ltä-Suomen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti
nro 4/2023
Uusi palsta: Kysy Kimmolta Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät yllättivät suosiollaan Sähkön puitesopimus on ollut kannattava valinta
8 10 22
4 Tapahtumat ja tilaisuudet
EIS
uO MI
T KIIn
3 Pääkirjoitus
Kimmo y s
lta
Ky
Tässä lehdessä
S TöV äIESTI IT
8 Kysy Kimmolta 10 Taloyhtiöpäivät 12 Hissi nostaa asuntojen arvoa 14 Katso mitä laitat viemäriin 16 Jo 70-vuotias, ei uskoisi! 19 Puheenjohtajille jaettiin tietoa airbnb-vuokrauksesta 22 Sähkön puitesopimus on ollut kannattava valinta 24 Oikeustapauksia 26 Neuvonta-apua taloyhtiöille energia-asioissa 27 Jäsenpalvelut
Katso Energiaviraston rahoittamat ilmaiset webinaarit
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2630 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön. Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)
2
Kiinteistöviesti 4/2023
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2750 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky
Pääkirjoitus
Tapahtumasyksy huipentui Itä-Suomen Taloyhtiöpäiviin Iloista puheensorinaa, raikuvaa naurua, kättelyä, halauksia – näistä kaikista on Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät tehty. Taloyhtiöpäivä-konsepti on saanut alkunsa Jyväskylästä vuonna 2018. Tuolloin eräs isännöitsijä ehdotti paikalliselle isännöintiyhdistykselle ja kiinteistöyhdistykselle yhteisen tapahtuman järjestämistä. Konsepti on ollut hyvä ja toimiva, tänä vuonna Taloyhtiöpäiviä järjestettiin yhteensä jo 11 eri paikkakunnalla. Näistä kolme täällä meillä Itä-Suomessa. Yhteistä kaikille Taloyhtiöpäivä-tapahtumille on se, että tapahtumien puuhamiehinä ja -naisina toimii alueelliset Kiinteistöliiton järjestöt. Kullakin paikkakunnalla voi järjestelyissä olla mukana myös erilaisia yhteistyötahoja. Meillä Itä-Suomessa, on Jyväskylän tapaan, luotettu yhteistyönvoimaan paikallisten isännöintiyhdistysten kanssa.
Taloyhtiöt saavat olla puheenjohtajistaan ylpeitä Tänä vuonna valitsimme ensimmäistä kertaa Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajat ja Vuoden Taloyhtiöteot kuhunkin Itä-Suomen maakuntaan. Hyviä ehdokkaita molempiin sarjoihin oli todella paljon, eikä valitsijaraadit päässeet helpolla. Päällimmäiseksi kilpailusta jäi mieleen se, miten paljon ja miten hyviä puheenjohtajia taloyhtiöillä onkaan. Voin käsi sydämellä sanoa, että ihan joka ikinen kilpailuun ehdotettu puheenjohtaja olisi palkinnon ansainnut! Koska kyseessä kuitenkin oli kilpailu, täytyi voittajat valita. Voittajat julkistettiin Itä-Suomen Taloyhtiö -tapahtumissa. Voit katsoa voittajat tämän lehden sivulta 9.
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta Vielä tähän lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokset ihan jokaiselle teille tämän lehden lukijalle. Tämä vuosi on ollut monella tavalla mielenkiintoinen ja erilainen. Olemme jälleen saaneet Pohjois-Savoon ennätysmäärän uusia jäseniä, olemme palkanneet kolmannen toimihenkilön jäsentemme käyttöön, olemme järjestäneet monenlaisia uusiakin tapahtumia ja tilaisuuksia, olemme käyneet lukemattomia hyviä keskusteluja teidän jäsentemme kanssa. Minä voin myös avoimesti todeta, että opin jatkuvasti työssäni uusia asioita teiltä jäseniltämme, todellisilta taloyhtiöelämän kokemusasiantuntijoilta. Kiitos siis kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun aikaa!
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
@
piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi
Kiinteistöviesti 4/2023
3
Tapahtumat ja tilaisuudet
Kevään kiinteistöillat Hallitus ja ratkaisun avaimet
Miten hallita lukitusturvallisuutta? Mitä ottaa huomioon isännöitsijänvaihdoksessa? Mitä tulee tietää AirBnB:stä? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastaukset sekä toimintavinkkejä osallistumalla koulutukseen. Koulutuksessa käydään läpi juridiikkaa ja toimiohjeita muihinkin erityistilanteisiin.
Kuopio Aika: 13.2.2024 klo 17.00–19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30) Paikka: Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
Joensuu
Aika: 14.2.2024 klo 17.00–19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30) Paikka: Riveria, Niskakatu 17
Mikkeli
Aika: 15.2.2024 klo 17.00–19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30) Paikka: Original Sokos Hotel Vaakuna, Porrassalmenkatu 9
Tapahtumiin Ilmoittautuminen:
nettisivujemme kautta: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat sähköpostilla: anne.verger@kiinteistoliitto.fi Puhelimitse: 017 262 6633, 010 667 6670
Kevään webinaarit Kiinteistöliiton järjestämien valtakunnallisten webinaarien aineistot löydät jäsensivuiltamme muutaman kuukauden ajan koulutusten pitämisen jälkeen.
ke 10.1. ke 24.1. ma 29.1. ke 20.3. to 4.4. ma 15.4. ma 29.4. ti 28.5.
Taloyhtiön tilinpäätös Taloyhtiön talousarvio Huoneistotietojärjestelmään siirretyn yhtiön yhtiökokous Taloyhtiön tilin- ja toiminnantarkastus Yhtiökokous haltuun Tuhoeläimet taloyhtiössä Vastuu palovaroittimista Rakennustyön tarkkailija
Jäsensivuilla kattava kokoelma webinaarien tallenteita • • •
4
Kiinteistöliiton kaikki webinaarit ovat jäsentalojen hallituksille ja isännöitsijöille maksuttomia ja avoimia. Jäsenkoulutusten lisäksi tarjolla on myös kaikille avoimia webinaareja. Jäsenwebinaarien tallenteet julkaistaan jäsensivuilla koulutuspäivän jälkeen.
Kiinteistöviesti 4/2023
t
Tapahtumat ja tilaisuudet
Jäsensivut sinua varten – rekisteröidy käyttäjäksi Voit rekisteröityä jäsensivujen käyttäjäksi taloyhtiösi jäsennumerolla, kun sähköpostiosoitteesi löytyy jäsenrekisteristämme.
Toimi näin: 1. Mene osoitteeseen www.kiinteistoliitto.fi 2. Valitse jäsensivut sivun oikeasta yläkulmasta 3. Valitse Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi 4. Kirjoita nimesi, sähköpostiosoitteesi sekä edustamasi jäsentaloyhtiön jäsennumero 5. Saat vahvistusviestin sähköpostiisi 6. Klikkaa viestin linkkiä 7. Luo salasana ja siirry käyttämään jäsensivuja
Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi jo tänään!
Jatkossa kirjaudut jäsensivuille luomillasi tunnuksilla. Jäsensivuilta löydät esimerkiksi Itä-Suomen Kiinteistöviestit, koulutusten ja webinaarien aineistot, verkkokurssit, oppaita ja ohjeistuksia, valmiita lomakkeita, lakineuvonnan usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset, Lakibotin, oikeustapaushakemiston, talousarvio-ohjeen ja erilaiset laskurit ja sovellukset. Jäsensivujen kautta pääset myös helposti päivittämään omia ja yhtiösi tietoja.
Joko sinulla on mobiilijäsenkortti? Mobiilijäsenkortti-sovelluksella voit soittaa kaikkiin neuvontapalveluihin, ilmoittautua koulutuksiin ja tapahtumiin, päivittää omia tietojasi jäsenrekisteriin sekä hyödyntää jäsenetuja. Pääset myös jäsensivuille kätevästi mobiilijäsenkortin kautta. Lataa mobiilijäsenkortti sovelluskaupasta (App Store/Google Play). Tarvittaessa löydät latausohjeen verkkosivuiltamme kiinteistoliitto.fi/jasenkortti.
LakiBotti -palvelu Joko olet kokeillut LakiBotti -palvelua? Botti palvelee sinua väsymättä vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Lakibotin löydät jäsensivuilta Laki ja vastuunjako -valikosta.
Kiinteistöviesti 4/2023
5
Kysy Kimmolta
Palstalla julkaistaan Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööri Kimmo Maliselle tulleita kysymyksiä ja vastauksia.
Kimmo y s
uO MI
T KIIn
EIS
lta
Ky
Varjostuskaihtimet/-verhot lasitetulle parvekkeelle Taloyhtiöön on asennettu vuonna 2022 kaikille parvekkeille lasitukset taloyhtiön tilaamana. Osa parvekkeista on lasituksen myötä kesällä todella kuumia. Kuumuusongelma korostuu varsinkin etelän ja lounaan puoleisilla parvekkeilla.
S TöV äT I IESTI
Muutama osakas on ryhtynyt toimiin kuumuuden hillitsemiseksi. He ovat kilpailuttaneet ja tilanneet lasituksen sisäpuolelle, parvekelasitukseen, kiinnitettävät varjostuskaihtimet/-verhot. Kaihtimilla pyritään rajoittamaan suoraa auringonpaistetta parvekkeelle. Kaihtimilla saadaan testatusti laskettua parvekkeiden lämpötilaa merkittävästi. Kaihtimet/verhot kiinnitetään parvekelasitukseen. Kiinnityksessä ei tarvitse tehdä reikiä parvekkeen seiniin, lattiaan tai kattoon. Kiinnitystavasta huolimatta taloyhtiön isännöitsijä on vaatinut osakasta tekemään yhtiölle muutostyöilmoituksen verhojen asennuksesta.
