sopivaksi rakentamalla veneeseen majoitustilat ja Sirpa Rinne

keittiön. Kompressori on aluksen sisällä siten, ettei sen ääntä juurikaan kuule, joten pullojen täyttö ei aiheuta melua. Lisätietoja: joona@sukellusretket.com.

olevassa kumiveneessä on välillä herättänyt hilpeyttä. Tietty linssikeitto on jäänyt joka vuoden ruokalistalle, ja moni reissulla maistettu ruoka on siirtynyt myös kotikeittiöön. Ruuan valmistuksen olemme jakaneet siten, että jokainen tekee yhden ruuan, kuvailee Soili.

Reissun sukelluskohteet ovat maksimissaan 40 metrissä, ja myös biosukelluskohteita arvostetaan. Reissulla pärjää hyvin P2- tai Advanced-luokitettu sukeltaja.

– Itse biosukeltajana etsin aina kaikkea elävää pinnan alta. Rasvakalan löytäminen hylyltä tuo aina hyvän mielen, ja vielä parempi, jos siitä saa napattua kuvan.

Parhaita sukelluksia ovat olleet rauhalliset sukellukset kirkkaissa vesissä. Hylkykokemuksista muistuu mieleen parin vuoden takainen Belliver-hylky Märketin lähellä.

Veden lämpötila oli vain 2 °C, jonka ansiosta näkyvyys oli huikea. Harvoin saa ihailla koko laivaa jo laskeutuessa sille, Soili muistelee.

MISTÄ LISÄÄ NAISIA?

Onko sitten naisten omalla reissulla erilaista kuin sekareissulla tai ”äijäreissulla”?

– Kysyin kerran Joonalta, eroaako naisten reissun tunnelma jotenkin äijäreissuista. Vastaus taisi olla, että naisten reissulla puhetta on enemmän, mutta alkoholia kuluu vähemmän. Ääntä ja naurua on ainakin ollut, Soili nauraa.

– Riippuu varmasti ryhmän kokoonpanosta, mutta ainakaan näillä meidän reissuilla sukeltaminen ei ole vakavaa suorittamista ja syvyyksien hakemista vaan enemmänkin leppoisaa luonnon tarkkailua. En tarkoita tällä sitä, ettemmekö ottaisi muun muassa turvallisuusasioita huomioon vaan sitä, että kohteet valitaan aina huomioiden keli, niin että veneestä poistuminen ja paluu on helppoa.

Suomessa sukeltajista vain noin 20 % on naisia, ja luku on pysynyt samana vuosikaudet. Soili miettii, onko sukelluskulttuurissamme jotakin, jota kannattaisi muuttaa, jotta yhä useampi nainen löytäisi lajin pariin ja harrastaisi aktiivisesti.

– Sinällään tämä harrastus ei ole sukupuolisidonnainen. Suomessa sukeltaminen on varustuksen vuoksi ehkä hankalampaa kun lämpimissä vesissä, voisiko siinä olla yksi syy. Olen myös usein kuullut vain ulkomailla sukeltavilta, ettei Suomen vesissä ole mitään nähtävää. Suomen vesissä on paljonkin elämää, mutta kalat ja ravut ovat monesti matalalla ja matalia sukelluksia usein väheksytään. Monetkaan seurat tai sukellusyrittäjät eivät järjestä retkiä biokohteille, jossa elämää voisi nähdä, ja tähän kannattaisi tehdä muutos, hän pohtii.

– Ehkä pitäisi myös tuoda esille enemmän sitä, että kyseessä ei ole voimalaji vaan tekniikkalaji. Eikä sukeltamisen tarvitse aina olla niin vakavaa. Sukellusta voi harrastaa eri tavoin, eikä kaikkien tarvitse olla luola- tai hylkysukeltajia.

Voi oikeasti sukeltaa sisään siihen Avara luonto -ohjelmaan, jota telkkarista katsoo, Soili kannustaa.

Neira Laakso

Ryhmäkuva vuoden 2015 Eeva-reissulta.

3/2019 SUKELTAJA

27

Riihimäen Urheilusukeltajien vuonna 2015 käyttöönotetulla ja katsastetulla täyttöpaikalla täytettävät sukelluspullot kiinnitetään remmeillä täyttötelineeseen, johon sopii kerralla kaksi tuplasäiliötä tai neljä sinkkupulloa. Teline on kallistettu taaksepäin, jolloin pullot eivät pääse vahingossa putoamaan. Täyttöletkut on varustettu räjähdyssuojilla ja täyttöpäät lukitaan ketjuilla kiinni täyttötelineeseen täytön ajaksi.

Täyttöpaikan katsastuksen lyhyt oppimäärä Seurojen on noudatettava Tukesin täyttöpaikoille asettamia ohjeistuksia.

Täyttöpaikat pitää katsastaa säännöllisesti, jotta ne varmasti ovat käyttäjilleen ja ympäristölle turvallisia. Täyttöpaikkoja arvioivat Tukesin valtuuttamat tarkastusyritykset. Onhan teidän seuranne täyttöasema katsastettu?

SUSANNA KORKIATUPA Kuvat Teemu Virtanen

T

äyttöpaikkoja koskevat lait ja ohjeistukset voivat vaikuttaa monimutkaisilta siihen nähden, että toiminta sukellusseuroissa perustuu vapaaehtoisuuteen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ohjeet eivät loppujen lopuksi ole vaikeaselkoisia.

– Suurin haaste on siinä, että eri tarkastajat saattavat tulkita ohjeistuksia hyvinkin eri tavoin. Tukes ei anna tulkintoja, vaan

28

3/2019 SUKELTAJA

ainoastaan siirtää lainsäätäjän määräykset kentälle. Käytännössä yksiselitteinen ohjeistus juuri sukellusseurojen näkökulmasta puuttuu, toteaa Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja viranomaisyhteyksistä vastaava Jouni Piispanen. Liitossa tehdään jatkuvasti työtä sen eteen, että jossain vaiheessa seuroille saataisiin yhteistyössä viranomaisen kanssa varmempi ohjeistus. Täyttöpaikkojen

arvioinneista on säädetty Painelaitelaissa (1144/2016) 87§, 89–91§.

Tarkastuksia tekevän Kiwa Inspecta Oy:n tarkastaja Jyri Lavikka myöntää, että tulkinnoissa voi olla eroavaisuuksia.

Molemmat suosittelevat, että seuran kannattaa ottaa jo ennen katsastusprosessin aloittamista yhteys tarkastusyritykseen konsultaatiota varten.

