3 Pääkirjoitus
4 Tapahtumat ja tilaisuudet
7 Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan Suomessa
9 Ilmastoviisastuminen kiinnosti Kuopiossa
12 Lepopankon saneeraus saatiin päätökseen
14 Päiväni ammatti-isännöitsijänä , osa 3
18 Joni Sorjonen Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen
20 Pitäisikö uusi puheenjohtaja perehdyttää tehtäviinsä?
22 Hiihtäjäntie 3:n viisikymppiset: Alkuperäisiä asukkaita vielä mukana
24 Oikeustapauksia
26 Vieraskynä
27 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdis tyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2540 jä sentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön. Jäsenneuvonta
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2650 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Kannen kuva: Kiinteistöliitto/Katri Lehtola/Keksi
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa Euroopan energian saantiin ja hintaan merkittävästi. Myös Suomessa joudutaan varautumaan siihen, että syksyn ja talven energiatilanne saattaa olla vaikea. Työ- ja elinkeinomi nisteriö (TEM) on käynnistämässä energiansäästökampanjaa, jossa suo malaisia pyydetään säästämään energiaa. Hankkeessa ovat mukana myös ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia, Motiva, Sitra sekä Energia virasto. Monissa EU-maissa vastaavia kampanjoita on jo nähty. Saksassa Hannoverin kaupunki kertoi kesällä kieltävänsä lämpimät suihkut julkisis sa tiloissa. Italiassa ja Ranskassa on jo aiemmin puututtu julkisten tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Suomessa energiansäästökampanja on linkitetty syksyyn, jolloin lämmitys ja pimeys alkavat kuluttaa energiaa.
Vanhat vinkit tehostetusti käyttöön Kuluttajien ja erityisesti taloyhtiöiden tekemillä energiansäästötoimilla on suuri merkitys. Vanha viisaus, yhden asteen vähentäminen huonelämpö tilassa vastaa jopa viittä prosenttia energiankulutuksessa, pitää edelleen paikkaansa. Taloyhtiöissä on myös paljon lämmitettäviä tiloja, kuten auto talleja ja varastoja, joissa voisi myös ehkä tinkiä lämmityksestä. Lämpimän veden osuus energiankulutuksessa ottaa myös oma ison osansa. Tehtävää ja mahdollisuuksia on siis paljon. Nyt kun asian tiimoilta käynnistetään isoa valtakunnallista kampanjaa kannattaa myös taloyhtiöiden miettiä mi ten olla fiksusti mukana osa suurempaa kokonaisuutta.
Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertue starttasi Kuopiosta Kiinteistöliiton organisoima valtakunnallinen Ilmastoviisas taloyhtiö -kier tue starttasi Kuopiosta 13.9. Kiertueella kuultiin muun muassa siitä, miksi ilmastonmuutos koskee jokaista kodinomistajaa Suomessa. Aiheesta lu ennoi Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka. Jannen samaa aihetta käsittelevän artikkelin voit lukea myös tästä lehdestä si vulta seitsemän alkaen. Lisäksi tapahtumassa kuultiin energiaratkaisujen mahdollisuuksista taloyhtiössä sekä se, mitä Niiralan Kulma on tehnyt es tääkseen ilmastonmuutosta. Tulemme kirjoittamaan näistä aiheita myös seuraavissa lehdissämme, joten mikäli aihe kiinnostaa jääthän kuulolle.
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi
Koulutusillan aikana perehdytään Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositukseen sekä tutustutaan Kiinteistöliiton/Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen jäsenpalveluihin.
Joensuu
Aika: Tiistai 11.10. klo 17.00 – 19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30)
Paikka: Riveria, auditorio, Niskakatu 17
Tiedätkö mitkä asiat kuuluvat hallituksen päätettäviksi ja mitkä asiat taas kuuluvat yhtiökokoukseen? Miten hallituksen tulee toimia asumishäiriötilanteissa? Tiedät kö, miten toimia liukastumisvahinkotapauksessa tai puututaan sääntöjen vastaiseen pysäköintiin? Kouluttajana toimii Kiinteistöliiton lakimies Minni Yli-Olli.
Aika: Keskiviikko 12.10.2022 klo 17.00 - 19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30)
Paikka: Original Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4-6
Aika: Torstai 13.10.2022 klo 17.00 - 19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30)
Paikka: Varkauden kaupunginkirjasto, Osmajoentie 1
Koulutuksessa käydään läpi mm. seuraavia asioita: kiinteistönpito ja sen merkitys märkätilojen kannalta, märkätilakorjauksen keskeiset vaiheet, märkätilakorjausten vaihtoehdot ja riskitarkastelu sekä käytännön ohjeita märkätilaremontin läpivien tiin. Kouluttajana toimii Kupitas Oy:n Jari Halonen. Mikkeli
Aika: Keskiviikko 9.11.2022 klo 17.00- 19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30)
Paikka: Original Sokos Hotel Vaakuna, Porrassalmenkatu 9 Kuopio
Aika: Torstai 10.11.2022 klo 17.00- 19.30 (Kahvitarjoilu klo 17.00 - 17.30)
Paikka: Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
nettisivujemme kautta: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat sähköpostilla: anne.verger@kiinteistoliitto.fi Puhelimitse: 017 262 6633, 010 667 6670 Tapahtumiin Ilmoittautuminen:
KESKIVIIKKONA 23.11.2022
Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjestää Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry:n kanssa Itä-Suo men Taloyhtiöpäivä 2022 -tapahtuman Joensuussa. Tapahtumia on järjestetty aiem pina vuosina ympäri Suomea ja nyt ensimmäistä kertaa Joensuussa. Taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät sekä muut kiinteistöalan toimijat kokoontuvat tapahtumaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään osaamistaan sekä tutustu maan näytteilleasettajiin ja heidän tarjoamiinsa palveluihin.
Aika: keskiviikko 23.11.2022 klo 14.00 - 18.00 Paikka: Tiedepuisto, Länsikatu 15
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tule mukaan tapahtumaan hankkimaan hyödyllistä taloyhtiötietoa ja käytännön vinkkejä!Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Näyttely on avoinna klo 14.00 – 17.45
3.10. Yhtiökokoukset 6.10. Taloyhtiön talousarvio 18.10. Taloyhtiön tietoturva ja tietosuoja -tupailta 27.10. Webinaari taloyhtiöiden osakkaille
1.11. Palvelusopimusten hinnantarkastukset taloyhtiössä -tupailta 29.11. Rahoitus taloyhtiössä 8.12. Osakaswebinaari asumisesta ja asumisrauhasta 14.12. Energiawebinaari
Kurssin tavoitteena on antaa koulutettaville sellaiset tiedot ja taidot, että he tun tevat väestönsuojelun perusteet ja paikalliset järjestelyt, osaavat suunnitella vä estönsuojan käytön, laittaa sen käyttökuntoon, huoltaa suojan laitteita sekä joh taa ja ohjata suojassa olevien toimintaa. Kurssi antaa pätevyyden väestönsuojan omatoimiseen vuositarkastukseen ja –huoltoon.
Kurssi paikat ja ajankohdat:
KUOPIO
Hotelli Isovalkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio 9.11. klo 17–21 (12.10. kurssi on jo täynnä)
VARKAUS
Hotelli Oscar, Kauppatori 4, 78250 Varkaus 20.10. klo 17–21
IISALMI
Iisalmen paloasema, Kilpivirrantie 9, 74129 Iisalmi 27.10. klo 17–21
Kurssin sisältö:
• Väestönsuojelu Suomessa
• Yleinen vaaramerkki
• Säteilyvaara
• Väestönsuojan - tekniikka ja toiminta - varusteet - huolto ja tiiviyskoe - käyttökuntoon laitto
• Suojaan tutustuminen
Vinkki! Väestönsuojan määräaikaistarkastuksia ja -tiiveyskokeita voit tiedustella Pohjois-Savon Pelastusalan Liitosta.
Koulutuksen järjestää Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry.
