3 minute read
Työparityö perheiden palvelujen kehittämisessä
Sanna Peltonen , vastaava perhetyöntekijä, kehittäjätyöntekijä, Lahden ensi- ja turvakoti ry
Elina Tanskanen , kehittäjä asiantuntija, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys toimi yhtenä Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sote-keskuksiin -hankkeen pilottiyhdistyksenä. Yhdistyksen hankekehittäjillä oli hankkeen alkuvaiheissa säännöllisesti tapaamisia Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittäjätiimin kanssa. Tapaamisissa kartoitettiin yhteistyön ja yhteisen kehittämisen kohtia. Tavoitteena oli myös tutustua molempien tahojen toimintaan sekä syventää yhteistyötä.
Tulevaisuuden sote -keskus hankkeesta yhteistyöhön nimetyn asiantuntijan työnkuvaan kuului järjestöyhteistyö sekä perhekeskustoiminnan kehittäminen. Yhdistyksen hankekehittäjä oli osallisena erilaisissa lapsiperhejärjestöjen sekä sote -ammattilaisten verkostoissa ja toi yhteisiin keskusteluihin myös laajemmin järjestöjen näkökulmaa. Hän toimi myös linkkinä järjestöjen ja Lahden perhekeskuksen välillä. Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen kehittäjä puolestaan toi esille hyvinvointialueen näkökulmaa ja vei organisaation eri tasoille tietoa järjestöyhteistyöstä sekä hankeyhteistyön suunnitelmista.
Erilaisten organisaatioiden – hyvinvointialueen ja järjestön – lähtökohdat yhteistyöhön olivat erilaiset, mutta hankkeet täydensivät toisiaan ja mahdollistivat monimuotoisen sekä tiiviin yhteistyön. Molemmissa hankkeissa oli oma kehittämiskokonaisuutensa, mutta myös paljon yhteistä rajapintaa ja yhteisiä osioita. Kehittämisen ja yhteistyön keskiössä olivat asiakkaan tarpeet sekä palvelujen parempi saavutettavuus. Hanketyö vapautti toteuttamaan uudenlaista kehittämistoimintaa. Yhdyspintatyöllä rakennettiin yhteistä keskustelukulttuuria ja siltaa eri toimijoiden välille ja yhteistyö tiivistyi molempien hankkeiden edetessä.
Onnistuneessa yhteistyössä oli keskeistä luottamuksen ja tuttuuden rakentuminen. Keskinäinen säännöllinen yhteydenpito ja avoin dialogi oli tärkeää, ja yhteydenoton kynnys oli matala. Työtä tehtiin työparina tasavertaisesti, systemaattisesti, suunnitelmallisesti sekä käytännönläheisesti. Ideoita ja ehdotuksia oli mahdollista esittää omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Käytännön yhteisenä toteutuksena järjestettiin esimerkiksi työpajoja ammattilaisille, osallistuttiin järjestöjen tapaamisiin, esiteltiin toimintoja sote- ja perhekeskuksissa, osallistuttiin lapsiperheiden tapahtumiin sekä oltiin mukana järjestämässä Lahden Perhekeskukseen järjestöjen infopäiviä. Eri yhteistyötahojen kanssa aloitettiin Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön -toiminnan kehittämän; järjestöt osana perhekeskusta -arviointityökalun pilotointia Päijät-Hämeeseen.
Monitoimijaisen yhteistyön hyvänä esimerkkinä ovat lapsiperheiden kohtaamispaikat, joissa toteutetaan yhteistä toimintaa ja perheiden auttamista. Päijät-Hämeessä on toimiva kohtaamispaikkaverkosto, jossa on mukana eri sektoreiden lapsiperhetoimijoita. Hankekehittäjät ovat olleet mukana myös kohtaamispaikkojen yhteisessä kehittämistyössä, jota ohjaavat valtakunnalliset ja maakunnalliset laatukriteerit.
Yhteistyö jäsensi omaa työskentelyä sekä toi uusia ideoita ja mahdollisuuksia monitoimijaiseen perheiden palvelujen kehittämiseen. Yhteisten keskustelujen kautta oli mahdollisuus peilata ajatuksia ja etsiä oikeaa suuntaa yhdessä. Tästä syntyi innovatiivisia käytännön kokeiluja. Yhteistyö oli hyödyllistä, avointa sekä luottamuksellista, apua sai tarvittaessa. Keskeisenä tavoitteena on ollut asiakkaiden tarpeisiin vastaavan palvelun ja palvelupolun kehittäminen. Yhteistyössä perheen tarpeet tunnistetaan sekä pystytään vastaamaan niihin tehokkaammin. Tieto kulkee toimijoiden välillä paremmin ja perheiden palvelupolut saadaan sujuvammiksi. Työparityöskentelyllä on mahdollista päästä syvällisempiin sekä vaikuttavampiin tuloksiin.
Tuloksena hankkeiden yhteistyö on tiivistänyt julkisen puolen ja järjestöjen yhteistyötä. Yhteinen toiminta on lisännyt toisten työn tuntemusta, luonut keskustelukulttuuria sekä tuonut laajempaa ymmärrystä toimintaympäristöstä. Pidemmän aikavälin tuloksena hyöty näkyy myös perheille. Yhteistyössä saavutettiin enemmän kuin kumpikaan olisi yksin voinut saada aikaan. Yhteistyö myös mallinsi rohkeaa kokeilukulttuuria: rakennettiin jotain, mitä ei ollut valmiina.
Hankkeessa ja monitoimijaisessa yhteistyössä kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja toimintamallien elämisestä sekä jatkokehittämisestä tulisi huolehtia. Toiminta-aihioita, joita mm. perhekeskuksen monialaisen tuen kehittämisessä on luotu, työstetään jatkossa käytännön kokeiluissa. On tärkeää jatkaa monialaisten yhteistyömallien, esimerkiksi yksilöja ryhmätyöskentelyn tiimimallin, rakentamista ja jatkotyöstämistä.
Jatkokehittämisen kannalta on myös tärkeää huolehtia siitä, että eri toimijoiden palveluita sovitetaan yhteen asiakaslähtöisesti. Monialaisen ja -toimijaisen mallin rakentamista tulisi jatkaa niin johto- kuin työntekijätasolla asiakaskokemuksia hyödyntäen. Yhteensovittavan johtamisen ja yhteiskehittämisen avulla on mahdollista luoda tarpeenmukaisia palvelupolkuja, joista asiakas saa tukea oikeaan aikaan. Yhdessä kehittämällä löydetään uudenlaisia ratkaisuja ja tapoja toimia.