VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 1/2020
Unohtuuko asukas markkinakeskustelussa?
S I S ÄLTÖ
02 03 04 06 10 13 14 15
AJ AN KOH TAIS TA
Ajankohtaista
TUKEA JA TIETOA, KUN ELÄMÄ ASKARRUTTAA
Pääkirjoitus ARA-tuotannolle on nyt suuri tarve Silkin tavoitteena pysyvä kohtuuhintaisuus Asojärjestelmä täyttää 30 vuotta Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Uudet lakineuvojat esitteillä Lakineuvojamme vastaa
Hyvä kysymys on uusi verkkopalvelu, joka tukee ja kannustaa ihmisiä löytämään ratkaisun mieltä askarruttaviin elämäntilanteisiin. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu kaikille. Sivuston kautta löytyy tietoa parisuhdeasioista, vanhemmuudesta, seksuaalisuudesta, kriiseistä, päihteistä ja riippuvuuksista, hyvinvoinnista ja terveydestä, arjesta, nuorten elämästä, ihmissuhteista sekä monikulttuurisuudesta. Palvelun tuottaa ja toteuttaa Väestöliitto yhteistyössä kumppanijärjestöjen kanssa. Sisällöt ja palvelut sivustolle tuottavat järjestöjen koulutetut asiantuntijat ja vapaaehtoiset. Voit tutustua palveluun osoitteessa www.hyvakysymys.fi.
06 TUTUSTU UUSITTUIHIN SIVUIHIMME
10
Vuokralaiset VKL ry
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Vuokralaiset ry:n verkkosivut on uusittu palvelemaan asumisen asioissa entistä paremmin kaikkia vuokra- ja asumisoikeusasukkaita. Käy tutustumassa sivuihimme osoitteessa www.vuokralaiset.fi.
TALKOILLA VIIHTYISYYTTÄ PIHAAN
Pihatalkoita pidetään yhä edelleen monissa taloissa. Tässä vinkit tulevien talkoiden suunnitteluun. • Sopikaa asukastoimikunnassa, kuka vastaa kutsusta, kuka muonituksesta ja työnjohdosta talkoissa. • Houkutteleva talkookutsu kannattaa laittaa hyvissä ajoin esimerkiksi talon ilmoitustaululle. • Korostakaa kutsussa vapaaehtoisuutta ja että mukaan voi tulla vaikka vain syömään. Naapureihin tutustuminen on yhtä tärkeää kuin työn tekeminen. • Kysykää isännöitsijältä, miten talkootarjoilujen kustannukset saadaan talon laskuun. • Lainatkaa huollolta tarvittaessa työkaluja. • Talkoiden jälkeen antakaa toisillenne kiitosta mukanaolosta ja aikaansaannoksista!
TULE MUKAAN VUOKRALAISPÄIVILLE
Asuntomme-lehti
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 2/2020: Materiaali viimeistään vko 17, julkaisuvko 21
02
ASUNTOMME 1/2020
Valtakunnalliset Vuokralaispäivät pidetään syksyllä 2020. Tukholmaan suuntautuva vuokralaispäiväristeily on noussut tärkeäksi viestintä- ja verkottumistapaamiseksi vuokralaisten keskuudessa. Merkitse kalenteriisi päivämäärä 18.–20.9. ja matkaan käymme M/S Mariellalla. Kerro Vuokralaispäivistä naapurillesikin, sillä asuinyhteisö kasvaa yksilöistä. Hyvä asuminen tarvitsee osaavat asukkaat ja niitä päiviltämme löytyy. Asukastoimintaa päivillämme esittelee tänä vuonna M2-kotien väki!
PÄÄKIR J OIT US
VUOKRALAISET RY NEUVOO PUHELIMITSE LAKIASIOISSA
Neuvontanumero palvelee ma klo 9.00– 14.00 sekä 16.00-18.00 ja ti–pe klo 9.30– 13.00. Puh. 0600 9 1515 (1,92 €/min + pvm). Jäsenille neuvonta on maksutonta numerossa (09) 4770 360.
TUTUSTU NAPPI NAAPURIIN
Nappi Naapurin tarkoitus on lisätä oikeita kohtaamisia toisiaan lähellä asuvien välille. Se on tarkoitettu naapuriapuun, tutustumiseen, keikkatöihin ja jakamistalouden edistämiseen. Lue lisää osoitteesta www.nappinaapuri.fi.
KESKI-SUOMEN VUOKRALAISET RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 20.4. kello 18.00 alkaen yhdistyksen toimistolla osoitteessa Haavikkotie 7. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!
HKVY RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
Helsingin vuokralaiset HKVY ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 22.4.2020 klo 18.00 Pohjois-Haagan yhteiskoululla, Pietari Hannikaisen tie 6. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.
KOIVUKYLÄN VUOKRALAISYHDISTYS R.Y:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS
Koivukylän Vuokralaisyhdistys r.y:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 21.3.2020 klo 15 kerhohuoneella. Osoite on Rautkalliontie 1/Rasinkatu 5, sisäänkäynti pihan puolelta. Tilaisuuden alustaa kaupunginvaltuutettu, terveydenhuollon asiantuntija Sirkka-Liisa Kähärä. Tule keskustelemaan köyhyydestä ja vähäosaisuudesta, asumisesta ja uudesta sotesta sekä vapaa-ajasta. Suunnitellaan myös yhdistyksen 45-vuotisretkeä Forssaan. Kahvitarjoilu sekä arpajaiset, jossa jokainen arpa voittaa.