– Autamme mielellämme. Olen ollut

Sukelluspullot säilytetään vaaka-asennossa pullohyllyssä tai pystyasennossa paikoilleen kiinnitettyinä. Täytetyt pullot on merkitty venttiiliin kiinnitetyllä punaisella teipillä. Hylly on kiinnitetty seinään ja kallistettu taaksepäin, jotta pullot eivät pääse liukumaan pois hyllystä.

RiUSukissa paineilmatäyttöjä saavat tehdä yli 15-vuotiaat laitesukeltajat, jotka on perehdytetty täyttöaseman käyttöön.

joidenkin seurojen apuna jo siinä vaiheessa, kun on vasta haettu uutta täyttöpaikan sijaintia. Etenkin sijainnin suhteen ollaan usein varpaillaan räjähdysriskin vuoksi, Jyri Lavikka sanoo.

Yleisin syy siihen, miksi täyttöpaikka jätetään katsastamatta, liittyykin sijaintiin: arvellaan, että sijainti voi olla tarkastajan mielestä liian riskialtis.

– Sijainti katutasossa lähellä asuintai liikekiinteistöjä on riski. Samoin romahdusvaaran aiheuttava paikka on vaarallinen, mutta kaikkia arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

TÄYTTÖPAIKAT PITÄÄ KATSASTAA

Painelaitelain mukaan täyttöpaikat tulee katsastaa. Katsastamalla seurojen vastuuhenkilöt saavat omaa henkilökohtaista vastuutaan pienennettyä. Onnettomuustilanteissa on parasta, että paikka on katsastettu ja täten todettu viranomaisen ohjeistuksen mukaiseksi. Vakuutuskaan ei välttämättä korvaa vahinkoja, jos täyttöpaikka on ollut katsastamaton.

Valitettavasti tarkastajien tekemät tulkintaerot ja osin turhankin suurpiirteiset ohjeet ovat johtaneet siihen, ettei täyttöasemien katsastuksia ole kovin innokkaasti seuroissa tehty. Katsastusprosessi ei ole kuitenkaan hankala läpivietävä seuroille. Vaikka täyttöpaikka olisi ollut pitkäänkin käytössä, katsastus pitää tehdä.

– Aloite lähtee aina täyttöpaikan omistajalta – myös tarkastuskäynneille.

Emme ole viranomaisia, eli meillä ei ole oikeutta esimerkiksi tulla yllättäen tarkastamaan paikkoja, Jyri Lavikka kertoo.

– Kun täyttöpaikka katsastetaan, kannattaa pitää huoli siitä, että kaikki oleellinen tieto siirtyy seurassa eteenpäin myös porukan vaihtuessa, Jouni Piispanen huomauttaa.

Katsastettu täyttöpaikka on varmasti vaatimusten mukainen ja turvallinen.

Lisäksi kynnys paikkojen kunnossa pitämiseen on matala.

– Katsastaminen myös helpottaa täyttöpaikan käyttöä. Täyttöpaikalta

esimerkiksi vaaditaan selkeitä ohjeistuksia kompressorin käyttöön. Tämähän lisää käyttömukavuutta ja turvallisuutta. Lista käyttäjistä, mitä on täytetty ja kuka on täyttänyt, on hyödyllinen kaikille käyttäjille, Jyri Lavikka sanoo.

TÄYTTÖPAIKKA VAI -LAITOS?

Seurojen käytössä olevat täyttöpaikat kannattaa katsastuttaa täyttöpaikoiksi eikä -laitoksiksi, koska täyttöpaikan vaatimukset ovat kevyemmät ja tarkastusväli pidempi: kuusi vuotta. Painelaitelaki määrittelee, että täyttöpaikoissa saadaan täyttää tilavuudeltaan enintään 15-litraisia kaasupulloja, jotka on tarkoitettu henkilön mukana kulkevaksi laitteeksi.

– Aluksi tehdään katsastus paineilmatäyttöpaikaksi, jossa tarkastetaan perusasiat. Samalla voidaan tehdä kaasuanalyysi ja halutessa myös palotarkastus. Jos laitteistolla halutaan täyttää seoskaasuja, on sen katsastus tehtävä erikseen, ja se kannattaakin joka tapauksessa tehdä, sillä se ei ole iso lisäys, Jyri Lavikka toteaa. » 3/2019 SUKELTAJA

29

Riihimäen Urheilusukeltajien täyttöasemalla on käytössä 200/300 bar Coltri MCH-16 -kompressori, joka on suunniteltu enintään 40 % happea sisältävien kaasuseosten valmistukseen. Täyttökirjanpitoa ja seoskaasujen laskutuskirjanpitoa pidetään tietokoneella, ja tiedot ovat luettavissa myös etänä.

Jos tarkastajan ottaa ensin tutustumiskäynnille arvioimaan, mitä asioita varsinaista katsastusta varten olisi hyvä laittaa kuntoon, vaatii koko prosessi kaksi tarkastajan käyntikertaa.

– Mikäli kaikki on kunnossa, voidaan täyttöpaikka hyväksyä. Jos jotain pientä viilaamista vielä jää, voidaan asema silti

hyväksyä tietyin edellytyksin, jotka kirjataan tarkastustodistukseen, Jyri Lavikka sanoo.

Siirrettävät kompressorit ovat myös täyttöpaikkoja, joten niiden suhteen on noudatettava soveltuvin osin Tukesin ohjeita.

– Kannattaa olla tarkkana polttomoot-

torikäyttöisten kompuroiden ilmanoton kanssa, ettei ilman mukana pääse epäpuhtauksia täytettäviin pulloihin. Täyttöramppi tulee pystyä järjestämään turvallisesti, ja myös säännöllinen ilmanlaadun tarkistus on paikallaan, olipa kompressori sitten kiinteä tai liikkuva, muistuttaa Jyri Lavikka.

Täyttöpaikkojen vaatimukset pähkinänkuoressa TUKESIN OHJEET täyttöpaikkojen vaati-

muksista löytyvät Tukesin sivuilta nimellä Sukelluspullojen täyttöpaikan vaatimukset (12.8.2014): https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_ publisher/sukelluspullojen-tayttopaikanvaatimuks-1. Tutustu niihin huolellisesti.

Tässä muutamia oleellisimpia vaatimuksia.

• Seuroissa, joissa on täyttöpaikka, on oltava myös nimettynä täyttöpaikkavastaava.

