Metsän henki 4/2022

PAAHDEALUEET, kuten harjujen valoisat rinteet ja hietikot, ovat usein maaperältään niukkaravinteisia ja karuja.

Paahdealueilla kasvit ovat sopeutuneet kuiviin ja valoisiin elinolosuhteisiin. Niiden suurin uhka ovat valoa varjostavat puut, maanpinnan umpeenkasvu ja heinittyminen. Paahde­elinympäristöistä on Suomessa pulaa.

Paahdelajeihin kuuluvat esimerkiksi kissankäpälä, kangasvuokko, kangasajuruoho ja idänkeulankärki sekä näissä kasveissa viihtyvät hyönteiset. Lisäksi jotkin hämähäkkilajit elävät ainoastaan hyvin paahteisilla hietikkoalueilla.

Harjualueiden valoisien etelärinteiden hakkuissa kannattaa jättää muutama aari paahdelaikuksi. Joskus riittää, että alueelta poistetaan varjostavaa puustoa ja maaperää rikotaan.

Tuli on paahdekohteille hyvä hoitokeino, jos kunttakerros on paksu. Maaperä voidaan polttaa hallitusti hakkuiden jälkeen.

”Muistan yhä paahderinteen, joka oli täynnä kukkivia kangasajuruohoja jo parin vuoden kuluttua hakkuusta ja poltosta”, sanoo UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen

SISÄLLYS

2 Paahdealue tarjoaa elinpaikan hyönteisille 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Juha ja Johanna Mutasen metsä on FSC® (FSC-C109750) -sertifioitu 17 Näkemys: Julia Thurén 18 Näin hankit turvavarusteet metsätöihin 20 10 kysymystä ja vastausta metsätaloudesta 26 Onko metsäenergia yksi ratkaisu energiakriisiin? 28 Metsäpolttoaineiden kulutus kasvaa 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Hiililaskuri mittaa metsän ilmastovaikutuksia 33 UPM:n höyryhinaaja Hurma viettää 120-vuotisjuhliaan 34 Pinja Partinen harrastaa geokätköilyä

METSÄN HENKI

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Minna Raitavuo • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100.

Päätoimittajan poiminnat

Johanna ja Juha Mutanen ovat FSC® (FSC-C109750)sertifioineet metsänsä. He kertovat, miksi se on heille tärkeää. Lue reportaasimme Pohjois-Karjalasta! Sivu 12

Miten muuttunut maailmantilanne vaikuttaa puumarkkinaan ja metsänomistajiin? Tutustu asiantuntijoiden vastauksiin. Sivut 20–25

Miten hoitaa metsää, jotta se olisi tehokas hiilinielu? Tähän etsitään vastausta hiiliennusteella, jota UPM Metsä on testannut pilottihankkeena. Sivut 30–32 UPM

METSÄ UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi

+ upmyhteismetsa.fi

+ upm.fi

+ uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

@upm_metsa

instagram.com/ upm_metsa

facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut

• chat

• yhteystiedot

• yhteydenottopyyntö

• tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys

+ Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–17

• chat: arkisin 8–17

• palvelukeskus@upm.com

Haasteiden vuosi

KULUNUT vuosi on tuonut Eurooppaan muutoksen tuulia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut varmasti meissä kaikissa pelon ja epävarmuuden tunteita sekä saattanut Euroopan talousalueen uuteen tilaan.

Inflaatio on noussut tasolle, jollaista emme ole kokeneet pitkään aikaan. Kustannusten äkillinen nousu on tuottanut moneen toimitusketjumme vaiheeseen yllättäviä haasteita. Yhteisymmärryksellä ja hyvällä dialogilla olemme päässeet kuitenkin kumppaneina eteenpäin.

Globaalin kysynnän vuoksi metsäteollisuus ja etenkin UPM ovat selvinneet tilanteesta hyvin. Metsänomistajakumppanimme ovat päässeet hyödyntämään nousseita kantohintoja, ja puukauppa on käynyt aktiivisesti – Lämmin kiitos siitä.

Omavaraisuuden merkitys on noussut uuteen arvoon: tarkoituksemme on korvata Venäjän tuontipuu kotimaan hankinnalla. Olemme laajentaneet hankintaaluettamme pohjoiseen ja lisänneet henkilöstöämme koko Suomessa.

Logistiikan kaikki ratkaisut ovat käytössämme perinteisistä kuljetusmuodoista aina uittoon ja oman rautatievaunukaluston operointiin asti. Tämän vuoksi pystymme luomaan myös uusia työpaikkoja ympäri Suomen. Tehokas logistiikka tarjoaa lisäksi mahdollisuuden tavoittaa metsänomistajia meille uusissa paikoissa.

Euroopan talouskriisin lisäksi tummia pilviä on tullut myös Euroopan komission suunnasta. Vaikka yhteistä metsäpolitiikkaa EU:n sisällä ei ole, monenlainen sääntely uhkaa ulottua suomalaisiin metsiin asti, ellemme yhdessä puolusta metsäelinkeinoamme.

Metsäteollisuus puolustaa suomalaisen metsänomistajan oikeutta käyttää metsiään. Yhteisiä intressejä löytyy kyllä paljon.

Arvoisat metsänomistajat, koneyrittäjät ja oma henkilökunta, lämmin kiitos teille kaikille vuodesta 2022. Olemme selvinneet poikkeuksellisista haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme jatkossakin.

Haluan toivottaa kaikille mitä parhainta joulua!

SAULI BRANDER Metsäjohtaja UPM

Utmaningarnas år

UNDER det gångna året har förändringens vindar blåst över Europa. Rysslands anfallskrig mot Ukraina har säkert väckt känslor av rädsla och osäkerhet hos oss alla, och har försatt det europeiska ekonomiska området i ett nytt läge.

Inflationen har stigit till en nivå som vi inte upplevt på mycket länge. De plötsligt stigande kostnaderna har lett till överraskande utmaningar i många skeden av vår produktionskedja. Tack vare samförstånd och god dialog har samarbetet med våra partners ändå fungerat bra.

”Med gott samarbete har vi klarat utmaningarna och vi klarar dem även i fortsättningen. ”

På grund av den globala efterfrågan har skogsindustrin och i synnerhet UPM klarat sig bra i situationen. Våra skogsägarpartners har dragit nytta av stigande rotpriser och virkeshandeln har varit aktiv – ett varmt tack för det.

Betydelsen av självförsörjning har ökat: vårt syfte är att ersätta det importerade ryska virket med inhemsk anskaffning. Vi har utvidgat vårt anskaffningsområde norrut och ökat vår personal i hela Finland.

Alla logistiska lösningar står till vårt förfogande, från traditionell transport till flottning och frakt med egen järnvägsmateriel. Därför kan vi också skapa nya arbetsplatser runtom i Finland. Den effektiva logistiken ger oss dessutom möjlighet att nå skogsägare på orter som är nya för oss.

Vid sidan av den ekonomiska krisen i Europa har även Europeiska kommissionen skapat mörka moln vid horisonten. Trots att det inte finns någon gemensam skogspolitik inom EU, hotar olika slag av reglering nu även de finländska skogarna om vi inte tillsammans försvarar vår skogsbruksnäring. Skogsindustrin försvarar också den finländska skogsägarens rätt att använda sina skogar. Det finns många gemensamma intressen.

Bästa skogsägare, maskinentreprenörer och egna anställda, ett varmt tack för år 2022. Vi har övervunnit de exceptionella utmaningarna med hjälp av gott samarbete och vi klarar oss även i fortsättningen.

Jag vill önska er alla en riktigt god jul!

SAULI BRANDER Skogschef, UPM UPM Skog

”Olemme selvinneet haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme jatkossakin.”

1Hinnantarkistusetu on jälleen voimassa

UPM Metsän kumppaniasiakkaan hinnantarkistusetu poistaa huolet puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen.

Hinnantarkistusetu on voimassa, kun teet puukaupat joulukuun ja toukokuun välisenä aikana. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti.

Jos hinta on noussut kyseisissä puutavaralajeissa tarkastelun aikana, saat sopimushinnan päälle hyvitystä alkuperäisen hinnan ja korkeamman hinnan erotuksen verran. Hyvitystä maksetaan mittaustodistuksella. upmmetsa.fi/kumppanuus

METSÄNHOITO

2

Varaa nyt ensi vuoden terveys­ lannoitukset

METSÄN terveyslannoituksella maaperään lisätään ravinteita, jotka parantavat puuston kasvua ja parantavat metsän terveyttä.

Terveyslannoituksissa metsään levitetään tuhkalannoitetta tai boorilannoitetta. Terveyslannoitukselle on usein tarvetta esimerkiksi turvemailla, joissa puuston kasvua rajoittaa kaliumin, fosforin tai boorin puute.

Boorinpuutoksen tunnistaa parhaiten puiden latvojen pensastumisesta. Terveyslannoituksiin on saatavilla Kemera­tukea, jonka hakeminen sisältyy palveluumme.

Turvemaiden tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset ja kiihdyttää typen vapautumista maaperästä puuston käyttöön. Tuhkan käyttö metsän lannoituksessa edistää paitsi puuston kasvua ja

Turvemaiden tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset.

