4 minute read
Väkivaltatyöntekijänä avoimilla kohtaamispaikoilla
Laura Tetri , avopalvelupäällikkö, Vantaan turvakoti ry.
Vantaan turvakoti ry on tehnyt jalkautuvaa matalan kynnyksen väkivaltatyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kohtaamispaikoilla vuodesta 2019 alkaen. Kohtaamispaikat ovat perheiden yhteisiä olohuoneita, joissa perhekeskusten lakisääteiset palvelut ovat lähellä asiakasta. Yksi THL:n määrittelemistä perhekeskuksen tehtävistä on lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö. Ehkäisevän ja jalkautuvan lähisuhdeväkivaltatyön tarkoitus on tavoittaa ne lapsiperheet, joissa esiintyy lähisuhdeväkivaltaa, jotta he löytäisivät oikean avun piiriin, ennen tilanteiden raaistumista.
Väkivaltatyöntekijän jalkautuminen kohtaamispaikoille lisää lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamisen keinoja. Vantaan turvakoti ry:n tekemän palautekyselyn perusteella (2023, 2024) kohtaamispaikkatoimijat kokivat lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen muuttuneen luontevammaksi, kun väkivaltatyöntekijä on ollut osana moniammatillista kohtaamispaikkatiimiä ja järjestänyt säännöllisesti niin ammattilaisille kuin asiakkaille väkivaltatietoiskuja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kohtaamispaikoilla on runsaasti maahanmuuttajia. Väkivaltatyöntekijän tehtävä maahanmuuttajatyössä on, paitsi lähisuhdeväkivaltaan liittyvä psykoedukaatio myös sote-palvelujen tekeminen tutuksi.
KUVA. Kohtaamispaikan työntekijän muistilista.
Väkivaltatyöntekijän työhön kohtaamispaikoilla kuuluu osallistuminen kohtaamispaikkojen muiden toimijoiden perhekahvila-tyyppiseen toimintaan. Kohtaamisvuoron tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä lähisuhdeväkivallasta ja väkivallan vaikutuksista niin aikuisen kuin väkivallan vaikutuspiirissä elävän lapsen näkökulmasta, normalisoida lähisuhdeväkivallasta puhumista ja tehdä väkivaltatyöstä helpommin lähestyttävää ja avun hakemisesta helpompaa. Tarkoitus on lisätä koko perheen ja yhteisön turvallisuutta.
Väkivaltatyöntekijä jalkautuu myös muiden toimijoiden ryhmiin, joissa hän pitää asiakkaille tietoiskuja väkivallasta, sen vaikutuksista ja saatavilla olevista palveluista. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajien kieliryhmät, vauva- tai taaperotreffit, neuvolan perhevalmennus ja vauvavuoden aikaiset ryhmät. Väkivaltatyöntekijät käyvät myös yläkouluissa puhumassa seurusteluväkivallasta ja järjestävät työpajatyyppistä toimintaa ja sekä kohtaavat nuoria ständeillä. Väkivaltatyöntekijät järjestävät myös viikoittain Väkivaltatyön ensiapu -tapaamisia, joihin voi varata ajan sähköisen ajanvarauksen kautta. Vantaan turvakoti ry:n työntekijät työskentelevät myös viikoittain hyvinvointialueen koordinoimilla Eron ensiapupisteillä hyvinvointialueen työntekijän työparina.
Kohtaamispaikkojen arjen erityispiirteet
Kohtaamispaikkatoiminta on välittömiä asiakaskohtaamisia erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa:
• toimintaan vaikuttavat erilaiset ja erityiset elämäntilanteet, niin ilot kuin surut
• yksi keskeinen työn osa on maahanmuuttajille kohdistettu toiminta.
Kohtaamispaikkatoimijoiden kesken on tärkeää sopia yhteisistä pelisäännöistä ja työkäytännöistä, jotta toiminta on turvallista siihen osallistuville.
Jalkautuva työntekijä pysähtyy kuulemaan myös lapsen arjen asioita.
Jalkautuvan väkivaltatyön kohderyhmiä on kaksi: asiakas, joka saa lähisuhdeväkivaltaan palvelua matalalla kynnyksellä omassa arkiympäristössään, sekä ammattilainen, jolle tarjotaan laajempaa ymmärrystä lähisuhdeväkivallasta, välineitä sen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen sekä konkreettinen työpari tarvittaessa haastaviin asiakastilanteisiin.