Myös täyttäjistä on oltava ajantasainen lista.

• Täyttäjien on kirjattava sukelluspullojen täytöt täyttöpäiväkirjaan.

• Laitteiden huoltoja ei saa tehdä täyttötiloissa.

30

3/2019 SUKELTAJA

• Täyttötila tulee erottaa seinällä huolto- ja kerhotilasta tai kalustovarastosta.

• Kompressorin ilmanlaatua on mitattava säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

• Täyttöön menevät sukelluspullot on säilytettävä erillään täytetyistä tai huoltoa vaativista pulloista.

• Seoskaasujen käyttö asettaa lisävaatimuksia täyttöpaikoille.

• Määräaikaisarvioinnit täyttöpaikoille tehdään kuuden vuoden välein.

• Kaasu- ja happipullojen säilytyksestä on oltava pelastusviranomaisen lausunto.

• Kaikki käyttöohjeet ja huoltopäiväkirja on pidettävä täyttöpaikalla saatavilla.

Kiinnitä erityistä huomiota myös muun muassa näihin: • Pullojen turvallinen kiinnitys täytön aikana esimerkiksi erilaisia tukevia häkkirakenteita/telineitä hyödyntäen.

• Kompressorissa on oltava hätäpysäytyskytkin.

• Vaaratilanteiden varalle on hyvä tehdä ohjeistus.

• Onhan täyttäjillä pätevyys?

• Täytettävät kaasupullot ja niiden venttiilien yhteensopivuus, aineet ja täyttöpaineiden oikeellisuus on oltava helposti tulkittavissa.

• Onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista tiedottaminen.

Täyttöasemalla on kolme sukellushapen varastosäiliötä sekä heliumin ja argonin varastosäiliöt. Pullot on kiinnitetty kettingillä seinässä olevaan kiskoon, ja ne on sijoitettu liukuovelliseen ja lukittuun häkkiin, jonka avaimen saavat haltuunsa vain Gas Blender -koulutuksen käyneet seuran jäsenet.

MITEN LÄHTEÄ LIIKKEELLE?

Helsinkiläisessä sukellusseura H2O:ssa on päätetty katsastaa uudehko täyttöpaikka.

– H2O:n täyttöasemalla on Nardin sähkökäyttöinen kompressori, johon on itse rakennettu jatkuvan virtauksen nitroksi- ja trimiksi-täyttömahdollisuudet.

Lähdimme liikkeelle ottamalla yhteyttä Kiwa Inspectaan ja kartoittamalla vaatimuksia. Olisinkin kaivannut selkeämpää ohjeistusta siitä, mitä vaatimuksia seoskaasutäyttöpaikoille on. Järjestelmät lienevät

ainakin Suomessa itse rakennettuja, joten niiden katsastukseen liittynee melko paljon tulkintaa, arvelee H2O täyttöpaikkavastuuhenkilö David Pax. – Tämä pitää paikkansa, ja Suomessa ei edes ole kovin monia asiantuntijoita, jotka osaisivat täysin seoskaasutäyttöpaikkoja tarkastaa. Näissäkin olisi paras ottaa ensin tarkastaja käynnille ja käydä läpi, onko täyttöpaikalla sellaista, minkä tulkintaan hän itse tarvitsee vielä lisäasiantuntemusta, Jyri Lavikka ehdottaa.

– Yhdessä selvittämällä ja keskustelemalla asiat kuitenkin usein ratkeavat, hän lisää.

Lähteet: Tukesin ohje, Sukeltaja-lehti 1/2008, Sukelluspullojen täyttöpaikan arviointi -artikkeli. Kiitokset avusta artikkelin teossa Jouni Piispanen, Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta, Jyri Lavikka, Kiwa Inspecta, David Pax, Sukellusseura H20 ja Riihimäen Urheilusukeltajat.

Painelaitelaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161144

Kuka täyttää ja milloin?

USEISSA SEUROISSA kaikilla halukkailla on

että kaikissa pulloissa on ilmaa ja venttiilit

täyttö- tai kaasurinki. Tähän kuuluvilla on

oikeus päästä täyttämään pulloja. Joillakin

auki, Jouni Piispanen huomauttaa.

oikeus käyttää täyttöasemaa vapaasti. Sen

seuroilla, etenkin seoskaasuissa, on valvotut täyttövuorot.

Täyttöpaikkavastaavalla tai -vastaavilla

lisäksi he tulevat vuorollaan täyttämään

on Tukesin mukaan oltava paras tietämys

seuralaisten pulloja ja samalla täyttävät

sukelluspullojen täytöstä. Esimerkiksi Hen-

myös kursseilla käytetyt seuran pullot.

kisällikoulutus eli vastuuhenkilö näyttää uu-

gitysilmakurssin, Täyttöaseman hoitaja-

Täyttövuorot ovat kahdesti viikossa. Kaikilla

sille täyttäjille, miten täyttö tapahtuu. Vaik-

kurssin, Hengityslaitehuoltajan kurssin tai

kompressorin käyttäjillä tulee olla Gas

ka ei itse täyttäisikään omaa pulloa, pitää

Gas Blender -kurssien pitäisi osoittaa riittä-

Blender -koulutus käytynä ja perehdytys

aina muistaa, että jokainen on silti vastuus-

vä pätevyys tähän tehtävään.

seuran laitteistoon. Seura järjestää tarpeen

– Monissa seuroissa on käytössä ns.

sa omista laitteistaan ja siitä, että esimerkiksi paritarkastuksen yhteydessä tarkistetaan,

– Meillä H2O:ssa täytöt on järjestetty siten, että seuran sisällä on erillinen

mukaan kursseja ja koulutusta, David Pax kertoo.

3/2019 SUKELTAJA

31

Amerikan serkku KUVA-ALBUMI Kuva on otettu Kaliforniassa sijaitsevalta Catalinan saarelta, joka sijaitsee Los Angelesin lähellä. Saari on verrattain tunnettu sukelluspaikka, josta Euroopassa ei paljoa ole kuultu. Matka saarelle kestää veneellä mantereelta noin 1,5 tuntia, ja sinne tehdään päiväretkiä sukeltajille.