6
Kiinteistöviesti 4/2023
Voit lähettää oman kysymyksesi Kimmolle osoitteeseen kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
Kysymys: Onko taloyhtiöllä perusteita vaatia osakkaalta muutostyöilmoitusta? Voiko yhtiö rajoittaa parvekkeelle asennettavien verhojen väritystä tai kuviointia?
Vastaus: Osakkaan tulee siis tehdä verhojen asentamisesta yhtiölle muutostyöilmoitus. Lähtökohtaisesti parvekelasitusten takana, ulospäin näkyvällä osalla, ei saa käyttää aatteellisia tai loukkaavia kuvioita tai merkkejä sisältäviä näköesteitä. Mikäli yhtiö haluaa rajoittaa tai asettaa kaihtimille/verhoille mahdollisia värivaihtoehtoja ennakkoon, yhteisen yleisilmeen saavuttamiseksi, on asetettavat rajoitukset käsiteltävä ja päätettävä yhtiökokouksessa.
KUVAT: Lumon/VISOR, KUVISSA Visor-kaihtimet ja LUMONIN PARVELASITUKSET
Parveke on osakkaan hallinnoimaa aluetta. Parvekkeen sisäpuolen pinnat ja niiden kunnossapito kuuluu huoneiston omistajalle/käyttäjälle. Asian juridinen vastuu ja velvollisuus on varmistettu Kiinteistöliiton lakineuvonnasta. Vastaus on taloyhtiön ja yksittäisen osakkaan kannalta erittäin selkeä ja yksiselitteinen. Parvekkeella parvekelasituksen sisäpuolella olevat verhot ovat osakkaan hallinnoimalla alueella, mutta verhojen ulkonäkö vaikuttaa merkittävästi kiinteistön julkisivuun ja yleisilmeeseen.
Kiinteistöviesti 4/2023
7
Kirjoittaja Piia Moilanen toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät yllättivät suosiollaan Marraskuussa järjestettiin Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tapahtumassa oli kaksi luentoa sekä iso joukko näytteilleasettajia esittelemässä taloyhtiöille tarjoamiaan palveluita.
I
loinen keskustelu ja naurunremakka täyttivät näyttelysalit ItäSuomen kolmessa Taloyhtiöpäivä-tapahtumassa marraskuussa. Kuopiossa ja Mikkelissä tapahtumat järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, Joensuussa tapahtuma oli järjestyksessään toinen. – On ilo huomata, että tällaiselle tapahtumalle on alueellamme kysyntää. Sekä näytteilleasettajat että tapahtuman vieraat kiittelivät tilaisuuksissa tapahtuman tärkeyttä, kertoo Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen. Kaikille avoimet Taloyhtiöpäivätapahtumat järjestettiin yhteistyössä alueellisten isännöintiyhdistysten kanssa, mikä on osoittautunut hyväksi kokonaisuudeksi. – Kyllähän meidän jäsenet saavat kutsun tilaisuuteen meidän kautta, mutta on hyvä, jos isännöitsijät kutsuvat samalla myös omia asiakkaitaan. Näin voimme tavoittaa uusia, mahdollisesti tulevia jäseniä, pohtii Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsensihteeri Anne Verger. Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööri Kimmo Malinen tapasi tapahtumissa vieraita Kiinteistöliiton esittelypisteellä. Viereisellä Isännöintiliiton pisteellä puolestaan päivysti paikalliset isännöitsijät sekä Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
8
Kiinteistöviesti 4/2023
Maanmittauslaitos oli esittelemässä Huoneistotietojärjestelmää kaikissa kolmessa Itä-Suomen tapahtumassa.
Vuoden Taloyhtiöteko ja Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja voittajat Taloyhtiöpäivillä julkistettiin myös Vuoden Taloyhtiöteko ja Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -kilpailuiden voittajat. Kaikkiaan kilpailuihin tuli yli 40 ehdotusta. Valitsijaraadeilla olikin melkoinen urakka löytää kullekin alueelle omat voittajansa. – Tehtävä ei missään nimessä ollut helppo, koska hyviä ehdokkaita oli todella runsaasti. Onneksi valitsijaraadit olivat riittävän isoja, joten pisteyttämällä omat eh-
dokkaat voittajat saatiin lopulta selville, taustoittaa Piia Moilanen valintojen syntymistä. Valitsijaraadeissa oli puheenjohtajisto kunkin alueen kiinteistöyhdistyksestä, isännöitsijöiden edustajana alueen isännöintiyhdistyksen puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja sekä Vuoden taloyhtiötekoa valitsemassa alueelliset kaukolämpöyhtiöt. Kaukolämpöyhtiöt palkitsivat voittajat 300 euron lahjakortilla. Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajat saivat palkinnoksi 100 euron arvoisen ravintolalahjakortin.
Pohjois-Savossa Vuoden Taloyhtiöteko 2023 -voitto meni As Oy Varkauden Wahlinkatu 5:lle. Palkinnon otti vastaan taloyhtiön puheenjohtaja Erkki Aali. Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja 2023 -voiton sai Jani Räsänen, joka toimii puheenjohtajana As Oy Iisalmen Vintturissa (palkinnon tuli noutamaan taloyhtiön isännöitsijä Tarja Rönkä)
Etelä-Savossa Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja 2023 -voiton sai mikkeliläinen Pekka Tuhkanen As Oy Supipuistosta. Vuoden Taloyhtiöteko 2023 -palkinnon sai As Oy Piskolantorppa. Palkinnon otti vastaan yhtiön hallituksen jäsen Tuija Peltomaa. Vuoden Taloyhtiöteko -sarjassa Haukivuoren Lämpö antoi kunniamaininnan Haukivuoren Vanhustentalosäätiö sr:lle. Palkinnon otti vastaan yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tapani Varjus. Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -sarjassa annettiin lisäksi kunniamaininta pieksämäkeläiselle puheenjohtajakolmikolle. Kuvassa yksi kunniamaininnan saaneista Ari Hänninen As Oy Pieksämäen Koivutorista.
Pohjois-Karjalassa Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja 2023 -voiton sai Veli Luostarinen, As Oy Joensuun Väinämöisestä. Vuoden Taloyhtiöteko 2023 -palkinto meni Liperiin As Oy Ristipolulle. Palkinnon otti vastaan yhtiön puheenjohtaja Jorma Kinnunen.
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät 91 näytteilleasettajaa 54 eri yritystä 540 kävijää 1020 juotua kahvikuppia 170 litraa kahvia
Kiinteistöviesti 4/2023
9
Kirjoittaja: Anna-Liisa Pekkarinen
Hissi nostaa asuntojen arvoa Joensuun keskustan 19-asuntoinen taloyhtiö Kauppakatu 2 asensi kolmikerroksiseen, vuonna 1973 valmistuneeseen hissittömään taloonsa hissin. Hissille ja hissikuilulle tuli tilaa siten, että leveä kierreportaikko vaihdettiin kapeammaksi. Uusi näpsäkkä hissi otettiin käyttöön 7.11.2023.
H
issin rakentamisesta oli puhuttu vuosikausia, mutta tämän kevään yhtiökokouksessa hankintapäätös tehtiin lähes yksimielisesti. - Oltiin sitä mieltä, että hissi lisää asuntojen arvoa. Ja hissintarve kasvaa koko ajan, kun ikäännymme, kertoo puheenjohtaja Markku Naumanen. - Jo useampana vuonna olimme naapurikohtaamisissa keskustelleet asiasta. Yllättävän nopeasti se sitten lähti. Sijoittajia on noin kolmannes osakkaista, hekin kannattivat. Eräs heistä totesi, että kaikki mikä parantaa taloyhtiön kuntoa ja houkuttelevuutta kannattaa tehdä. Prosessi meni rivakasti. Viime syksynä isännöitsijä Päivi Justander Karjalan Tilipalvelusta kilpailutti hissiurakan. Valituksi tuli jälkiasennushissien toimittamiseen ja asentamiseen erikoistunut Eleve Oy (entinen Joensuun HS-Kiinteistösaneeraus Oy), vaa’assa painoi paikallisuus ja tunnettu ammattitaito. Sopimus allekirjoitettiin Eleven kanssa tammikuussa 2023 ehdolla, että ARA myöntää hissiavustuksen, 45 prosenttia kokonaiskustannuksista. Näin ARA teki, ja lisäksi Joensuun kaupunki myönsi omaa avustustaan 10 prosenttia. - Useat kaupungit kannustavat
10
Kiinteistöviesti 4/2023
hissirakentamiseen vielä isommilla prosenteilla, Kuopio esimerkiksi 25 prosentilla, Justander mainitsee. Hänestä hissiavustus tuo suuret säästöt yhteiskunnalle, kun hissien ansiosta ikääntyvät pystyvät asumaan pidempään kodeissaan. Kaikkiaan hissiurakka ja samassa yhteydessä tehty porraskäytävän yleisilmeen kohotus, valaistuksen uusiminen ja huoneisto-ovien korjaus kesti noin 4 kuukautta.
Hissi löytyy kaikille Toimitusjohtaja Tommi Heikkisen mukaan haasteellisinta hissirakentajalle on löytää hissittömiin taloihin sopiva hissi, koska sille ei ole alun perin suunniteltu tilaa. Lähes kaikkiin kerrostaloihin kuitenkin hissi voidaan asentaa ja ratkaisuja on erilaisia. Jos rappukäytävä ulottuu ulkoseinään asti, silloin hissin voi rakentaa rakennuksen ulkopuolelle. - Tässä talossa kierreportaat olivat onneksi niin leveät, että vaihtamalla kapeampiin hissi sai tarvitsemansa tilan. Se olikin manööveri. Kattoon piti tehdä melkoinen reikä, jotta vanhat portaat saatiin vinssattua katon kautta varovasti pois ja tilalle laskettua uudet. Ihmeesti ja vain
yhdessä päivässä kokeneet ammattilaiset rappuvaihdon tekivät, ja vain sen hetken piti asukkaiden olla poissa kotoa. Pieni ja ketterä, 4-hengen Cibes Amsliftin hissi on matalatilainen, koska hissikuilun alatila on 20 senttiä ja ylätilaksi riitti ylimmän kerroksen huonekorkeus, noin 2,6 metriä.