Kurssin hinta on 85,00 euroa + alv 24 % /hlö (maksu peritään kurssin jälkeen). Hinta sisältää koulutusmateriaalin ja pullakahvit. Kiinteistöliiton jäsenet saavat 10 % alennuksen kurssin hinnasta. Maksimimäärä noin 20 henkilöä/kurssi. Kurssit toteutuvat, mikäli riittävästi osallistujia. Ilmoittautuminen 2 viikkoa ennen tilaisuutta: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat tai anne.verger@kiinteistoliitto.fi.
i lmastonmuutos on totisinta totta. sen mukanaan tuomia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta varmaa on, että ilmaston muutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymi nen vaikuttavat myös suomalaisten talo yhtiöiden arkeen. m itä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän ja suurempia muutoksia tulee eteen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt: Ennätyslämpöti loja mitataan vuosittain Suomes sa ja maailmalla. Menneen kesän arvioidaan olleen Euroopassa kui vin 500 vuoteen, mistä kertoo se kin, että maanosan suurimpien jo kien joukkoon lukeutuvat Rein ja Loire kuivuivat. Samalla metsäpa lot riehuivat ympäri Eurooppaa. Tällaiset ilmiöt lisääntyvät ja myös Suomessa on syytä ennakoida tule via muutoksia.
Asiantuntijat arvioivat, että il mastonmuutoksen pahimmat hai tat pystytään pitämään kurissa, jos lämpeneminen saadaan rajoi tettua 1,5 asteeseen. Olemme nyt noin 1,1 asteessa. Maailman johta van ilmastonmuutoksen asiantun tijatahon, kansainvälisen ilmasto paneelin, arvion mukaan ylitämme 1,5 rajan 2030-luvun alkupuolella, ellemme hillitse lämpenemistä no peammin.
Vaikka tavoite enintään 1,5 as teen lämpenemisestä saavutettai siin, joudumme joka tapauksessa
sopeutumaan osaan haitoista. Po rottavat kesät sekä loskaiset talvet ovat jo täällä.
Pienistä asioista ei ole kyse. Polttavat helteet ovat eittämättä tukalia, mutta myös vaarallisia mo nelle, etenkin ikääntyneille ja vai keasti sairaille. Sään arvaamatto muus tekee maatalouden harjoitta misesta entistä vaikeampaa. Jokien kuivuminen hidastaa tavarankul jetuksia. Metsäpalot asettavat niin ihmiset, eläimet kuin rakennukset vaaraan. Kesästä nauttiminen ve sistöjen äärellä vaikeutuu, kun si nilevän määrä kasvaa.
Suomalaisille huono uutinen on sekin, että ilmasto lämpenee pohjoisessa muuta maapalloa no peammin. Siksi ilmastonmuutos ta on hillittävä ja sen haittoihin on varauduttava hyvissä ajoin. Ra kennusten ja niiden osien elinkaa ret ovat pitkiä. Siksi uudis-, lisä- ja korjausrakentamisessa tulee huo mioida nykyisten olosuhteiden li säksi myös olosuhteet pitkälle tu levaisuuteen.
sään ääri-ilmiöt koettelevat rakennuskantaa ja kukkaroa
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri suomalaisiin taloyhtiöihin? Merkittävin vaikutus on sademää rien, kosteuden ja tulvien lisään tyminen. Samalla talvimyrskyt muuttavat muotonsa lumesta ve deksi. Tämä asettaa rakennuskan nalle merkittävän haasteen ja lisää homevaurioiden riskiä tuntuvas ti. Jatkossa rakennetun ympäris tön tulee käsitellä hulevesiä tehok kaammin ja rakennusten tulee kes tää kosteutta nykyistä paremmin. Lämpiminä jaksoina asuntojen lämpötilat nousevat tukaliksi il man koneellista viilennystä ja voi mistuva UV-säteilyn rapauttaa sei niä.
Koti on yleensä ihmisen arvok kain sijoitus. Siksi sen arvon säily misestä kannattaa huolehtia. Sään ääri-ilmiöihin varautuminen onkin osa vastuullista kiinteistönpitoa.
Varautuminen toki maksaa, mutta niin maksaa vahinkojen korjaami nen jälkikäteen. Kun ilmastonmuu tokseen varautuminen tehdään suunnitelmallisesti ja oikea-aikai sesti, kustannukset eivät kaadu kerralla syliin ja yllätyksiltä välty tään. Siksi jokaisen kodinomista jan kannattaa arvioida, mitkä riskit kasvavat juuri omassa taloyhtiössä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
Koska ilmaston muuttuessa osasta harvinaisista ja yllättävis tä sääilmiöistä tulee tavanomaisia, voi myös syntyä tilanteita, joissa vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaa masta sellaisia vahinkoja, joihin ta loyhtiön olisi pitänyt osata varau tua. Tämäkin korostaa kodinomis tajan vastuuta omaisuudestaan.
Samalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä on syytä jatkaa: mitä enemmän annamme ilmaston läm metä, sitä enemmän joudumme so peutumaan – ja sitä kalliimmaksi haittojen torjuminen tulee.
asumisesta syntyy suomalaisen isoimmat ilmastopäästöt
Noin 30—40 prosenttia suomalai sen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta ja rakennuksissa kulu tetaan noin 40 prosenttia kaikes ta käytetystä energiasta. Asuminen onkin usein yksilön suurin yksit täinen päästölähde. Siksi Kiinteis töliitto on käynnistänyt Ilmastovii sas taloyhtiö -kiertueen, jossa vie raillaan yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella kar toitetaan parhaita ilmastoviisaita tekoja yhdessä suomalaisten talo yhtiöiden kanssa.
Millainen sitten on ilmastovii sas taloyhtiö? Ilmastoviisas talo yhtiö hillitsee ilmastonmuutosta, jotta sen haitat jäisivät mahdolli simman pieniksi. Samalla varautuu niihin haittoihin, joita ei onnistuta välttämään.
Noin 30—50 prosenttia asu misen päästöistä syntyy lämmityk sestä. Siksi kiinteistön lämmitys ratkaisulla on erityinen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Saatavilla on iso määrä erilaisia päästöjä vähentämiä ratkaisuja, joista taloyhtiö voi valita asiantun tijan avulla itselleen toimivimman järjestelmän. Myös energiatehok kuutta voi parantaa monella tapaa, jotta lämpö ei karkaa harakoille.
Mikäli taloyhtiösi suunnitte lee lämmitystaparemonttia, mutta liikkeelle lähteminen tuntuu vaike alta, suosittelen Arto Kemppaisen Taloyhtiön energiatehokkaat läm mitysratkaisut (2021) -teosta luet tavaksi, jonka voi hankkia itselleen Kiinteistömedian verkkosivuilta.
Ilmastoviisaassa taloyhtiössä on ajan tasalla oleva kunnossapito suunnitelma, käytössä huoltokirja ja kulutusseuranta sekä tavoitteet energian- ja vedenkulutukselle. Se myös viestii asukkaille arjen ener gia-asioista. Kannattaa myös tar kistaa, että jo nykyiset puitteet ovat kunnossa: esimerkiksi ikkunat ja
ovet on oikein tiivistetty, lämmitys järjestelmä toimii suunnitellusti ja käyttövesiverkoston painetaso on kohdillaan. Useasti nykyratkaisu jen ja säätöjen kuntoon laittamisel la saadaan aikaan 10–15 prosentin säästö energiankulutuksessa. Hyvä uutinen tässä kaikessa on se, että tarvittavat ratkaisut ovat jo olemassa. Samoin voimme olla tyytyväisiä siihen, että me suoma laiset ymmärrämme varautumisen arvon. Monissa taloyhtiöissä onkin jo aloitettu toimet niin ilmaston muutoksen hillitsemiseksi ja hait toihin varautumiseksi.
Lisätietoja: www.kiinteistoliitto.fi/ ilmastoviisastaloyhtio
Janne Salakka on Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö. Hän työskentelee Kiinteistöliiton edunvalvonnan ja vaikuttamisen parissa. Koulutukseltaan Salakka on valtiotieteiden maisteri. Ku VA : K IINTEIST ö LIITTO /K ATRI L EHTOLA /K EKSI
Noin sataviisikymmentä kuulijaa oli syyskuun puo livälissä Kuopion Scandi cissa kuuntelemassa Il mastoviisas taloyhtiö -kiertueen luentoja ja tutustumassa näytteil leasettajien osastoihin. Kiinteistö
liiton, paikallisyhdistysten ja yh teistyökumppaneiden järjestämä tapahtumakiertue kattaa 9 kau punkia. Tapahtumat ovat osallis tujille maksuttomia ja kaikille kiin nostuneille avoimia. Tilaisuudessa näytteilleaset
tajina olivat muun muassa Bauer Solutions, Howden, Väre, Kuopi on Energia, Jätekukko, Kattotutka, DNA, Certego, Esteri Pesulakoneet, Sorcolor, Kiinteistömedia ja Kiin teistöliitto Itä-Suomi.
Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Jan ne Salakka puhui toiminnanjohtaja Piia Moilasen alustuksen jälkeen.
- Ilmastonmuutos näkyy helteiden lisääntymisenä. Kuivuusjaksot ja rankkasateet yleistyvät, hulevedet ja kaupunkitulvat voivat olla riesana. Myrskyt, myös lumimyrskyt, lisääntyvät ja viistot vesisa teet vahingoittavat seinäpintoja ja aiheuttavat tuulituhoriskejä, nollakelien talvet kuormittavat kosteudellaan rakenteita, Salakka kertoi. Ilmastonmuutokseen varautuminen ennakoivasti on vas tuullista kiinteistönpitoa.
- Eivätkä vakuutusyhtiöt välttämättä korvaa arkisiksi muuttunei den sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi taloyhtiön kannattaa miettiä energiankäyttöään ja tehdä energiaremontteja, ja asukkaiden muuttaa asumistottu muksiaan.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy antoi konkreettisia neuvoja, miten taloyhtiön kannattaa toimia.
- Vaikka asuminen on yksi suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia, ei silti ole syytä paniikkiin; taloyhtiöillä on monia keinoja ehkäistä ilmastonmuutosta.
Hän mainitsi energiamuodon valinnan, rakennusten energiatehokkuuden, säh köajoneuvojen latauspisteet, kierrättämisen, asioiden yhteiskäytön, rakennuk sen kunnosta huolehtimisen, lämpötilan laskun ja hävikin vähentämisen. Arjen pieniksi teoiksi hän mainitsi muun muassa huoneistolämpötilan säädön sopi vaksi, patteriverkoston ilmanpoiston tarkistamalla kalvopaisunta-astian kunto, iv-järjestelmän puhdistuksen, ikkunoiden tiivistämisen ja käyttöveden paineen säädön vakiopaineventtiilillä. Jo näillä voi säästöä saada 15 prosenttia.
Energiaremontille on runsaasti vaihtoehtoja, ja kannattaa viedä hanke läpi kuten muutkin korjaushankkeet; asettaa tavoitteet ja vertailemalla vaihtoehtoja valita itselle sopivin, sekä remontin tultua valmiiksi parantaa valittuakin vaihtoehtoa. - Ilmastoviisaus on myös henkistä ilmastoa, ymmärrystä keinoista, millä varau dutaan torjumaan globaalia muutosta. Ratkaisumme ohjaavat pitkän tähtäimen suunnitelmia halutun energiantehokkuuden suuntaan.
Viimeiseksi vuokrataloyhtiö Niiralan Kulman kiinteistöjohtaja Olli Ku ronen kertoi, mitä ilmastotoimia noin 7000 asuntoa omistava jättiyh tiö on tähän mennessä tehnyt ja miten niistä hyötynyt. Toimia olikin paljon!
NiKun rakennukset rakennetaan nyt A-energialuokkaan, sähkö ja kaukolämpö on päästötöntä ja käytetään uusiutuvia energiamuotoja: maalämpöä ja -viileää, au rinkopaneeleita ja lämmön talteenottoa jätevedestä. Taloautomaatiota on lisätty, mikä auttaa ennakoimaan olosuhteita, sähköautopaikkoja on rakennettu, omassa toiminnassa luovuttu dieselautoista ja nastarenkaista, ja bensiiniautot muutettu etanolilla kulkeviksi. Yleisesti investointien taloudellista järkevyyttä harkitaan koko rakennuksen elinkaaren kannalta.
Käytännön vinkkeinä Kuronen kertoi, että vanhoja iv-koneita vaihdetaan taloudel lisiin EC-puhaltimiin, ja ikkunaremonteissa ikkunat vaihdetaan tuloilmaikkunoiksi. Muutamiin taloihin on asennettu maalämpö- ja aurinkopaneelijärjestelmiä.
Kaksi iäkästä herraa, jotka eivät halunneet kuvaansa ja nimeään leh teen kertoivat, että heitä kiinnostaa sähkönsäästön keinot johtamis saan taloyhtiöissä.
Vuonna 1989 valmistuneessa talossa on parannettu yläpohjan lämmöneristystä, mutta nyt mietitään energiasyöppöjen kylmäkellareiden muuttamista lämpimik si varastoiksi, koneistoja ei kuitenkaan poisteta vielä. Uudehkossa taloyhtiössä on säädetty autohallin lämpötiloja ja sinne johtavien kulkuluiskien lämmityksen poistoa harkitaan. - Kustannusten säästö on taloyhtiössämme yleinen puheenai he, he sanovat. - Ei näissä ikäihmisten taloissa energiansäästö ole kynnyskysymys, hehän ovat tottuneita sähköä säästämään, mutta tietääkö perusasukas, missä energiahukkaa tapahtuu. Emme mekään tiedä, mitä kuluttaa esimerkiksi hissi.
Asunto Oy Kuopion Haapaniemenkatu 6:n hallituksen jäsen Reija Huttunen kertoi, että heillä on tulossa parvekeremontti lähivuosina ja siksi kiinnostaa, mikä sen merkitys voisi olla energiankulutukseen.
Tiivistyksille on tarvetta. - Putkiremontti meillä on tehty ja talotekniikka uusittu samalla, jolloin tehtiin energiansäästöön tähtääviä valintoja. Myös ilmanvaihtoa parannettiin, ettei ikkunoiden kautta tuuleteta, ja lämmöt säädettiin.
Asunto Oy Päivärannan Possun puheenjohtaja Jari Haa pala tuli tapahtumaan, koska sähkönhinnan raju nousu huolettaa.
Heillä on energiansäästötoimina jo poistettu lenkkisaunavuorot ja saunavuorot tiivistetty yhdelle päivälle. Kylmäkellarin käytöstä poisottoa toistaiseksi selvitetään asukaskyselyllä. Kokemusten pe rusteella päätetään, jäävätkö kylmäkellarit pysyvästi lämpimiksi varastoiksi.
- Joudumme myös miettimään, otammeko lämmitettävät kul kuluiskat pois käytöstä. Elementtitalossamme on myös tulossa julkisivun korjaus. Kiinnostaa kuulla, miten se vaikuttaa energian kulutukseen.
Teemu Tirkkonen Kuopion Energialta esitteli huoneiston lämpötila- ja kos teusmittausjärjestelmää, jonka avulla säädetään lämmitysverkoston lämpöti laa.
Älykäs lämmönsäätöjärjestelmä on hiljattain lanseerattu, käytössä vasta parissa taloyhtiössä, mutta useissa juuri asennettavana. - Testauk sissa järjestelmä on pudottanut lämmityskus tannuksia 8 prosenttia, verkosto on kuitenkin oltava kunnossa ja tasapainotettu, jotta taloyh tiö voi ottaa järjestelmän käyttöön, Tirkkonen kertoo. Myös muut energiayhtiöt tarjoavat jo vastaavia järjestelmiä.
Vuoden kestänyt lepopankon käyttövesi- ja viemärisaneerausprojekti saatiin onnistuneesti päätökseen.
Rakennuskustannukset olivat 400 euroa neliölle.
Asunto Oy Kuopion Lepo pankon sukittamalla teh ty käyttövesi- ja viemäri saneerausprojekti alkoi helmikuussa 2021 ja valmistui hel mikuussa 2022. Hankkeessa uu sittiin käyttövesijohdot ja vesika lusteet sekä viemärit sukitettiin. Tulevaisuudessa tehtävälle kiin teistösähköjen uusimiselle raken nettiin reittivaraus ja tehtiin sen suunnitelmat valmiiksi.
Palautetilaisuudessa 24.5. teki jät ja asukkaat kiittelivät toisiaan; pääurakoitsija asukkaita, jotka kärsivällisesti ja hyvähermoisesti asuivat puoli vuotta remontin kes kellä, ja asukkaat remonttimiehiä, jotka olivat ”hyväntuulisia herras miehiä”. Kiitosta tuli myös Jokivä rin poikkeuksellisen hyvin onnis tuneesta tiedottamisesta.