Sukellusmaasto Catalinalla on erilaista kuin missään muualla. Saaren vesillä kasvaa paljon korkeaa kelppimetsää ja kalat sekä muu kasvusto ovat uniikkeja; esimerkiksi kalalajit olivat pääosin minulle tuntemattomia. Kohtasin muun muassa garibaldiahvenia, monia hummereita, mureenoja ja Catalinan kuuluisia jättihylkyahvenia, Black Sea Basseja, jotka olivat massiivisia. Monet ovat tavanneet saarella eri hailajeja, myös valkohaita. Valkohaita alueelle houkuttelee sopiva veden lämpötila sekä tietenkin lukuisat alueella majailevat hylkeet.

Veden lämpötila oli noin 19 astetta ja näkyvyys jonkin verran heikentynyt viimeaikaisten myrskyjen takia. Kuvassa oleva kala oli hyvin kiinnostunut kamerani salamista ja yritti haukata niistä paloja muutaman kerran. Samalla siitä tuli kuitenkin erinomainen malli kuvaan.

KUVA SAMI LINDROOS

32

3/2019 SUKELTAJA

3/2019 SUKELTAJA

33

Kuvaajan vinkki

Sekavalokin toimii. Park Victoryn potkuriakselilla otettuun kuvaan on yhdistetty vastavaloa, myötävaloa ja vihreää taustavaloa.

Yksittäinen sukeltaja kauempana lamppuineen tuo kuvaan syvyyttä.

Valojen aatelia

Suomalaiset vedet ovat tummanpuhuvia ja väritykseltään melko tasapaksuja. Sukelluskuvaajalla ei siis ole kovin helppoa, varsinkin jos ja kun haluaa saada kuviin ulottuvuutta ja draamaa. Tylsyydestä pääsee eroon vastavaloon kuvaamalla. Aluksi pitää muuttaa ajattelutapaa, koska yleensä pyrimme kuvaamaan myötävaloon, kuten katsomme muutenkin ympäröivää maailmaa.

SUSANNA KORKIATUPA Kuva Pekka Tuuri

sanana kertoo jo, mistä on kysymys: valon ja varjon leikistä.

Usein valokuvataan myötävaloon, jolloin kuvauksen kohde väreineen näkyy kokonaisuudessaan ja selvästi valaistuna.

Syntyy kaksiulotteisia kuvia, joille löytyy toki oma paikkansa kuvittamassa tarinaa tai hetkiä.

– Niistä kuitenkin puuttuu draama, iskevyys ja kolmiulotteisuus. Valokuvauksessa ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta itse olen viehättynyt juuri vastavaloon kuvaamisesta. Vastavalokuvauksessa syntyy siluetteja, ja niissä muoto ratkaisee enemmän kuin väri, kertoo sukelluskuvaaja Pekka Tuuri.

VALOKUVAUS

ERINOMAINEN HYLKYKUVIIN

Vastavaloon kuvaaminen on omiaan korostamaan tunnelmaa hämärissä paikoissa.

Tämä valaisutapa sopii siis erinomaisesti suomalaisiin sukellusolosuhteisiin, kuten kaivoksiin ja erityisesti hylyille.

– Suomalaisissa hylyissä on hyvin vähän väriä. Siksi mielestäni ne pitää

34

3/2019 SUKELTAJA

vastavalaista, jotta tunnelma välittyy kuvista. Hylkyihin liittyy kuitenkin tiettyä dramatiikkaa: jotain ikävää on lähes aina tapahtunut, kun ne ovat uponneet, ja on taisteltu elämästä ja kuolemasta. Hylky kuvattuna vastavalossa näyttää mysteeriltä, salaperäiseltä. Ääriviivat näkyvät. Niitä on mielenkiintoista katsella.

SÄÄDÖT JA APUKEINOT

Tärkeintä on ajatella jo pinnalla, että nyt kuvaan vastavaloon. Koska koemme ja näemme maailman myötävalossa, ryhdymme usein myös valokuvaamaan siitä lähtökohdasta, että kohteen on näyttävä selkeästi. Oma ajatusmaailma pitää vain kääntää ympäri.

– Kun lähtee kuvaamaan vastavaloon, on paras asettaa kamera manuaalisäädöille.

Eri aukkojen, suljinaikojen ja ISO-säätöjen vaikutukset kuvaan on vain kokeiltava.

Aluksi kannattaa ottaa rohkeasti isolla aukolla, eikä pelätä ylivalottumista, sillä suurempi vaara on, että tummat kohdat alivalottuvat liikaa, Pekka Tuuri sanoo.

Vastavaloa on vaikea, jopa mahdoton toteuttaa yksin, ellei kuvaa vasten auringonvaloa. Myös vihreä vesi voi toimia hyvin vastavalotaustana. Tehokas LEDlamppu on hyvä vastavalona.

– Vastavalon ei tarvitse tulla suoraan takaa, vaan se voi tulla myös yläviistosta.

Valolähteen voi laittaa myös suoraan yläpuolelle. Sukelluskuvauksessa vastavalon käyttö toimii ylipäätään hyvin, sillä kontrastit ovat muuten vähäisiä ja vastavalo luo tehokkaasti valon ja varjon leikkiä kuviin.

Sukelluskaveri täytyy kuitenkin valjastaa valohenkilöksi näissä kuvauksissa.

Kuka kuvaa?

Pekka Tuuri, Espoo. Omien sanojensa mukaan ”addiktoitunut amatööri jo vuodesta 1992”. Pekka on voittanut lukuisia kotimaisia ja pohjoismaisia sukellus- ja luontokuvauskilpailuja.

Julkaisut: Vedenalainen Suomi,

WSOY, 2013

Varustekassi

Vedenpitävä sukka saappaaseen KUIVAPUVUN saappaaseen voi kokeilla veden-

kestävää sukkaa, jonka pitäisi pitää varpaat lämpimänä. Drysox Waterproof on valmistajan mukaan täysin vedenpitävä. Sukka on valmistettu kolmikerroskankaasta, jonka ansiosta se hengittää ja siirtää kosteutta. Sisin kangas on pääasiassa coolmaxia ja puuvillaa, ulkopinta nylonia ja niiden välissä on vedenpitävä kalvo. Koot: S–XL. Hinta noin 23 euroa.

Val m

ista

ja

www.ndiver.com

SUKELTAJA TESTAA

Lämmin ja kätevä käyttää

RUOTSALAINEN Waterproof on parannellut märkähanskojaan 3D-muotoilun avulla.

Hanska mukautuu paremmin käden luonnolliseen asentoon ja on mukavampi käyttää.

Kylmiin olosuhteisiin on tarjolla 5 ja 7 millin paksuisia hanskoja. 5 millin hanskat tuntuvat todella lämpimiltä ja 7-milliset ovat jo erittäin lämpimät.