ARA-avustus auttoi toteutumaan Hissin jälkiasennuksen ja porraskäytävän kunnostusurakan kokonaiskustannus oli 300 000 euroa. Lisätöihin varattiin 30 000, mutta ne jäivät 7 000 euroon. Porraskäytävä hisseineen on nyt kauniin tyylikäs, siisti ja väritykseltään harmoninen. Heikkinen kertoo, että Eleve vastaa itse suunnittelusta ja rakentamisesta, siksi yllätyksiä ei suuremmin pitäisi tulla. Hän tarkentaa, että rakenteiden sisästä voi silti löytyä yllätyksiä, esimerkiksi asbestia tai sähkökaapeleita, josta aiheutuu lisätyötä ja -laskutusta. - Tätä riskiä emme laske urakkatarjoukseen mukaan, sillä jos riskit eivät toteudu, ei asiakkaan tarvitse maksaa turhasta. Huoneistoa kohden hissi maksoi ARAn ja kaupungin avustus
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Näppärä 4-hengen hissi mahtui hyvin, kun porraselementti hissin vierellä vaihdettiin kapeampaan. Vasemmalta Tommi Heikkinen, Päivi Justander ja Markku Naumanen.
huomioituna 2 500—15 000 euroa, huoneiston koon ja kerroksen mukaan. Avustuksen merkitys oli taloyhtiölle suuri, ilman ARA-avustusta hanketta ei todennäköisesti olisi toteutettu, Naumanen arvelee. Tarvitsemansa pankkilainan yhtiö sai ongelmitta, kiitos vakavaraisuutensa ja järjestelmällisen ylläpidon; korjaukset on tehty suunnitelmallisesti ja taloyhtiön talous on vakaa.
Hyvästä projektinjohdosta säästöjä Naumanen näkee, että asuntojen potentiaalinen ostajaryhmä laajeni hissin myötä oleellisesti. Kohtuuhintainen asunto hyvin pidetystä hissitalosta kiinnostaa monia. Kauppakatu 2:ssa on harvoin mitään myynnissä, ja jos onkin, ostajat ovat talon sisältä. - Tällaisesta vanhasta kiinteistöstä kannattaa pitää huolta, se on
ainoa tapa säilyttää kiinteistön arvo. Hallituksella on vastuu osakkaiden omaisuudesta. Joensuun keskustassa on jo purettu taloja, koska hallitus ei ole huolehtinut ylläpidosta. Puheenjohtaja kiittää urakoitsijaa hyvästä työstä ja isännöitsijää ammattitaitoisesta projektinjohdosta. - Yhtiölle tuo konkreettisia säästöjä, että asiat on valmistelu ajoissa ja asiantuntevasti, niin avustukset, lainanhaut kuin urakan läpivientikin.
Kiinteistöviesti 4/2023
11
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Yrityskylässä koululaiset oppivat työelämää
K
iinteistöliitto Itä-Suomi perusti peruskoulujen NYT Yrityskylään kuvitteellisen isännöintitoimiston tänä syksynä. Oppimisympäristössä 6.-luokkalaiset opettelevat, miten taloyhtiö toimii, mitä isännöinti tarkoittaa, miten asutaan. - Näitä taitoja lähes kaikki tarvitsevat jossain vaiheessa elämäänsä, mutta niitä ei opeteta missään. Siksi tartuimme tähän, taustoittaa Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen. Pyrkimys on myös antaa nuorille tietoa heille tuntemattomasta isännöintialasta, jotta eläköityvä ala saisi uusia tekijöitä.
Kuopiossa Hermannin kauppakeskuksessa toimiva NYT Yrityskylä Itä-Suomi on lajissaan Suomen vanhimpia. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -yhdistys perustettiin 1.6.2023, kun Nuori Yrittäjyys ry (NY) & Talous ja nuoret TAT yhdistivät toimintansa. Yrityskylä on kansainvälisesti palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa: Yrityskylää pidetään onnistuneena tapana opettaa nuorille työelämä-, talous ja yrittäjyystaitoja. Pohjois-Savon koulujen kaikki 6.-luokkalaiset, ja suurin osa 9.-luokkalaisistakin, osallistuvat Yrityskylä-päiviin ja valmistautuvat niihin etukäteen eri oppiaineiden yhteydessä. Yrityskylässä nuoret oppivat tietoja ja taitoja yrittäjyydestä, taloudesta ja työelämästä.
12
Kiinteistöviesti 4/2023
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Yrittäjämäinen asenne auttaa elämässä
Opettaja Sisko Piippo (vas.) ja Yrityskylä Itä-Suomesta vastaava asiantuntija Ella Putkonen (oik.) pitävät yrityskylää parhaana tapana nuorten saada oppia oikeasta työelämästä. Jasper Kerkelälle ja Samuli Niskaselle isännöintiala oli aiemmin tuntematon, mutta kiinnostavalta se vaikuttaa. - Tällainen opinto-osio on jo peruskoulussa tarpeen, koska yrittäjämäistä asennetta tarvitaan elämässä melkein kaikessa. Ei kaikista silti ole tarkoitus tehdä yrittäjiä,
kiteyttää asiantuntija Ella Putkonen. Hän vetää Yrityskylän ItäSuomen yksikköä. - Opetamme asennetta, jolla pärjää elämässä. Epäonnistumi-
nen ei haittaa, vaan on tärkeää oppia nousemaan takaisin pystyyn. Haluamme näyttää, että työelämä voi olla hauskaakin. Se on yhä tärkeämpää nykyisin, kun tutkimuksemme mukaan nuorten usko työelämässä pärjäämiseen on heikentynyt.
Yrityskylässä toimii kaikkiaan 21 yritystä ja 96 ammattia. Tosielämän yrityksiä ovat muun muassa Jätekukko, Kuopion Vesi, Savon Voima, Osuuspankki, Liikennemyymälä ABC ja Olvi. On kaupungintalo, jossa käydään äänestämässä, on museo, YLE, kauppa ja myös yliopisto. Rahoitusosuudellaan mukaan lähteneet yritykset toivovat, että satsaus toisi aikanaan nuoria heille töihin, samalla ne tekevät tärkeää nuoriso- ja yhteiskunnallista työtä. Muita rahoittajia ovat kunnat ja säätiöt. Uutena alana tuli tänä syksynä Isännöintitoimisto. Putkosesta taloyhtiömaailmaa tarvitaan yrityskylässä, onhan asunnonosto suurin yksittäinen investointi monien elämässä. - Kun vain saisimme
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Taloyhtiömaailmaa tarvitaan Yrityskylässä
Isännöintitoimisto on avoinna ja palvelu pelaa. nuoria kiinnostumaan oman taloyhtiönsä asioista, yhtiökokouksesta ja hallitustyöskentelystä. Kaikille tuttu myyjän ammatti on ollut suosituin, mutta moni on ollut iloisesti yllättynyt, vaikkei olekaan päässyt juuri tiettyyn ammattiin. Tuntemattomampi ammatti, vaikkapa rahoitusanalyytikko, on oudoksuttanut. - Suku-
puolittuneesti emme ammatteja jaa. Jospa se pohjustaisi maaperää naisten ja miesten tasa-arvoiselle sijoittumiselle työelämään. Hienointa on Putkosen mukaan ollut nähdä omin silmin, että oppilas, jolla on haasteita koulussa, pärjääkin loistavasti Yrityskylässä, ”oikeissa töissä”.
Isännöintitoimistot ottakaa nuoria TETtiin Yrityskylän isännöintitoimistossa työskentelevät isännöitsijä Tuukka Jauhiainen, tekninen isännöitsijä Samuli Niskanen ja kiinteistösihteeri Jasper Kerkelä, Nivan koulun 6.-luokkalaiset Kiuruvedeltä. Heille on pikkuhiljaa avautumassa, mitä isännöintitoimisto tekee. Tuukka oli juuri pitänyt taloyhtiön hallituksen kokouksen ja oli menossa tekemään jätehuolto- ja energiasopimusta. Samuli suunnitteli leikkipihaa ja mietti hankkeelle yhteistyökumppaneita sekä teki korjaustarvesuunnitelmaa, joka pienentäisi taloyhtiön hiilijalanjälkeä. Jasper vastaili asukkaiden kysymyksiin, jakoi saunavuoroja, teki tiedotteita, lähetti laskuja ja korjaustarvepyyntöjä ja teki kaikkia juoksevia töitä, kuten tilasi tarjoilut hallituksen kokoukseen. Entä jos tulisi kattovuoto, mitä tekisitte?
Samuli alkaisi tutkia, mistä katto vuotaa ja miten sen voisi korjata. Tuukka alkaisi etsiä urakoitsijaa, ja Jasper tiedottaisi. Kyllä, niinhän se menisi. Voisi pojista hyvinkin tulla isännöinnin ammattilaisia, jota Samuli ja Tuukka jo miettivätkin. Jasper on enemmän kallellaan rakentajaksi. Poikien opettaja Sisko Piippo kertoo oppilaidensa olevan valtavan innostuneita Yrityskylä-päivästä. - Tällainen pienoisyhteiskunta on parasta mahdollista opetusta, nuoret näkevät konkreettisesti, miten yhteiskunta pyörii. Piippo toivoo, että isännöintitoimistot heräisivät ottamaan TET-harjoittelijoita peruskoulusta. - Näin nuoret saisivat katsastaa, mitä työ oikeasti on ja ehkä kouluttautua ammattiin myöhemmin.