TALVI ON TÄÄLLÄ. Samalla kun nautit pimeistä illoista kotisohvalla tunnelmoiden voit miettiä, olisiko nyt hyvä hetki tilata terveyslannoitukset ensi vuodelle. Opi myös uutta luonnon monimuotoisuudesta ja turvallisesta liikkumisesta metsässä.

hiilensidontaa myös kiertotaloutta, sillä se vähentää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää.

Metsän lannoituskulut voi vähentää metsätalouden verotuksessa. upmmetsa.fi/metsanlannoitus VERKKOPALVELU

3 Hyviä uudistuksia UPM Metsä

verkkopalvelussa

UPM Metsä ­verkkopalvelun karttatoiminnallisuuksia on parannettu saamamme palautteen perusteella.

Nyt esimerkiksi kartan saa avattua palvelussa koko ruudun kokoiseksi ja kuvion puustotiedot sekä ominaisuustiedot voi tulostaa. Tiedot voi jatkossa tallentaa CSV­taulukkomuotoon ja kuviokartan voi tallentaa kuvatiedostoksi. Lisäksi kuviokortille on tuotu näkyviin kuvion aiempi toimenpidehistoria.

Kuviokortin tietojen aukeamispaikkaa on muutettu siten, ettei käyttäjän tarvitse enää liikkua sivulla ylös ja alas tietoja tarkastellessaan. Myös puustotiedot ovat nyt näkyvissä niin, ettei niitä tarvitse erikseen avata.

Kartan mittakaava pysyy ennallaan valittaessa, ja kartan numeroita on muotoiltu selkeämmiksi. Myös kartan zoomaustoimintoja on parannettu sekä pöytätietokoneen että mobiilin käyttöliittymässä.

Kokonaan uusi työkalu palvelussa on alueen ja matkan mittaus, jolla on helppo mitata kohteita verkkopalvelun kartalla. Mittauksen rajoja voidaan muokata siirtämällä niitä hiirellä raahaamalla.

Verkkopalvelun vero­osiossa on puolestaan jatkossa käytössä muistiinpanojen tallennus­ sekä tulostustoiminnot, joiden avulla käyttäjä saa verotietonsa tallennettua muistiin tietokoneelleen tai vaihtoehtoisesti tulostettua ne paperille. upmmetsa.fi/verkkopalvelu

VESISTÖT

BIOREAKTORI PUHDISTAA VALUMAVESIÄ

Pohjois-Karjalan Polvijärvelle on rakennettu bioreaktori, joka voi vähentää merkittävästi vesistöjen ravinnekuormaa.

METSÄTALOUDEN vesistövaikutukset ovat tuoreen tutkimustiedon mukaan arvioitua suuremmat. Ravinteet valuvat ojitetuista metsistä vesistöihin pidempään kuin on luultu.

Hyvä uutinen on se, että ongelmaan on kehitteillä uusi ratkaisu. UPM on mukana hankkeessa, jossa suometsien valumavesiä käsitellään bioreaktorilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä järviyhdistys Pro Höytiäinen, Oulun yliopiston vesienergia­ ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö sekä suunnittelutoimisto Watec Consulting.

Pro Höytiäisen puheenjohtajan Kirsi Karhion mukaan vesistö on valuma­alueensa näköinen, mutta sitä ei aina täysin ymmärretä.

”Suon tärkeä tehtävä on toimia vesivarastona, suodattimena ja lämmöntasaajana. Tämä on unohdettu, kun niitä on innolla ojitettu. Ympäröivä ekosysteemi kärsii siitä. Bioreaktorin tavoite on puhtaampi vesistö ja monipuolisempi luonto­

KUVA JYRKI REPO

Bioreaktorikenttä on valmistunut: vasemmalla olevassa reaktorissa on suodatinaineina biohiiltä ja lehtipuuhaketta, oikealla pelkkää lehtipuuhaketta. Keskellä on murskeella vuorattu eli eroosiosuojattu ylivirtaamaoja, jonka alkupäässä laskeutusallas.

ympäristö. Se tuottaa alueelle hyvinvointia ja elinvoimaa”, Karhio sanoo.

Bioreaktori sijaitsee maan alla Pohjois­Karjalan Polvijärvellä, Suursuon valuma­alueella. Suolta tulevan ojan molemmin puolin on kaivettu kaksi allasta, joihin suo­ojan vedet johdetaan putkia pitkin.

”Suomi tarvitsee vesistönsä puhtaina.”

Bioreaktoreiden materiaaleina on käytetty lehtipuuhaketta ja biohiiltä. Kalvot varmistavat sen, ettei altaisiin päädy ulkopuolelta vettä tai muita materiaaleja. Routamatot taas estävät jäätymisen.

Puhdistustulosta arvioidaan vesianalyysein.

”Tavoitteena on, että turvepohjaisilla mailla olisi jatkossa vastuullista harjoittaa metsätaloutta. Suomi tarvitsee vesistönsä puhtaina.” Lue lisää: prohoytiainen.fi

TUOTE

Uuden sukupolven vaneri

WISA BioBond on UPM:n kehittämä uusi liimausteknologia, joka vähentää entisestään uusiutumattomien energianlähteiden käyttöä.

WISA BioBondissa vähintään puolet vanerin liiman valmistukseen käytetyistä fossiiliperäisistä fenoleista korvataan puun omalla liimaaineella ligniinillä.

Ligniini on kasviperäinen polymeeri, joka toimii kasvien soluseinämissä luontaisena sidosaineena. Noin neljännes puun kuivasta massasta on ligniiniä.

UPM on tutkinut jo vuosikymmenten ajan sen hyödyntämistä muun muassa hartseissa, liimoissa, biomuoveissa ja polyuretaaneissa.

WISA BioBond ­teknologia on ollut käytössä UPM:n WISA­koivuvaneritehtailla vuodesta 2017.

Nyt UPM aikoo ottaa teknologian käyttöön koko kuusivanerivalikoimassaan ensimmäisenä vanerinvalmistajana maailmassa.

Koska UPM:n kuusivanerituotteet ovat kevyitä ja lujia, ne sopivat erinomaisesti rakentamiseen.

Tuotteet on valmistettu vastuullisesti hoidetuissa metsissä kasvavasta puusta. Niiden vastuullisuuden voi todentaa kolmannen osapuolen ympäristötuoteselosteiden avulla. wisaplywood.fi

Uusi liimausteknologia voi mullistaa vanerinvalmistuksen, sillä siinä käytetään fossiiliperäisten fenolien sijaan puun omaa liima-ainetta.

KUVA

KIRSI KARHIO

Bioreaktoria rakennetaan. Ataaseen on asennettu putket ja kaivot, ja se on täytetty lehtipuuhakkeella, joka toimii reaktorin suodatinmateriaalina.

MUSEO HISTORIA

METSÄ MUSEO ETSII TUKEA KORJAUKSEEN

Suomen Metsäsäätiön kohdennettu keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi alkoi 1.10.2022, ja se päättyy 30.9.2023.

Vuoden aikana metsänomistajat voivat osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä kolmessa Saimaan seudun maakunnassa: Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa.

Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja etenkin lisätä puun käyttöä museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla.

Puumateriaalin näkyvämpi rooli Lustossa parantaa museon akustiikkaa ja tilaratkaisuja sekä lisää levollisuutta ja viihtyisyyttä näyttelytiloissa. Ensimmäiset rakennustyöt Lustossa alkavat joulukuussa 2022.

Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 % pystykaupan ja 0,1 % hankintakaupan loppusummasta.

Metsänomistajan lahjoituspäätöksen myötä myös UPM sitoutuu lahjoittamaan saman summan Metsäsäätiölle ja näin ollen lahjoitussumma kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. metsasaatio.fi

Kuningatar metsäretkelläElisabet

ENGLANNIN kuningatar Elisabetin metsäretki vuoden 1976 valtiovierailulla Suomessa sai monet mediat kirjoittamaan asiasta tänä syksynä uudelleen, kun kuningatar kuoli.

Kuningattaren matkaohjelmaan kuului metsäpäivä, jonka aikana käytiin Serlachiuksen Kankaan paperitehtaalla ja silloisen Tehdaspuun eli nykyisen UPM Metsän hakkuutyömaalla. Työmaalla esiteltiin moottorisahan käyttöä sekä koneellista puunkorjuuta.

Uutiskuvien perusteella kuningattarella näyttää olleen metsässä liikkumisessa haasteita. Tämän Metsälehtikin huomasi:

”Kuningatar Elizabeth ei alkuun nauttinut metsäpolusta pikkukengissään, mutta kun hän sai lohisopan ja lättyjen jälkeen tukevat kävelykengät jalkaansa, savottaan tutustuminen

sujui jo paljon leppoisammin”, lehdessä todettiin.

Retken järjestelyissä olivat mukana Tehdaspuun lisäksi muun muassa ulkoministeriö, presidentin kanslia ja Iso­Britannian suurlähetystö. Myös Englannin hovi osallistui retkelle, ja kuningattaren edustaja kävi tarkastamassa reitin ennen vierailua.