Verrattuna moniin muihin vetoketjulliset hanskat on erittäin helppo pukea. Vetoketju on pitkä, ja vetokieleke helpottaa jälkimmäisen hanskan pukemista. Kuivapuvun kanssa vetoketjua voi olla vaikea vetää ihan kiinni asti riippuen hihan muodosta. Vetoketjun tiivisteen ansiosta vesi ei vuoda siitä läpi suoraan iholle.

Pasi Mannerkoski

PASI MANNERKOSKI

Hyödyllistä ja hauskaa pinnan alle tai pinnan päälle, välttämätöntä varustekassiin, ehdotonta eväsreppuun, aparaatteja autoon tai veneeseen.

Tällä palstalla esittelemme poimintoja uusista varusteista, päivitetyistä malleista tai muuten vaan sukeltajille ajankohtaisista tuotteista.

Tuotteita voi myös vinkata toimitukselle osoitteeseen kristiina.karila@sukeltaja.fi.

3/2019 SUKELTAJA

35

Sukellusturvallisuus

Huollettu ensiapuväline auttaa

Kova, tiivistetty laatikko on paras säilytyspaikka ensiapuvälineille.

Vaikka sukelluskaudesta selvittäisiinkin ilman haavereita, pitää ensiapulaukun sisältö tarkistaa aina sukellusreissulle lähdettäessä ja huoltaa vuosittain. Tee se ajoissa jo talvella.

HARRI MÄKITALO, Ensiapukoulutusvaliokunta

S

euran ensiapuvälineet tulee tarkistaa aina, kun ne otetaan mukaan sukellusreissulle. Välineet ovat yhteiskäytössä, joten koskaan ei voi olla varma, onko edellinen käyttäjä täydentänyt käyttämänsä tuotteet edellisellä reissulla.

Hapenantolaitteesta tulisi aina tarkistaa, että happisäiliössä on tarpeeksi happea ensiavun antamiseen siihen asti, että loukkaantunut sukeltaja saadaan ensihoidon piiriin. Happisäiliön katsastusmerkinnät ja voimassaolo tulee olla kunnossa. Samoin tulee tarkastaa, että kaikki hapenantolaitteen osat ovat tallella, ehjiä ja puhtaita.

Myös ensiapulaukun sisältö kannattaa käydä läpi ja korvata käytetyt, vanhaksi menneet tai vaurioituneet tuotteet uusilla.

Pitemmälle sukellusleirille kannattaa varata mukaan hieman

36

3/2019 SUKELTAJA

ylimääräistä, kuten laastaria, puhdistusainetta, sidetarpeita ja kylmäpusseja kaiken varalle, sillä aina sattuu ja tapahtuu jotain pientä.

Sydäniskurin akkujen varaus ja elektrodien kunto sekä parasta ennen -päiväys tulee myös tarkistaa. Vanhentuneiden elektrodien liimapinta kuivuu ajan kanssa.

HUOLLA TALVELLA

Ensiapuvälineiden vuosihuolto kannattaa tehdä hyvissä ajoin talvella ennen sukelluskauden alkua. Esimerkiksi happisäiliön katsastuksessa saattaa liikkeestä riippuen mennä helposti jopa kaksi kuukautta.

Korvaa tulevalla kaudella vanhaksi menevät tuotteet uusilla, ja käytä vanhat vaikka ensiapukoulutuksen harjoitusmateriaalina.

Talvikausi onkin hyvää aikaa päivittää myös ensiaputaitoja seuran sisällä.

EA-laukun sisällön päivittämisen voi tehdä seuran ensiapumateriaalista vastaava henkilö, kun taas sydäniskurin ja hapenantolaitteiden huolto ja katsastus kuuluu ammattilaisille. Huoltovälit ovat yleensä laitekohtaisia, joten ne kannattaa tarkistaa käyttöohjeesta. Hapenantolaitteiden huoltoväliksi on yleensä suositeltu kahta vuotta, ja painesäiliön katsastus on lakisääteisesti kymmenen vuoden välein. Happisäiliön seuraava katsastusvuosi on merkitty säiliön kylkeen.

Tapahtumaraportti:

Varustetarkastus uupui, ilma loppui Toukokuu 2019, Suomenlahden merialue KOLME noin nelikymppistä sukeltajaa (sukeltajat A, B, C) olivat

hylkysukeltamassa. Hylylle vei kiinteä köysi ja sää oli hyvä. Sukeltajilla oli käytössään 2 x 12 l tuplapullot (ns. hogarthialainen varustus, recreational trimix -kaasu) ja yksi dekopullo (happi).

Kaikki sukeltajat olivat tekniikkasukelluskoulutettuja, ja merisukeltamisesta oli kokemusta jo tältä keväältä. Sukellussyvyys oli noin 40 metriä ja alttiinaoloaika noin 20 min.

Sukellus meni suunnitelman mukaisesti, ja sukeltajat aloittivat nousun köysi näkyvissään. Syvä turvapysähdys tehtiin noin 20 metrin syvyydessä, ja siitä nousu jatkui hitaasti noin 15 metrin syvyyteen, jossa ensimmäisen sukeltajan (C) tietokone kehotti lyhyeen pysähdykseen. Tämän pysähdyksen aikana sukelta-

APTEEKISTA JA VERKKOKAUPOISTA APUA

ja A huomasi, että hänen regulaattorinsa antaa huonosti kaasua.

Nopein ja helpoin tapa täydentää ensiapuvälineistöä on lähin apteekki. Hieman edullisempi, mutta hitaampi kanava on DANin verkkokauppa. Myös Sukeltajaliiton verkkokaupassa on myynnissä rajoitettu valikoima ensiapuvälineitä seuroille. Jos seura on järjestämässä ensiapukurssia jäsenilleen, kannattaa ensiapuvälineistöä tilata DANin verkkokaupasta samalla, kun tilataan koulutuspaketit kurssille.

Paras tapa säilyttää ensiapuvälineitä käyttökuntoisina on pitää ne vedenpitävissä, kovapintaisissa salkuissa. Veneessä on usein kosteaa ja märkiä varusteita joka puolella. Pehmeässä pakkauksessa ensiaputarvikkeet kastuvat ja kolhiintuvat helposti; kova salkku pitää puolensa paremmin.

