Neuvolapalvelupolku: Kuinka ehkäistä vanhemman haitallisten lapsuuskokemusten siirtymistä uudelle sukupolvelle?

Laura Tetri, avopalvelupäällikkö, Vantaan turvakoti ry

Neuvolapalvelupolku on yksi järjestön ja hyvinvointialueen yhteistyön toimintamalli, joka kehitettiin Vantaan turvakoti ry:n ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteispilottina vuosina 2022–2024. Neuvolapalvelupolun idea on kouluttaa neuvolan terveydenhoitajat ja perheohjaajat tunnistamaan haitallisia lapsuudenaikaisia kokemuksia saaneita asiakkaita, jotta heidät voidaan ohjata oikealle palvelupolulle. Asiakkaat saavat apua järjestön palveluissa.

Vanhempien huolia ja kaltoinkohteluun johtavia riskioloja ei usein tunnisteta riittävän ajoissa. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, millainen käyttäytyminen on emotionaalista tai henkistä väkivaltaa tai miten se vaikuttaa lapseen. Vanhempia tulee ohjata käyttäytymiseen, joka edistää lasten hyvinvointia ja kehittymistä (Paavilainen 2020). Lapsen kaltoinkohtelu, laiminlyönti sekä haitalliset ympäristötekijät lisäävät mm. lapsen sairastumisriskiä. Suojaavia tekijöitä ja lapsen terveen kehityksen edistäjiä ovat vanhemman hyvinvointi, usko itseensä ja omiin kykyihinsä sekä toivo. (Westerlund-Cook.)

Haitallisia lapsuudenaikaisia kokemuksia ehkäisevän toimintamallin pilottiyhteistyötahoksi valikoitui neuvola, koska raskaus- ja pikkulapsivaiheessa lähes kaikki vanhemmat ovat palveluiden piirissä. Neuvola tavoittaa myös syrjäytymisuhan alla olevia perheitä. Toimintamallin tarkoituksena on tarjota ennaltaehkäisevä malli, jolla estetään tai vähennetään vanhemmalla olevien haitallisten lapsuudenaikaisten kokemusten siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Tavoitteena on myös lisätä ammattilaisten tietoisuutta haitallisten kokemusten vaikutuksista. Traumainformoituun työotteeseen perustuva malli kannustaa ammattilaista havaitsemaan riskioloja ja kaltoinkohtelua sekä ottamaan puheeksi ja kuuntelemaan. Perheille neuvolapalvelupolku on varhainen interventio, jonka avulla tuetaan vanhemmuutta. Se, että uuden sukupolven haitallisia lapsuudenaikaisia kokemuksia saadaan ennaltaehkäistyä, vähentää sekä psykososiaalisia että taloudellisia vaikutuksia niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

KUVA. Neuvolapalvelupolun taustaa.

Neuvolapalvelupolku prosessina

1. Neuvolassa herää epäilys, että vanhemmalla on haitallisia lapsuuden aikaisia kokemuksia.

2. Terveydenhoitaja kertoo asiakkaalle neuvolan palvelupolusta ja varaa yhdessä asiakkaan kanssa ajan Vantaan turvakoti ry:n palveluun.

3. Vantaan turvakoti ry:n asiantuntija tapaa asiakasta ja työskentelee Wayfinding-mallin mukaisesti (viisi tapaamista).

4. Tarpeen mukaan asiakkuutta jatketaan ja työskennellään Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen -mallia soveltaen (16 tapaamista). Tapaamisia tarjotaan myös muille perheenjäsenille.

Terveydenhoitaja ja neuvolan perheohjaaja ohjaavat vanhemman neuvolapalvelupolulle, jos vanhempi kertoo jonkin seuraavista toteutuvan kohdallaan:

• Parisuhteessa on haasteita tai riitelyä, tai asiakkaan lapsuudenkodissa on ollut paljon riitelyä.

• Asiakas on kokenut lähisuhdeväkivaltaa nykyisessä tai lapsuudenkodissaan.

• Perheessä on tai lapsuudenkodissa oli päihteiden käyttöä.

• Asiakas on uupunut.

• Läheisyys on asiakkaalle haastavaa.

• Vauvan itku ja lohduttaminen tai vauvan tarpeisiin vastaaminen kuormittaa asiakasta, tai muuten herää huoli kiintymyssuhteesta vanhemman ja vauvan (lapsen) välillä.

• Asiakkaalla on synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita.

• Asiakasta pelottaa synnytys, mutta synnytyspelkopolin kriteerit eivät täyty.

Neuvolapalvelupolulla Vantaan turvakoti ry:n asiantuntijan ja asiakkaan välinen työskentely koostuu viidestä tapaamisesta, joiden aikana kartoitetaan haitalliset ja positiiviset lapsuudenaikaiset kokemukset sekä tarkastellaan vanhemmuuden voimavaroja sekä sitä, suhtautuuko vanhempi tulevaisuuteen toiveikkaasti. Malli perustuu Saija Westerlund-Cookin Turun yliopistossa tekemään väitöskirjatutkimukseen Wayfinding-mallista. Auttava kohdatuksi tuleminen ja traumaperäisissä haasteissa saatu apu voivat olla vanhemmalle uudenlainen ja korjaava ihmissuhdekokemus. Moniammatillinen tuki, jolla kevennetään vanhempien kuormitusta, on tärkeää säätelykyvyltään hauraille vanhemmille. Traumafokus vanhemmuutta tukevissa palveluissa antaa vanhemmalle toivoa: haastavia tilanteita voidaan helpottaa ja vanhempaa sekä vauvaa auttavia taitoja voidaan opetella. (Stolt Krogell, Westerlund-Cook & Isosävi 2024.)

Neuvolapalvelupolun jatkotyöskentelynä käytetään soveltuvin osin Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen- eli LKK-ohjelmaa. Ohjelma tukee vanhempia kaltoinkohtelun ja laiminlyövän kasvatuksen lopettamisessa ja auttaa lapsia selviytymään haitallisista kokemuksistaan. Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun katkaisumalli vahvistaa koko perheen turvataitoja. LKK-ohjelmassa yhdistyvät psykoedukaatio, motivoiva haastattelu ja kognitiivisen käyttäytymisterapian toimivat menetelmät. LKK:n perusta on Ph.D. Melissa Runyonin kehittämässä CPC-CBT-ohjelmassa (Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy).

KUVA. Asiakaspalautetta neuvolapalvelupolun asiakkailta.

Neuvolapalvelupolun merkitys organisaatiolle

• Selkeä koulutusrakenne ja työskentelymalli auttavat ottamaan kattavasti puheeksi vanhemman omat aiemmat kokemukset sekä niiden merkityksen tämänhetkisten voimavarojen ja vahvuuksien näkökulmasta.

• Ymmärtävä näkökulma auttaa rakentamaan luottamuksellista, hyväksyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan kanssa.

• Traumainformoitu viitekehys lisää myös ammattilaisen ymmärrystä omasta tavastaan toimia asiakassuhteessa.

Neuvolapalvelupolun merkitys hyvinvointialueelle

• Neuvolapalvelupolku on tarkoitettu erityisesti sellaisille vanhemmille, joille ei aiemmin ole ollut erityistä palvelua tai paikkaa minne ohjata.

• Varhaisen vaiheen ennaltaehkäisevä työskentelymalli auttaa parhaimmillaan tunnistamaan riskivanhemmat riittävän varhain.

• Traumainformoidussa viitekehyksessä tapahtuva työskentely antaa välineitä tunnistaa ja ottaa puheeksi haitalliset lapsuuden aikaiset kokemukset sekä vanhemman voimavarat.