Alun perin tarkoitus oli raivata metsään polut vierailijoiden kulun helpottamiseksi, mutta metsän piti kuulemma olla luonnollinen.

Järjestäjien kesken oli sovittu, että työmaalla noudatetaan alan turvallisuusmääräyksiä, joten vierailla pitäisi olla kypärät.

Kuningatar kantoi kypärää kädessään mutta ei kuitenkaan laittanut sitä päähänsä. metsalehti.fi

KUVA LUSTO

Kuningatar Elisabetilla oli aluksi metsäretkellä vääränlaiset kengät. Lohikeittolounaan jälkeen hänelle annettiin tukevammat jalkineet.

UPM tuplaa lahopuun määrän metsissään

UPM on asettanut tavoitteekseen lisätä lahopuun määrää talousmetsissään nykyisestä noin viidestä kuutiosta kymmeneen kuutioon hehtaarilta.

UPM:n suojelluilla alueilla ja talousmetsissä, joille on erikseen määritelty luonnonhoidollinen tavoite, lahopuutavoite on 20 kuutiota hehtaarilla. Uudet tavoitteet ovat osa UPM Forest Action ­metsävastuullisuusohjelmaa.

Vuonna 2018 UPM asetti tavoitteekseen lisätä luonnon monimuotoisuutta metsissään samalla, kun niissä tuotetaan tehokkaasti laadukasta puuraakaainetta. Luonnon monimuotoisuuden mittaaminen perustuu luonnonmetsien ja talousmetsien vertailuun.

Tutkimusten mukaan yksi selkeä ero näiden metsien välillä on lahopuun määrä. Suomen metsälajeista yli viidennes on riippuvainen lahopuusta jossain

Töyhtötiaisia esiintyy havupuuvaltaisissa metsissä. Ne tekevät pesänsä pehmeään lahopuuhun.

vaiheessa elämäänsä. UPM:n onnistumista luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä mitataan lahopuun määrän lisäksi esimerkiksi lehtipuiden ja suojeltujen kohteiden määrällä.

UPM pyrkii monimuotoistamaan lahopuustoa niin, että metsässä on useita eri puulajeja sekä eri lahoamisvaiheissa olevaa pysty­ ja maalahopuuta.

Tieto lahopuun määrästä UPM:n metsissä perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) dataan. Luken kanssa yhteistyössä selvitetään myös lahopuumäärän kertymistä ja sen vaikutusta monimuotoisuuteen.

”Lisätutkimuksilla ja mallinnuksilla selvitämme, miten toimenpiteitä tulisi vielä muuttaa”, sanoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara upm.fi

METSÄN VIRKISTYSKÄYTTÄJÄN TARKISTUSLISTA

• Kerro muille, minne olet menossa.

• Pakkaa matkaan riittävästi ruokaa ja juomista.

• Pue yllesi suojaavat vaatteet ja hyvät kengät tai saappaat.

• Lataa puhelimen akku täyteen ennen lähtöä.

• Asenna puhelimeesi jokin maastokarttasovellus ja 112-sovellus. Jos eksyt, hätäkeskus näkee 112:n avulla, missä olet. Myös erilaiset liikuntasovellukset, jotka mittaavat ja piirtävät reittiä kartalle, ovat käteviä. Sellaisen avulla pystyt suunnistamaan takaisin, jos olet eksyksissä.

• Ota metsästä kiintopiste, jota kohti suunnistat. Valitse kiintopiste myös auton läheltä. Sen avulla on helpompi suunnistaa takaisin lähtöpisteeseen.

• Jos olet allerginen, pakkaa matkaasi epipen-kynä. Metsässä olevat maa-ampiaispesät huomaa usein vasta silloin, kun astuu niiden päälle. 112-sovellus on hyvä olla puhelimessa myös tällaisten tapausten varalle.

KUVA GETTY IMAGES

FSC merkitsee monimuotoisuutta

Juha ja Johanna Mutanen haluavat hoitaa metsiään kestävästi. FSC® (FSC-C109750)sertifiointi vahvisti heille, että he ovat tehneet metsässään oikeita valintoja. Viime talven mittavien lumituhojen keskellä sertifiointi toi mielenrauhaa.

TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT MINNA RAITAVUO

Kaunis, valoisa koivikko hallitsee maisemaa Juha ja Johanna Mutasen vapaa-ajan asunnon ympärillä Pohjois-Karjalassa. Juha on ihaillut näkymää nuoruudestaan lähtien. Kun hän kävi täällä ensi kertaa, koivujen tilalla oli viljapelto, jota tilan edelliset omistajat viljelivät. Se tarjosi myöhemmin suotuisan maaston koivun taimille, joita Juhan isä kavereineen istutti.

Koivikon takana häämöttää 120-vuotias havupuuvaltainen mustikkatyypin metsä, jonka Juhan isä jätti metsätalouden ulkopuolelle ostaessaan tilan vuonna 1972. Siellä ei ole tehty hoitotoimenpiteitä oston jälkeen. Metsässä on koskematon sammalpeite, paljon lahopuuta pystyssä ja maassa sekä ikivanhoja lehtipuita, jotka tarjoavat arvokkaita asuinpaikkoja linnuille ja erilaisille hyönteisille.

Metsänhoitotöiden lisäksi Johanna ja Juha Mutanen käyvät metsässä muun muassa marjastamassa.

FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta. Monimuotoinen metsä toipuu paremmin hyönteistuhoista.

”Aamuisin metsässä tuntuu, että sydän pakahtuu.”

Mutasten kantavia periaatteita metsänhoidossa ovat luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja metsätalouden harjoittaminen kestävällä pohjalla.

”Sain ukiltani kunnioituksen maata ja metsää kohtaan, isältäni yritteliäisyyden. Oma mottoni on, että haluamme toimia metsien kanssa sopusoinnussa mutta samalla taloudellisesti kannattavasti”, Juha kuvaa.

JUURI tällaisille monitavoitteisille metsänomistajille kestävään metsänhoitoon tähtäävä Forest Stewardship Council (FSC) -sertifiointi sopii. Mutaset liittyivät UPM:n ehdotuksesta UPM:n FSC-ryhmäsertifiointiin vuonna 2017.

UPM Kasvu -kumppanit voivat liittyä UPM:n FSC-sertifikaattiin, ja he saavat puun myynnistä FSC-hintalisää.

”FSC-sertifikaatin myötä saimme virallisen tunnustuksen ja siunauksen sille, että olemme tehneet metsänhoidossa oikeita valintoja”, Juha toteaa.

Sertifiointiprosessi kävi Juhan mukaan vaivattomasti.

”UPM päivitti metsäsuunnitelmat niin, että ne täyttivät FSC-kriteerit, ja hoiti käytännössä koko homman. Meidän tehtäväksemme jäi osallistua auditointiin.”

Mutasilla on UPM:n kanssa pitkäaikainen kumppanuussopimus. Sen myötä UPM hoitaa lähes kaikki hakkuut Mutasten metsissä.

”Sopimus tuo jatkuvuutta metsien hoitoon ja varmuutta puun menekistä. FSC-sertifioidulla puulla on kysyntää”, UPM:n metsäasiakasvastaava Tero Koivisto kertoo.

MUTASTEN metsänhoitotöihin kuuluu kylvöä, istuttamista, raivausta, sahaamista ja taimien suojaamista hirviltä. He ohjaavat hirvien kulkua keltaisella muovinauhalla ja taimien latvoihin ruiskutettavalla syönninestoaineella, jota hirvi karttaa.

FSC-sertifioidussa metsässä on UPM:n metsäasiakasvastaavan Tero Koiviston mukaan tyypillisesti paljon lahopuuta ja koskematon sammalpeite. Mutaset ovat suojelleet mustikkatyypin metsänsä.

Johanna kertoo omaksuneensa metsäharrastuksen mieheltään. Aluksi raivaaminen ei tuntunut hänestä kovin innostavalta, mutta oivallettuaan sen tarjoaman mielihyvän hän on tarttunut raivaussahan kahvoihin ahkerasti.

”Kolme tankillista on minulle hyvä päiväannos. Tankillinen on ajanmääre, joka tarkoittaa noin kahta tuntia. Se on fyysisesti rankkaa mutta samanaikaisesti mielen lepoa ja vastapainoa toimistotyölle”, hän sanoo.

”Olemme ajatelleet, että jatkamme tätä niin kauan kuin tulemme metsästä hymyssä suin”, Juha jatkaa.

Helsinkiläinen arkkitehtipariskunta on viettänyt vapaa-aikansa Pohjois-Karjalan maisemissa siitä lähtien, kun metsät siirtyivät Juhan ja heidän neljän lapsensa muodostaman metsäyhtymän omistukseen 15 vuotta sitten. Metsänhoitotöiden lisäksi he poimivat marjoja, sienestävät ja kalastavat. Juha käy myös satunnaisesti metsästämässä.

”Olemme vähän keräilytaloushöpsöjä”, Juha sanoo nauraen.

He käyvät metsässä myös virkistymässä ja rentoutumassa.

”Hauskinta on kulkea lumikengillä keväthangilla ja nauttia sen päälle metsässä kiireettömät nokipannukahvit”, Johanna kertoo.