Markkinahintaiset asunnot nostaneet asumisen hintaa
M
eillä on tänä keväänä jälleen liittokokous, jossa pääsemme yhdessä jäsenistön kanssa käsittelemään tärkeitä asumisen asioita. Keskusteltavaa on varmasti paljon, sillä markkinoilla tapahtuu nyt monenlaista. Vuokralaiset ry:n täytyy olla valveilla muun muassa näistä asioista. Asuntomarkkinoille on viime vuosina tullut noin 150 000 uutta vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Asuntojen lisäys on hyvä asia, mutta kun asiaa tutkii tarkemmin, se ei näytä pelkästään hyvältä. Luku pitää sisällään myös ARA-rajoituksista vapautuneet asunnot eli kohtuuhintaisten asuntojen määrä on entisestään vähentynyt. Se näkyy myös vuokrissa erityisesti Helsingissä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vapaarahoitteiset asunnot ovat Helsingissä jo 10 euroa neliöltä kalliimpia kuin ARAasunnot. Vuokralaiset ry on alalla ainoita toimijoita, joka nostaa säännöllisesti esiin asumisen hinnan nimenomaan asukkaiden näkökulmasta katsottuna. Korostamme, että ihmisille pitää jäädä rahaa myös hyvinvoinnin omaehtoiseen lisäämiseen. Tilanne koskettaa ihmisiä valtakunnallisesti, sillä jos Helsingissä asunnot maksavat järkyttävän paljon, muualla maassa asuntojen hinnat ovat paikoin jopa romahtaneet. Asumiskulujen hallittavuus ja ennakoitavuus ovat jakautuneilla asuntomarkkinoilla yhä tärkeämpiä asioita niin yksinasuville kuin perheille. Väestöliiton perhebarometrin mukaan asumisen kustannukset vaikuttavat jopa syntyvyyteen. Tällä hetkellä keskustelua käydään sijoittajalähtöisesti ja vuokranantajien tuottotavoitteiden kautta. On selvää, että vuokra-asuntojen omistaminen pitää olla taloudellisesti kannattavaa, mutta kannattavuus on täysin eri asia kuin ryöstöhintaisten vuokrien periminen sekä asukkaiden kustannuksella että valtion asumistukikuluja koko ajan kasvattaen. Asumiskustannuksiin vaikutetaan ratkaisevasti lisäämällä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Tähän mennessä kohtuuhintaisia asuntoja on tuotettu vain ARA-järjestelmän kautta. Tuotantotukea on kuitenkin arvosteltu sijoittajien suulla muun muassa läpinäkyvyyden puuttumisesta. Se ei pidä paikkaansa. Tuotantotuki on läpinäkyvää tukea vuokranmäärityksen omakustannusperiaatteen vuoksi. Laki yhteishallinnosta antaa asukkaille myös mahdollisuuden valvoa periaatteen toteutumista. Sijoittajat kritisoivat ARA-tuotantoa myös esittäen sen epäreiluksi, koska vain jotkut saavat edullisen asunnon. Meidän mielestä asia pitää nähdä niin, että yhä useammalla ihmisellä pitää olla mahdollisuus hankkia itselleen ARA-asunto. Markkinat ovat vuokratilastojen osoittamalla hintaerolla tuoneet selkeästi esiin, että jos luotetaan vain markkinoiden voimaan, varmistetaan vain tuottotavoitteet ja jatkuva vuokrien nousu. Sitä kautta saadaan asuntoja vain sen verran että vuokrataso pysyy sijoittajille mieleisellä tasolla. SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry
VAPAARAHOITTEISTEN VUOKRIEN VUOSIMUUTOKSET HUONELUVUITTAIN, % PKS Muu Suomi Helsinki Tampere Turku Oulu Yksiö 1,9 1,4 1,8 1,8 2,2 1,9 Kaksio 1,9 1,0 2,0 1,8 1,4 1,5 Perheasunto 1,9 1,1 1,9 1,8 0,9 1,9
ARA-tuotannolle on nyt ARA-tuotannon merkitys nousee Vuokralaiset ry:n mukaan esiin juuri tällaisessa suhdannetilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto hiipuu. Asuntomarkkinat eivät kestä asuntorakentamisen hidastumista. Asukkaille kyse on asumisen kustannuksista.
T
ilastokeskuksen tuoreimmat asuntovuokratilastot julkaistiin helmikuun alussa. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita korosti julkistamistilaisuudessa ARA-tuotannon yhteiskuntavastuuta vuokran määrän merkitystä asukkaille. – ARA-tuotannon avulla pieni- ja keskituloisilla on Suomessa turvalliset ja terveelliset asunnot. Kukkarolle sopiva asumiskulu vähentää myös tarvetta verovaroin maksettaville asumistuille. ARA-asuntojen tuottajat ovat myös voitonjakorajoitteisia yhtiöitä, joten ne palvelevat toiminnallaan koko yhteiskuntaa, ei pelkästään yksittäisiä omistajatahoja, totesi Viita. Viita muistutti, että erityisesti Helsingin seudulla asukkaat joutuvat maksamaan vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa kohtuuttomia vuokria. Tuoreiden tilastojen mukaan Helsingissä ARA-asuntojen vuokrat ovat kymmenen euroa halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat. – Tuo ero kertoo siitä, miten tuottavia vapaarahoitteiset asunnot ovat omistajilleen. Siitä syystä myös ulkomaiset sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia suomalaisista asunnoista, toteaa Viita. Tilastojen mukaan vuokrat ovat nousseet maltillisemmin vuoden 2015 jälkeen. – On kuitenkin muistettava, että jo vuonna 2015 vuokrat olivat kohtuuttomalla tasolla. Maltillisempi vuokrakehitys on siis enemmän kuin suotavaa, toteaa Viita.
ARA-asuntojen määrä vähentynyt – Samaan aikaan, kun vapaarahoitteisten asuntojen määrä on tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut, ARA-asuntojen määrä on vähentynyt. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvempi saa käyttöönsä koh-
04
ASUNTOMME 1/2020
tuuhintaisen asunnon, vaikka tilanteen pitäisi olla asukkaiden näkökulmasta katsottuna päinvastoin. Siksi ARA-asuntoja tarvitaan enemmän, korostaa Viita ja jatkaa: – Jos ARA-tuotantoon tulee esimerkiksi MAL-sopimusten puuttumisen vuoksi hidasteita, asumisen kustannukset voivat nousta entisestään. Siitä kärsii asukkaiden lisäksi elinkeinoelämä työvoimapulan myötä ja koko yhteiskunta kasvavien asumistukimenojen kautta. Vuokralaiset ry korostaa erityisesti käynnistysavustusten merkitystä ARA-tuotannossa. Käynnistysavustukset madaltavat vuokraa noin kaksi euroa neliöltä kuukaudessa. Omakustannusperiaatteen vuoksi siitä hyötyvät suoraan asukkaat.