Kysymyksiin vastaamassa oli vat Jokivärin vastaava työnjohtaja Risto Räsänen, työnjohtaja Reet ta Kuosmanen ja asiakaspalvelija Miia Saukkonen, sekä Kari Hiltu nen Karrak Oy:stä.
Helmikuussa 2021 aloitettu C-ta lo onnistui Räsäsen mukaan par haiten. Toukokuussa siirryttiin A-taloon. Sen muoviset sadevesi viemärit olivat lasittuneet, ja su kitettaessa niitä rikkoontui, mistä aiheutui ongelmia, jopa vesivahin koja. Asunnot saatiin kuitenkin ai kataulun mukaan valmiiksi.
Elokuussa alkoi B-talo, jonka rakenteet poikkesivat A- ja C-ta losta; putkinousut jouduttiin teke mään asuntojen puolelle käytävien sijasta. B-taloon lisättiin myös läm pölinja, joka aiheutti lisätöitä, sik si talon valmistuminen venyi pari viikkoa.
Yhteiset tilat valmistuivat tam mikuun loppupuolella, ja koko kohde kokonaisuudessaan helmi kuussa 2022. Kesällä 2022 Lepo pankko uusi vielä pihaviemäröin nin Jokiväri Oy:n toimesta.
Räsäsestä urakka sujui suh teellisen hyvin, vain viemäriongel mat ja suunnitelmaviiveet haittasi vat. Se sitten kertautui B-talossa, jonka valmistumisessa tuli kiire.
- Mutta korjausrakentamiseen kuuluu yllätykset, ja kaiken saim me kuntoon ja toimimaan.
Remontin aikainen hallituk sen puheenjohtaja Alpo Ojapelto totesi, että kun talolla on ikää 49 vuotta, ei ole ihme, että putket ovat hauraita. Hän arvioi, että jos Lepo pankko aloittaisi linjasaneerauk sen nyt, olisi hinta puolta kalliimpi, koska materiaalien ja työn hinta on noussut.
Hiltunen kertoi palautetilai suuksien olevan harvinaisia ja piti hyvänä sitä, että lopuksi nähdään naamatuksin. Hän suorastaan ih metteli asukasvalitusten vähäi syyttä. - Häiriötä varmasti aiheu tui, mutta asukkaat ymmärsivät ”pelin hengen”. Taloyhtiö osasi va lita haasteelliseen urakkaan so
pivat urakoitsijat, suunnittelussa on muutamia reklamaatioita vielä kesken.
sukitukselle pidennetty takuuaika
Eräs asukas kysyi, korjaako urakoit sija osin palaneen nurmikon. Räsä nen vastasi, että kyllä korjaa omat jälkensä. Loput korjasi julkisivuurakoitsija kesällä, jolloin tehtiin vielä erillistä julkisivuremonttia.
Toinen asukas kehotti urakoit sijoita kertomaan asukkaille pe rusteellisesti, mitä asuminen ko tona remontin aikana merkitsee. Tarkka ennakkoinformaatio on erittäin tärkeää.
Eräässä pikkuvessassa tuntui likakaivon haju pitkään, kolman nella huomautuksella sukitusura koitsija kävi laittamassa viemärin juureen pannan, ja ongelma oli he ti poissa. Räsänen pahoitteli viiväs tystä ja kertoi tällaisten olevan tyy pillisiä sukituksen ongelmia, mutta hoituvan pannalla.
Työllä on kahden vuoden ta kuuaika, paitsi sukituksella, jolle taloyhtiö sai neuvotelluksi piden netyn kolmen vuoden takuun. Ura koitsijat korjaavat heille kuuluvat, takuuaikana ilmenneet virheet ja puutteet.
- Takuukorjaukset pitää ilmoit taa isännöitsijälle, ei kiinteistön huoltoon. Näin isännöitsijä pysyy tietoisena siitä, mitä talossa tapah tuu, Ojapelto ohjeisti.
Saavun M3 Isännöinnin toi mistolle Mikkeliin hieman klo 10 jälkeen. Ulla on työ pisteellään jo täydessä vauhdissa, mutta keskeyttää työn teon, kun saavun paikalle. Kysyn, mitä Ullan työpäivä on jo pitänyt sisällään. Aiemmista juttusarjan kohteista poiketen Ulla kertoo las keneensa aamutunteina taloyhtiöi den palkkalistoilla olevien henki löiden palkat sekä hoitanut muita palkanmaksuun liittyviä rutiinitöi tä.
– Työajastani noin 90 pro senttia pitää sisällään erilai sia taloushallinnon ja kirjanpi don töitä ja vain 10 prosenttia on varsinaisia isännöitsijän töi tä. Suoritan parhaillani isännöin nin perustutkintoa Etelä-Savon ammattiopistossa, Ulla kertoo. Sosiaaliselle ja asiakaspalvelus ta pitävälle Ullalle harppaus isän nöinnin pariin oli mieluinen haaste työelämässä. – Itse taisin olla aktii vinen työnkuvan laajentamisessa, ja aktiivisuus on kannattanut. Isän nöinnin työt tuovat kaivattua haas tetta ja monipuolisuutta työnku vaani, Ulla muistelee reilu vuosi sitten muuttunutta työnkuvaansa.
Ullalla on työpöydällään selvitettä vänä uudehkon taloyhtiön ilman vaihtokoneen reistailu. Taloyh tiössä on hallinnonjakosopi muksella jaettu vastuita toisen taloyhtiön kanssa. Hallinnon jakosopimuksesta johtuen ta loyhtiöiden hallitukset ovat tii viisti tekemisissä keskenään. Myös hallituksen kokoukset on hyvä sopia mahdollisimman lähek käin, jotta yhteisiä asioita pääs tään edistämään jouhevasti.
Pöydällä on myös sähköauton latausasia. Osakas on hankkinut it selleen sähköhybridiauton ja halu aisi nyt ladata sitä yhtiön pihassa. Yhtiön sähköinfra ei mahdollista tällä hetkellä turvallista lataamista, mutta yhtiöissä ei ole asiasta tehty virallista päätöstä. Ulla suunnitte lee ottavansa asian seuraavaan hal lituksen kokoukseen käsittelyyn. Ulla isännöintisalkussa on myös yksi pienehkö taloyhtiö, joka ostaa isännöitsijältä käytännössä kirjan pidon, vastikeseurannan ja koko usten dokumentoinnin. Pieni oma toiminen taloyhtiö on varmasti osakkailleen ja asukkailleen yhtei-
söllinen ympäristö monine tal koineen ja yhdessä tekemisineen, mutta toisinaan Ulla miettii, että pystyisi ehkä tarjoamaan talolle enemmän taustatukea päätösten ja korjaushankkeiden edistämiseksi.
Taloyhtiöiden lisäksi Ulla isän nöin myös jätekimppoja. Kimp pa-astiat sijaitsevat alueella, jossa kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä yhteisten keräyspisteiden käyttä jäksi. Ulla hoitaa keräyspisteiden kiinteistökohtaisen laskutuksen sekä huolehtii siitä, että syväke räyssäiliöt ovat ehjiä ja turvallisia käyttää.
Valtaosa Ullan työajasta kuluu taloushal linnon ja kirjanpidon työtehtävissä omalla työpisteellä M3 Isännöinnin toimistolla.
m itä kirjanpitäjä tekee?
Kirjanpitäjän ja isännöitsijän työt risteävät monessa kohtaa keske nään. Muun muassa lainaosuus laskelmat sekä muut erilaisiin vastikkeisiin ja käyttökorvauk siin liittyvät selvitykset ja seu rannat hoitaa tyypillisesti kir janpitäjä. Hän yleensä tiliöi ta loyhtiöiden ostolaskut valmiiksi isännöitsijän hyväksyttäväksi. M3 Isännöinnissä ostolaskujen ti liöinti on viikoittain keskitetty yh delle kirjanpitäjälle. Tämä tehos taa laskujen kierron nopeutta.