Juha puolestaan rakastaa aamuja metsässä, kaikkina vuodenaikoina.

”Päivän voima tulee nousevan auringon kautta. Joskus tuntuu, että sydämeni pakahtuu aamuisin luonnon kauneudesta.”

VIIME talvena Mutaset kokivat metsänomistajina kauhun hetkiä. Pohjois-Karjalan vaara-alueilla oli paljon lunta ja lämpötila oli koko ajan pakkasen puolella. Kevättalvella Juha näki metsässä katastrofaalisen näyn: tykkylumi oli tarttunut puihin, ja järisyttävä määrä puita oli kaatunut, katkennut tai vaurioitunut.

”Massiivinen tuho oli öin ja päivin mielessäni. Mietin, miten selviämme hakkuista ja mahdollisesti sitä seuraavista ötökkätuhoista. Silloin ei oikein nukuttanut.”

Juha otti yhteyttä moneen metsäalan toimijaan mutta ei saanut lupausta lumituhojen nopeista korjuutoimista.

”Onneksi meillä oli kumppanuus ja FSC-sopimus UPM:n kanssa ja sain Koiviston Teron kiinni. Hän tuli paikalle ja sanoi, että nyt tämä homma laitetaan kuntoon. Se oli meille suuri helpotus. Iso kiitos Terolle”, hän sanoo liikuttuneena.

Koivisto myöntää, että nopea reagointi oli tuossa tilanteessa paikallaan.

”Luonnontuho on otollinen pohja hyönteistuholle. Ötökät etsivät heikentyneitä puita, mikä tapahtuu pahimmillaan viikoissa. Tällä kulmakunnalla oli vähän rallia viime kesänä. Oli puuautot ja metsäkoneet liikenteessä. Miehet tekivät kahta vuoroa.”

Hän korostaa FSC-sertifioinnin merkitystä kokonaisuudessa.

”FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta kaikissa kasvun vaiheissa. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa kasvua. Jos hyönteistuho uhkaa, metsä pystyy toipumaan paremmin, kun siellä kasvaa erilaisia puulajeja.”

FSC-STANDARDI on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2011. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia Suomen talousmetsistä on FSC-sertifioitu. Nyt Suomen FSC-standardia ollaan uudistamassa ensimmäistä kertaa.

UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Karan mukaan standardiin tulee paljon pieniä täsmennyksiä mutta ei suuren mittaluokan muutoksia.

”Muutokset ovat ekologisesti tehokkaita mutta samalla kustannuksiltaan maltillisia”, hän lupaa.

Suurimman osan uuden standardin edellyttämistä toimenpiteistä tekee sertifikaatin haltija eli tässä tapauksessa UPM.

”Keskustelemme kuitenkin aina ensin metsänomistajien kanssa ja pidämme heidät ajan tasalla heidän metsiinsä liittyvistä päivityksistä”, Kara korostaa.

”FSCstandardin muutokset ovat ekologisesti tehokkaita mutta kustannuksiltaan maltillisia.”

5 FAKTAA UUDESTA FSC®*-STANDARDISTA

Uusi FSC-standardi tulee voimaan maaliskuussa 2023. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset nykyiseen, UPM Metsän ympäristö päällikkö Tuomas Kara?

1Käytönrajoitus- ja erityishakkuuvaatimuksiin ei tule muutoksia. Vaatimukset siitä, että viisi prosenttia metsämaasta on kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella ja viidellä prosentilla kohteista on joku erityinen luonnonhoidollinen tavoite, pysyvät ennallaan.

2

Erityishakkuukohdetyyppeihin tulee tarkennuksia. Nykystandardissa nämä ovat olleet esimerkinomaisia kohteita, jotka sertifikaatin haltija on voinut itse määrittää. Uudessa standardissa on lista mahdollisista erityishakkuukohteista. Suurin osa nyt käytössä olevista erityishakkuukohteista, kuten eri-ikäisrakenteisuus ja lehti- tai lahopuun lisääminen, soveltuu kohteiksi myös jatkossa.

3

Jatkossa kaikki kuolleet puut jätetään metsään, kun nykystandardissa niille on asetettu kappalemäärärajat. Kuitenkin metsätuhojen torjuntalain mukaan kuolemassa olevat puut korjataan pois. Järeiden elävien säästöpuiden lisäksi metsään jätetään myös läpimitaltaan pienempiä puita. Säästöpuiden määrä kasvaa hieman mutta kustannukset eivät juurikaan lisäänny.

4

Aina säästettävien arvokkaiden luontokohteiden rajausperusteet selkeytyvät. Nykystandardissa on kehotettu säilyttämään kohteiden ominaispiirteet, mutta säännön tulkinnoista on ollut erimielisyyksiä. Uudessa standardissa kohteille on määritetty metrimääräiset rajausperusteet. Esimerkiksi luonnontilaiset korvet rajataan 10 metriä luontokohteen ulkopuolelle ja muiden soiden, kuten rämeiden, ympärille jätetään viiden metrin suojavyöhyke.

5

Suojavyöhykkeet monipuolistuvat. Nykystandardi tunnistaa vain sellaisia vesistöjen tai luontokohteiden suojavyöhykkeitä, jotka jätetään kokonaan käytön ulkopuolelle. Uudessa standardissa metsätalouden ulkopuolella olevien suojeluvyöhykkeiden lisäksi tietyillä kohteilla on peitteisenä käsiteltävä suojavyöhyke. Sitä voi pitää metsätalouskäytössä, mutta siellä ei voi tehdä avohakkuita eikä maanmuokkausta.

Johanna ja Juha Mutanen viihtyvät valoisassa koivikossaan kaikkina vuodenaikoina. Juhan mukaan keväällä sen vihreys suorastaan häikäisee.

JULIA THURÉN Toimittaja ja kirjailija

Metsä kaipaa oikeita päätöksiä

ON erikoista, miten vähän olen tiennyt suomalaisesta metsätaloudesta, vaikka olen asunut lapsuuteni metsän keskellä. Metsäteollisuus on näyttäytynyt minulle olennaisena rattaana Suomen hyvinvointiyhteiskunnan muodostumisessa. Nyt ala on saanut paljon kritiikkiä. Kiinnostuin siitä, voiko metsätaloutta harjoittaa kestävästi.

Halusin tietää lisää metsätaloudesta, joten ryhdyin UPM:n kanssa yhteistyöhön. Olen oppinut tänä syksynä valtavasti. Hyviä juttuja: Monimuotoisuuteen on alettu kiinnittää metsänhoidossa huomiota. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että rahoituksen hinta sidotaan monimuotoisuustavoitteisiin ja UPM:n omat metsät on FSC®-sertifioitu.

Ikävä kyllä olen oppinut suomalaisesta metsätaloudesta paljon enemmän huonoja juttuja. Metsänhoidossa luonnon monimuotoisuutta ei ole huomioitu riittävästi, ja siksi moni metsälaji on nyt uhanalainen. Suomessa on luonnontilaista tai vanhaa metsää pöyristyttävän vähän, vain 2,9 % maamme pinta-alasta. Etenkin Etelä-Suomen metsiä on suojeltu aivan liian vähän.

Opin myös, että moni uhanalainen metsälaji asuu lahopuissa, joten lahopuiden määrää pitäisi ehdottomasti lisätä metsissä.

USKON, että me metsänomistajat haluamme hyvää metsälle ja sen lajeille. Ongelma on kuitenkin ollut se, että metsänhoitosuositukset eivät ole ottaneet huomioon eri lajeja. Yllätyin siitä, että jatkuva kasvatus on ollut mahdollista vasta vuoden 2014 lakimuutoksesta asti.

Suomessa on kasvava joukko kaupunkilaisia, jotka perivät metsää mutta eivät ole perehtyneet metsänhoitoon. On helppoa olla kyseenalaistamatta totuttua tekemisen mallia. Helsingin yliopiston kyselyn mukaan 71 prosenttia metsänomistajista uskoo virheellisesti metsäluonnon tilan olevan hyvä.

En ihmettele tai syytä tästä metsänomistajia, sillä en itsekään aiemmin tiennyt, että lajien tilanne on näin huono. Niinpä hahmottelin listaa toimista, joita metsän suhteen kannattaa tehdä.

Ensinnäkin, talousmetsät pitäisi FSC-sertifioida, PEFC:tä en pidä riittävänä.

Toiseksi, kannattaa alkaa perehtyä jatkuvan kasvatuksen malliin ja harkita avohakkuiden vähentämistä omissa metsissään.

Kolmanneksi, jos haluaa oikeasti jättää puumerkkinsä tälle planeetalle, omistamaansa metsää voi suojella. Näin moni onkin jo tehnyt.

Neljänneksi, olisi vaikuttavaa, jos nimenomaan metsänomistajat alkaisivat vaatia suurena rintamana Suomen hallitukselta metsänsuojelutoimia ja rahaa metsien suojeluun. Voisimme vaatia välittömään suojeluun esimerkiksi kaikki valtion omistamat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Hakkuumääriä pitäisi pienentää.