Kiinteistöviesti 4/2023
13
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Katso mitä laitat viemäriin
T
ietävätkö ihmiset, mitä viemäreihin ei pidä laittaa? Mitä tehdä tukoksen tullen? Kasvoiko viemäreiden jätekuorma, kun muovinkeräys tuli pakolliseksi 1.7.2021 vähintään 5 huoneiston kiinteistöissä, ja suositus on huuhdella muovipakkaukset ennen kierrätystä? Kiinteistöliitto Uusimaan LVIasiantuntija Janne Laksola tiivistää kursailematta: Viemäreistä löytyy sitä mitä ihminen sinne laittaa. Onneksi kuitenkin joulukinkkujen ja rasvakeitinten rasvat osataan jo sulkea vanhaan maitopurkkiin, jäähdyttää ja laittaa bio- tai sekajätteisiin kunkin paikkakunnan jätelaitoksen ohjeiden mukaan. Laksola ei ota kantaa siihen, lisääkö muovinkeräys jätekuormaa, mutta antaa muutaman vinkin varmuuden vuoksi: - Kaupan muovirasioiden ruokajäämät ja marinointiliemet pyyhitään talouspaperiin, rasia huuhtaistaan kylmällä vedellä ja vasta sitten laitetaan kierrätykseen. - Ruoantähteitä ei pidä laittaa viemäriin, mutta ei myöskään vessanpyttyyn. Oikea osoite on biojäteroskis. - Astioita ei tarvitse enää huuhdella ennen astianpesukoneeseen laittoa, koneet ovat nykyisin niin tehokkaita, että huuhtelu on energiantuhlausta. - Paistinpannua ja muita rasvaisia astioita ei pidä huuhdella kuumalla vedellä, vaan pyyhkäistään talouspaperilla, ja sen jälkeen huuhdellaan kylmällä vedellä, energiasyistä. Myös kylpyhuoneiden viemärit ja lattiakaivot voivat tukkeutua. Vessanpyttyihin saa laittaa vain ihmisperäistä materiaalia, ei mitään muuta. Vessa ei ole roskis, sinne eivät kuulu siivousliinat, terveyssiteet, kondomit, vanupuikot, lääkkeet.
14
Kiinteistöviesti 4/2023
Janne Laksola suosittelee säännöllisiä viemärikuvauksia, kun kiinteistö lähestyy 35—40 vuoden ikää. - Se maksaa hieman, mutta on halvempaa kuin vaurioiden korjaukset.
Hajulukkoa ei tarvitse enää itse putsata Kun keittiön tai kylpyhuoneen viemäri alkaa vetää huonosti, osakkaan pitää heti kutsua huoltoyhtiö tarkistamaan ja puhdistamaan viemärin hajulukko, sillä tukkeutuminen voi johtaa taloyhtiölle kalliiseen vesivahinkoon. Hajulukkoa avaamatta ei voi tietää, onko tukoksen syy siinä vai onko viemärit huuhdeltava.
Hajulukkoa ei tarvitse enää vuonna 2019 voimaan tulleiden suositusten mukaan yrittää itse putsata, koska viemärit hajulukkoineen kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Osakkaalla ei tarvitse olla taitoa ja työkaluja huolellisuutta vaativiin putkitöihin. Kosteiden tilojen lattiakaivojen putsaaminen sen sijaan kuuluu osakkaalle, ja hyvä rutiini olisi puhdistaa kaivot viikoittain. - Kumihanska vain käteen, käsi kaivoon ja
Kotiliesi-lehden vinkit tavara sieltä roskiin, mutta ei wc-pyttyyn, Laksola opastaa. Kaupoissa on lattiakaivosuodattimia, ”kaivokieloja”, jotka auttavat kylpyhuoneen lattiakaivoa pysymään puhtaana, mutta eivät Laksolan mukaan korvaa manuaalista puhdistusta. Taloyhtiöt eivät yleensä tee hajulukkojen putsauskierroksia, mutta jos huoltomies käy asunnossa muusta syystä, voisiko hän samalla tarkastaa hajulukon, ehdottaa Laksola. Hänestä hajulukko tulisi puhdistaa jo ennen tukkoon menoa. Näin vältytään kalliilta hätätöiltä. Kodeissa käytettyjä kemiallisia aineita ei Laksola tukosten aukaisuun suosittele, koska tukoksen perussyy jää selvittämättä: Onko vaikkapa viemäri liikkunut kannakoinniltaan tai viemärinlasku ei ole riittävä.
Huolehdi yhtiöstä – tee viemärikuvaus Laksola suosittelee taloyhtiöille tietyin ajoin tehtävää viemärikuvausta, joka on varmin tapa selvittää viemärijärjestelmän kunto. Huoltomies pääsee käsirassillaan vain pienen pätkän eikä pystyosuuksia ollenkaan. Viemäriverkoston käyttöikä on noin 50 vuotta. Kun ikää alkaa olla 35—40 vuotta, säännölliset viemärikuvaukset kannattaa aloittaa jo varmuuden vuoksi. Vaikka se maksaakin, on se halvempaa kuin vaurioiden korjaukset. Työn tuntihinta on hyötyyn nähden kohtuullinen ja yhdessä päivässä kuvataan jo isohko järjestelmä. - Toistuva viemärikuvaus antaa vertailukohteen aiempaan tilanteeseen. Esimerkiksi 70-luvun muoviviemärit ovat jo voineet lasittua, ja niihin on ehkä tullut jo hiushalkeamia, Laksola muistuttaa. Kuvaus kannattaa tehdä esimerkiksi kerran 10 vuodessa, ellei mitään erityisiä ongelmia ole. Jos on seurattavaa, sitten useammin.
1. Viemärin puhdistus kiehuvalla vedellä Hyvä yhdistelmä rasvatukosten avaamiseen on tiskiaine ja kiehuva vesi. Tiskiaine pilkkoo rasvan pois putkistosta. Tee näin: Purista lavuaariin ruokalusikallinen laimentamatonta tiskiainetta. Kaada päälle pari litraa kiehuvaa vettä. Jos teet puhdistuksen posliiniseen lavuaariin, valuta kiehuvan veden sijaan mahdollisimman kuumaa vettä hanasta. Posliininen lavuaari voi haljeta liian rajun lämpövaihtelun seurauksena. Toista käsittely tarvittaessa ja ota tavaksi puhdistaa viemäri noin kerran viikossa.
2. Viemärin puhdistus ruokasoodalla ja etikalla Ruokasooda ja etikka on tehokas kaksikko. Yhdistettynä aineet aiheuttavat voimakkaan poreilun, joka irrottaa likaa putkistosta. Tee näin: Kaada viemärin aukkoon 1 dl ruokasoodaa. Lorauta heti perään 2 dl etikkaa. Anna yhdistelmän vaahdota ja vaikuttaa noin 5 minuuttia. Valuta viemäriin hanasta kuumaa vettä. Toista käsittely tarvittaessa ja ota tavaksi puhdistaa viemäri noin kerran viikossa.
3. Haisevan viemärin puhdistus vedellä Jos viemäri on ollut pitkään käyttämättömänä, se voi alkaa haisemaan. Ongelma voi korjautua valuttamalla vettä viemäriin, jolloin hajulukko taas toimii asianmukaisesti.
4. Haisevan viemärin puhdistus kloriitilla Jos vesi ei auta, kokeile kloriittia, joka desinfioivana aineena tuhoaa hajua aiheuttavia bakteereja. Tee näin: Kaada noin puoli desilitraa kloriittia viemäriin ja anna vaikuttaa minuutin ajan. Valuta hanasta kuumaa vettä.
5. Sinnikkään tukoksen avaaminen kemikaaleilla Jos mitkään kotikonstit eivät auta, voi viimeisenä keinona kokeilla viemärinavausainetta. Ne ovat erittäin syövyttäviä aineita, joita käsitellessä tulee muistaa suojakäsineet ja -lasit. Noudata pakkauksessa olevia ohjeita. Jos ongelma uusiutuu, ilmoita siitä taloyhtiön isännöitsijälle tarkemman syyn selvittämiseksi. Lähde: kotiliesi.fi
Kiinteistöviesti 4/2023
15
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Jo 70-vuotias, ei uskoisi!
A
Korpelan mukaan talossa oli paljon lapsia, hänenkin rapussaan 14, ja äidit huutelivat ikkunoista jälkikasvuaan. Piha oli silloinkin pieni, mutta silloin lasten iloksi aitaamaton, mahtui hyvin pelaamaan pesäpalloa ja polttopalloa. - Kerran eräs asukas oli häiriintynyt pallon paukkeesta autotallin oviin niin, että heitti sangollisen vettä meluavien poikien niskaan, Korpela kertoo. Asunnoissa oli tiivis tunnelma, sillä perheet olivat isoja ja asuipa niissä usein vielä kotiapulainenkin. Oli sensaatio, että talon kaikissa asunnoissa oli oma kylpyhuone ja amme. Parvekkeet olivat silloisiksi suuria.
