Asojärjestelmä täyttää Laki asumisoikeusasumisesta astui voimaan heinäkuussa 1990, suuren laman kynnyksellä. Tuolloin se auttoi ihmisiä saamaan kohtuuhintaisen kodin. Samaa tehtävää asumisoikeusasuminen ajaa yhä edelleen. Tässä luettavaksesi asojärjestelmän vaiherikas historia tiivistettynä. Lähteenä on käytetty Asuntomme-lehden toimittaja Päivi Karvisen vuonna 2016 kirjoittamaa juhlakirjaa Uuden ajan aso.
1983
1988
1990
Ensimmäinen aloite
Laaja-alaista keskustelua
Laki asumisoikeudesta astui voimaan
Tuore kansanedustaja Sirpa Pietikäinen teki uransa ensimmäisen aloitteen asumisoikeusasumisesta. Osuuskuntaideaan pohjautuva, mutta myöhempää asumisoikeusjärjestelmää muistuttava esitys ei tuolloin vielä edennyt käytännön toteutukseen. Järjestelmä löysi ymmärtäjän myös opiskelijamaailmasta. - Asuntomarkkinat olivat todella vaihtoehdottomat. Asuntojen hintojen noustessa tuli yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pystyneet ostamaan asuntoa, muisteli tuolloin Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja sittemmin ympäristöministeriössä työskennellyt Peter Fredriksson.
Asumisoikeusjärjestelmästä tai senkaltaisista vaihtoehdoista lähdettiin keskustelemaan eri puolilla Suomea samoihin aikoihin. Keskustelussa nostettiin esiin asukkaiden oma aktiivisuus asunnon rahoituksessa ja asukkaiden päätösvallan takaaminen, nuorten suosiminen asuntojen jakamisessa, tulorajat ja jonotusjärjestelmän tarpeellisuus. Toisaalta pelättiin liikaa byrokratiaa, toisaalta valtiolle koituvia taloudellisia riskejä.
Laki asumisoikeusasumisesta astui voimaan 16.7.1990. Lopputulos oli toimijoiden mukaan kompromissi, jossa jokainen joutui luopumaan jostain, mutta jonka avulla pystyttiin lähtemään tuottamaan ripeästi asoasuntoja. Moni asia kuitenkin toteutui, kuten pysyvä asumisoikeus. Suomen mallissa pystyttiin välttämään ruotsalaisen yhdistysvetoisen mallin heikkoudet vahvistamalla yhtiöiden roolia asuntojen tuottajina. - Ruotsin asumisoikeusjärjestelmässä vahvistui ajan myötä markkinoiden vaikutus hintaan. Suomessa haluttiin luoda turvallinen järjestelmä, joka palvelee kaikkia, myös pienituloisia. Erityisesti Heiskanen-Frösen mieltyi yhtiövetoiseen malliin, muisteli Fredriksson. Voimakastahtoista, vuonna 2010 edesmennyttä ympäristöministe-
10
ASUNTOMME 1/2020
riön hallitusneuvos Seija Heiskanen-Fröseniä on luonnehdittu asojärjestelmän äidiksi.