Tuotantotuki on läpinäkyvää tukea – Paljon puhutaan tukien läpinäkyvyydestä. Omakustannusperiaatteen vuoksi myös tuotantotuki on mielestämme läpinäkyvä järjestelmä, jota myös asukkaat valvovat yhteishallintolain mukaisesti. ARA-asuntoja pitäisi vain olla enemmän, jotta mahdollisimman moni voisi valita kohtuuhintaisen asumisen, korostaa Viita. Viita korosti esityksessään myös ARA-tuotannon työllistämisvaikutuksia rakennusalan heikossa suhdannetilanteessa. Samoin hän painotti kaupunkien vastuuta alueiden kehittämiseksi pitkäjänteisen asuntopoliittisen ohjelman kautta.
Sijoittajien mielestä asuntoja on riittävästi Tilastojen julkistamistilaisuudessa käytiin jälleen keskustelua erityisesti asuntosijoittamisen näkökulmasta. Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola totesi, että vuokra-asuntoja on nyt riittävästi kysyntään nähden ja totesi asuntopulan olevan ohi. Muistutettaessa että kohtuuhintaisista asunnoista on yhä pula, Metsola täsmensi tarkoittaneen, että asuntoja sentään löytyy vuokrattavaksi, eikä siis ottanut kantaa hintaan.
ARA-ASUNTOJEN VUOKRIEN VUOSIMUUTOKSET HUONELUVUITTAIN, % PKS Muu Suomi Helsinki Tampere Turku Oulu Yksiö 1,6 1,1 1,6 1,0 0,8 1,0 Kaksio 1,3 1,1 1,0 1,1 0,9 0,9 Perheasunto 1,4 0,9 1,2 0,7 0,7 0,6
suuri tarve Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughes puolestaan oli sitä mieltä, että ARAtuotantoa ei pitäisi tehdä lisää ja korosti asumistuen edullisuutta asumisen tukemisessa. – On selvä asia, että sijoittajille ARA-tuotanto näyttäytyy uhkana, koska asukkaat haluavat mieluummin kohtuuhintaisen asunnon, jos voivat valita. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta lienee tärkeintä, että kaikenlaista asuntotuotantoa saadaan lisää, kommentoi Viita keskustelua. Vuokra-asuntojen määrä markkinoilla on lisääntynyt vuosina 2015–2020 noin 150 000 asunnolla. Kyse on nimenomaan kalliimman vuokran vapaarahoitteisista asunnoista.
PARAS HYÖTYSUHDE ARAASUNNOILLA ON HELSINGISSÄ Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat Helsingissä jo 10 euroa neliöltä ARA-neliöitä kalliimpia. – Paras kustannusefekti ARA-asunnoilla olisi Helsingissä eli jos ARA-asuntoja halutaan tehdä, niitä kannattaisi tehdä nimenomaan Helsinkiin, totesi Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen ja selvensi keskusteluissa, ettei ottanut asiassa kantaa asuntopolitiikkaan, vaan nosti esiin tilastojen tuoman asian. Hyöty yhteiskunnalle tulee muun muassa siitä, että asukas ei joudu käyttämään asumiseensa asumistukea samassa määrin kuin vapaarahoitteiseen asumiseen. Viime vuosina verovaroin rahoitettuja asumistukia on maksettu yli 2 miljardia euroa vuodessa. Kohtuuhintaisuus tuo puolestaan asukkaalle enemmän rahaa elämiseen.
Toiminnanjohtajan kommentti
”V
uokratilastojen julkistamistilaisuudessa nousi jälleen kerran selkeästi esiin, kuinka keskustelu asuntomarkkinoilla käydään vahvasti sijoittajavetoisesti. Vuokralaiset ry:n edustajana nostin luonnollisesti esiin asukasnäkökulman asioihin, mutta esimerkiksi median uutisointi tilaisuudesta tapahtui lähinnä sijoittajanäkökulman kautta. Sama ilmiö on nähtävissä myös alalla käytävässä keskustelussa asumistuesta ja tuotantotuesta. Sijoittajat haluavat asumista tuettavan asumistuen kautta, koska hyöty tulee silloin heille. On kuitenkin tutkittu asia, että vapaarahoitteisen asunnon vuokran maksamisen jälkeen asukkaalle jää ARA-vuokraan verrattuna vähemmän käteen vaikka hän saisi asumistukeakin. Asukkaat hyötyvät siis tuotantotuesta enemmän kuin asumistuesta. Molempia tukimuotoja totta kai tarvitaan, mutta nostan asian esiin, jotta myös tämä asukasnäkökulma tulee julki. Vuokralaiset ry jatkaa tulevaisuudessakin keskustelua kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolesta nimenomaan asukkaan näkökulmasta katsottuna. Kohtuuhintainen asuntotuotanto voi olla toki vapaarahoitteistakin, mutta tähän saakka kohtuuhintaisia asuntoja on saatu aikaan vain omakustannusperiaatteella vuokransa määrittelevän ARA-tuotannon kautta.” ANNE VIITA
Silkin tavoitteena pysyvä kohtuuhintaisuus
Järvenpäässä jo 25 vuotta asunut yrittäjä Sauli Kauppinen hehkuttaa osuuskunta-asumisen puolesta.
06
ASUNTOMME 1/2020
Järvenpään Mestariasunnot on luonut osuuskunta-asumisen mallin, jonka tavoitteena on tuottaa edullisia asuntoja ja joissa asukkailla olisi vahva vaikuttamisen mahdollisuus. Tehtävää varten perustettiin Asunto-osuuskunta Silkki.
K
aiken takana on huoli asumiskustannusten karkaamisesta tavallisten ihmisten käsistä. Siitä kärsivät asukkaat, mutta myös koko yhteiskunta esimerkiksi räjähdysmäisesti kasvavien asumistukimenojen kautta. – Asumisen kustannukset ovat nousseet rajusti varsinkin pääkaupunkiseudulla viime vuosina. Yhä useampi asuu joko liian kalliissa asunnossa tai asunto ei vastaa asukkaiden tarpeita. Halusimme luoda asumisen mallin, joka mahdollistaa ihmisille enemmän elämää kuin velkakierrettä, perustelee toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvan mallin kehittämistä.