Ikävä jäi talonmiestä Talonmiehet olivat korvaamattomia. Seilasenmäen viimeisin talonmies oli Veikko Tirkkonen, hän osallistui juhlaankin. Kun hän jäi eläkkeelle vuonna 2010, yhtenä viimeisimmistä talonmiehistä Kuopiossa, talon hengestä hävisi jotain. - Toki huoltoyhtiö hoitaa asiat, mutta ikävä jäi Tirkkosta, Häyrynen toteaa. Koska Seilasenmäkeä pidettiin 50-luvulla lämpimänä puilla, sai talonmies viskoa valtavaan uuniin pakkasilla metrin halkoja yötä päivää. Kun Tirkkonen tuli taloon 70-luvulla, hän oli oikea joka paikan höylä; huolehti muun muassa saunojen lämmittämisestä, maa-
KUVA: Ilpo lommi
KUVA: Ilpo lommi
sunto Oy Seilasenmäki on yksi Kuopion vanhimmista taloyhtiöistä. Se sijaitsee aivan keskustassa, Hatsalassa. Yhtiö juhli 70-vuotisiaan lokakuun alussa, isolla joukolla entisiä ja nykyisiä asukkaita, ja muutamia vierailijoitakin. Valpuri Korpela muutti taloon 5-vuotiaana, heti sen valmistuttua vuonna 1953, ja asui talossa nuoreksi aikuiseksi asti, muutti sitten muualle, kunnes palasi juurilleen vuonna 2015. Leena Häyrynen muutti 1955, ja talon ikänestori, 94-vuotias Anja Räsänen, muistaa Seilasenmäen elämää vuodesta 1967 alkaen. - Tänne muutimme perheenä ja tänne syntyi kolmas lapsemme.
Seilasenmäen 1800-luvulta lähtien omistaneen Robert Seilasen suvun edustaja Leena Rapp kertoi juhlassa vanhan sukutilansa historiasta.
16
Kiinteistöviesti 4/2023
Tilaisuudessa esiintyi Triijuulla-yhtye, joka loi tunnelmaa korkealle soittamalla vanhaa kotimaista iskelmämusiikkia.
ko 70 vuoden ajan on talossa tehty jatkuvaa kunnostusta, on ollut esimerkiksi isot julkisivu-, kattoja ikkunaremontit sekä suuri LVISremontti vuonna 2014 sekä viimeisimpänä tänä vuonna sokkeli-, parveke- ja oviremontti, huomauttaa hallituksen jäsen Varpu Puskala. Hän muutti Seilasenmäkeen vuonna 2009, koska hänestä 50-luvun talossa on tunnelmaa ja charmia.
Yhdessäolo luo hengen
KUVA: Ilpo lommi
Talon lupsakas henki on monien tarmokkaiden henkilöiden ansiota, erityisesti Marjatta ja Erkki Lehtisen, kiittää Puskala. Kun kellarikerroksesta vapautui tiloja suuressa LVIS-remontissa, ja muun muassa mankeli- ja lämmityshuoneet kävivät tarpeettomiksi, raivasi pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Lehtinen tiloihin remonttihuoneen työkaluineen ja kuntosalin laitteineen. - Vahvasta sitoutumisesta kertoo, että Erkki vielä sairaalavuoteeltaankin ennen kuolemaansa soitti kevätyhtiökokoukseen ja toivotti hyvää jatkoa, Puskala kertoo. Rouva Lehtinen entisenä erityisopettajana toi askartelutarvik-
keensa yhteen tyhjentyneeseen kellarikerroksen huoneeseen koko taloyhtiön käyttöön. Samalla hän alkoi vetää taloyhtiön asukkaiden keskustelukerho Huuhkajia taloyhtiöön perustetussa kerhohuoneessa. Keskusteluteemat vaihtelevat maan ja taivaan välillä. Mukaan pääsee myös rollaattorilla, koska hissi tuo kellariin asti. Kerho päättyy aina yhteislauluun, jota Kalevi Tikkala säestää haitarillaan. Kerhotilaan voi tulla rauhassa lueskelemaan tai pitää vaikka pienet perhejuhlat, kun yhdellä seinämällä on keittiökin. Virtasesta naapureiden kanssa kannattaisi ujuttautua tuttaviksi. - Siksi, ettei kukaan jäisi yksin. Lehtisten ja Leena Häyrysen kättentyötä oli pihojen kukkaloisto, ja sama puuhakas porukka järjesti kaikille joulu- ja muita juhlia. - Tällainen yhteiseksi hyväksi puuhailu vaatii aikaa. Se toimii vain, jos ihmiset tekevät sitä omasta innostaan, työltä se ei saa tuntua, Lehtinen sanoo. - Olisi hyvä, ettei kaikki olisi aina samojen harteilla, mutta mistä tulisi tilalle uusia, huolehtii Puskala. Sama ongelma vaivaa hallitustakin, sinnekin tarvittaisiin uusia tekijöitä, etenkin nuoria.
KUVA: Ilpo lommi
laamisesta ja vahauksista, lattioiden pesuista. Lasten keskinäisissä kärhämissä Tirkkonen kuulemma asettui aina oman talon lasten puolelle. Talonmiehet auttoivat asukkaita kaikin tavoin, pesivät ikkunoitakin. Jos avain oli joltain unohtunut, talonmieheltä pyydettiin ovenavausta. Hän avasi, vaikkei siitä eri korvausta saanut. - Kun talonmies asui talossa, kierteli ja katseli, ei isoja vikoja päässyt syntymään, paikat pysyivät kunnossa. Hänen ovikelloaan sai mennä pimputtamaan niin isoissa kuin pienissäkin asioissa, kiteyttää Ulla Virtanen. Mutta ajanhenki muuttui, ja niin piti muuttua Seilasenmäenkin. Talonmiehiä ei enää saanut, eikä taloyhtiöiden ollut järkeä hankkia omia työkoneita ja -välineitä. Syntyi kiinteistönhuoltoala. Eron huomasi; kun oma talonmies oli tuiskuaamuina varhain kolan varressa, ei monesta taloyhtiöstä vastuussa oleva huoltoyhtiö voinut ehtiä joka paikkaan samaan aikaan. Entinen talonmiehen asunto on tänä päivänä vuokrakäytössä, turvaamassa taloyhtiön taloutta – joka onkin erinomaisella tolalla, kiitos talon kolmen liiketilan sekä huolellisen ylläpidon. - Ko-
As Oy Seilasenmäen hallituksen puheenjohtaja Henna Pisto
Seilasenmäen asukkaat kuuntelivat kiinnostuneina asuinalueensa historiaa, joka ulottuu aina 1500- luvulle asti.
Kiinteistöviesti 4/2023
17
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
- Kuvassa Seilasenmäki 50-luvulla, näyttää albumista Varpu Puskala. Pöydällä seisoo keskustelukerho Huuhkajien hauska tunnus, vihreä huuhkaja. Keskustelukerholaisten mielestä juhlavuotta kannatti ehdottomasti juhlia. - Nyt on juhlittava, koska ehkä me ei enää 100-vuotisjuhlaan osallistuta, hymyilevät Marjatta Lehtinen, Valpuri Korpela, Kalevi Tikkala, Leena Häyrynen, Varpu Puskala, Ulla Virtanen ja Anja Räsänen.
Seilasenmäen hieno historia Kuopion Suokadun, Mäkikadun, Hapelähteenkadun ja Hatsalankadun välisen alueen tontit, Seilasenmäki mukaan lukien, omisti 1800-luvun puolivälistä lähtien Robert Seilasen suku. Gustav Raninin laivoilla seilannut merimies Seilanen onnistui yhteistyössä Raninin kanssa kasvattamaan varallisuuttaan huomattavasti. Seilasenmäen lisäksi hän osti läheltä lisää maata ja rakensi Mäkikadun varteen 40 metriä pitkän rivistön taloja, joissa piti vuokralaisia. Lisäksi hänellä oli vossikkahevosia ja lautatarha. Seilanen oli myös Raninin viinatehtaan ensimmäisen kaupan hoitaja. Hän sai kuorma-ajurin oikeudet ja rahtasi viinaa eri kohteisiin. Hän kuoli 1903 varakkaana miehenä. Perikunta myi maansa kerrostalotonteiksi 1940—50-luvuilla. Kun Asunto Oy Seilasenmäki valmistui vuonna 1953, se oli Kuopion suurin asuinkerrostalo ja kaupungin ensimmäisiä aravataloja. Talon rakensi Rakennustoimisto Martti Pasanen Oy. Talossa on 73 asuntoa, 3 liiketilaa ja 4 autotallia. Sodan jälkeen asuntopula oli kova, koska taloja oli tu-
18
Kiinteistöviesti 4/2023
houtunut ja 400 000 evakkoa piti asuttaa, mutta uudisrakentamista hidasti varojen ja rakennustarvikkeiden puute ja tiukka rakentamissäätely. Aravajärjestelmän piti taata edullista ja pitkäaikaista lainaa vähävaraisille asunnontarvitsijoille, mutta vaatimus 60 prosentin omarahoitusosuudesta ohjasi asunnot hyvätuloisille. Seilasenmäestä tulikin alussa herrasväen talo, joka edusti aikansa luksusta; talossa oli keskuslämmitys ja kuuma vesi, isoissa asunnoissa takka, kaikissa oma kylpyhuone ja amme sekä pohjakerroksessa saunat, pesutupa, kuivaushuoneet, mankelihuone ja lukuisat varastotilat. Kellarissa on toimiva lähde vieläkin. Taloyhtiötä on alusta asti ylläpidetty hyvin. Sama jatkuu tänäkin päivänä, ja korjauksia tehdään vuosittain. Asuntojen arvo on keskustan taloyhtiössä säilynyt, vaikka vuodet vierivät. Hallituksen puheenjohtajana on Henna Pisto, isännöitsijänä Samu Koskinen Kuopion Talokeskuksesta ja huoltoyhtiönä Kallaveden Talohuolto Oy.