Puita tarvitaan jatkossakin raaka-aineeksi, esimerkiksi korvaamaan fossiilisia ja kaivoksista saatavia raaka-aineita. Lisäksi puu tuo taloudellista hyvinvointia niin metsänomistajille kuin koko Suomelle. Jotta puuta riittää jatkossakin, metsäteollisuus pitää saada kestäväksi.

Yrittäjä, toimittaja, somen ammattilainen ja podcastin tekijä Julia Thurén on koulutukseltaan valtio tieteiden maisteri. Thurén on kirjoittanut suositut tietokirjat Kaikki rahasta (Gummerus 2018) ja Kaikki kuluttamisesta (2021), joista jälkimmäinen oli Tieto-Finlandiaehdokkaana. Thurén uskoo avoimeen ja vilpittömään puheeseen tärkeistä asioista. Sellaisista kuin raha, ilmastokriisi, kestävä kuluttaminen ja tasa-arvo. Hän rakastaa sitä, kun keskustelunavaukset roihahtavat liekkeihin.

Uskon, että me metsänomistajat haluamme hyvää metsälle ja sen lajeille.

Hyvin varustettu

Raivaus- tai moottorisahaa ei saa käynnistää ilman turvavarusteita. Laadukkaat suojavarusteet tekevät työstä huoletonta ja mukavaa.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

1. KYPÄRÄ PÄÄHÄN

Kypärä on sahaajan tärkein turvavaruste. Nykyisin kypäriin kuuluvat päänsuojan lisäksi kuulonsuojaimet ja silmikko. Kuulonsuojaimet ovat välttämättömät, sillä sahan moottori käy ja terä kirahtelee lähellä sahaajan korvaa.

Raivaussahan terästä lentää aina puusilppua sahaajan kasvoille, joten ilman suojavisiiriä ei kannata sahata. Kypärän käyttömukavuutta parantaa sen alle puettava pipo tai tuubihuivi, jonka ansiosta hiki ei pääse valumaan silmiin.

Laadukkaan suojakypärän saa noin sadalla eurolla. Pienellä lisähinnalla saa kuulonsuojaimiin liitetyn radion. Työ- ja suojavarusteet ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia kuluja.

2. TURVAKENGÄT JALKAAN

Tavallisilla saappailla lipsuttelu taimikossa rasittaa jalkoja. Sijoita siis turvakenkiin tai -saappaisiin, joiden kärjessä on teräviltä kiviltä ja pyörivältä terältä suojaava metallivahvike.

Vahvistetun pohjan ansiosta risukoissa on mukavampi kulkea. Kannattaa varmistaa, että kengän pohjassa on riittävän karkea, lipsumista estävä kuvio. Korkea varsi antaa hyvää tukea nilkoille. Moottorisahatöissä pitää käyttää aina turvasaappaita, joissa on jalkaterän metallivahvikkeen lisäksi sahan ketjun pysäyttävä viiltosuojakangas.

3. VÄRIÄ PÄÄLLE

Metsätöihin suunniteltu työtakki hengittää, joustaa ja tekee työpäivästä mukavan. Moottorisahaa käytettäessä tarvitaan aina reisiä suojaavat viiltosuojahousut. Turvallisuuden kannalta on eduksi näkyä metsässä, joten takkiin kannattaa valita näkyvät huomiovärit. Hyvästä työtakista löytyvät sopivat taskut myös pienelle ensiapupakkaukselle ja puhelimelle.

MATTI JÄMSÉN

UPM Metsän franchising-ketjun yrittäjä, Arvohonka Oy

Metsuri Ahti Mykkänen (vas.) ja yrittäjä Matti Jämsén painottavat laadukkaan kypärän ja hyvien kenkien tärkeyttä raivaussahatöissä. Huomiovärit auttavat muita metsässä liikkuvia näkemään sinut.

PYSY TURVASSA

Ilmoita metsään lähtiessäsi, mihin menet ja koska palaat. Asenna puhelimeesi 112 Suomi -sovellus.

Pidä mukanasi pientä ensiapulaukkua. Se sopii työtakin hihataskuun.

Tukevat, pitävät ja mukavat turvakengät saa reilulla sadalla eurolla.

VIDEO: TURVALLISESTI METSÄÄN youtube.com/upmmetsa

KATSO

KYSYMYSTÄ & VASTAUSTA PUUMARKKINOISTA

Asiantuntijat kertovat näkemyksensä kotimaisen puun markkinatilanteesta.

TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT UPM

UKRAINAN sodan vuoksi puuntuonti Venäjältä on loppunut, mikä on lisännyt kotimaisen puun kysyntää. Tämä vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti kotimaisen puun markkinatilanteeseen.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne metsäalan tutkimusryhmästä ja UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ottavat kantaa siihen, miten vallitseva tilanne näkyy metsänomistajan taloudessa, työllisyydessä, metsätalouden kestävyydessä ja puun hintakehityksessä.

1.

Miten tilanne vaikuttaa metsänomistajan talouteen?

PAULA HORNE: ”Kotimaisen kuitupuun kysyntä on siirtymässä uudelle tasolle tuontipuun määrän romahtamisen ja metsäteollisuuden tuotannon lisääntymisen johdosta. Metsänomistajien talous hyötyy puun vahvasta kysynnästä: puu käy kaupaksi. Tukin kysynnässä ei ole nähtävissä niin voimakasta rakenteellista muutosta kuin kuitupuun kysynnässä.”

JANNE KIILIÄINEN: ”Metsätalous on sadoilletuhansille suomalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde nyt ja tulevaisuudessa. Kotimaisen puun kysyntä kasvaa edelleen. Tähän vaikuttaa muun muassa Venäjän tuonnin loppuminen, jonka korvaamisessa Suomen puumarkkina on keskeisessä roolissa. Metsän omistaminen on tulevaisuudessakin turvallinen ja tuottava omaisuusmuoto, mikä korostuu tämänkaltaisessa tilanteessa.”

2. Mikä merkitys tällä on Suomen kansantaloudelle?

PAULA: ”Metsänomistajien bruttokantorahatulot luovat kulutus­ ja investointimahdollisuuksia, jotka pitävät muun talouden pyörät pyörimässä.”

JANNE: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat Suomen talouden keskeisiä tukijalkoja. Niiden rooli korostuu entisestään kotimaan puunhankinnan kasvaessa. Esimerkkinä Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden osuus on noin 20 prosenttia.”

Mikä merkitys tilanteella on Suomen työllisyydelle?

PAULA: ”Metsätalous työllistää eri alojen ammattilaisia, ja puun jalostaminen luo lisää työpaikkoja. Niiden taustalle vaaditaan kuitenkin aktiiviset puumarkkinat. Metsäsektori on merkittävä työllistäjä erityisesti tietyissä maakunnissa.”

JANNE: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat merkittäviä työllistäjiä suoraan ja välillisesti. Tilanne näkyy kasvaneena kysyntänä koko toimialalla mutta myös työmarkkinassa. Metsäteollisuus tarvitsee henkilöstöä tuotantoon, ja muun muassa meillä UPM:llä on luotu oppisopimuspolkuja eri tuotantolaitoksiin. UPM Metsällä on lisätty myös metsäammattilaisten määrää.”

4. Miten kotimaista voidaanpuuta käyttää kestävästi tarpeen kasvaessa?

PAULA: ”Metsätalouden kestävyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää huolehtia metsien uudistumisesta sekä taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta ajallaan. Ne varmistavat metsien kasvun lisäksi hiilen sitoutumisen metsätaloudessa. Myös kasvatuslannoitukset kivennäismailla ja tuhkalannoitukset turvemailla edistävät puun kasvua ja hiilen sitomista.”

JANNE: ”Suomen metsien käyttö on vastuullista. Tutkimuksissa on määritetty kestävä hakkuutaso, joka edelleen alittuu. Siinäkin tapauksessa, että hakkuita lisättäisiin, Suomen metsät säilyvät hiilinieluina, ja meidän puustomme määrä lisääntyy. Se tarkoittaa kuitenkin metsänhoitotoimien tekemistä ajallaan ja metsien kasvun lisäämistä.”

5.

Miten varmistetaan Suomen metsien biodiversiteetti?

PAULA: ”Hakkuiden lisääntyessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota talousmetsien luonnonhoitoon. Metsätalouden rinnalla luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata esimerkiksi sekapuustoisuudella, jättämällä metsään tiheikköjä sekä lisäämällä säästö­ ja lahopuita. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen, ja he ovat kiinnostuneita monenlaisista tavoista hoitaa ja kasvattaa metsää. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta.”

JANNE: ”Haluamme turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin meillä nykyisin on. Suomessa metsälainsäädännön, metsäsertifioinnin ja metsänhoidon suositusten tavoitteena on edistää metsien hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden monimuotoisuus säilytetään. Lehti­ ja lahopuuosuuden kasvattaminen metsien käsittelyssä on konkreettinen esimerkki biodiversiteetin lisäämisestä.”

6. Mikä merkitys tilanteella on nillepuuntuonmuualta kuin Venäjältä?

PAULA: ”Venäjän puuntuontia on vaikea korvata. Baltiasta ja Ruotsista on tuotu aikaisemminkin puuta Suomeen, mutta erityisesti Baltian puuhun kohdistuu nyt kysyntää muualtakin. Todennäköisesti Suomeen tuodaan Venäjän koivukuitupuuta korvaamaan entistä enemmän lehtikuitusellua paperi­ ja kartonkiteollisuuden tarpeisiin.”