Hän ilmoitti siitä sukeltajalle B ensin näyttämällä suukappalettaan ja osoitti sitä käsimerkillä ”jotain vialla”. Sukeltaja B ihmetteli myös asiaa, mutta ei tehnyt muuta kuin piti katsekontaktin A:han. Pian tämän jälkeen A ilmoitti tarvitsevansa B:ltä kaasua, ja suoritettiin kaasu loppu -tilanteen mukainen siirtyminen pitkään letkuun. B siirtyi omalle kaularegulleen. B tarkasti A:n painemittarin ja huomasi sen näyttävän yhä korkeaa lukemaa.

Nousu jatkui hitaasti kohti 6 metrin dekoa, jolloin kaikki siirtyivät hapelle suunnitelman mukaisesti ja kaasun jakaminen lopetettiin. Ryhmä pysyi lähekkäin. Pintaan noustiin happidekon jälkeen rauhallisesti ja siirryttiin veneelle.

Pinnassa kävi ilmi, että A:n väliputken sulkuventtiili oli kiinni.

Asiaa ei tarkastettu veneessä ennen sukeltamaan lähtöä. Pullot oli täyttänyt edellisiltana kompressorivuorossa ollut tiimi. Täyttötiimi oli todennäköisesti sulkenut venttiilin, mutta asia ei selvinnyt enää varmasti.

Sukeltajien oma johtopäätös oli, että sukellusvarusteiden tarkastus ennen sukellusta oli jäänyt kiireen vuoksi tekemättä.

Virhe olisi paljastunut, jos varustetarkastuksen yhteydessä olisi varmistettu sulkuventtiilin aukiolo kiertämällä sitä vastapäivään.

Asiasta ei onneksi koitunut nyt suurempia ongelmia, mutta sukeltajatiimi ja turvallisuusvaliokunta haluavat muistuttaa kaikkia varustetarkastuksen tärkeydestä: tee se aina.

MATTI ANTTILA, TURVALLISUUSVALIOKUNTA

Pullo on katsastettava kymmenen vuoden välein.

Sukeltajaliitto kerää verkkolomakkeella tapahtumaraportteja sukellus­ onnettomuuksista ja ­tapaturmista analyysiä ja tilastointia varten.

Liiton turvallisuusvaliokunta käsittelee raportit luottamuksellisesti, ja niitä julkaistaan anonyymeinä ja soveltuvin osin Sukeltaja­lehdessä.

3/2019 SUKELTAJA

37

Elina Manninen

Monoräpylällä on sukellettu 50 m 13,86 sekuntiin, joka tarkoittaa lähes 13 kilometrin tuntivauhtia. Uimarin vieressä pitää juosta perässä pysyäkseen. Vastaavasti 1500 m on uitu monolla 12 minuuttiin 13,52 sekuntiin, joka vastaa reilun 7 kilometrin tuntivauhtia.

Mikä mono?

Monoräpylää käyttävät räpyläuimarit ja vapaasukeltajat. Monolla uinti on helponnäköistä, ja sillä pääsee tarvittaessa lujaa, kun tekniikka on kunnossa ja jalassa sopiva räpylä.

Räpyläuimari ui kilpailuissa tietyn matkan mahdollisimman kovaa, kun taas vapaasukeltaja tavoittelee mahdollisimman pitkää tai syvää sukellusta ajasta riippumatta.

Toimittanut KRISTIINA KARILA

K

aiken perusta on uintiasento.

Uimarin tulee kellua veden pinnan suuntaisesti suoraksi ojentautuneena, uitiin sitten pinnassa tai sukellettiin.

Vapaasukeltajat käyttävät muun muassa niskapainoa asennon trimmaamiseen optimaaliseksi.

Monolla uitaessa potku lähtee alaselästä. Jalkoja taitetaan hieman lantiosta, ja polvien myödätessä takamusta nostetaan hiukan ylös ja jalat suoristetaan alaspäin.

Tämä on niin sanottu alapotku. Takamus palaa lähtöasentoon, ja jalat nostetaan

38

3/2019 SUKELTAJA

suorana ylös eli tehdään yläpotku. Samalla ylävartalo lepää liikkumattomana paikallaan kädet suoraksi eteen ojennettuina tiukasti päällekkäin ja katse suunnataan pohjaan. Suurin virhe on potkia niin sanotusti polvilla. Potku suuntautuu tällöin eteen-taakse eikä vie eteenpäin. Toinen yleinen virhe on, että lantio putoaa alas yläpotkun päätteeksi. Tämä aiheuttaa ylävartalon heiluntaa ja vastus kasvaa.

Pintauinnissa käytetään otsasnorkkelia ilman kumisia suukappaleita, sillä vauhdin kasvaessa kumiosat alkavat väpättää.

MILLAINEN ON SOPIVA MONO?

Uimarin fyysiset ominaisuudet ja kokemus määrittävät, millainen mono sopii hänelle parhaiten. Mitä voimakkaampi potku uimarilla on, sitä jäykemmän räpylän hän tarvitsee. Liian jäykkä räpylä liikkuu kuitenkin helposti eteen-taakse, jolloin potku ei vie eteenpäin. Liian löysä räpylä taipuu liikaa ja jarruttaa vauhtia.

Räpyläuintikilpailussa käytettävän räpylän jalkaosan tulee puristaa niin, ettei jalka pääse liikkumaan kengässä yhtään.

Räpylän saakin jalkaan vain saippuan

Juhani Vihkönen

avulla. Kilparäpylän jäykkyyteen ja lapakulmaan vaikuttaa myös uitava matka.

Lyhyillä matkoilla käytetään jäykempää monoa kuin pitkillä. Harjoituksissa käytettään vanhaa kilparäpylää, jonka jalkaosa on löystynyt.

Vapaasukeltajalla monoräpylän jalkatasku on isompi kuin räpyläuimarilla. Jalkataskun pitää olla juuri oikean kokoinen, jotta räpylää voi pitää jalassa pitempään ja matka veden alla sujuu jouheasti eteenpäin.

Oikean koon löytämiseksi kannattaa kokeilla muiden räpylöitä esimerkiksi seuran allasvuorolla. Joissakin monoissa on valmistusnumerot. Jos kaverin mono on sopiva jalkaan, voi numeron kertoa tilatessaan uutta. Vapaasukeltajan on myös tärkeää ilmoittaa räpylän tulevan vapaasukellukseen, eli jalkatasku pitää olla freediving-mitoituksella. Lavan oikea jäykkyys on tärkeää: jäykkyysasteikolla 1–4 eli soft-extra hard vapaasukellukseen sopiva on yleensä 2 eli medium. Liian jäykkää räpylää ei kannata ottaa, jotta potku ei vie liikaa energiaa.