Väkivaltatyöntekijän tehtävä on psykoedukatiivinen, eli hän lisää asiakkaiden tietoja lähisuhdeväkivallasta, vaativista erotilanteista ja turvallisesta vanhemmuudesta. Ammattilaiset taas saavat tietoa lähisuhdeväkivallan ja vaativan erotilanteen merkeistä sekä kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin piirteistä asiakkaissa sekä oppivat arvioimaan asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvää huolen astetta. Kohtaamispaikoilla toimivien ammattilaisten tulee tietää, miten asiakkaat tarvittaessa ohjataan lähisuhdeväkivaltatyön palveluiden piiriin. Väkivaltatyöntekijä järjestää kohtaamispaikkatoimijaverkostolle säännöllisesti koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Väkivaltatyöntekijä on myös akuutti tuki niin asiakkaalle kuin ammattilaiselle arjen kohtaamisissa ja tilanteissa. Väkivaltatyöntekijä voi tarvittaessa tehdä asiakkaan kanssa turvasuunnitelman.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kohtaamispaikkaverkosto järjestää säännöllisesti Verkosto-kahvit, joissa kohtaamispaikkatoimijat kuulevat ajankohtaista tietoa alueen tapahtumista ja jokainen toimija esittelee vuorollaan omaa toimintaansa, mikä helpottaa asiakkaiden palveluohjausta.
Palautetta
Asiakkaiden palautetta väkivaltatyöstä kohtaamispaikoilla:
Kiitän teitä ystävällisyydestä ja sosiaalisuudesta
Teette tärkeää työtä.
Kiva, kun olette täällä
Kohtaamispaikka on tärkeä osa meidän perheen arkea. Tiedän saavani täältä tarvittaessa tukea myös vanhemmuuteen. Olen erittäin iloinen, että alueellamme toimii tällainen palvelu.
Ihanaa, kun käytte täällä, siitä on iso apu monelle
Mukava vastaanotto, hyvä juttuseura, ihana tunnelma.
Jatkakaa samaan malliin.
Teette tärkeää työtä! Jalkautuminen lapsiperheiden kohtaamispaikkoihin luo luottamusta työntekijöitä kohtaan.
Teette hienoa ja tärkeää työtä. Mahtavaa, että kierrätte tällaisia paikkoja ja madallatte kynnystä hakea apua.
Kiva saada keskustella teidän kanssa. Olette meille tärkeitä :)
Vaikka minulla ei (toistaiseksi) ole ollut tarvetta palveluille, keskustelu ja leikkiseura on ollut arvokasta.
Olen kertonut tutuille toiminnasta ja he ovat saaneet toiminnasta apua.
Hyvä että olette läsnä.
Verkoston palautetta väkivaltatyöstä kohtaamispaikoilla:
Koen työntekijöiden käynnit ja läsnäolon erittäin positiivisina ja tarpeellisina. Jos lähisuhteessa ei tällä hetkellä ole väkivaltaa, sitä voi ilmaantua kenelle tahansa, milloin tahansa, minkälaisessa perheessä tahansa.
Kiitos Tiina. Jatketaan samaa rataa!
Ihanii ootte, ja hurjan hyvää duunii teette Kiitokset hyvästä yhteistyöstä!
Palvelut näkyviksi, jotta yhteydenottoja on helpompi tehdä
On hienoa, että aiheesta on lisää koulutusta kohtaamispaikkojen työntekijöille
Vinkit toimintamallin soveltajalle:
1. Oman organisaation perehdyttäminen jalkautuvaan väkivaltatyöhön:
• Sisäinen yhteistyö
• Jalkautuvaan työhön käytössä olevat resurssit.
• Jalkautuva työntekijä edustaa koko yhdistystä.
2. Yhteistyöstä sopiminen, yhteistyön käynnistäminen
• Lähisuhdeväkivallan vastainen työ on turvallisuuden lisäämistä
• Johtamisen rakenteet
• Monialaisen tiimin pelisäännöistä sopiminen
3. Yhteistyön toteutuminen käytännössä
• Perehtyminen monialaiseen työyhteisöön ja sen toimintakäytäntöihin
• Toimintarakenteet: tiimit ja työnjako
• Aikataulut
• Kohtaamisvuorot ja kohtaamisen tavat
• Poikkeustilanteiden ennakointi ja turvallisuudesta huolehtiminen
• Monitoimijainen tuki lähellä asiakasta.
• Työparityö: jaetun osaamisen yhdistäminen asiakkaan tarpeista lähtien.
4. Perheiden moninaisuus ja tilanteiden ainutkertaisuus
• Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat: huolten tunnistaminen ja palveluiden tarpeen pohtiminen moniammatillisesta näkökulmasta
• Lasten kohtaaminen jalkautuvassa työssä
• Maahanmuuttajille suunnattu asiakastyö
5. Säännöllisten yhteistyötapaamisten käytäntö
• Säännölliseen yhteiskehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuu koko monitoimijainen tiimi, kaikilta toiminnan tasoilta.
• Asiakkaat ovat osa yhteistä arviointia ja kehittämistä.
Koivukylän malliin voi tutustua tarkemmin Innokylän sivustolla: Koivukylän malli – osallisuuden, yhteistoimijuuden ja yhteisjohtajuuden periaatteella toimiva lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka | Innokylä (innokyla.fi)
Kohtaamispaikka-video: https://www.youtube.com/watch?v=2hU8jq0r6Z8