JANNE: ”UPM korvaa venäläisen puun pääosin kotimaisella hankinnalla, mutta tarvitsemme jatkossakin ulkomailta tuotavaa puuta, jotta pystymme varmistamaan tehtaidemme puuhuollon. Kaikissa tapauksissa meille on tärkeää varmistaa puun luotettava alkuperä ja huolehtia siitä, että se on kestävästi tuotettua.”

Erityisen tärkeää on huolehtia metsien uudistumisesta ja taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta ajallaan.

Mitä vaikutuksia venäläisen puun tuonnin päättymisellä on?

PAULA: ”Venäjältä on viety puuta erityisesti Suomeen ja Kiinaan. Vientiä on rajoitettu jo aikaisemmin muun muassa tulleilla. Eurooppalaiset pakotteet eivät koske Kiinan ja Venäjän kauppaa, mutta tuonti Suomeen on loppunut kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vienti Kiinaan lisääntyisi – Suomeen on viety lähinnä haketta ja koivukuitua, Kiinaan havutukkeja. Suomelle venäläisen puun tuonnin loppuminen tarkoittaa lyhyellä aikavälillä kotimaisen puunkorjuun lisäämistä. Pidemmällä aikavälillä venäläisen puun tuonnin loppuminen voi aiheuttaa joidenkin tuotantoyksiköiden sulkemisia tai investointien uudelleenharkintaa.”

JANNE: ”Kotimaan puunhankinnan kasvattamisen lisäksi tarvitaan muista maista tulevia raaka­ainelähteitä. Venäjältä viedään puuta myös Aasiaan, missä ei ole Euroopan kaltaisia pakotteita käytössä. Venäjä tuottaa myös paljon sahatavaraa, jonka vienti Aasiaan todennäköisesti kasvaa Euroopan väylän sulkeuduttua.”

8. Miten metsäteollisuusyritykset voivat varautua tulevaan?

PAULA: ”Raaka­ainetehokkaat tuotantoprosessit ovat uusimmissa tuotantolaitoksissa nykypäivää. Puusta on pulaa koko Euroopassa, ja suomalaiset tehtaat saavat kilpailuetua energiantuotannostaan. Siten kilpailutilanne ei varsinaisesti heikkene Suomen kannalta. Kuljetuskustannusten nousu voi kuitenkin heikentää suomalaisen tuotannon asemaa. Metsäyhtiöt voivat auttaa asiakastyössään metsänomistajia ylläpitämään metsien hyvää kasvua edistääkseen puun tarjontaa.”

JANNE: ”Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että sen tuoma lisäarvo jää Suomeen. Samalla voimme varmistaa, että metsiä käsitellään vastuullisesti. UPM Metsä on laajentanut metsäasiakasvastaavien verkostoaan, joka palvelee metsänomistaja­asiakkaita eri puolilla Suomea. Olemme laajentaneet myös toiminta­aluettamme erityisesti Pohjois­ Suomessa.”

käsitel-

Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että lisäarvo jää Suomeen ja metsiä

lään vastuullisesti.

Kannattaisiko puun myynnin kanssa odotella paremman hinnan toivossa?

PAULA: ”Leimikoiden harvennusta ja ensiharvennusta ei kannata lykätä. Vaikka puun nimellishinta nousikin, meillä on pitkästä aikaa vahva inflaatio, joka syö puun reaalihintaa.”

JANNE: ”Puun hinta määräytyy markkinassa. Puukaupassa puun hintakehitys on ollut kovaa vuonna 2022: sekä tukki­ että kuitupuun hinta on noussut. Oleellista on, että hinta ei mene metsän hyvinvoinnin edelle eli ei passivoi metsien käyttöä tai hoitoa. Se voi aiheuttaa muun muassa metsän kasvutappioita ja terveysriskejä.”

10. Miten

pitkään nykyinen

tilanne kestää?

PAULA: ”Tuskin puun tuonti Venäjältä elpyy vuosikymmeneen. Tuontipuun määrän väheneminen ja kysynnän samanaikainen lisääntyminen näkyy puun hinnassa.”

JANNE: ”Kotimaisen puun kysyntä pysyy jatkossakin korkealla tasolla, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen ja kannattavan metsätalouden Suomessa.”

Metsäenergian myynti voi helpottaa energiakriisiä

Suomen metsissä on runsaasti hyödyntämätöntä metsäpolttoainetta, sillä harvennuksia on jätetty tekemättä jopa yli miljoonan hehtaarin alueelta. Metsäenergian myynti saattaa nyt elpyä Venäjän tuonnin ehtymisen ja energiakriisin takia.

TEKSTI JOSE RIIKONEN | KUVA UPM

VENÄJÄN puuntuonnin ehtyminen ja energiakriisi ovat lisänneet kotimaisen energiapuun tarvetta. Onko metsäenergian myyjillä nyt paikka tehdä nopeaa tiliä?

”Useinhan puukauppaan kuuluu jonkinlainen ennakkomaksu, mutta raha liikkuu vasta korjuun jälkeen. Nykytilanteessa aika kaupanteosta korjuuseen voi olla lyhytkin, mutta voi siihen mennä parikin vuotta”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson.

”Metsäenergian hinta on noussut, mutta niin ovat hakkeen tuotantokustannuksetkin eli korjuu, haketus, kuljetus ja kantohinnat.”

FREDRIKSSON nimittää metsästä saatavaa energiaa mieluiten metsäpolttoaineeksi.

”Jotkut ajattelevat, että metsäenergia tarkoittaa kaikkea poltettavaa puuta. Itse olen pitänyt metsäpolttoainetta hyvänä terminä. Se tarkoittaa puuta, jota tuodaan metsästä nimenomaan energiakäyttöön.”

Sellainen puu on pääasiassa hakkuutähdettä, pienpuuta ja kantopuuta –siis puuta, jolla on muilla puumarkkinoilla heikko kysyntä.

Metsäpolttoainetta voidaan käyttää esimerkiksi CHP-laitoksissa eli sekä lämpöä että sähköä tuottavissa laitoksissa, joissa on aiemmin käytetty kivihiiltä tai turvetta.

Kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uusimassa vuonna 2024. Silloin pitäisi laittaa ehdot siihen kuntoon, että eri toimijoilla olisi kiinnostusta hankkia puuta nimenomaan metsäpolttoainekohteista. Tämä kannustaisi metsänomistajia myymään harvennuspuita metsäpolttoaineeksi.

Tähän asti suunta on ollut Fredrikssonin mukaan väärä.

”Tilastot kertovat, että nuorista metsistä saatavat metsäpolttoainemäärät ovat olleet pikemminkin laskussa kuin nousussa.”

FREDRIKSSONIN mukaan hyödyntämättömän metsäpolttoaineen määrä on merkittävä.

”Siellä olisi hyödynnettävää ihan tarpeeksi tälle vuosikymmenelle. Jos ja kun hoitorästejä syntyy jatkossakin, se ei ole myöskään ihan heti loppumassa. Kyseessä on merkittävä energianlähde etenkin nyt energiakriisin aikaan.”

Kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uusimassa 2024. Silloin pitäisi laittaa ehdot siihen kuntoon, että kiinnostus puun myymiseen ja hankkimiseen metsäpolttoainekohteissa olisi kohdallaan.

Paljonko käyttämätöntä metsäpolttoainetta metsissämme oikein on?

”Venäjältä on tuotu yhä enemmän energiapuuta viime vuosina. Koko Venäjän tuonti olisi mahdollista korvata kotimaisella metsäpolttoaineella.”

Metsäpolttoainetta kannattaa tehdä nimenomaan harvennusmateriaalista. Pystyyn kuolleet tai lahoamassa olevat puut voi Fredrikssonin mukaan jättää paikoilleen esimerkiksi tikkojen pesäpaikoiksi.

HARVENNUSPUU olisi loistava metsäpolttoaineen lähde, mutta harvennuksia ei ole tehty riittävästi. Taloudellinen kannustin ei ole ollut niin merkittävä, että metsäenergian myynti olisi tuntunut nykyistä suuremman satsauksen arvoiselta.

”Se ei ole kiinnostanut metsänomistajia tarpeeksi, sillä korjuu on ollut kallista”, Fredriksson sanoo.

Metsäpolttoaineeksi sopivaa puuta on tarjolla runsaasti Suomen metsissä. Suomessa on yli miljoona hehtaaria nuorta metsää, joka kärsii hoitorästeistä: metsä kaipaisi ensiharvennusta tai muuta varhaisharvennusta.

Fredriksson muistuttaa, että harvennukset olisivat tärkeitä myös siksi, että niiden turvin arvopuut saavat hyvät olosuhteet kasvulle.

Fredrikssonin mukaan tilanteeseen saattaa olla tulossa muutosta.

MYÖS polttopuiden hinnat ovat olleet nousussa –omanlaistaan metsäenergiaa sekin.