Asumaan 6 000 eurolla Silkin jäseneksi pääsee maksamalla 1 000 euron osuusmaksun. Asukkaaksi eli asukasomistajaksi voidaan valita Silkin jäsen, joka on allekirjoittanut huoneiston vuokrasopimuksen sekä maksanut 1 500 euron suuruisen vakuusmaksun ja 3 500 euron suuruisen huoneisto-osuuden. Sen jälkeen asunnosta maksetaan asumisaikana kuukausittaista vuokraa. Osuusmaksua lukuun ottamatta vakuusmaksu ja huoneisto-osuus palautetaan asukkaalle täysimääräisinä, jos asukas muuttaa pois. Vakuusmaksu hoi-
Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ja asiakkuusjohtaja Nina Silvonen korostavat, että asuntomarkkinoilla tarvitaan enemmän asuntoja, joiden asumiskustannukset eivät ole markkinaehtoisia ja ylihinnoiteltuja, kuten Simunaniemi asian ilmaisee.
detaan huoneenvuokralain mukaan ja osuusmaksu osuuskuntalain mukaan. – Vaikka osuusmaksua ei makseta takaisin, sitä ei tarvitse maksaa uudestaan, jos muuttaa takaisin Silkkiin ja jäsenyyden voi jättää myös perinnöksi, selventää Simunaniemi. Asunto-osuuskunta Silkin ensimmäinen talo rakennetaan Järvenpään arvostetulle Loutin alueelle keskustan tuntumaan osoitteeseen Harjutie 15 C. Lähes kaikista asunnoista on kaupunki- ja Tuusulanjärvinäköala. Seuraavakin talo on jo suunnitteilla ja tavoitteena on tehdä taloja tarvittaessa enemmänkin kysynnän mukaan. – Harjutiellä ensimmäisinä menivät isommat kaksiot ja sen jälkeen pienemmät kaksiot ja kolmiot. Taloon on tulossa myös kuusi yksiöitä, joita on vielä vapaana. Sopimuksia on solmittu jo yli 70 % asunnoista, kertoo asiakkuusjohtaja Nina Silvonen. Taloon tehdyn ennakkomarkkinoinnin perusteella voitiin todeta, että kun asumisen kustannukset ovat kohtuulliset, ihmiset haluavat väljempää asumista.
Talot rahoitetaan ARAn takauslainalla Osuuskunnan perustajajäsenen, Mestariasunnot Oy:n sekä asukasomistajien sijoittamalla osuudella katetaan tonttikustannukset sekä suunnittelu- ja rakennuslupavaihe. Rakentaminen lainoitetaan ARAn myöntämällä takauslainalla, johon ei sisälly asukasvalintarajoituksia. – Alalla on kehitetty monenlaisia asunto-osuuskuntamalleja, mutta meidän mallin tavoitteena on että asuminen tulee myös pysymään kohtuuhintaisena. Siksi olemme laatineet osuuskunnalle tiukat
Asunto-osuuskunta Silkin ensimmäinen talo rakennetaan Järvenpään arvostetulle Loutin alueelle keskustan tuntumaan osoitteeseen Harjutie 15 C. Rakentamisen on arvioitu alkavan syksyllä ja talon valmistuvan vuonna 2021-2022.
ASUNTOMME 1/2020
07
säännöt, joiden myötä asuntojen muuttaminen vapaarahoitteisiksi ei noin vain onnistu ja, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan asumisen hoitokuluihin, tähdentää Simunaniemi. Lakia asunto-osuuskunnista ei ole ainakaan vielä laadittu. Simunaniemen mukaan sitä välttämättä edes tarvittaisi. – Meillä on voimassa oleva osuuskuntalaki. Se soveltuu hyvin myös asumiseen, toteaa Simunaniemi. Asukkaalle malli on taloudellisesti riskitön. Riskin rakentamisesta kantaa Mestariasunnot, mutta on varmistanut vaikutusmahdollisuutensa osuus-
kuntaan hallituspaikalla. Mestariasunnot vastaa myös talojen ammattimaisesta rakennuttamisesta ja hallinnosta. Laadittujen sääntöjen mukaan Mestariasunnoilla on myös velvollisuus pitää asunnot asuttuina vuokraamalla asuntoja tarvittaessa.
Asukas arvostaa edullisuutta Tietotekniikan ammattilainen, yrittäjä Sauli Kauppinen osti Silkin jäsenyyden hintavertailujen jälkeen. – Kun vertasin asumiskuluja vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin, totesin kustannusten olevan pari sataa euroa halvemmat kuukaudessa. Valintaani vai-
Asunto-osuuskunta Silkki
Asunto-osuuskunta Silkki
Omarahoitusosuus Käykö asunto tarvittaessa lainan vakuutena
1000 € osuuskuntamaksu, 1500 vakuusmaksu ja 3500 € huoneisto-osuus. Ei käy
Saako asumiseen asumistukea Saa Kuka vastaa talon rakentamisesta, Osuuskunta ylläpidosta ja hallinnosta Omarahoitusosuuden palautus pois muuttaessa Vakuusmaksu ja huoneisto-osuus palautetaan ilman indeksitarkistusta. Asukasvalinta Ei rajoituksia, mutta asukkaan oltava osuuskunnan jäsen. Onko tulo- ja varallisuusrajoja Ei Asumisoikeus Mahdollisuus asunnon lunastamiseen
Pysyvä, asuntoa ei voi myydä velvoitteensa hoitavan asukkaan alta pois. Ei ole.
Asumiskustannusten perusteet
Omakustannusperiaatteella määritelty vuokra.
Vuokrien ja vastikkeiden tasausjärjestelmän käyttö
Vuokria ei tasata.
Asunnon irtisanomisaika asukkaalle
Huoneenvuokralain mukainen irtisanomisaika.
Kuka vastaa asunnon jälleenmyynnistä
Osuuskunta
Voiko asumisoikeuden antaa perinnöksi?
Voi
Asunnon vaihtaminen Tapahtuu vuokra-asunnon tavoin. Osuuskuntamaksua ei tarvitse maksaa uudelleen. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Asunto-osuuskunnan hallitus koostuu asukkaista. Laki toiminnan taustalla Laki huoneenvuokrauksesta ja laki osuuskunnista.
SUURIMMAT EROT:
• Silkkiin voi ostaa asumisoikeuden pienemmällä omarahoitusosuudella • Jos asomaksuun ottaa lainaa, sen avulla voi säästää tulevaisuutta varten rahaa itselleen tuottoisasti, sillä maksun saa takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. • Silkissä asukkaat päättävät enemmän taloudellisista asioista. • Asoasunnot ovat lailla turvattu säilymään asumisoikeuskäytössä.