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Puheenjohtajille jaettiin tietoa airbnb-vuokrauksesta
M
arraskuisessa Kuopion puheenjohtajaklubissa oli aiheena lyhytaikaisen vuokra-asumisen vaikutukset taloyhtiössä. OTM Anna-Emilia Kuisma ei ollut päästä luentoaan eteenpäin, kun kysymyksiä ryöppysi niin runsaasti. Eikä ihme, media kirjoittaa lähes viikoittain taloyhtiöiden airbnbvuokrauksen ongelmista, mutta lainsäädännön valmistumisesta ei ole vielä tietoa.
Mitä on lyhytaikainen vuokraus
Juristi, OTM Anna-Emilia Kuisma kertoi, että lainsäädäntöä lyhytaikaiselle vuokraukselle odotetaan. Tällä haavaa rakennusvalvontaviranomainen määrittelee, onko huoneisto rakennusluvan mukaisessa käytössä.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ei määritä vuokrasopimuksen kestolle minimiaikaa. Vaikea kysymys on, milloin asunnonvuokraus muuttuu majoitustoiminnaksi. Sitä koskevat tiukemmat säännöt, muun muassa on tehtävä majoitusilmoitus poliisille ja huoneessa on oltava kaksi poistumistietä. Onko majoitusta vai vuokrausta, jos keikkatyöläinen asuu asunnossa muutaman kuukauden? Tai työnantaja ostaa asunnon työntekijäkäyttöön, jossa yöpyjät vaihtuvat usein. Selkeästi majoittumiseksi lasketaan asunnonvuokraus kesätapahtuman ajaksi muutamaksi päiväksi, asumiseksi taas muutaman kuukauden mittaiset asumiset esimerkiksi erotilanteissa ja putkiremontin aikana. Pienimuotoista vuokrausta voisi olla esimerkiksi se, että omasta kodista on vuokrattu yksi huone, välimuotoista on vuokrata koko koti loman ajaksi, vuokrata hetkittäin tarpeetonta kakkosasuntoaan, vuokrata sijoitusasunto hetkeksi pitkien vuokrasuhteiden välissä tai opiskelijan vuokraama kämppä kesän ajaksi.
Kiinteistöviesti 4/2023
19
Ammattimaiseksi vuokraus voisi muuttua, jos sijoitusasunto tai jopa koko kiinteistö on jatkuvasti vain lyhytaikaisessa vuokrakäytössä.
Rakennusvalvonta valvova viranomainen Rakennusluvassa määritetään huoneiston käyttötarkoitus. Siksi vain rakennuslupaviranomainen voi kieltää rakennusluvan vastaisen käytön sakon uhalla. Rakennusvalvontaviranomaiset ympäri Suomen ovat laatineet yhteiset säännöt, milloin vuokraustoiminnan voitaisiin katsoa muuttavan majoitustoiminnaksi: Jos asunto on kalustettu, kukaan ei ole kirjoilla asunnossa, sitä vuokrataan vuorokausi- tai viikkohinnalla, tarjotaan palveluja majoittumisen yhteyteen, sekä jos asuntovuokraus ilmoitetaan majoittumiseksi, jolloin taloyhtiön tiloihin on majoittujalle rajoitetut oikeudet. Jos taloyhtiön asukkaalle on majoittujista häiriötä, hän voi teh-
dä toimenpidepyynnön rakennusvalvonnalle, joka harkintansa mukaan puuttuu asiaan ja kiinnittää huomiota muun muassa siihen, miten suuri osa huoneistosta on majoituskäytössä ja vaikuttaako toiminta muihin asukkaisiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä asunto-osakeyhtiölle jopa useiden kymmenien tuhansien euron uhkasakon, jos yhtiö ei toimenpidepyynnöstä huolimatta puutu asiaan.
Tuleva laki selkeyttänee Yhtiöjärjestyksessä voidaan kieltää lyhytaikainen vuokraus, mutta lyhytaikaisuuden määrittely on hankalaa ja tulkinnanvaraista. Uudiskohteissa rakennuttaja on voinut lisätä yhtiöjärjestykseen lyhytaikaista vuokrausta rajoittavan pykälän, mutta vanhoissa yhtiöissä pykälän lisääminen onnistuu vain kaikkien osakkaiden suostumuksella. Taloyhtiön viimekäden puuttumiskeino airbnb-vuokraukseen
on huoneiston hallintaanotto, mutta asuntoa pitää käyttää oleellisesti käyttötarkoituksen vastaisesti, vähäinen ei riitä. - Lainsäädännölle on kova tarve. Lyhytaikaisen vuokrauksen määritelmää ja ehtoja ei tällä haavaa pystytä määrittelemään, taloyhtiöiden on hankala todistaa käyttötarkoituksen vastaista käyttöä, puuttumiskeinot ovat heikkoja ja uhkasakko uhkaa, Kuisma summaa. Eräs kuulija kertoi taloyhtiöstään, jossa eräässä asunnossa oli neljän vuoden aikana 263 käyttöä. - Totesimme hallituksessa, että se on lyhytaikaista majoitusta. Lähetimme osakkaalle kirjeen, jossa ilmoitimme toiminnan olevan luvanvaraista majoitustoimintaa. Toiminta loppui siihen. Kuisma kehottaakin ensisijaisesti hakemaan sovinnollista, yhteistä ratkaisua. Hallintaanotto on äärikeino ja sisältää riskejä. Jos toiminnasta ei ole haittaa, sitä kannattanee tällä erää sietää.
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Taloyhtiöiden vaihtuvat majoittujat keskusteluttivat kovasti puheenjohtajia. Ilmiö on uusi, eikä vakiintuneita käytäntöjä vielä ole.
20
Kiinteistöviesti 4/2023
Kysymyksiä ja vastauksia Onko kyseessä majoitus vai vuokraus, jos asuntoa vuokrataan verkossa liinavaatteineen ja kalustettuna?
Pitäisikö isännöitsijäntodistukseen merkitä tietoja asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta?
- Jos tarjotaan lyhytaikaisesti ja palveluilla, se viittaa majoitustoimintaan.
- Jos yhtiöjärjestyksessä on huoneiston vuokraamista rajoittava ehto, olisi tämä hyvä mainita isännöitsijäntodistuksessa.
Jos huoneistoa käytetään käyttötarkoituksen vastaisesti ja rakennusvalvontaviranomainen antaa taloyhtiölle uhkasakon, joutuuko yhtiö sen maksamaan, jos hallitus ryhtyy hallintaanottoon ja tuomioistuin puoltaa taloyhtiön vaadetta? - Jos tuomioistuin katsoisi, että hallintaanotolle on ollut perusteet, saisi yhtiö ottaa huoneiston hallintaansa ja tällöin käyttötarkoituksen vastainen käyttö loppuisi. Kun yhtiö toimisi rakennusvalvonnan uhan mukaisesti, tällöin uhkasakkoa ei pitäisi joutua maksamaan. Uudessa taloyhtiössämme on parissa asunnossa airbnb-vuokrausta. Majoittujat kätkevät avaimia ulos kavereiden noudettavaksi ja se huolettaa asukkaita. Rakennusvalvonta on antanut neuvon, että huolestuneet voivat hakea kieltoa huoneiston rakennusluvan vastaiselle käytölle. Joutuuko hallitus tästä vastuuseen ja taloyhtiö maksamaan uhkasakkoa? - Jos asemakaavassa taloyhtiö on määritelty vain asumiskäyttöön, eikä väliaikaista majoitustoimintaa sallita, rakennuslupaviranomainen voi määrätä uhkasakon sekä asuntoa vuokraavalle osakkaalle että taloyhtiölle. Jos toimintaa ei lopeteta yhtiön toimenpiteistä huolimatta ja yhtiölle aiheutuisi taloudellista vahinkoa, taloyhtiö voisi harkita vaativansa vahingonkorvausta osakkaalta. Voiko liikehuoneistoa käyttää airbnb-majoittumiseen? Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa, mihin huoneistoa on käytettävä. - Ei voi, sillä liikehuoneiston käyttötarkoitus ei ole majoitushuoneisto. Voidaanko soveltaa kiinteistöosakeyhtiöön? - Myös kiinteistöosakeyhtiöiden huoneistojen käyttötarkoitukset määritellään kaavassa ja rakennusluvassa. Jos huoneistot ovat esimerkiksi asuinhuoneistoja ja liikehuoneistoja, ei majoittaminen ole tällöin sallittua. Huomioon on lisäksi otettava yhtiöjärjestysmääräykset. Edellyttääkö kotikuntalaki edelleen muuttoilmoituksen tekemistä? - Kotikuntalain mukaan henkilön on ilmoitettava asuinpaikkansa Digi- ja väestötietovirastolle, jos asuminen kestää yli kolme kuukautta.