Kirjanpitäjä hoitaa myös korjaus hankkeisiin liittyvien urakkail moituksien tekemisen verottajal le. Hän avaa kirjanpidolliset kor jaushankkeen seurantatilit, nostaa lainan pankista sekä laatii laina osuuslaskelmat osakkaille. Kun kaikki korjaushankkeeseen liitty vät kululaskut on maksettu lähet tää hän osakkaille kertasuorituksia varten laskut. Mikäli lasku makse taan eräpäivänä, on kyseinen kor jaushanke osakkaan osalta kun
nossa. Jos laskua ei eräpäivänä ole maksettu, muutetaan kertaosuus rahoitusvastikkeeksi ja osakas maksaa korjaushankkeen vastik keen muodossa pois. – Tähän on varmasti toimistokohtaisia erilai sia käytänteitä, mutta meillä tämä on todettu yksinkertaisimmaksi ja nopeimmaksi tavaksi selvittää se, kuka haluaa maksaa korjaushank keen milläkin tavalla pois. Totta kai lainaosuudet ja rahoitusvastikkei den suuruudet on käyty etukäteen osakkaiden kanssa yhtiökokouk sessa läpi, Ulla täsmentää.
Korjaushankkeista keskustel taessa kysyn Ullalta, mikä hänen mielestään olisi hyvä puskuri talo yhtiön taloudessa, eli paljonko yh tiön pankkitilillä olisi hyvä olla ra haa äkillisiä menoja varten. – Kyl lä me ollaan ajateltu, että kolmen kuukauden vastikekertymä olisi hyvä tililtä löytyä, ja aika monel ta tämä löytyykin, Ulla kertoo. Ai ka ajoin varsinkin pienemmät ta loyhtiöt kuitenkin ajautuvat tilan teeseen, jolloin kaikkia laskuja ei saadakaan maksettua. – Tällöin ei
auta muu kuin soittaa laskun toi mittajalle ja pyytää maksuaikaa, Ulla kertoo. – Pitää kuitenkin muis taa, että maksuajasta huolimatta useat laskuttajat lisäävät laskulle viivästys- ja muistutuskulut, joten maksuaika ei ole juuri koskaan ta loyhtiölle ilmaista, Ulla jatkaa.
Vastikeseuranta on kirjanpitäjän arkipäivää Vastikeseuranta on kirjanpitäjäl le arkipäivää. Vastikerästeistä läh tee M3 Isännöinniltä kolme muis tutusta kirjanpitäjän toimesta. Kolmannen muistutuksen jälkeen kirjanpitäjä on asiasta isännöitsi jään yhteydessä, joka usein soittaa osakkaalle asiasta. - Onneksi asia lähtee usein tässä vaiheessa etene mään, ja osakas saa rästinsä mak settua. Aika harvoin taloyhtiön täy tyy käynnistää hallintaanottopro sessi, Ulla kertoo.
Ullan sähköpostissa odottaa selvityspyyntö edellisellä viikolla hänen laittamastaan vastikemuis tutuksesta. Osakas on sitä mieltä,
K u VA: P IIA M OILANEN Sosiaaliselle ja asiakaspalvelusta pitävälle Ullalle harppaus isännöinnin pariin oli mieluinen haaste työelämässä.että kaikki vastikkeet on makset tu eikä mitään rästejä ole. Ulla al kaa selvittää saatavaa, mistä siinä on kyse. Osakas omistaa samasta talosta useita huoneistoja ja selvit tämiseen menee tovi ennen kuin virhe löytyy. Ulla selaa reskontraa kuukausi kerrallaan – Onko e-las ku lähtenyt, onko laskuissa olleet summat oikein, Ulla täsmää asioi ta järjestelmällisesti. – Jos samalla omistajalla on useita huoneistoja samasta talosta, muodostaa mei dän järjestelmämme tästä vain yh den yhteisen e-laskun yhdellä vii tenumerolla, joskus näiden täs määminen osakkeittain on hidasta, Ulla kertoo. Mutta niin kuin aina, tämäkin sotku selviää. Vika löy tyy e-laskujen muodostumisesta ja suoritusten kohdistumisesta. Var sinaista vastikerästiä osakkaalla ei ollut.
no nyt on kyllä kohtuuton sähkölasku
Ullan puhelin soi. Soittajana on osakas, joka kauhistelee suurta sähkölaskuaan. Kyseessä on talo yhtiö, jossa myös huoneistosähköt kulkevat yhtiön kautta. Osakas ih mettelee sekä suurta sähkön kulu tustaan että sen myötä tullutta en nakoitua suurempaa sähkölaskua.
Ulla kaivaa järjestelmistään osak kaan tiedot ylös ja syy suureen las kuun selviää. – Teidän muutama aiempi vuosi on laskutettu arvion perusteella, kun sähkömittaria ei ole päästy lukemaan. Nyt kun mit tari luettiin, saatiin kiinni todelli nen kulutus, tässä on siis mukana myös edellisten vuosien kulutettua sähköä, Ulla lohduttaa osakasta.
Kiinteistösihteeri tuo Ullalle soit topyynnön. Soittopyyntö koskee maksumuistutusta, jonka taloyh tiö on saanut maksamattomasta laskusta. Ulla muistaa tapauksen. Kyseessä oli tilanne, jossa kiinteis töhuolto oli hakenut huoneistoon tarvikkeita, jotka eivät kuuluneet kaan yhtiön kunnossapitovastuul le. Tavarantoimittajalta oli pyydet
ty hyvityslasku ja se oli jo saatukin. Ulla soittaa laskun lähettäjälle, ja tilanne selviää puhelimessa.
Päivän lopuksi kysyn Ullalta mikä hänen työssään on parasta? – Eh dottomasti vaihtelevuus. Mikään päivä ei ole täysin samanlainen, ja uusia haasteitakin olen saanut mukavasti, Ulla vastaa. Entä mikä työssä on vaikeinta? – Ehkä juu ri uudet haasteet, Ulla sanoo nau raen. - Taloyhtiöiden korjaushank keet ja tekniset asiat ovat monesti monimutkaisia, joihin ei vielä omat taidot aina riitä. Onneksi meitä on täällä tosi hyvä porukka tekemäs sä töitä ja toisia autetaan aina, apu on kirjaimellisesti lähellä, Ulla sa
noo selvästi tyytyväisenä työpaik kaansa. Kysyn vielä, mitä töitä Ul la tekisi, jos hän ei olisi nykyisessä työssään. – Varmasti taloushallin non tehtäviä jossain toisaalla. Mut ta olen kyllä niin sosiaalinen ja tyk kään asiakaspalvelutyöstä, että pelkkä kirjanpito ei minua palkitsi si. Tarvitsen työhöni ihmiskontak teja, Ulla sanoo.
Lähden ajamaan Mikkelistä ko ti Kuopiota. Kotimatkalla mietin, että kirjanpitäjä/isännöitsijä yh distelmä ei varmasti ole hassum pi kokonaisuus. Voisiko tässä ol la alan uusi nouseva trendi; kou luttaa toimiston kirjanpitäjistä ja kiinteistösihteereistä isännöinnin ammattilaisia. Ainakin elämä talo yhtiössä on näillä henkilöillä val miiksi hallussa.
K u VA: P IIA M OILANENJoni Sorjosen vahva kokemus toimi tilapuolelta ja korjausrakentamisesta sekä rakennusterveysasiantuntijuus ovat sellaista tietotaitoa, jota PohjoisSavon Kiinteistöyhdistys arvostaa.
Joni Sorjonen valittiin ke väällä Pohjois-Karjalan Kiin teistöyhdistyksen hallituk seen. Sorjonen toimii Joen suun kaupungilla tilakeskuksen johtajana. Hänellä on vankka osaa minen korjausrakentamisesta ja hän on myös rakennusterveyden asiantuntija.
Sorjonen asuu asunto-osake yhtiössä Joensuun ruutukaavakes kustassa. Hän on kotoisin Joen suusta, jossa asunut kaupungissa ikänsä. - Ei ole tullut tarvetta lähteä pois Joensuusta esimerkiksi töiden perässä. Tämä on niin kompakti kaupunki, vaikka onkin maantie teellisesti isohko; polkupyörällä saavuttaa lähes kaiken. Arjen toi mivuuteen satsataan ja ympäröivä luonto antaa voimaa.