08
ASUNTOMME 1/2020
kutti myös se, että suht pienellä rahalla pääsee uuteen asuntoon ilman asuntolainan tuomaa taakkaa. Asumiseensa ja kustannuksiin pystyy Silkin mallissa myös itse aidosti vaikuttamaan, perustelee Kauppinen. Kauppinen valitsi asunnokseen kolmion, koska asumiskustannukset eivät rajanneet asunnon koon valintaa. – Ehkä kolmio on isompi kuin välttämättä tarvitsisin, mutta on sillä merkitystä, että asunto on itselle sopivan kokoinen, pohtii Kauppinen, jolla on kokemusta myös asumisoikeusasumisesta. Mestari-
asuntojen mallin hän mielsi alkukustannusten osalta edullisemmaksi. – Asumisoikeusmaksu on yleensä paljon isompi kuin Silkin asuntoon tarvittava määrä rahaa, toteaa Kauppinen, joka on mieltynyt asumiseen Järvenpään kokoisessa kaupungissa. Harjutien sijaintia hän kehuu erinomaiseksi: keskustan tuntumassa, mutta silti rauhallisella paikalla Loutinharjun korkeimmalla paikalla, josta on hyvät näkymät. Lue lisää Silkistä osoitteessa www.mestariasunnot.fi
/ asumisoikeusasuminen Asumisoikeusjärjestelmä
15 %:n asumisoikeusmaksu määräytyy kohteen hankintahinnan mukaan. Käy Saa Asunnon omistava yhtiö. Asumisoikeusmaksun saa takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Järjestysnumeron perusteella. Järjestysnumeroita voi olla useita samaan aikaan. Ei tulorajoja. Yli 55-vuotiailla ei myöskään varallisuusrajoja. Pysyvä, asuntoa ei voi myydä velvoitteensa hoitavan asukkaan alta pois. Ei ole. Omakustannusperiaatteella määritelty vastike, ARA valvoo vuokranmääritystä. Tasausjärjestelmä käytössä. 3 kuukautta Asunnon omistava yhtiö. Voi antaa lähisukulaiselle. Uuden järjestysnumeron avulla. Keskinäisissä vaihdoissa ei tarvita uutta järjestysnumeroa. Hallitus koostuu pääosin ammattilaisista. Asukkailla edustajat yhtiön hallituksessa. Toiminnassa noudatetaan lakia yhteishallinnosta. Laki asumisoikeudesta
SUURIMMAT YHTÄLÄISYYDET:
• Pysyvä asumisturva • Taustalla vakaa omistajataho kantamassa taloudelliset riskit • Asukkaalle taloudellisesti riskitön • Asuntoja voidaan tarvittaessa myös vuokrata tyhjäkäyttökustannusten kattamiseksi.
ASUNTOMME 1/2020
09
Asojärjestelmä täyttää Laki asumisoikeusasumisesta astui voimaan heinäkuussa 1990, suuren laman kynnyksellä. Tuolloin se auttoi ihmisiä saamaan kohtuuhintaisen kodin. Samaa tehtävää asumisoikeusasuminen ajaa yhä edelleen. Tässä luettavaksesi asojärjestelmän vaiherikas historia tiivistettynä. Lähteenä on käytetty Asuntomme-lehden toimittaja Päivi Karvisen vuonna 2016 kirjoittamaa juhlakirjaa Uuden ajan aso.
1983
1988
1990
Ensimmäinen aloite
Laaja-alaista keskustelua
Laki asumisoikeudesta astui voimaan
Tuore kansanedustaja Sirpa Pietikäinen teki uransa ensimmäisen aloitteen asumisoikeusasumisesta. Osuuskuntaideaan pohjautuva, mutta myöhempää asumisoikeusjärjestelmää muistuttava esitys ei tuolloin vielä edennyt käytännön toteutukseen. Järjestelmä löysi ymmärtäjän myös opiskelijamaailmasta. - Asuntomarkkinat olivat todella vaihtoehdottomat. Asuntojen hintojen noustessa tuli yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pystyneet ostamaan asuntoa, muisteli tuolloin Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja sittemmin ympäristöministeriössä työskennellyt Peter Fredriksson.
Asumisoikeusjärjestelmästä tai senkaltaisista vaihtoehdoista lähdettiin keskustelemaan eri puolilla Suomea samoihin aikoihin. Keskustelussa nostettiin esiin asukkaiden oma aktiivisuus asunnon rahoituksessa ja asukkaiden päätösvallan takaaminen, nuorten suosiminen asuntojen jakamisessa, tulorajat ja jonotusjärjestelmän tarpeellisuus. Toisaalta pelättiin liikaa byrokratiaa, toisaalta valtiolle koituvia taloudellisia riskejä.
Laki asumisoikeusasumisesta astui voimaan 16.7.1990. Lopputulos oli toimijoiden mukaan kompromissi, jossa jokainen joutui luopumaan jostain, mutta jonka avulla pystyttiin lähtemään tuottamaan ripeästi asoasuntoja. Moni asia kuitenkin toteutui, kuten pysyvä asumisoikeus. Suomen mallissa pystyttiin välttämään ruotsalaisen yhdistysvetoisen mallin heikkoudet vahvistamalla yhtiöiden roolia asuntojen tuottajina. - Ruotsin asumisoikeusjärjestelmässä vahvistui ajan myötä markkinoiden vaikutus hintaan. Suomessa haluttiin luoda turvallinen järjestelmä, joka palvelee kaikkia, myös pienituloisia. Erityisesti Heiskanen-Frösen mieltyi yhtiövetoiseen malliin, muisteli Fredriksson. Voimakastahtoista, vuonna 2010 edesmennyttä ympäristöministe-
10
ASUNTOMME 1/2020
riön hallitusneuvos Seija Heiskanen-Fröseniä on luonnehdittu asojärjestelmän äidiksi.
30 vuotta 1991
Ensimmäinen talo valmistui Rovaniemelle Suomen ensimmäinen asumisoikeustalo valmistui Rovaniemelle syksyllä 1991 Asoasunnot Oy:n (nyk. Asokodit) omistukseen. Asumisoikeusasuntojen tuotannon käyntiinlähtöä kiritti muun asuntorakentamisen pysähtyminen. Asotuotanto yhdessä valtion tukeman vuokraasuntotuotannon kanssa suorastaan pelasti suomalaisen rakennusteollisuuden.