Onko rakennusvalvontaviranomaisilla erilaiset linjaukset? - Rakennusvalvonta voi tulkita lakia eri tavoin eri puolella Suomea. Rakennusvalvontojen TopTen-ohje yhdenmukaistaa tulkintakäytäntöjä. Kuopio on TopTen-ohjeistuksessa mukana. Kuulijoiden havaintojen mukaan Kuopiossa toimenpidepyyntö johtaa toimenpiteisiin. Mitä taloyhtiö voi lyhytaikaisen vuokrauksen haitoille; viemäritukoksille, roskapusseille pihoilla, parkkipaikkaongelmille, turkiskuoriaisille, melulle. - Kannattaa keskustella pelisäännöistä osakkaan kanssa. Airbnb:n säännöissä on nykyään juhlakielto, joka saattaa vähentää ainakin meluhaittoja. Ääritilanteessa harkittava hallintaanottoprosessin aloittamista. Kuka vastaa taloyhtiön omaisuudesta, kun varastotiloista varastetaan tavaraa ja autohalleista sahaillaan katalysaattoreita irti? - Vahingonkorvauslaki ei tunne isännänvastuuta. Jokainen vastaa itse aiheuttamastaan vahingosta, eli vahingonkorvausvaatimus tulisi esittää vahinkoa aiheuttaneelle majoittujalle. Voidaan selvittää mahdollisuutta saada korvausta kiinteistövakuutuksesta, mutta siitäkään ei välttämättä ole apua. Voiko vaatia, että osakkaan pitää teetättää uusi avain, jolla pääsee vain asuntoon? - Ei voi pakottaa, on neuvottelukysymys. Entä jos majoittuja aiheuttaa häiriötä ja rikkoo järjestyssääntöjä. Onko vastuu osakkaan vai majoittujien? - Vastuu on huoneistossa olijalla. Jos huoneistossa vietetään häiritsevää elämää, voi yhtiö kuitenkin kohdistaa hallintaanottoprosessin osakkaaseen. Jos häiritsevä elämä toistuu majoittujien vaihtuessa, voisi se riittää taloyhtiölle perusteeksi asunnon hallintaanottoon. Asiaa tarkastellaan tapauskohtaisesti, ja häiriön pitää olla vähäistä suurempaa. Kannattaa aina ensin keskustella häiriöistä osakkaan kanssa.
LISÄTIETOJA Rakennusvalvontaviranomaisten peukalosäännöt airbnbvuokraukselle: https://toptenrava.fi/tulkintakortti/ asunnoissa-tapahtuva-majoitustoiminta/
Kiinteistöviesti 4/2023
21
Kirjoittaja Piia Moilanen toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Sähkön puitesopimus on ollut kannattava valinta
K
iinteistöliitto Itä-Suomeen kuuluvalla Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksellä on pitkät perinteet sähkön puitesopimuksesta. Ensimmäinen jäsentalojen hyväksi neuvoteltu puitesopimus on 90-luvulta, jolloin sopimuskuppaniksi valikoitui Kuopion Energia. Lokakuussa 2019 puitesopimus kilpailutettiin edellisen kerran, jolloin sopimuskumppaniksi tuli Väre Oy. Vuonna 2021 myös Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys liittyi puitesopimukseen, jonka jälkeen myös eteläsavolaiset jäsentalot ovat päässeet sopimukseen mukaan.
Täsmäsähkö ja salkunhoitopalvelu Puitesopimuksen tuotteena on Täsmäsähkö ja salkunhoitopalvelu. Käytännössä sähkön markkinahinta muodostuu Nasdaq OMX Commo-
dities -johdannaispörssissä tehtyjen hinnankiinnitysten perusteella. Hinnankiinnityksistä vastaa Väreen salkunhoitaja yhdessä luodun strategian mukaisesti. Väreen antama asiakaslupaus on vakaa ja edullinen hinta – nyt ja tulevaisuudessa. Pitkäaikaisella sopimuksella sekä hinnankiinnitysstrategialla sähkön hinta on ennustettavissa jopa 2–3 vuoden päähän. Salkunhoitopalvelulla hinta seuraa markkinoiden kehitystä ollen useasti alle markkinatason.
Mitä sähkö maksaa? Koska puitesopimuksessa sähkönhinta perustuu ennakkoon tehtäviin hintakiinnityksiin, vaihtelee hinta kuukausittain. Tämänhetkinen hintaennuste vuodelle 2023 on keskimäärin 5 snt/kWh. Hinta on koko vuoden keskiarvo, joten hinta vaihtelee kuukausittain. Vuosi 2022 toteutui 6,26 snt/kWh keskihinnalla. Vuoden 2024 hinta-
Lisätietoja puitesopimuksesta Piia Moilanen, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Itä-Suomi p. 044 355 5707 tai piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
22
Kiinteistöviesti 4/2023
ennuste on 5,5 snt/kWh (vuoden keskiarvo). Näiden hintojen päälle tulee profiilikustannus, kiinteä käyttöpaikkamaksu, Fingrid Datahub sekä arvonlisävero.
Puitesopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli puitesopimuksessa mukana oleva taloyhtiö irtisanoo puitesopimuksen, puretaan irtisanoutujaan kohdistuvat tulevaisuuteen tehdyt hinnankiinnitykset. Taloyhtiölle joko hyvitetään tai taloyhtiöltä veloitetaan erotus riippuen siitä, onko sähkön markkinahinta irtisanomishetkellä noussut vai laskenut. Sopimus on mahdollista irtisanoa myös siten, että se päättyy tehtyjen hinnankiinnitysten jälkeen.
Puitesopimukseen liittyminen Puitesopimukseen pääsee tällä hetkellä mukaan 1.4.2024 alkaen. Sopimukseen liitytään Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimiston kautta, jolloin liittyjän jäsenyys tarkistetaan.
Kiinteistöviesti 4/2023
23
Oikeustapauksia Itä-Suomen hallinto-oikeus 18.9.2023, Päätös 2050/2023, Dnro 1613/03.04.04.04.19/2022
Asiassa oli kyse tupakkalain 79 §:n mukaista kieltoa koskevasta valituksesta. Imatran seudun ympäristölautakunta oli määrännyt tupakointikiellon Asunto Oy:n asuinhuoneistoihin kuuluville parvekkeille. Päätöksen mukaan tupakansavun kulkeutuminen on mahdollista huoneistoparvekkeiden kautta. Yksikään parvekkeista ei eroa merkittävästi rakenteellisesti tai sijainniltaan muista parvekkeista, joten on perusteltua, että kielto
koskee kaikkia hakemuksessa tarkoitettuja parveketiloja. HAO arvioi, että ottaen huomioon asuinhuoneistoihin kuuluvien parvekkeiden sijainnin, parvekkeilta voi tupakkalaissa tarkoitetulla tavalla muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toisten asuinhuoneistojen parvekkeille. Näin ollen lautakunnan oli tullut tällä perusteella määrätä haettu tupakointikielto, eikä savun kulkeutumista asuin-
huoneistoihin ollut tarpeen enemmälti selvittää. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että vilkasliikenteiseltä kadulta voi kulkeutua ilmansaasteita parvekkeille tai että tupakansavua voi kulkeutua parvekkeille myös jalkakäytävältä tai läheisen kauppakeskuksen luona tapahtuvan tupakoinnin seurauksena.
Vaasan hovioikeus 18.10.2023, Tuomio 23/140607, Asianumero R 22/917 (vailla lainvoimaa 23.10.2023)
Tapauksessa vastaajaa on syytetty siitä, että hän olisi B:n ja A:n vuokranantajana oikeudettomasti tunkeutunut asianomistajien (vuokralaiset) kotirauhan suojaamaan asuntoon. Syytteen mukaan vastaaja on tunkeutunut omilla avaimillaan omistamansa paritalon alakerrassa sijaitsevaan pannuhuoneeseen säätämään lämmitystä useita kertoja viikossa, eikä hän ole vuokralaisten pyynnöistä huolimatta ilmoittanut tulostaan. Syytteessä on katsottu, ettei vastaajalla ole ollut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista oikeutta tulla asuntoon sopimatta siitä vuokralaisten kanssa. Menettely on syytteen mukaan häirinnyt vuokralaisten kotirauhaa, ja asun-
24
Kiinteistöviesti 4/2023
noissa on ollut ajoittain kylmä ja lämpimän veden saanti on estynyt. Hovioikeuden mukaan asiassa on riidatonta, että vuokralaiset ovat vuokrasopimuksissa määriteltyjen ja vuokrakohteena olleiden tilojen lisäksi vastaajan luvalla saaneet käyttää myös kellarikerroksessa olleita kuntohuonetta, pesukonetilaa ja pannuhuoneessa ollutta kuivauskaappia sekä säilyttää tavaroitaan kellarikerroksen ns. välitiloissa. Kyseisten tilojen voidaan katsoa sinänsä kuuluneen myös asianomistajien kotirauhan piiriin. Asiassa on kuitenkin selvitetty, että talon ja myös vuokralaisten asuntojen lämmitys on kuulunut vastaajan vastuulle vuokranantajana. Vastaajalla on siten
ollut oikeus käydä pannuhuoneessa säätämässä talon lämmitystä, eikä pannuhuone/tekninen tila ole myöskään vuokrasopimusten nojalla kuulunut vuokrakohteisiin siten, ettei vastaaja olisi voinut siellä käydä tai että hänen olisi tullut ilmoittaa käynneistään vuokralaisille. Vuokranantajan ei ollut esitetyn näytön valossa näytetty oikeudettomasti tunkeutuneen pannuhuoneeseen säätämään lämmitystä, eikä syytteessä ollut väitettykään vuokranantajan muilla tavoilla rikkoneen asianomistajien kotirauhaa. Syyte oli tämän vuoksi hylättävä, ja vuokranantaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta asianomistajille ja valtiolle.
