Rakenteellisen yhteistyön sopimukset ja suunnitelmat

Katja Kasper , toiminnanjohtaja, Viola – väkivallasta vapaaksi ry.

Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sote-keskuksiin -hankkeen keskeisenä osana on rakentaa kumppanuuksia hyvinvointialueen kanssa. Kumppanuuden perustana ovat yhteistyön sisältöä ohjaavat sopimukset. Sopimuksellisuudesta on ehditty Etelä-Savossa saada kokemuksia jo aiemmin palvelujen yhteen sovittamisessa.

Vauva- ja väkivaltatyön parissa Etelä-Savossa työskentelevät lapsiperhetoimijat allekirjoittivat ensimmäisen perhekeskustoiminnan yhteistyösopimuksen vuosille 2020–2021 (16 sopijaosapuolta). Yhteistyöstä sopiminen nähtiin välttämättömäksi, jotta kaikki eri toimijat voisivat nojata ja sitoutua perhekeskustoimintaan ja viedä sitä eteenpäin yhtenä kokonaisuutena ja perhelähtöisesti. Lapsiperheiden muutosohjelman aikana vuosina 2016–2020 luotiin pohja sopimukselliselle yhteen sovittavalle työlle. Yhteen sovittavan työn polku sopimuksen syntymiseen kulki seuraavien vaiheiden läpi:

• LAPE-yhteistyöryhmästä koottiin yhteen sovittavan työn linjauksia mahdollistava monialainen johtoryhmä (2018), jolle määriteltiin tavoitteet, tehtävät ja toimintakäytänteet.

• Johtoryhmä perehtyi yhteen sovittavan johtamisen tematiikkaan. Yhteen sovittavaa työtä tuotiin esille perhekeskustoiminnan verkostoissa. Yhteisen työn tavoitteena oli perheiden hyvä arki.

• Maakuntatasolla kuvattiin perhekeskustoimintamallin rakenne (2018), johon kaikki toimijat sitoutuivat (kunta, lapsiperhepalveluiden sotepalvelut, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat). Mallin johtotähtenä oli ”lapsiperheet asuvat ja heidän arkensa on kunnissa”.

• Laadittiin monialainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (2019–2021), jossa oli määritelty kaikille yhteiset perhekeskustoiminnan sisällölliset tavoitteet ja toimenpiteet niin hyvinvoinnin edistämisen, varhaisen tuen työn kuin palveluiden osalta.

• Päätettiin laatia yhteistyösopimus (2020–2021), jossa sovitaan ja linjataan yhteen sovitetun työn tavoitteet, tehtävät ja vastuut.

• Luotiin vuosittaisen perhekeskustoiminnan arvioinnin kokonaisuus, jossa erityisesti perheiden kokemukset ovat merkittävässä roolissa.

• Vuosille 2020–2021 allekirjoitettiin perhekeskustoiminnan yhteistyösopimus ja sovittiin vuosittain toteutettavista toiminnan arviointikäytännöistä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja sopimus on uusittu ja täsmennetty kaksi kertaa vuosille 2022–2023 ja 2024–2025. Sopimukset ja suunnitelmat ovat saatelleet perhekeskustoiminnan rakenteen läpi isojen sote-uudistusten. Viimeisen yhteistyösopimuksen allekirjoitti 20 sopijaosapuolta.

Perheiden toiveita ja toimijoiden havaintoja muutoksesta yhteistyössä

Perhekeskustoimintaa on arvioitu tekemällä perheille suunnattuja kyselyjä vuosina 2020 (388 vastaajaa), 2021 (582 vastaajaa) ja 2023 (763 vastaajaa). Arviointipakettiin on kuulunut myös perhekeskustoimijoiden oma arviointi toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta. Tähän artikkeliin on pyydetty ennen julkaisemattomia havaintoja perhekeskustoiminnan sopimuksellisuuden tilasta tällä hetkellä Etelä-Savossa.

Perheet ovat vuodesta toiseen toivoneet kohtaamista, kuulemista ja perhelähtöistä palvelua. Perheille tärkeää on yhteydenoton helppous, konkreettinen apu ja eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö.

Toimijoiden mukaan yhteistyö on sovittanut perhekeskukseen kuuluvia toimintoja yhteen käytännön tasolla: eri tahot suuntaavat resurssejaan ja tuen muotoja yhteiseen toimintaan, ja yhdessä on mietitty, keiden on hyvä olla mukana missäkin, ja mitkä ovat kenenkin roolit ja työhön käytettävät resurssit. Perheille suunnattuja tapahtumia on suunniteltu monialaisesti. Ohjaus- ja neuvontatyötä, parisuhteen tukea, eroauttamista ja perhettä tukevaa työtä on tehty työparina järjestön ja julkisen palvelun työntekijän kesken.

Sopimusosapuoltemme kommentteja ja kokemuksia

Etelä-Savosta

” Rakenteet ovat kunnossa. Tarvitsemme vielä enemmän tuen ja palveluiden tarkastelua kokonaisuutena niin, että perhe on keskiössä. Tähän päästään rakentamalla yhteinen näky ja polku.” Sivistystoimen edustaja

” Lapsiperheiden palvelurakenteiden uudistuksessa kokonaisuuden osia tuppaa unohtumaan.” Terveydenhuollon edustaja

” Kuinka saisimme vahvemmin järjestöt mukaan työryhmiin? Nyt vain yksi tai vähän edustettuna. Hyvinvointialue tulee paremmin arvioinnissa kuvatuksi ja esille.”Sivistystoimen edustaja

” Palvelukeskeisyys tulisi aina haastaa perhekeskeisyydellä. Perhekeskeisyys tai -lähtöisyys ei välttämättä näy lainsäädännössä tai lain tulkintaohjeissa ollenkaan vaan pohjana on yhden lapsen, nuoren tai perheen aikuisen näkökulma.” Sivistystoimen edustaja

” Yhteistyösopimuksessa on kyse sitoutumisesta, sitoutumisesta yhteistyöhön. Rooli on mielestäni iso; sopijaosapuolista koostuu maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä, jossa yhteensovitetaan ja linjataan meidän alueen perhekeskustoimintaa.” Perhekeskustoiminnan koordinaattori

” Monialainen yhteensovittava johtaminen, kehittäminen ja sopiminen on jatkuvaa työtä, joka ei koskaan lopu. Työntekijät ja esihenkilöt vaihtuvat, lait muuttuvat, organisaatiot ja palvelut muuttuvat, ammatit, tehtävänkuvat ja koulutukset kehittyvät. Välillä jatkumot katkeavat lähes täysin.”Sivistystoimen edustaja

Aidosti suunnitelmallinen ja sopimuksellinen työ perustuu yhteisiin tavoitteisiin, eivätkä ne ole henkilösidonnaisia. Sopimuksellisuuden toteutumista voi testata kysymällä: Kuinka paljon uutta ja uusien toimijoiden kanssa yhteen sovitettua työtä olemme tänä vuonna tehneet?

” Voisikohan tulevaisuudessa olla jokin tsekkilista, jonka avulla voitaisiin tarkastella, onko uudistus perhekeskustoiminnan hengen mukainen?” Terveydenhuollon edustaja

Jatkossa Etelä-Savossa laadimme perhekeskustoiminnan yhteistyösopimuksen kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein. Perhekeskuskokonaisuuden toteuttamisen kulmakiviä ovat edelleen sopimuksellisuus, suunnitelmallisuus ja arviointi.

LUKUVINKKI : Sopimuksellisuudella ryhtiä perhekeskustoimintaan