1993
1994
1995
VM esitti järjestelmän lakkauttamista
Tulorajat poistuivat hakijoilta
Yhdistyksille mahdollisuus tehdä asoasuntoja
Valtiovarainministeriöstä esitettiin asojärjestelmän lakkauttamista vain pari vuotta käyntiinlähdön jälkeen. Toimijat yhdistivät voimansa ja vaikuttivat eduskuntaan, jotta esitys saatiin torpattua. VM on ollut sittemmin niin lainajärjestelmän uudistamisen kuin koko järjestelmän pahin vastustaja. Vuonna 2006 VM:n virkamiehen ja VVO:n toimesta kartoitettiin uudelleen mahdollisuutta lakkauttaa järjestelmä ja muuttaa asoasunnot vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi. Järjestelmä oli jo siinä määrin vakiinnuttanut asemansa, ettei selvitystä päästetty valtion puolelta etenemään.
Tulorajat poistettiin kaikilta hakijoilta. Järjestelmän oli havaittu palvelevan kaikkia ikäryhmiä, eikä tulorajojen haluttu rajoittavan asunnon hakua.
Laki asumisoikeusyhdistyksistä astui voimaan. Yhdistysmuotoisia asumisoikeustaloja on syntynyt verrattain vähän. Suurimmaksi syyksi on esitetty rakennuttamisprosessin vaatima ammattitaito ja taloudellinen riski.
ASUNTOMME 1/2020
11
2003
2006
Korkotukilainoitus tuli kritisoidun lainajärjestelmän rinnalle Asosuntoja rahoitettiin yli kymmenen vuotta pelkästään ns. yhtenäislainoilla. Lainoitusjärjestelmä sai heti tuoreeltaan kritiikkiä. Helsinkiläinen kuntapoliitikko Jukka Lindeman arvosteli järjestelmän Helsingin Sanomien artikkelissa näin: ”Järjestelmässä on keskeinen virhelaskelma; siihen on rakennettu oletus, että inflaatioprosentti on noin kymmenen. Siitä johtuu, että vaikka talo on rakennettu ajat sitten, aravalainojen pääomakustannukset vain nousevat. Ne ovat korkeimmillaan vasta 18 -21 vuotta valmistumisen jälkeen”. Riskit lainojen lyhennysaikataulun takapainotteisuuden takia tunnistettiin myös toimijapuolella, mutta luotettiin siihen, että järjestelmän luonut valtio tulee apuun tarvittaessa. Asukkaiden kriittisyys lainajärjestelmää kohtaan
12
ASUNTOMME 1/2020
lisääntyi samaan aikaan, kun pääomakulut saavuttivat Lindemanin mainitseman huippukohdan. - Asukkaiden on vaikea ymmärtää, että lainojen lyhennys kasvaa loppua kohti. Kun samaan aikaan tulee peruskorjauslainat päälle, on ymmärrettävää, että kustannuskehitys huolestuttaa asukkaita. Lainajärjestelmään tarvittaisiin ehdottomasti muutosta, totesi Mirja Suopanki, joka oli vuonna 2015 yksi asumisoikeusasumista valvovista virkamiehistä ARAssa. Vuonna 2003 otettiin yhtenäislainojen rinnalle hieman paremmin rakennuttamista palveleva korkotukilainajärjestelmä. Vanhojen lainojen ongelmaa ei ole korjattu vieläkään, mutta järjestelmästä johtuvat pahimmat vuodet ovat takanapäin ja vastikekehitys tasaantunut.
2011
Varallisuusrajat poistuivat yli 55-vuotiailta
Tiedonantovelvollisuutta laajennettiin
Yli 55-vuotiailta poistuivat varallisuusrajat. Asumisoikeusasuntojen suosio lähti voimakkaaseen nousuun vanhempien hakijoiden keskuudessa.
Lakiin lisättiin säännös omistajan entistä laajemmasta tiedonantovelvollisuudesta liittyen käyttövastikkeella katettaviin menoihin.
LUVUT KERTOVAT JÄRJESTELMÄN SUOSIOSTA Asumisoikeusasunnoilla on ARAn viime vuoden lopulla julkaiseman markkinakatsauksen mukaan erittäin hyvä kysyntätilanne ja asuminen on yhä edullisempaa verrattuna vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen. Myös asukasvaihtuvuus on pienentynyt jo kuutena perättäisenä vuonna. Tutkimushetkellä elokuussa 2019 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olivat koko maassa 15 % kalliimpia verrattuna asoasuntojen vastikkeisiin. Helsingissä maksettujen vapaarahoitteisten vuokrien ja käyttövastikkeiden ero oli jopa 46 %.
AJ ANK O HTAI S TA J ÄR J E S T Ö J A K O UL UT US AS I AA
MITÄ VASTINETTA JÄSENMAKSUILLE SAA? Vuokralaiset ry on vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden edunvalvoja ja asumisen asiantuntija. Jäsenet voivat luottaa arjen asumisen kysymyksissä osaamiseemme ja asiantuntemukseemme. Vuokralaiset ry:ssä on sekä paikallisten vuokralaisyhdistysten jäseniä, että myös suoria vuokralaisjäseniä. Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille kuuluvat samat jäsenpalvelut, jotka sisältävät lakineuvonnan, Asuntomme-lehden ja muut tiedotteet sekä jäsenalennukset koulutuksiin. Jäsenistöllä on myös oikeus tulla seuraamaan liittokokousta, joka pidetään jälleen tänä keväänä. Tässä lehdessä on kutsu kokoukseen.
NEUVONTAA VUOKRASUHTEEN ONGELMIIN
2016
Raportti kertoo asukkaiden tyytyväisyydestä Ympäristöministeriö julkaisi Asumisoikeusasumisen riskit –raportin, jonka mukaan 86 % asukkaista pitää järjestelmää turvallisena asumismuotona. Raportti tehtiin osittain siksi, että 2010-luvulla pieni, mutta erittäin äänekäs joukko vaati asoasuntojen myymistä asukkaille ja sitä kautta asukkaiden päätösvallan lisäämistä. Yhtiöt saivat tuta myös mediajulkisuutta monenlaisten epäilyjen osalta. - Vuokralaiset ry:n neuvonnassa on vuosien varrella näkynyt myös asumisoikeusjärjestelmän ilmapiirivaiheet. Maine kärsi pahastikin yksittäisten toimijoiden, niin yhtiöiden kuin asukkaiden edesottamuksista, mutta viime vuosina tilanne on jälleen tasaantunut, totesi toiminnanjohtaja Anne Viita.