Mieti, mihin tarkoitukseen käytät räpylää. Toimivan kuntoiluräpylän saa 150 eurolla, joten ei kannata hankkia satojen eurojen kilparäpylää, jonka pukeminen ja riisuminen on hankalaa ja jota voi pitää jalassa vartin kerrallaan.

TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA

Monoräpylän toimivuuden kannalta on tärkeää, että jalkataskujen ja lavan tyven alue ei taivu juurikaan, mutta lavan kärki taipuu riittävästi. Monoräpylässä tämä ominaisuus syntyy, kun lasi- tai hiilikuitukerroksia vähennetään lavan kärkeä kohti eli lapa ohenee. Lavan materiaalina voi olla muovi (halvimmat, lähinnä vesileikkeihin sopivat mallit), lasikuitu tai hiilikuitu. Lasikuitu on selvästi yleisin materiaali, ja sitä voi suositella monoräpylää harkitsevalle. Hiilikuituiset ovat kalliimpia, ja niitä on vielä saatavilla vähän, mutta ne ovat syrjäyttämässä lasikuituräpylät kilpakäytössä.

Ns. siipimono on paljon helpompi hallita kuin vanhanmallinen levymono. Siipimonossa räpylän reunoissa on siipimäiset paksunnokset, jotka ohjaavat räpylän kulkemaan suoraan. Nykyään vapaasukelluksessa käytetään lähes pelkästään siipimonoja.

Jalkataskun ja lavan välinen kulma on tärkeä, ellei omaa erityisen notkeita nilkkoja. Nykyään monoräpylän saa isolla noin 30 asteen kulmalla, jolloin mono seuraa sulavasti suoraan vartalon jatkeena. Ennen käytettiin enimmillään noin 20 asteen kulmaa, jolloin mono ei ollut optimaalisessa asennossa.

MONOLLA KESKIKEHO KUNTOON

Monolla uiminen on haastavampaa kuin tavallisilla räpylöillä. Väline vaatii hyvää keskivartalon hallintaa, ja se onkin oiva tapa saada keskivartalon lihakset kuntoon.

Kuntoiluun kannattaa valita vapaasukel-

tajien suosima isommalla jalkataskulla varustettu räpylä, jota voi pitää jalassa pitkään. Monolla uiminen vaatii tilaa ja vauhti kasvaa keskivertouimaria huomattavasti nopeammaksi, joten monoräpylällä ei ole syytä mennä uimaan turvallisuussyistä yleisellä hallivuorolla. Avovedessä märkäpuvulla ja asiallisin turvavarustein varustettuna matka taittuu monolla mukavasti.

Jutussa asiantuntijoina Timo Pöntinen, vapaasukelluksen lajiryhmä ja Antero Hammar, räpyläuinnin lajiryhmä.

3/2019 SUKELTAJA

39

Närpiö

Vehreä louhos harjoitteluun Suupohjan Sukeltajilla on ainutlaatuinen sukelluskohdevalikoima: 100 kilometrin säteellä on paitsi meri, myös reilu parikymmentä sukellettavaa louhosta.

Louhokset sopivat erinomaisesti kouluttamiseen ja treenaamiseen, ja niihin pääsee silloinkin, kun merelle ei ole menemistä.

KRISTIINA KARILA Kuvat Anneli Salmela

Tunnelma Ståbackassa on paikoin kuin sademetsässä.

40

3/2019 SUKELTAJA

S

tåbackan murskelouhos Ståbackan kylässä Närpiössä on paikalliseksi erikoinen, sillä sen lounais- ja luodereunamilla on siinä määrin kasvillisuutta, että sukellus muistuttaa lähinnä biosukellusta. Louhos on halkaisijaltaan 80 metriä ja maksimisyvyys on 12 metriä.

KESKIPÄIVÄLLÄ PARAS VALO

Ståbacka on sukellettavissa ympäri vuoden. Talvella vesi on kristallinkirkasta ja keväälläkin näkyvyyttä on jopa 10 metriä.

Kesällä veden lämmetessä näkyvyys heikkenee, mutta kirkastuu taas syksyllä. Kesällä louhoksille tyypilliseen tapaan vedessä on toisinaan maitomaista sakkaa, mutta silloinkin osassa louhoksesta saattaa olla parempi näkyvyys.

Ståbackan louhos sijaitsee keskellä metsää ja sen reunat ovat jyrkät, joten veden alle kulkeutuu vähän valoa. Sukellus kannattakin ajoittaa keskipäivään ja hyvä sukellusvalaisin tarvitaan.

Muita sukeltajan palveluja ei ole – epävirallinen tulipaikka löytyy. Veteen mennään turvallisesti ajoluiskalta. Paikalla on tilaa noin neljälle autolle ja ajotien vieressä on lisää.

NÄIN PÄÄSET PERILLE

Käänny tieltä 67 tielle numero 6761 Närpiöön päin. Muutaman sadan metrin päässä käänny ensimmäisestä risteyksestä oikealle hiekkatielle. Aja sitä noin 500 metriä, ja käänny kolmannesta risteyksestä vasemmalle. Louhos on tien päässä. Koordinaatit: 62°24’20.4”N 21°22’00.8”E.

Suupohjan Sukeltajat ry, Kurikka SEURASSA on noin 60 jäsentä, ja pääsääntöisesti harrastetaan

laitesukellusta. Myös sukelluskuvaaminen on suosittua. Seuralla on hallivuoro Kauhajoella. Tukialus lähtee merelle Kaskis­

OPASNARUT JA KALOJA

Seura on vetänyt veden alle ohjausnaruja ja tehnyt suunnistusratoja, ja louhoksessa onkin hyvät olosuhteet harjoitella sukellustaitoja. Sen ehtii hyvin kiertää yhdellä sukelluksella reunaa myöten ympäri. Louhoksen kaunein nurkka on kuin vedenalainen fantasiamaailma: kaatuneita puita, vesikasvillisuutta ja valtavasti kalaa, haukia, ahvenia – jopa isosta suutarista puhutaan. Louhokseen on jäänyt myös todella isoja kivenlohkareita.

Louhokseen on jäänyt komeita kivenlohkareita sukeltajien iloksi.

Tuolissa voi istahtaa ja ihailla maisemaa.

ten suursatamasta, ja louhoksissa sukelletaan säännöllisesti.