Sorjosen mukaan Joensuu pyr kii olemaan Itä-Suomen houkutte levin kaupunki ja tuomaan esille useita tapoja olla joensuulainen.
Taloyhtiöt antavat näkemystä omaan työhön
Sorjosen korjausrakentamis- ja ra kennusterveysosaaminen sekä lii ke-elämän ja kuntasektorin laajat verkostot antavat hyvän taustan toimia kiinteistöyhdistyksen hal lituksessa. - Ja jos en itse tiedä jo tain, tiedän varmasti alueellisesti ja valtakunnallisesti ihmisen, joka tietää.
Sorjoselle Kiinteistöliitto on tuttu, mutta sen paikallisyhdistys
toimijana ei ole tuttu. Hänen edel täjänsä, Ari Korhonen, oli pitkään toiminnassa mukana. - Kun Ari jäi eläkkeelle, hänen perintönään tä mä luottamustehtävä jäi minulle.
Hän kokee, että on hyvä päästä näkemään myös taloyhtiöpuolta kin, kun työskentelee päivät pitkät toimitilapuolella. - Eivät toimitilat yksinään tee viihtyisyyttä kaupun kiin, asunto-osakeyhtiöt rakenta vat sitä yhtä lailla.
Hän on toiminut eräissä muis sakin luottamustehtävissä, mutta haluaa keskittyä kerralla vain yh teen. - Haluan toimia aktiivisesti siellä, minne menen mukaan.
Taloyhtiöiden korjausvelka häntä huolettaa. Rakennuksia olisi pitä nyt korjata jo vuosikymmeniä sit ten. Pintojen sipistely ei riitä, jos perustekniikka hajoaa.
- Ensiksi taloyhtiö tulisi saada teettämään kuntoarviot ja niihin perustuvat PTS:ät. Vasta sen jäl keen päästään aloittamaan suun nitelmallisesti korjaukset. Vaikka korjausvelkaa olisi jäänyt, ei hans koja pidä lyödä tiskiin, vaan priori soida, mistä korjaukset aloitetaan, mikä on yhtiön arvon kannalta tär keintä, jotta käytettävyys säilyy.
- Suomalaiset huolehtivat kyl lä autoistaan, mutta eivät kodeis taan. Ajatus siitä, että kodit kulu vat samalla tavalla kuin muutkin
käyttöhyödykkeet, on monelle vie ras. Asunto-osakeyhtiön ongelma on se, että jos yli puolelle osakkais ta korjaukset ovat yhdentekeviä, ei päätöstä korjauksista saada teh dyksi.
Kiinteistöliiton tunnettuutta Joen suussa voisi Sorjosen mukaan lisä tä niin, että eri tapahtumin ja infoin osoitetaan ihmisille, miksi Liitto ja sen paikallisyhdistys ovat olemas sa. Ei siksi, että jäsenmaksulla ke rättäisiin rahaa, vaan että talo yhtiöt ymmärtäisivät jäsenyyden hyödyn.
- Pohjois-Karjalassa onkin tänä vuonna ollut käynnissä koejäsen kampanja, jossa uudet jäsenet ovat voineet kokeilla jäsenyyttä vuoden ajan veloituksetta, ja saaneet ko kemuksen, että jäsenyyden kautta saa oikeaa tietoa. Kokeilu voisi eh kä olla kahdenkin vuoden mittai nen, hän aprikoi.
Omassa 20-vuotiaassa taloyh tiössään, johon hän muutti hiljat tain, hän aikoo vaikuttaa niin, että yhtiöstä pidetään huolta ja ulko puolisia asiantuntijoita käytetään tarvittaessa. - Yksin ei kannata yrit tää pitää yhtiötä hyvässä kuosissa. Kysyvä ei tieltä eksy.
Miten uuden puheenjoh tajan voisi parhaiten ajaa sisään tehtäviinsä.
Usein tehtävä lankeaa puheenjohtajalle ilman mitään pe rehdytystä. Voisiko olla toisinkin? Tätä pohtivat Asunto Oy Kuopion Torikatu 24:n puheenjohtaja Kai su Nevasalmi ja Isännöintipalvelu Isarvo Oy:n isännöitsijät Pasi Pe sonen ja Jari Laukkanen Torikadun isännöinti siirtyi Pesoselta Laukkaselle tänä kesä nä, kun Pesonen nimitettiin Isar
von toimitusjohtajaksi. Laukkanen on isännöitsijänä vasta-aloittanut, kuten myös Nevasalmi puheenjoh tajana, hän on ensimmäistä vuot ta tehtävässään, hallituksessa tois ta vuotta, ja asunut talossa kolme vuotta.
Katselmuksella ja keskusteluilla talo haltuun
- Puheenjohtaja on paljosta vas tuussa, onhan kyseessä asukkai den sijoitukset ja rahat, sanoo Ne
vasalmi. Hän haluaa hoitaa teh tävän hyvin ja ennakoivasti, jotta talon arvo säilyy ja tehdyt päätök set kantavat pitkälle.
Nevasalmi korostaa taloon tu tustumisen merkitystä, ja hänestä isännöitsijän pitää olla talosta kiin nostunut. - Koska olemme Jarin kanssa molemmat uusia, pidimme talossa katselmuksen. Se oli tar peellinen kierros, taloyhtiö avautui aivan eri tavalla.
Pesonen suosittaa yhteistyön alussa isännöitsijän ja puheenjoh
Jari Laukkanen, Pasi Pesonen ja Kaisu Nevasalmi ovat yhtä mieltä siitä, että isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyön lähtökohta on keskustelu, taloon tutustuminen ja molemminpuolinen kunnioitus.tajan aktiivista yhteydenpitoa, ja isännöitsijän kannattaa istahtaa myös koko hallituksen kanssa käy mään asiat läpi sekä jututtaa edel listä isännöitsijää.
Uusi puheenjohtaja hyötyy keskusteluista talossa pitkään asu neiden kanssa ja talon historiaan tutustumisesta. Puheenjohtajan vaihtuessa pitäisi jostain löytyä tie to, mitä talossa on tehty. - On ollut oma hommansa lukea talon arkis ton asiapaperit vuodesta 1982 läh tien, mutta onko asiakirjojen oikea säilytyspaikka talossa, vaikka ne sieltä nopeasti löytyvät, Nevasalmi miettii.
Isarvolla on käytössä Huoneis totieto.fi-ohjelmisto, joka sisältää taloyhtiösivut, kertoo Pesonen. Vii me vuosien asiakirjat on digitoitu, ja järjestelmään kirjautumalla pää see lukemaan niitä. Hallituksen asi oille sivuilla on omat osionsa. Talo yhtiön arjesta, esimerkiksi mak suliikenteestä ja reaaliaikaisesta taloudellisesta tilanteesta hallitus pysyy jyvällä sivujen kautta.
- On kaikkien etu, että mah dolliset korjaukset tehdään ennen varsinaisen tilinpäätöksen tekoa, Pesonen huomauttaa.
Tuore puheenjohtaja toivoo isän nöitsijästä sparrauskaveria, jolla on tarvittava asiantuntemus prio
risoida tarpeita ja suunnitella tu levaa. Hallituksen jäsenten hän toivoo osallistuvan ja vastaavan viesteihin. Pesonen tietää, että pu heenjohtajan tehtäväksi jää usein taloyhtiön asioiden hoito kahdes taan isännöitsijän kanssa, mutta yksi tapa lisätä muun hallituksen osallistumista on ottaa viestiin mu kaan isännöitsijän näkemys. Silloin hallitus ymmärtää, että asia vaatii heidän kommenttiaan.
Nevasalmi ja Laukkanen pitä vät yhteyttä sähköpostilla ja satun naisesti puheluin, mutta joskus Ne vasalmesta tuntuu – isännöitsijöi den kiireet tietäen – että ”kunpa en veisi liikaa aikaa tai soittaisi vää rällä hetkellä”.
- Ei yhteydenottoja liikaa tu le! Sitä vartenhan me täällä olem me, vastaamassa niin pian kuin mahdollista. On hyvä, että Kaisu on aktiivinen. On yhtiöitä, joissa pu heenjohtajasta saattaa kuulua vain kerran vuodessa tilinpäätöskoko uksen alla, Pesonen toteaa. Hän kuitenkin lisää, että valitettavasti isännöitsijöiden ajanpuute on tot ta, hän voi varata kullekin taloyh tiölle vain palkkioon suhteutetun määrän tunteja kuukaudessa.