2020
Järjestelmä uudistaminen edessä Asukkaiden, yhtiöiden ja viranomaisten näkemys on, että asumisoikeusjärjestelmän pohja on kunnossa, mutta se pitää päivittää vastaamaan ajan vaateita. Tavoite uudistaa järjestelmää on myös kirjattu istuvan hallituksen ohjelmaan, ja lainvalmistelutyö ympäristöministeriössä on parhaillaan käynnissä.
Vuokralaiset VKL ry:n jäsenyys ja jäsenoikeudet perustuvat vuosittaiseen jäsenmaksun maksamiseen. Jäsenpalveluihimme kuuluva neuvonta vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa toimii valtakunnallisesti. Lakineuvontaa vuokrasuhteisiin liittyviin ongelmakohtiin on saatavilla maanantaisin 9.00– 14.00 sekä iltaisin 16.00–18.00. Muina arkipäivinä olemme kuulolla kello 9.30–13.00 välillä
PAIKALLINEN TOIMINTA Toimistolla autamme mielellämme paikalliskoulutusten järjestämisessä. Koulutustilaisuuksien suhteen pätee sääntö: hyvin ja ajoissa suunniteltu on puoliksi tehty. Olkaa siis yhteydessä, niin lähdetään yhdessä suunnittelemaan paikallisyhdistysten toiveiden mukaisia koulutuksia. Paikallisyhdistysten kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin saavumme mahdollisuuksien mukaan kertomaan ajankohtaista asuntopolitiikasta tai toimimaan asiantuntijana. Tehdään yhdessä vuodesta 2020 toiminnallinen ja hyvää asumista vaaliva! Terveisin ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry
Muistattehan, että liittokokousaloitteiden viimeinen palautuspäivä on 2.3.2020.
Uudet lakineuvojat esitteillä Kun soitat Vuokralaiset ry:n lakineuvontaan, sinulle vastaa joku näistä neljästä oikeustieteen opiskelijasta. Akseli, Marika, Mikaela ja Sinna esittäytyvät tässä lyhyesti.
MIKAELA HOFFSTRÖM
”Opiskelen Lapin yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa nyt kolmatta vuotta. Asun vielä Rovaniemellä vuokralla, mutta muutan huhtikuussa Espooseen. Vuokra-asumisessa arvostan sen helppoutta ja vaivattomuutta. Oma vuokranantajani on ollut ihana ja vuokrasuhteeni lähes täydellinen. Asumisessani ei olekaan oikeastaan mitään parannettavaa tällä hetkellä. Hakeuduin lakineuvojan työhön kehittyäkseni tulevaa juristinuraani ajatellen. Lakineuvojan työssä kiinnostaa erityisesti se, että pääsen neuvomaan ihmisiä huoneenvuokra-asioissa käytännönläheisesti. Lisäksi Vuokralaisilla pääsee tekemään töitä muidenkin mielenkiintoisten projektien parissa ja joka päivä voi oppia jotakin uutta.”
SINNA POHJA
”Asun yksityisessä vuokra-asunnossa Helsingissä kämppäkaverin kanssa. Omassa asumisessa on parasta sisustaminen ja sijainti ulkoilualueen vieressä. Parantamisen varaa asumisessani olisi lähinnä se, että asuntoni on vaan kovin pieni. Opiskelen toista vuotta oikeustieteitä. Hain Vuokralaisille töihin, koska paikka kuulosti sellaiselta, missä pääsisi itse tekemään paljon omaan alaan liittyviä työtehtäviä sekä palvelemaan asiakkaita.”
AKSELI HOLM
”Asun vuokra-asunnossa Turussa. Omassa asumisessani arvostan kohtuullista vuokraa ja hyvää sijaintia. Asunto voisi tietenkin olla paremmassa kunnossa, mutta toisaalta vuokra on varsin kohtuullinen. Opiskelen kolmatta vuotta oikeustiedettä Turun yliopistossa. Hakeuduin Vuokralaiset ry:n lakineuvojan tehtävään, koska olen aina halunnut auttaa ihmisiä ja tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, jossa voin hyödyntää osaamistani. Asun myös itse vuokralla, joten kykenen samaistumaan vuokralaisia askarruttaviin kysymyksiin.”
MARIKA HONKANEN
”Minäkin asun vuokralla. Arvostan asuntoni hyvää sijaintia Espoon Niittykummussa, metron varrella sekä lenkkipolkujen lähistöllä. Hyvää asumisessani on myös se, että asuntoni on uusi ja moderni. Keittiö toki saisi olla isompi. Se lisäisi asumismukavuutta. Opiskelen Itä-Suomen Yliopistossa oikeustiedettä toista vuotta. Hain lakineuvojaksi Vuokralaisiin, koska minua kiinnostaa konkreettinen mahdollisuus auttaa muita ihmisiä. Lisäksi tässä työssä pääsen hyödyntämään aktiivisesti aikaisempaa kokemustani ja samalla oppimaan uutta. Koska asun itsekin vuokralla, työssä käsiteltävät asiat ovat läheisiä myös oman elämän kannalta.”
14
ASUNTOMME 1/2020
LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Mitkä ovat päävuokralaisen velvoitteet?
?