Jos metsänomistaja aikoo ryhtyä polttopuubisnekseen, myytävien määrien pitäisi olla Fredrikssonin mukaan melko suuria, sillä pienet erät eivät yleensä ole kiinnostaneet suuria toimijoita.

”Jos puuta on mahdollista käyttää pääpolttoaineena lämmityksessä ja metsä on lähellä, niin sitä kannattaa polttaa myös itse.”

TAGE FREDRIKSSON

Bioenergia ry:n toimialapäällikkö

PÖKKÖÄ PESÄÄN

Metsäpolttoaineiden kasvava kulutus ja puuntuonnin loppuminen Venäjältä nostavat energiapuun hintaa lähitulevaisuudessa.

METSÄPOLTTOAINEIDEN kokonaiskulutus laskee Suomessa tänä vuonna edellisvuodesta. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen lokakuun puolivälissä julkaisema Metsäsektorin suhdannekatsaus.

”Vuonna 2021 metsäpolttoaineiden määrä energian kokonaiskulutuksesta oli 30 %. Lähes puolet siitä oli metsäteollisuuden jäteliemiä, pääasiassa mustalipeää. Reilu puolet oli kiinteitä metsäpolttoaineita, joista kaksi viidesosaa metsähaketta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen

Metsähakkeen laitoshinta nousee jopa 20–30 % tänä vuonna.

Vaikka metsäpolttoaineiden tuonti Venäjältä on loppunut, odotetaan metsähakkeen kulutuksen pysyvän tänä vuonna edellisvuoden tasolla. Vuonna 2023 se kasvaa 2–3 %.

Energiapuun kaupasta pystykaupan, lähinnä karsitun rangan ja latvusmassan osuus on yli 75 % ja hankintakaupan, lähinnä karsitun rangan osuus vajaat 25 %. Toisella vuosineljänneksellä pystykaupan reaalihinta oli noussut edellisvuodesta keskimäärin 7 % ja hankintakaupan 4 %.

Metsäpolttoaineiden kasvava kulutus, puuntuonnin loppuminen Venäjältä ja hankintaketjujen lisääntyvät toimintakustannukset nostavat metsähakkeen laitoshintaa jo tämän vuoden aikana jopa 20–30 %.

Ruotsi 4 % Latvia 9 %

TUONTIPUUJAKAUMA 2021 Muut maat 2 % Viro 12 %

Venäjä 73 %

PUUN TUONTIMÄÄRÄT, TAMMI–HEINÄKUU 2021–2022, 1 000 m3

1 200 1 000 800 600 400 200 0

75 78 57 21 13 16 3

TammikuuHelmikuuMaaliskuuHuhtikuuToukokuuKesäkuuHeinäkuu

LÄHTEET: Luonnonvarakeskus

Venäjän %-osuus tuonnista 1–7/2022 2021 2022

ENERGIAPUUN HINNANMUUTOS, VUOSINELJÄNNEKSET 2/2021 JA 2/2022

Energiapuu keskimäärin

Kiinteistön, kuten metsätilan, omistusoikeutta voidaan pitää yleisoikeutena muihin eli rajoitettuihin oikeuksiin nähden. Omistajan oikeuksia ovat muun muassa hallintaoikeus eli kiinteistön käyttövalta, omistusoikeuden luovuttaminen ja rajoitettujen oikeuksien perustaminen. Omistajalle kuuluvat kaikki kiinteistöä koskevat oikeudet, joita ei jollakin perusteella – lain, viranomaismääräyksen tai oikeustoimen nojalla – ole suljettu pois.

HEIKKI KALVILA

Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

Veronäkökulmia metsätilan hallintaoikeuteen

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa lahja on vastikkeeton oikeustoimi, johon hallintaoikeuden perustaminen kiinteistöön tyypillisesti perustuu.

Tällöin luovuttaja pidättää metsätilan lahjoituksessa itselleen ja/tai yhdelle tai useammalle henkilölle määräaikaisen tai elinikäisen hallintaoikeuden luovutettavaan omaisuuteen.

Hallintaoikeuden pidättäminen keventää lahjatai perintöverotusta. Lahjana tai perintönä saatavan omaisuuden arvosta saa vähentää hallintaoikeuden arvon. Näin siksi, että omistajan tulee antaa hallintaoikeuden haltijan käyttää omaisuutta vastikkeetta ja saada sen tuotto.

Velvoitteen arvo pääomitetaan vuotuiseen tuottoon ja hallintavuosiin perustuen. Toisen hallintaoikeus estää tilan omistajaa harjoittamasta metsätaloutta. Jos omistaja saa hallintaoikeuden kestäessä hakkuutuloja, verottaja katsoo ne hänelle hallintaoikeuden haltijalta saaduksi lahjaksi.

Lahjoituksessa voidaan ”hypätä sukupolven yli”, jolloin omistusoikeus annetaan luovuttajan lapsenlapselle tai lapsenlapsille ja hallintaoikeus pidätetään samanaikaisesti lahjoittajan lapselle tai lapsille. Tällöin hallintaoikeuden saajalle ei koidu lainkaan lahjaveroa.

Perintö- tai lahjaveroa ei suoriteta etuudesta, joka on annettu hallintaoikeuden muodossa testamentilla tai lahjana elinkaudeksi tai määrävuosiksi. Lisäksi lahjaomaisuudesta vältetään ylihypätyn sukupolven osalta perintövero.

Hallintaoikeus voidaan myös testamentissa määrätä muulle henkilölle kuin omistusoikeuden saajalle.

OMISTAJAN VEROHYÖDYISSÄ HÄIRIÖRISKI

Verotuksessa hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta hyödyntää metsän vuotuista kasvua vastaava tuotto hallinta-ajalta ja tehdä puukauppoja sen mukaisesti.

Hallintaoikeuden haltija saa vähentää metsäverotuksessa metsätalouden vuosimenot. Mahdollinen metsävähennyksen käyttö kuuluu kiinteistön omistajalle, samoin poistot metsätien rakentamisesta.

Hallintaoikeuden haltija saa vähentää metsätalouskoneista hänelle aiheutuneet hankintamenot.

Mahdollisen metsälahjavähennyksen käyttäminen voi estyä, jos toisen hallintaoikeus estää metsälahjansaajaa saamasta puunmyyntituloa riittävästi ja ajoissa. Vähennys on käytettävä viimeistään viidentenätoista vuotena lahjan saamisesta.

Maatilan sukupolvenvaihdoksessa on huomattava, että mahdollista perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöstä ei voida soveltaa, jos maatilaan on pidätetty hallinta- tai käyttöoikeus niin, että perinnön- tai luovutuksensaaja ei voi harjoittaa saamallaan omaisuudella maa- ja metsätaloutta.

MIETI KAKSI KERTAA

Kun hallintaoikeus päättyy oikeudenhaltijan kuolemaan tai määräajan päättymiseen, tästä ei aiheudu veroseuraamuksia. Elinikäinen hallintaoikeus ei ehkä ole hyvä vaihtoehto, jos oikeus harjoittaa metsätaloutta halutaan antaa omistajalle aikaisemmin.

Hallintaoikeudesta voi ja on hyvä silloin luopua. Usein se käy vastikkeetta. Tällöin luopumista pidetään veronalaisena lahjana hallinnan jäljellä olevasta arvosta kiinteistön omistajalle. Määräaikainen hallintaoikeus olisi selkeämpi vaihtoehto.

Mikäli metsän sukupolvenvaihdoksessa mietitään hallintaoikeuden pidättämistä, tarkastelussa on hyvä olla kriittinen. Kyse on kuitenkin siitä, että hallintaoikeuden nojalla metsätaloutta harjoittaa joku muu kuin kiinteistön omistaja.

Verotuksen lisäksi on syytä varmistua muun muassa omistusjärjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, että se on myös yksityisoikeudellisesti hallittu. Eli kannattaa miettiä kaksi kertaa.

Määräaikainen hallintaoikeus voi olla elinikäistä selkeämpi vaihtoehto.

Tuottava metsä on hyväksi ilmastolle

Ilmaston kannalta on olennaista, että metsät ovat terveitä ja kasvavat mahdollisimman järeää puuta. Hiiliennuste auttaa tarkastelemaan, kuinka metsässä tehtävät toimet vaikuttavat ilmastoon tulevaisuudessa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT UPM

ILMASTOKESKUSTELU metsien ympärillä käy vilkkaana: Sitovatko ne hiiltä ja jos kyllä, kuinka paljon? Miten metsää pitäisi hoitaa, jotta se olisi mahdollisimman tehokas hiilinielu? Millainen vaikutus ilmastoteoilla on metsän tuottavuuteen? Miten hakkuut pitäisi toteuttaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan hiiliennusteella, jota UPM Metsä on testannut pilottihankkeena Länsi-Suomen yhteismetsässään.

Laskennan ansiosta metsänomistaja saa tulevaisuudessa tietoa metsänsä hiilitaseesta ja pystyy vertailemaan erilaisten metsänhoitotoimien ennustettuja ilmastovaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Hiiliennusteen avulla voi esimerkiksi tarkastella, miten maaperän tai pystypuuston hiilivarasto kehittyy, sekä sitä, miten paljon hiiltä puutuotteet varastoivat.