Turun hovioikeus 9.11.2023, tuomio nro: 720, Diaarinro: S22/987 (vailla lainvoimaa 10.11.2023)
Tapauksessa oli kyseessä urakkasopimuksen suoritusrikkomus, jossa kantajana ollut yhtiö X Oy väitti, että ikkunalasien toimittaja oli eri tai lasijärjestys oli erilainen kuin kaavioissa oli sovittu ja siltä osin urakoitsijan suoritus ei vastannut urakkasopimuksessa sovittua. Kanta Hämeen käräjäoikeus oli päätynyt ratkaisussaan siihen, että vastaajan urakkasuorituksessa ei ollut virhettä ja velvoittanut kantajana toimivan X Oy:n korvaamaan vastaajana olevalle Y Oy:lle viimeisen urakkahinta erän, lisätyöt, selvittelykulut ja Y Oy:n oikeudenkäyntikulut asiankuuluvine viivästyskorkoineen. X Oy vaati valituksessaan hovioikeudelta käräjäoikeuden tuomion kumoamista ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtamisen, vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen osalta. Lisäksi X Oy vaati, että Y Oy velvoitetaan korvaamaan puolet X Oy:n käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntikuluista eli 25.340 euroa viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa viivästyskorkoineen. Perusteinaan X Oy lausui, että Y Oy toimitti sopimuksenvastaiset ikkunat ja ulkoovet ja sen on siten korjattava virheensä. Ikkunat ja ovet ovat sopimuksenvastaisia, koska sopimusasiakirjoissa on edellytetty ikkunoiden olevan A-tuotemerkkiä ja siten ikkunalasien toimittajan olevan L Oy, mutta ikkunalasien toimitta-
ja onkin ollut toinen yritys, koska sopimusasiakirjoissa on edellytetty, että ikkunarakenteet ovat I Oy:n valmistamia ja kokoamia, mutta valmistaja ja kokoaja onkin ollut toinen yritys, koska sopimusasiakirjoissa on edellytetty, että ikkunat ovat alumiinikarmisia ja koska sopimusasiakirjoissa on edellytetty tiettyä ikkunalasijärjestystä, jota ei ole noudatettu ja joka on johtanut siihen, että ikkunat ja ovet huurtuvat ja jäätyvät. Ikkunat ja ovet eivät ole teknisiltä ominaisuuksiltaan ikkuna- ja ovikaaviossa esitetyn mukaiset. Ikkunoiden ja ovien vaihtamisesta aiheutuu X Oy:lle vahinkoa väistötilojen järjestämisestä ja tuotannon keskeyttämisestä. Vastauksessaan Y Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja että X Oy velvoitetaan korvaamaan Y Oy:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa viivästyskorkoineen. Y Oy lausui vastauksessaan, että X Oy on työmaakokouksissa hyväksynyt alumiiniovi ja -ikkunarakenteiden valmistajan. Vaikka ikkunat ja ovet eivät ole olleet A-tuotemerkkisiä L Oy:n toimittamia lasielementtejä, ovi- ja ikkunatoimituksessa olevat ikkunat, välilistat ja karmirakenteet ovat kaikilta osin ovi- ja ikkunakaavioissa esitetyn mukaiset teknisiltä ominaisuuksiltaan. Hovioikeus katsoi, että asiassa oli ensisijaisesti ratkaistava se, onko Y Oy toimittanut X Oy:lle sopimuksenvastaiset ikkunat ja ovet
ja mikäli on, muodostaako tämä rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukaisen virheen. Sopimusehtojen mukaan virheen määritelmään kuuluu se, että työn tuloksessa on ominaisuus, joka ei vastaa sovittua suoritusta. Virhe voi ilmetä esimerkiksi vauriona, puutteena tai haittana. Pelkästään se seikka, että ikkunalasien toimittaja on eri tai lasijärjestys on eri kuin kaavioissa, ei muodosta sopimusehtojen mukaista virhettä. Mikäli edellä mainitut sopimuksenvastaisuudet kuitenkin johtavat väitettyyn vaurioon, puutteeseen tai haittaan eli nyt kysymyksessä olevassa asiassa väitettyyn huurtumiseen ja jäätymiseen, on työn tuloksessa katsottava olevan sellainen ominaisuus, joka ei vastaa sovittua suoritusta. Asiassa esitetyn näytön mukaisesti on todettu, että tilatun lasin U-arvo on ollut matala (hyvä). Lisäksi on näytetty, että lasien huurtuminen tai jäätyminen puolestaan on tilatulle lämpöä hyvin eristävälle lasille siinä määrin tyypillistä, että se ei osoita, että toimitetut ikkunat olisivat sopimuksenvastaisia. Kysymys on ollut tilatun ikkuna- ja ovipaketin ominaisuudesta, ei virheestä. Siten hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden arviota siitä, että toimitetut ikkunat ja ovet vastaavat urakkasopimuksessa sovittua ja siten käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.
Kiinteistöviesti 4/2023
25
Kirjoittaja Juho Rinta-Rahko, energia-asiantuntija, Sweco
Neuvonta-apua taloyhtiöille energia-asioissa
T
aloyhtiöille on tarjolla Energiaviraston rahoittamaa energianeuvontaa. Neuvontatyön tavoitteena on edistää energiatehokkuutta taloyhtiöissä antamalla apua toimenpiteiden toteuttamiseen. Neuvojatahot on jaettu maakunnittain, ja ne on nähtävissä osoitteessa: www. energiavirasto.fi/energianeuvonta. Neuvonnan painopisteenä on taloyhtiöiden auttaminen rakennusten energiatehokkaan toiminnan varmistamisessa. Ennen kuin isompia energiaremontteja aletaan suunnitella, taloyhtiön kannattaisi varmistua siitä, että rakennuksessa kaikki toimii säätöteknisesti oikein. Esimerkiksi seuraavat asiat tulisi tarkistaa: sisälämpötilat ovat
oikeat, ilmamäärät eri tiloissa ovat suunnitelmien mukaiset ja lämmitysjärjestelmä toimii oikein. Usein jo näillä tarkastuksilla saavutetaan hyvin säästöjä – täysin ilman investointeja. Vasta kun perusasiat ovat kunnossa, kannattaa taloyhtiön miettiä isompia toimenpiteitä. Niiden kannattavuus on hyvä arvioida huolellisesti ja tehdä hankinta ammattimaisesti. Lisäksi pitäisi huomioida tulevat peruskorjaukset ja arvioida, miten energiatehokkuustoimenpiteet kannattaa yhdistää niihin. Energiaremonttien toteuttaminen on kaikkineen haastava tehtävä, mutta energianeuvonnassa voidaan auttaa oikeaan suuntaan.
Ilmoittaudu mukaan maksuttomiin webinaareihin osoitteessa: www.sweco.fi/energiatehokkuus-taloyhtioissa
• 13.12. Taloyhtiön energiatehokkuuden varmistaminen
Miten kannattaa varmistaa, että rakennus toimii tällä hetkellä energiatehokkaasti?
• 10.1. Älykkäät energiaratkaisut
Mitä uusia, älykkäisiin energiaratkaisuihin pohjautuvia, ratkaisuja on tarjolla taloyhtiöille?
• 24.1. Energiaremonttiprosessi
Miten taloyhtiön energiaremontti kannattaa toteuttaa?
• 7.2. Energiaremontit peruskorjausten yhteydessä
Miten tulevat peruskorjaukset kannatta huomioida energiatehokkuustoimenpiteiden teossa?
26
Kiinteistöviesti 4/2023
Kaikille avoin webinaarisarja Yhtenä osana toteutettavaa energianeuvontaa järjestetään webinaarisarja taloyhtiöille. Ensimmäinen tilaisuus on 13.12.2023. Webinaarisarjassa annetaan käytännönläheistä tietoa ja työkaluja taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Webinaareissa käsitellään eri aiheita teknisten järjestelmien toiminnan varmistamisesta älykkäisiin energiaratkaisuihin ja energiaremonttiprosessin toteuttamisesta energiatehokkuuden parantamiseen peruskorjausten yhteydessä. Tarkemmat tiedot webinaareista löydät alta.
Alueelliset energianeuvojat Etelä-Savo • Juho Rinta-Rahko, juho.rinta-rahko@sweco.fi , p. 0400 780 589 • Joonas Kopra, joonas.kopra@sweco.fi , p. 040 500 1450 Pohjois-Karjala • Anssi Kokkonen, anssi.kokkonen@karelia.fi , p. 050 570 9419 Pohjois-Savo • Mari Turunen, energianeuvonta@kuopio.fi ,p. 044 718 2870 • Mika Kemppainen, energianeuvonta@kuopio.fi , p. 044 718 2102
2023 VERKKONEUVONTAA
PUHELINNEUVONTAA Tarkemmat yhteystiedot kääntöpuolella
ltä-Suo
n
men
ltä-Suome
arjalan Etelä-Savon, Pohjois-K
ja Pohjois-Savon
KIRJALLISIA LAUSUNTOJA Kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa
nro 2/2022
en jäsenlehti Kiinteistöyhdistyst
Etelä-Savon
, Pohjois-Karj
alan ja Pohjoi
s-Savon Kiinte
istöyhdistys
Kuopion Portti
– asumisen ja
liitto palveluiden osa 2
-isännöitsijänä
Päiväni ammatti
a liittyi sähkön
54 jäsentalo
n
puitesopimuksee
10 16 30
ten jäsenl
Päiväni ammatti-isä nnöitsijänä Lähiöiden vetovoima Päätöksent Joensuussa eko ja kusta hyvä nnukset latauspisteh ankkeissa
ehti
nro 1/202
2
8 14 24
Itä-Suomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Suomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalveluiden tilaamisesta.
Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
Sähköinen uutiskirje
Noin 5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista.
Verkkokurssit
• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnantarkastuksen perusteet • Taloyhtiön pelastussuunnitelma
Lataa nyt mobiilijäsenkortti. Kannat aina mukanasi jäsennumeroa, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut ja -alennukset. Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
§ KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA ti–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
LAKINEUVONTA
TALOUS- JA VERONEUVONTA
ma–to klo 9–15 pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
Kaikille avoin lakineuvonta LAKINEUVONTA ma ja to klo 12–15 puh. 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 € / min. + paikallisverkkomaksu.
€
§
ä ä s i l o s Kat fi . o t t i i l o t s i e t n i ki
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi PAIKALLINEN NEUVONTA Piia Moilanen toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA Kimmo Malinen neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
Anne Verger jäsensihteeri 044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Kiinteistöliitto Itä-Suomi Kauppakatu 17, 70100 Kuopio 017 262 6633 Pohjois-Savo 010 667 6670 Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