Olen muuttamassa kahden henkilön kanssa kimppakämppään paritalon puolikkaaseen. Vuokranantaja ei halunnut tehdä kolmea vuokrasopimusta, joten minusta tuli päävuokralainen ja kaksi muuta ovat alivuokralaisia. Mitä minun tulisi huomioida, jotta vältyn turhilta ongelmilta? Päävuokralaisena olet vastuussa vuokranantajaan nähden koko asunnon vuokrasta eli jos alivuokralaiset jättävät vuokransa maksamatta, sinä joudut maksamaan ne vuokranantajalle. Vastaat myös alivuokralaisen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista huoneistolle. Myös päävuokralainen voi periä alivuokralaisilta vakuutta, jolla varautuu mainittuihin ongelmiin. Jos alivuokralaiset eivät hoida vuokravelvoitteitaan, sinulla on takaisinperintäoikeus maksamattomiin vuokriin. Alivuokralaisen vuokrasopimus voidaan myös siitä syystä purkaa. Jos päävuokralaisena et maksa vuokraasi ja tulet irtisanotuksi, myös alivuokralaisten vuokrasopimukset purkautuvat. Kannattaa tarkistaa myös verottajalta, miten verottaja käsittelee alivuokralaisen vuokraa ja pitääkö sinun tehdä siitä veroilmoitus. Todennäköisesti, jos alivuokralaisen vuokra on sama kuin se, mitä maksat vuokranantajalle, verottaja ei kohtele vuokratuloa pääomaverona. Sähkösopimus tehdään päävuokralaisen nimiin. Sähkölaskun jakamisesta kannattaa myös sopia kirjallisesti vuokrasopimuksessa. Erityisen tärkeää tämä on, jos asunto lämmitetään suoralla sähköllä eikä lämmityskulut kuulu vuokraan. Myös vesimaksujen jakamisesta kannattaa sopia kirjallisesti. Kannattaa selvittää myös vakuutusyhtiöstä, miten kotivakuutus tulee tällaisessa tapauksessa hoitaa. Päävuokralaiselle kotivakuutuksen merkitys on vastuiden takia tärkeä. Pari- tai omakotitalon ollessa kyseessä, vuokranantajan kanssa kannattaa sopia kirjallisesti etukäteen kunnossapitovastuusta eli kuka hoitaa jätemaksut, lumityöt, nurmikonleikkuun tai esimerkiksi takan nuohoamisen. Samat asiat täytyy sopia myös alivuokralaisen kanssa tehtävässä vuokrasopimuksessa. Tarvittaessa kannattaa tehdä huoneistoon tuotavista huonekaluista ja astioista kalusteluettelo niin välttyy myöhemmiltä riidoilta niihin liittyen.
!
Saako julkisivuremontista vuokranalennusta?
?
Meidän taloon on tulossa julkisivuremontti. Onko tuollaisesta remontista mahdollista saada vuokranalennusta?
Julkisivuremontit ovat asumista haittaavia remontteja. Yleensä valveutuneet vuokranantajat ilmoittavat hyvitysperusteista jo remontista tiedotettaessa. Jos näin ei ole tapahtunut, kannattaa vuokranalennusta vaatia kirjallisella yhteydenotolla, jossa kertoo miltä ajalta ja kuinka paljon haluaa alennusta. Sitä varten kannattaa kirjoittaa itselleen muistiin remontin aikana, miten remontti on vaikuttanut asumisen laatuun. Asumishaitasta muodostuu vuokranalennuksen peruste. Vuokranalennus asumista haittaavassa remontissa on lakiin perustuva oikeus.
Voiko asunnon kylmyydestä saada vuokranalennusta?
?
Asumme kerrostalossa, jossa huoneistojen lämpötilaksi on asetettu 21 astetta. Asuntomme lämpötila on kuitenkin vain 18 – 19 asteen välillä. Asunto on mielestämme kylmä. Huoltomies on käynyt tekemässä patterien ilmausta sekä vaihtanut ulko-oven tiivisteet, mutta lämpötila ei kodissamme ole noussut. Huoltomiehen mukaan heidän pitäisi saada lupa nostaa tuloveden määrää pattereihin, jotta asia korjaantuisi. Onko meillä mahdollisuus saada vuokran alennusta? Mitä muuta voimme tehdä, että asia etenisi? Mikäli vuokrasopimuksessa on sovittu +21 °C sisälämpötilasta, velvoittaa se vuokranantajaa saattamaan lämpötilan sovitulle tasolle. Sopimuksesta poikkeaminen oikeuttaa myös vuokranalennukseen. Vaikka lämpötilaa ei olisi kirjattu vuokrasopimukseen, kannattaa keskustella vuokranantajan kanssa vuokranalennuksesta varsinkin, jos joudutte hankkimaan asuntoon lisälämmittimiä, joiden energiakulut tulevat sähkölaskuunne. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asumisterveysasetuksen mukaan asunnon sisälämpötilan tulee lämmityskaudella olla +18 °C – +26 °C. Asuinhuoneistonne sisälämpötila on asetuksen asettaman lämpötilarajan alarajoilla.
!
Miten vuokrantarkistus pitää ilmoittaa?
?
Olen yksityisellä vuokralla. Mikäli vuokrasopimuksessa lukee vain vuokran tarkistuspäivä, muttei vuokrankorotusperustetta, tulisiko vuokranantajan tehdä ilmoitus/ehdotus vuokrankorotuksesta 6 kuukautta ennen vuokrankorotusta? Hyvässä vuokratavassa on annettu suositus vuokrankorotusneuvotteluiden aloittamisesta kuutta kuukautta ennen vuokrasopimuksessa sovittua tarkistuspäivää. Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta ei ole säännelty neuvotteluiden aloittamisajankohdasta. Koska vuokrasopimuksessa ei ole määritelty vuokrankorotuksen perustetta, vuokranantajan tulee neuvotella vuokralaisen kanssa korotuksen suuruudesta. Uusi vuokra ja sen voimaantuloajankohta tulee ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti.
!
ASUNTOMME 1/2020
15
E N N A K KO K U T S U Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen
XXVII LIITTOKOKOUS pidetään Helsingissä lauantaina 4. päivänä huhtikuuta 2020. Kokous alkaa klo 10.00 osoitteessa HotelArthur, Vuorikatu 19, Helsinki (Kaisaniemenpuiston vieressä, noin 300 metriä Rautatieasemalta).
Vuokralaiset ry:n suorat jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan kokousta. Tulijoita pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 15.3. osoitteeseen toimisto@vuokralaiset.fi Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan: 8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti:
Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
MAALISKUU 02.03. 30.03. HUHTIKUU 06.04. 27.04. TOUKOKUU 04.05. 25.05.
Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm).
Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan) Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 1.4. alkaen 50 €/ 20 minuuttia. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.
vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on: alle 100 1 edustaja 100–199 2 edustajaa 200–399 3 edustajaa 400–999 4 edustajaa 1 000–2 999 5 edustajaa 3 000–9 999 6 edustajaa 10 000 tai enemmän 7 edustajaa muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on: alle 50 000 1 edustaja 50 000–99 999 2 edustajaa 100 000–199 999 3 edustajaa 200 000–499 999 4 edustajaa 500 000 tai enemmän 7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Vuokralaisyhdistysten ja jäsenyhteisöjen aloitteet on toimitettava liiton hallitukselle 2.3.2020 mennessä. Liittokokouksessa esitettävät asiat lähetetään hallituksen esittämässä muodossa jäsenille sääntöjen mukaisesti vähintään kaksi viikkoa ennen liittokokousta. Tervetuloa!