Erityisen tärkeää on, miten eri hakkuutavat vaikuttavat kokonaisuuteen.

”Hiililaskennan tuloksilla metsänomistaja voi tarkastella oman strategiansa ilmastoystävällisyyttä”, sanoo metsävarallisuuspalveluiden tuotepäällikkö Heikki Kalvila UPM Metsältä.

HIILENSIDONNAN laskeminen perustuu mallinnuksiin muun muassa siitä, miten puu kasvaa ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa ja miten hiili kiertää maaperässä.

Laskurissa huomioidaan maaperän ja puuston hiilivaraston muutokset, hakkuiden vaikutukset sekä esimerkiksi korjuun, kuljetuksen ja tuotannon päästöt. Hiilitaseeseen vaikuttavat myös puun ja puutuotteiden elinkaari loppukäytössä sekä korvaavuusvaikutukset, kun puusta valmistetaan tuote vaikkapa muovituotteen sijaan.

Länsi-Suomen yhteismetsän koelaskennan aikaväliksi otettiin sata vuotta.

”Tarkasteluajan tulee olla riittävän pitkä, jotta eri käsittelymenetelmiä voi verrata toisiinsa”, kertoo UPM Metsän tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera.

Koska hiilitaseen laskenta perustuu mallinnukseen, ennuste sisältää epävarmuuttakin.

”Yksi hiililaskennoissa ratkaistava kysymys on, miten hoidetuista metsistä tehdyissä ennustemalleissa pystytään ottamaan huomioon esimerkiksi ilmastomuutoksen aiheuttamat tuhoriskit”, Uuttera huomauttaa.

HIILILASKENTAPILOTIN

esimerkissä tarkasteltiin Länsi-Suomen yhteismetsän jaksollista metsänkasvatustapaa, jossa tehdään uudistushakkuita metsän saavutettua kasvuhuippunsa noin 60–100 vuoden iässä.

Päätehakkuun jälkeen alue on jokin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuujätteistä vapautuu hiiltä ilmakehään enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ehtii sitoa.

”Metsänuudistamistoimet tulee tehdä ripeäsi päätehakkuiden jälkeen, jotta saadaan kasvupaikan puuntuotospotentiaali tehokkaasti käyttöön ja metsä kasvamaan. Alkuvaiheessa on tärkeää hoitaa taimikkoa oikea-aikaisesti, jotta vältetään tuottotappiot ja saadaan elinvoimainen puusto kasvamaan hyvin sekä sitomaan hiiltä”, Kalvila sanoo.

Metsän kestävän kasvun kannalta on eduksi, että elinvoimaisimmille puille annetaan tilaa kasvaa järeäksi ja arvokkaaksi puusadoksi. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan metsän parasta kasvutuottoa, mutta toimet tekevät hyvää myös ilmastolle.

”Jalostetuilla siemenillä ja taimilla saadaan noin 10–30 prosenttia enemmän puuta kuin metsikkö-

”Metsänuudistamistoimet tulee tehdä ripeäsi päätehakkuiden jälkeen.”

siemenillä. Lisäksi lannoitus on hyvä keino parantaa puun kasvua”, Kalvila neuvoo.

ENTÄ minkälainen on Länsi-Suomen yhteismetsän hiilitase?

Kun metsän tiedot ja hoitostrategia syötettiin simulointiin, saatiin ilmastokestävyyden kannalta positiivisia tuloksia.

”Kuvatun kaltainen kestävä metsänkäsittelystrategia johtaa siihen, että puusto sitoo tehokkaasti hiiltä ja sen hiilivarasto pysyy hyvällä tasolla. Maaperän hiilivarasto kasvoi laskelmissa pitkällä aikavälillä”, Uuttera sanoo.

Kun puuta käytetään puutuotteisiin, niihinkin varastoituu hiiltä. Biopohjaiset tuotteet lisäävät metsänkäsittelyn myönteisiä ilmastovaikutuksia.

”Operaatioiden ja tuotannon päästöt ovat pitkän aikavälin tarkastelussa ainoat päästölähteet, mutta niidenkin vaikutus on hyvin pieni ilmaston kannalta positiivisessa kokonaisuudessa”, hän lisää.

Hiiliennustepalvelua kehitetään pilottilaskennan perusteella. Se ei ole vielä metsänomistajien saatavilla.

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mitä on kitumaa?

A) Maaperältään karua ja kuivaa maata.

B) Maata, jossa ei kasva kasveja.

C) Maata, jolla ei elä eliöitä.

2. Mikä on metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä?

A) Noin 10 prosenttia.

B) Noin 20 prosenttia.

C) Noin 30 prosenttia.

3. Miten paljon Suomessa on ensiharvennusta tai muuta varhaisharvennusta kaipaavaa nuorta metsää?

A) 500 000 hehtaaria.

B) 800 000 hehtaaria. C) Yli miljoona hehtaaria.

4. Miten paljon metsähakkeen laitoshinta nousee vuonna 2023?

A) 10 prosenttia.

B) 15 prosenttia.

C) 20–30 prosenttia.

5. Miten paljon jalostetut siemenet ja taimet lisävät puiden määrää?

A) Noin 5 prosenttia.

B) Noin 8 prosenttia.

C) Noin 10–30 prosenttia.

SIIHEN AIKAAN

120-vuotias höyryhinaaja s/s Hurma on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita. UPM:N omistama höyryhinaaja s/s Hurma juhli elokuussa 120-vuotista taivaltaan Saimaalla ja Suomenlahdella. Sen kunniaksi hinaaja veti tukkilauttaa Lappeenrannan Riutansalmesta Kaukaan tehtaalle.

”Uitto on edelleen tärkeä osa UPM:n puulogistiikkaa, mutta höyrylaivat on korvattu 1960-luvulta alkaen tehokkaammilla aluksilla”, sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen Uitto oli avainasemassa Itä- Suomen metsäteollisuuden kehittymisessä. Eri metsäteollisuusyritykset omistivat satoja höyryaluksia käsittäneen laivaston, joka uitti raaka-ainetta pitkiä matkoja ylävesiltä eteläisen Saimaan tehtaille.

23-metrinen hinaajahöyrylaiva Hurma valmistettiin vuonna 1902. Se

120-vuotisjuhlansa kunniaksi Hurma veti tukkilauttaa Kaukaan tehtaalle.

alkoi hinata tukkilaittoja Saimaalla seuraavana vuonna ja jatkoi työssään 70 vuotta.

Sen jälkeen tukkeja vetivät Saimaalla lähinnä dieselhinaajat. Vuodesta 1975 Hurma on ollut edustuskäytössä.

UPM on ainoa metsäyhtiö, joka uittaa puuta edelleen. Vaikka uitto on vähäistä, Korhonen näkee sen tulevaisuuden myönteisenä. Syitä ovat uiton ympäristöystävällisyys, kustannustehokkuus ja kotimaisen puun käytön lisääntyminen.

KUVA ANNA-KATRI HÄNNINEN

”Geokätköilyyn liittyy hauskaa yllätyksellisyyttä,  ja se tuo minulle löytämisen iloa.”

HARRASTAN geokätköilyä, sillä pidän luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä. Geokätköilyyn liittyy hauskaa yllätyksellisyyttä, ja se tuo minulle löytämisen iloa.

Kätköjä on kaupungissa esimerkiksi sähkökaappien takana sekä joka puolella luontoa, kuten puiden rungoissa. Suomessa suuri osa kätköistä sijaitsee metsässä.

Kun kätkön on löytänyt, se merkitään geokätkösovelluksen karttaan löydetyksi. Olen löytänyt tähän mennessä 1600 geokätköä.

Käytännössä kätkö on purkki, jonka sisällä on vihko ja kynä. Vihkoon kirjoitetaan oma geokätkönimimerkki, minkä jälkeen vihko ja kynä palautetaan purkkiin. Kätkön löydettävyydelle tai maaston vaikeudelle voi antaa sovellukseen arvion asteikolla 1–5. Jos kätkö on mielenkiintoisessa paikassa, sille voi antaa suosituksia.

Kerran olin äitini kanssa Repoveden kansallispuistossa ja huomasin sovelluksesta reitin ulkopuolella sijaitsevan kätkön, joka oli saanut paljon suosituksia. Kätkö löytyikin upean kallion päältä. Se on yksi hienoimmista geokätkömuistoistani.”

PINJA PARTINEN Metsäasiakasvastaava, UPM Metsä

OMA METSÄ MUKANASI

Näe koko metsäomaisuutesi helposti yhdellä silmäyksellä UPM Metsä -verkkopalvelussa. Voit tehdä puukauppaa, tilata metsänhoitotöitä ja seurata sopimustesi tilaa, kun se sinulle parhaiten sopii. Myös metsäveroilmoituksen lähettäminen verkkopalvelun kautta käy vaivatta, sillä palveluun tulee automaattisesti näkyviin UPM Metsän maksamat metsämaksut sekä veloittamat metsänhoitotyöt.

Saat nyt 50 € etusetelin metsänhoitoon, kun luot tunnukset UPM Metsä -verkkopalveluun 31.12.2022 mennessä.

UPM Metsä lupaa hyvää