Tukialuksessa on aina tilaa vieraille, ja retki Kaskisten edustan hylkykohteille järjestyy, jos aikataulut ja kelit sen sallivat.

Lisätietoja Ståbackan louhoksesta tai muista alueen sukellus­ mahdollisuuksista voi kysellä Suupohjan Sukeltajat ry:n Facebook­ryhmästä.

Keskipäivällä on valoisinta sukeltaa, muulloin valaisin on tarpeen.

Ståbackassa on paljon kalaa, kuten ahvenia ja haukia.

3/2019 SUKELTAJA

41

Ajattelemisen aihetta

Petri Niemelä

Uudessa vesiliikennelaissa on harrastesukeltajat otettu paremmin huomioon. Sukeltajaliitto otti kantaa lakiin sen valmisteluvaiheessa.

Yhdessä äänemme kuuluu Sukellusseurat voivat olla hyvinkin aktiivisia ja tunnettuja toimijoita omalla alueellaan. Kun eteen tulee asia, joka vaikuttaa sukellusharrastukseen koko Suomessa, tarvitaan Sukeltajaliittoa hoitamaan sitä valtakunnallisesti. Yksittäisen, isonkaan seuran ääni ei ole niin voimakas, että se kantaisi esimerkiksi lainsäätäjien korviin, kuten tekstin lopussa kuvatussa vesiliikennelakitapauksessa. Sen sijaan yhdessä voimme vaikuttaa yhteiskunnassa niin, että sukellusharrastus kehittyy ja voi hyvin.

Sukeltajaliitto tekee suomalaista sukellusta tunnetuksi ja markkinoi sukellusta valtakunnallisesti. Teemme näkyväksi sukellusseurojen ja sukeltajien toimintaa, ja edistämme sukellusharrastuksen ja sukelluksen kilpailulajien toimintaedellytyksiä Suomessa. Sukeltajaliitto edistää sukellusturvallisuutta, eettisiä ja yhdenvertaisia toimintatapoja, vedenalaisen kulttuuriperinnön ja ympäristön suojelua sekä sukelluksen historian vaalimista. Tätä työtä tehdään muun muassa jakamalla tietoa, aktivoimalla jäsenistöä ja mahdollisia uusia harrastajia sekä asennekasvatuksen avulla.

Sukeltajat ovat monessa mukana myös seuratoiminnan ulkopuolella ja heidän

42

3/2019 SUKELTAJA

osaamisensa tulee monella tavalla hyödyksi. Sukeltajat toimivat Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa, huolehtivat alueellaan rantojen siivouksesta ja voivat tehdä tärkeitä havaintoja esimerkiksi vieraslajeista, öljyvuodoista tai kalakannoista. Meihin ja osaamiseemme luotetaan ja kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä. Yhdistyssektorin mukanaolo erilaisissa yhteistyöhankkeissa tukemassa esimerkiksi Museoviraston toimintaa on jo tunnistettu erittäin arvokkaaksi. Sukeltajaliitto edistää aktiivisesti sellaisia kumppanuuksia ja yhteistoimintaa, joissa sukeltajien osaamista voidaan hyödyntää.

Valtakunnallisena toimijana Sukeltajaliitto voi tuoda sukeltajien ääntä kuuluville ja olla mukana vaikuttamassa sukelluksen olosuhteisiin ja esimerkiksi liikuntapaikkarakentamiseen sekä lainsäädännön uudistamistyöhön. Sukeltajaliitto antaa säännöllisesti lausuntoja ja kannanottoja erilaisissa sukellusta koskevissa asioissa.

Kauan valmisteilla ollut uusi vesiliikennelaki huomioi sukeltajat uudella tavalla.

Laki julkaistiin 26.6.2019 Laki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä

mahdollistaa vesiliikenteen automaatio.

Laissa on myös sukellustoimintaan liittyviä uusia kirjauksia. Sukeltajaliitto seurasi lain valmistelua ja otti kantaa elokuussa 2018 Liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan lausunnossa useampaan lain kohtaan. Esittämämme asiat on hyvin huomioitu uudessa laissa.Vanhassa vesiliikennelaissa sukellusta käsiteltiin työsukelluksen näkökulmasta. Sukeltajaliitto painotti lausunnossaan sitä, että Suomessa on suuri joukko harrastesukeltajia ja lain kirjausten tulisi olla sellaisia, että se huomioi myös harrastesukeltajat.

Lain tarkoitusperässä on mm. vedessä olevan sukeltajan suojelu onnettomuudelta riippumatta siitä, onko kyseessä ammattimainen vai harrastesukeltaminen eri alalajeineen. Lain §14 ja §28 koskevat suoraan sukellustoimintaa, ja uuden lain kirjauksissa puhutaan nyt nimenomaan sukellustoiminnasta, kun aiemmin käytettiin termiä sukellustyö.

Mitä enemmän meitä on ja mitä paremmin näymme yhteiskunnassa osaavana porukkana, sitä paremmin pystymme vaikuttamaan harrastustamme koskeviin asioihin.

Sari Nuotio, toiminnanjohtaja, Sukeltajaliitto ry

Palveluksessasi

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä.

Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana.

Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne.

Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

3/2019 SUKELTAJA

43

NISSAN NAVARA

NAUTI VAHVEMMASTA KOKEMUKSESTA Nyt voit lastata Nissan NAVARAan enemmän kuormaa kuin koskaan aiemmin.

Voit ajaa turvallisemmin ja miellyttävämmin tehokkaampien jarrujen ja uuden jousituksen ansiosta, vetää peräkärryä turvallisemmin ja nauttia uudesta NissanConnect-navigointi- ja viihdejärjestelmästä. Nissan NAVARA on vahvempi ja parempi kuin koskaan.

• Uusi etu- ja takajousitus

• Perävaunun ajovakauden hallintajärjestelmä

• Suurempi hyötykuorma

• Uudet NissanConnect Services -ominaisuudet

• Tehokkaammat jarrut

Varaa koeajo Nissan-jälleenmyyjälläsi jo tänään.

NISSAN NAVARA N-GUARD alk.

46 313 € KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE

Lue lisää: nissan.fi

EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: NAVARA-mallisto: 6,3-9,4 l/100km, 167-249 g/km. Nissan NAVARA-mallisto King Cab alk. 35 757 € (sis. toimituskulut 600 €).

Nissan Navara N-GUARD Double Cab, 2-paikkainen alk. 46 313 € (sis. toimituskulut 600 €). Kuvan auto erikoisvarustein. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.