3 minute read
Verkostot ja kumppanuus, yhteensovittamisen näkökulma
Tiina Palviainen , projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden eri toimijat ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään, mutta käytännön tasolle ulottuvan yhteisen, monitoimijaisen työn yhteensovittaminen on vasta aluillaan. Ruohonjuuritasolla on käytössä erinomaisia yhteistyön työmalleja, mutta ne liittyvät monesti vain yksittäisiin asiakkaisiin tai työntekijöihin. Yhteisen työn vahvistamisessa keskeisenä onnistumisen edellytyksenä on monitoimijaisen työotteen ymmärtäminen sekä kumppanuuden vahvistaminen ja vieminen toiminnan tasolle. Työn yhteensovittaminen vaatii uutta ajattelutapaa sekä johto- että työntekijätasolla. Tarvitaan asennemuutosta, yhteisiä suunnitelmia, toisten työn tuntemista, rakenteita ja ennen kaikkea luottamusta.
Hankeaikana järjestimme työkokouksia ja -pajoja jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille, keskusjärjestön laajennetulle johtoryhmälle sekä hankkeen kehittäjäryhmälle. Työpajoissa pohdimme mm. onnistuneen kumppanuuden kulmakiviä. Yhdessä päädyimme siihen, että yhteistyön alkuvaiheessa on tärkeää luottamus, aito halu tehdä yhteistyötä ja avainkumppaneiden löytäminen. Tärkeää on myös hakeutua tilanteisiin ja paikkoihin, joissa on mahdollisuus rakentaa kumppanuuksia. Rohkeus, joustavuus, sinnikkyys, ketteryys ja kokemuksen hyödyntäminen ovat ominaisuuksia, joita muutosvaiheessa todella tarvitaan.
Kumppanuudessa tärkeää on keskinäinen arvostus sekä sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja tehtävään. Onnistuneessa yhteistyössä jokainen toimija tuo ”yhteiseen pöytään hyvät eväät kaikkien jaettavaksi”. Yhteistyön onnistumiseen ja syventämiseen vaikuttaa myös yhteinen ymmärrys toisten työstä sekä rohkea kokeileva kehittäminen ja yhteinen keskustelu. On tärkeää välttää oman edun tavoittelua ja antaa toisen ottaa kunnia onnistumisesta.
Hankkeen ydinryhmänä toimi kehittäjäryhmä, joka koostui pilottiyhdistysten kehittäjistä sekä keskusjärjestön asiantuntijoista. Ryhmä kokosi kumppanuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka yhdistyksen työntekijöitä voi innostaa yhteensovittavaan työhön sekä mitä rakenteita tarvitaan, jotta yhteen sovittava työ onnistuu.
Kehittäjäryhmä 2024:
Kuinka innostaa yhdistyksen työntekijöitä tekemään yhteistyötä ja työtä yhdessä?
” Asian esilläpito säännöllisesti esimerkiksi viikkopalavereissa.”
” Keskustelua mikä on yhdessä tehtävän työn merkitys ja missä sitä tehdään. Ollaan osa isompaa kokonaisuutta: mitä toimintaympäristön muutos, yhteensovittava työ ja yhdessä tekemisen tarkoittaa.”
” Koko työyhteisö mukaan suunnittelemaan ja raamittamaan mitä tarkoittaa meille, kun lähdemme yhteistyöhön perhekeskustoiminnan kanssa ja mitä esimerkiksi kohtaamispaikalla tehtävä työ meidän yhdistyksessä tarkoittaa.”
” Kannustamista ja toimijoihin tutustumista”
” Kannustavaa puhetta ja perusteluja miksi juuri nyt on tärkeää olla mukana verkostoissa.”
” Verkostosta saatujen positiivisten viestien välittäminen kaikille työntekijöille.”
” Mitä tarkoittaa minun työssäni?”
” Tarvitaan myös perustelut sille, miksi muutos on välttämätöntä.”
” Työskentelyssä voi apuna käyttää esim. Sitran muutospeliä.”
” Hyvänä käytäntönä on koettu yhdistyksen työntekijöille järjestetyt työpajat teemalla oman työn asemointi perhekeskustehtäviin. Apuna voi käyttää tähtikuviot ja jumpata sinne oman yhdistyksen tuki ja palvelut.”
” Asiakaskokemus ja yhteinen asiakkuus näkökulma: Käydään asiakkaiden ja kehittäjäasiakkaiden nostamia näkökulmia läpi, jotka kannustavat työn tekemiseen yhdessä muiden kanssa.”
” Työnsuunnittelukeskustelussa kannustetaan tekemään uudenlaisia kokeiluja ja jalkautumista.”
Mitä rakenteita tarvitaan, jotta yhdessä tekeminen on mahdollista?
” Palvelupolut ja rakenteet yhdistyksen sisällä yhdessä tehtävälle työlle. Vuoropuhelu muiden tiimien toimijoiden kanssa tärkeää ja avartavaa.”
” Selkeät rakenteet yhteistyöhön ja työmallit yhteensovittavaan työhön: ainakin näiden työmallien kohdalla teemme työtä yhdessä toisten toimijoiden kanssa.”
” Työntekijöiden täytyy tuntea yhteistyösopimus ja sen velvoittavuus yhteistyöhön.”
” Hyvät mutkattomat suhteet hyvinvointialueen keskeisiin johtotason henkilöihin ja koordinaattoreihin on erittäin tärkeää.”
” Kaikilla työntekijöillä vastuuverkostot ja niissä edustetaan koko yhdistystä.”
” Verkostojen selvittäminen ja rohkeat yhteydenotot. Yhdistyksen työn esittely näissä verkostoissa.”
” Tiedotus ja suunnitelma: kuka missäkin verkostossa on, tiedotus mitä verkostossa on käsitelty ja mitä sinne viety yhdistykseltä. Vastuu viestityksestä on osallistujalla.”
Hyviä käytäntöjä:
” Työparityöskentely julkisen sektorin toimijoiden kanssa on antoisaa ja resurssia säästävää.”
” Viikkotiimin runko: mitä tehty perhekeskuksissa, kuka on ollut ja missä verkostossa, kuulumiset verkostossa”
” Toisten tiimien keskeisimmät kuulumiset jakoon”
” Kohtaamispaikan toimintaperiaatteet”
” Aidon kohtaamisen huoneentaulu: tehty perhekeskustoimintaan, mutta sopii hyvin kaikkeen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.”
” Työyhteisökokous, jota ei vedä esihenkilö vaan valmisteluvastuu on eri tiimeillä vuoron perään. Eka kerta oli innostava!”
” Toiminnan vuosikello helpottaa erityisesti yhteistä työnsuunnittelua.”