Voisiko hallitukselle koottu kansio taloyhtiön asioista ja toi mintatavoista isännöitsijä-, huolto yhtiö- ja muine tietoineen helpot taa isännöitsijän kiireitä ja vies tiruuhkaa, kun faktat löytyisivät kansiosta, Nevasalmi miettii.
Nevasalmesta myös kaikki talo yhtiön sopimukset, niin isännöin tisopimuskin, kannattaisi välillä tarkistaa, ja miettiä yhdessä, ovat ko osapuolet vielä nykyiseen sopi mukseen tyytyväisiä. Osaava am mattilainen pystyy säästämään ta loyhtiölle isoja summia.
Entä olisiko tarvetta palaute palavereille? - Saattaisi olla, sillä isännöitsijän pitää toimia tehok kaasti, eikä tehdä turhia asioita, Pesonen vastaa.
Hän ennustaa, että isännöitsi jöitä on 5—10 vuoden päästä yhä vaikeampi löytää. Iltakokousten suuri määrä ei alalle tulijoita hou kuttele, siksi hän toivoo, että talo yhtiöt ryhtyisivät kokoustamaan päiväaikaankin.
Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että isännöitsijän ja puheen johtajan yhteistyön lähtökohta on keskustelu, taloon tutustuminen ja molemminpuolinen kunnioitus. Isännöinti työnä vaatii diplomati aa, kykyä tulla toimeen kaikenlais ten ihmisten kanssa. Nevasalmi eh dottaa, että isännöitsijät luottaisi vat konfliktitilanteissa enemmän auktoriteettiinsa. - Te olette am mattilaisia ja osaajia, älkää vähä telkö sitä.
Pasi Pesonen aloitti Isännöintipalvelu Isarvo Oy:n uutena toimitusjohtajana 1.6.2022, näin toimitusjohtajuus palautui Kuopioon Helsingistä, joka oli edellisen toimitusjohtajan Marcus Johanssonin toimipiste. Pesonen on työskennellyt Isarvolla vuodesta 2002 alkaen isännöitsijänä, vastaavana isännöitsijänä ja aluejohtajana.
- Tavoitteeni toimitusjohtajana on saada Isarvolle lisää keskusteluilmapiiriä ja oletuksista vapaata toimintaa kehitty vän asiakkuusstrategian rinnalle. Perhearvojemme mukaisesti kannustamme avoimeen ja viestinnälliseen liiketoimin taan, jonka näkökulmana on yhteisöllisyys, Pesonen sanoo. Isarvolla on päätoimipiste Kuopion lisäksi toimipisteet myös Helsingissä, Espoossa, Hyvinkäällä, Tampereella, Riihimä ellä, Loviisassa, Varkaudessa ja Heinävedellä. Isarvo-konserni työllistää noin 50 isännöintialan ammattilaista.
Puijonlaaksolainen taloyhtiö Asunto Oy Kuopion Hiihtä jäntie 3 vietti viisi kymppisiään elokuun alus sa, komiasti kakkukahvista ja musisoinnista nauttien. Ensimmäiset asukkaat oli vat muuttaneet 25-asun toiseen taloon puheen johtaja Osmo Korho sen mukaan 5.8.1972 – ja muutama heistä oli vielä kahvittelemassakin, nimit täin Matti Leppänen ja El be Puustinen
Tervetuliaispuhees saan Korhonen, talon kym menes puheenjohtaja ker toi, että talon rakensi sil loin tunnettu kuopiolainen rakennusliike Matti Rint tilä Oy. Pitkän tähtäimen suunnitelmien toteutus on ollut a ja o siinä, että ta lo on pysynyt kunnossa, huoneistojen arvo säilynyt ja osakkaiden varallisuus näin kertynyt.
- Ympäri Suomen on kuultu huonosti hoide tuista taloyhtiöistä, joille pankit eivät anna korjaus lainaa. ”Kyllä tämä minun elämän ajan kestää” on vaarallinen ajattelutapa, Korhonen muistutti.
M-karaoken kultamitalisti Markku Kekäläinen nostatti juhlatunnelmaa Tapio Rautavaaran kappaleilla. Reissumies ja Kissa kajahti komeasti.
teistilojen saunojen pu kuhuoneet.
Korhonen kiitti an siokkaasta työstään ai kaisempia isännöitsijöi tä, huoltoyhtiöitä kuin myös nykyistä Kotika tu Oy:tä ja isännöitsi jä Erja Vesteristä Iljan Isännöintikeskus Oy:stä. Vesterinen kertoo, että taloyhtiötä on mukava isännöidä, koska yhtiös sä on aktiivinen puheen johtaja ja hallitus, ja ta loyhtiön kuntoa seura taan ja tehdään huolto- ja korjaustöitä. Etua on sii täkin, että puheenjohtaja käy Kiinteistöliiton kou lutuksissa, seuraa alan lehtiä ja nostaa asioita esiin hallitukselle.
Neljä vuotta sitten tehty LVISremontti oli nappisuoritus ja tehty hinnallisesti juuri oikeaan aikaan. Kun taloyhtiö vielä sijaitsee kysy tyllä alueella, lähellä KYSiä, yliopis
toa ja ostoskeskusta, löytyy myyn tiin tuleville asunnoille nopeasti ostaja.
Korjaukset yhtiössä jatkuvat PTS:n mukaan, niin kuin ovat jat kuneet koko yhtiön olemassaolon ajan. Ensi vuonna on vuorossa yh
Juhlavieraana oli ta lon entinen isännöitsi jä Pekka Rantala, joka pitkällä isännöintikoke muksellaan pystyi kerto maan tämän taloyhtiön olleen sellainen, jossa päätökset tehtiin ja myös pantiin toimeen, ja jossa oli aina hyvä yhteishen ki. - Isännöitsijän tehtävä on pitää talo kunnossa ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisena, mutta talon viihty vyys säilyy, kun hallituksessa on taitavat ihmiset, hän totesi.
Hiihtäjäntie 3:n viisikymppiset:
Ensin Hiihtäjäntie 3:een muutti Matti Leppä sen perhe ja siitä viikon päästä saapui Elbe Puustinen perheineen, nämä nyt yli 8-kymp piset ensimmäiset asukkaat. Leppänen oli alussa isännöitsijänäkin, sitten pitkään hal lituksen puheenjohtajana, nyt varapuheen johtajana.
Alkuaikoina ei asukasvaihtuvuutta juuri ollut, se kertoo rakentavasta hengestä. - Kaikkien kanssa pitää pysyä väleissä, tervehtiä naapu reita ja vaihdella mielipiteitä, sanoo Leppä nen.
Hiihtäjäntie 3:n puheenjohtaja Osmo Korhonen pitää tärkeänä taloyhtiön säännöllistä vuosittaista ylläpitoa ja PTS:n seuraamista. Siksi yhtiön arvo on säilynyt ja asunnot pysyneet haluttuina.
Osmo Korho nen perheineen muutti taloon vuonna 2015 rivitalosta LänsiPuijolta, koska halusi lähem mäs kaupunkia kerrostalokolmi oon, mutta kui tenkin lähelle Puijon urheilu alueita. - Hienot pihat ja yhteiset tilat vakuuttivat, ja tiesin tämän hyvin hoidetuk si taloyhtiöksi. Hän tuli heti va lituksi hallituk seen ja puheenjohtajaksi vuonna 2018. Hänen lisäkseen nykyiseen hallitukseen kuuluvat Matti Leppänen, Raimo Perämäki ja Riitta Junkkarinen. - Myötämielinen suhtautuminen asioihin on talon yhteis hengen avain, hän arvioi. Joka vuosi otamme korjaus kohteen ja toteutamme sen. Muun muassa kevät- ja syys talkoissa keskustelemme talon korjaustarpeista yhdessä asukkaiden kanssa kuunnellen myös heidän toiveitaan. Yhteisöllisyydestä kertoo tämän juhlan järjestäminenkin, joita monetkaan taloyhtiöt eivät järjestä. - Miksi ei? Kor honen kysyy. Tokihan me haluamme muistaa näin osak keenomistajia!
Yksi toivomus Korhosella on: - Nuorempia osakkeenomis tajia toivoisin mukaan toimintaan aktiivisemmin, olisihan se heidänkin etunsa pitkällä tähtäyksellä!
Puustinen kiteyttää, että eteenpäin on men tävä ”sovussa ja herranrakkaudessa”. - Kaikki han me joskus hölmöilemme, mutta elämää pitää katsoa vähän harvemmalla sihdillä.
Kun Puustinen astui ensimmäisen kerran si sälle kotiinsa, hän järkyttyi väreistä niin että purskahti itkuun. Kaikki oli sen ajan tyylin mukaan oranssia ja tummaa vihreää. - Mies katsoi ihmeissään, että mikä sille nyt tuli, hän muistelee. Pikkuhiljaa värimaailma uudistet tiin emännän mieluisaksi. Nyt hän voi kiteyt tää, että mukavasti on mennyt.
Molemmat vakuuttavat, että he lähtevät ta losta vain jalat edellä.
Yksi tapaus on Puustiselle jäänyt ikuisesti mieleen. - Kun eräänä kesäiltana menin par vekkeelle, niin viereisessä kuusessa makoili iguaani! Hieraisin silmiäni, mutta uskottava se oli. Otus oli karannut naapuritalon asukkaal ta ja kiivennyt lämmittelemään kuuseemme. Palokunta sai sen lopulta kotiutettua omista jalleen.
Lohjalaiset Marjut ja Kimmo Salo ostivat Hiihtäjäntie 3:sta tyttärelleen opiskeluajan asunnon vuosi sitten.
- Kesälomareissulla tultiin katselemaan vaihtoehtoja. Täs sä ympäristön viehättävyys, hyvät kulkuyhteydet ja lähei set urheilualueet saivat meidät innostumaan, sen lisäksi että talon korjaushistoria ja talousluvut olivat kunnossa. Köyhän kun ei kannata huonoa ostaa, he naurahtavat. - Aina käydessämme ihailemme parvekkeelta upeaa pi haamme. Ja onhan täällä niin hillittömän ihanat ihmiset, he suitsuttavat.
He niin kuin tytärkin ovat ihastuneet Kuopioon, jonka vihreä, elävä keskusta, ihana kauppahalli ja tori miellyttä vät. Taloyhtiön kokouksiin he osallistuvat aina mielellään, matkasta huolimatta.
Matti Leppänen ja Elbe Puustinen muuttivat taloon ensim mäisinä asukkaina ja ovat viihtyneet jo 50 vuotta. - Pitää elää ”sovussa ja herranrakkauvessa”, Puustinen muotoilee.
Asiassa oli kyse huoneistolle säh köjen katkaisemisesta aiheutu neesta vesivahingosta. A oli kat kaissut sähköt rivitalohuoneis tosta, jossa oli sähkölämmitys. Rivitalohuoneistossa rikkoutui ve siputki kovan tammikuisen pak kasjakson aikana ja huoneiston si sälämpötila oli laskenut noin 10 astetta pakkaselle. Huoneistossa
löytyi kaksi vuotokohtaa, joissa ve siputket olivat rikkoutuneet. Tällä perusteella hovioikeus katsoi sel vitetyksi, että vesivahingon syynä on ollut sähkölämmitteisen asun non sähköjen katkaiseminen.
Hovioikeus katsoi, että A:n on tullut pitää syntyvää vesivahinkoa toimintansa todennäköisenä seu rauksena, sillä tämä oli tietoinen,
että huoneistossa on sähkölämmi tys ja vuoden aikaan liittyy korkea pakkasen esiintymistodennäköi syys. Hovioikeus ei katsonut näy tetyksi, että A:n sähkötekniikan opinnoilla olisi merkitystä tahalli suuden arvioinnissa. Syyte törke ästä vahingonteosta oli siten hylät tävä.
Hovioikeus otti kantaa kosteusvau rion korjaamisesta johtuvaan hin nanalennusvaatimukseen sekä to distajan palkkion arvonlisäveron osuuteen. Kantajina toimivat B:t olivat ostaneet vastaajalta eli kuo linpesä A:lta rivitalohuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 31.7.2017. Huoneistossa oli tehty vuosina 2005-2006 kylpyhuone remontti, jonka yhteydessä kylpy huoneeseen ja saunaan oli asen nettu lattialämmitys, pintalaatta, vedeneriste ja sen päälle kaakeli laatoitus. Vuonna 2018 huoneis tossa havaittiin kosteusvaurio, joka aiheutui siitä, että kylpyhuoneen vedeneristys oli liian ohut ja sau nasta puuttui vedeneriste koko naisuudessaan. Asiassa ei esitetty väitteitä, että yhtiö olisi hyväksy
nyt kunnossapitovastuulleen A:ta edeltäneiden osakkaiden toteutta man kylpyhuoneremontin, missä ilmenneisiin puutteisiin B:n vaati mukset perustuivat.
B:t vaativat A:lta asuntokaup palain nojalla hinnanalennusta huoneistossa olleiden virheiden takia. A kiisti kanteen perustuen siihen, että huoneistossa olleet vir heet ovat kuuluneet yhtiön kun nossapitovastuulle ja siksi yhtiön tulisi vastata niistä aiheutuvista kustannuksista. Yhtiön vallitseva perustaso on ollut pesuhuoneen ja saunan lattioiden ja seinien osalta muovimatto ja muovitapetti. Vuo den 2006 kylpyhuoneremontilla silloiset osakkaat nostivat laatuta soa asentamalla kylpyhuoneeseen lattialämmityksen, pintalaatat, ve
sieristeen ja kaakelilaatoituksen. Seiniin asennettiin vastaavasti ve deneritys ja kaakelilaatoitus. Näi den laatutason nostojen osalta ei ole kyse yhtiön vallitsevasta pe rustasosta ja siten niiden korjaa minen ja kunnossapito kuuluvat osakkaalle asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § 3 momentin mukaises ti. B:t vaativat kylpyhuoneen kos teusvaurion korjaamisesta aiheu tuneita kustannuksia A:lta hinnan alennuksen muodossa. Hovioikeus katsoi, että korjauskustannukset ovat olleet sen verran merkittä vät, että kyseessä on ollut asunto kauppalain mukainen laatuvirhe, joka oikeuttaa B:n vaatiman hin nanalennusvaatimuksen. Hovioi keus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Itä-Suomen hovioikeus 13.6.2017.
Tuomio 22/124533, Diaari Nro R 22/8 (vailla lainvoimaa 13.6.2022)
Vastaaja oli riidattomasti harjoit tanut Kaupungilta vuokraamas saan asunnossa Airbnb-vuokraus ta. Vastaajan valituksen johdosta hovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko K:n kaupungin asunnot Oy:llä ollut edellytykset irtisanoa sen ja Vastaajan välinen asuinhuoneistoa koskeva vuokrasopimus. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko irtisanomista pidettävä vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana ja oliko irtisanomiseen ollut hyväk syttävä syy.
Hovioikeus totesi, että arvioi taessa irtisanomisen syyn hyväk syttävyyttä, keskeistä ei ollut yk sin se, oliko Vastaajan toiminnas
ta aiheutunut vuokranantajalle haittaa. Sen sijaan harkinnassa oli otettava huomioon myös se seik ka, oliko huoneistoa käytetty muu hun tarkoitukseen tai muulla taval la kuin vuokrasopimusta tehtäessä oli edellytetty. Vastaajan vertais vuokraustoiminta oli ollut laaja mittaista ja suhteellisen pitkäkes toista. Hän ei myöskään ollut lo pettanut toimintaansa huolimatta saamastaan varoituksesta, josta oli käynyt selvästi ilmi vuokranan tajan kanta asiaan. K:n kaupungin asunnot Oy:n toimintansa ja asun tojen vuokrauksen tarkoituksesta esittämiin seikkoihin nähden oli il meistä, että Vastaajalle vuokrattua
asuntoa ei ollut tarkoitettu käytet täväksi merkittävän suuruisten tu lojen hankkimiseen vaan sosiaali siin tarkoitusperiin. Irtisanomisen hyväksyttävyyden puolesta vähäi sessä määrin puhui myös Vastaa jan toiminnasta ilmeisesti seuraa va asunnon ja yleisten tilojen li sääntynyt käyttö ja kuluminen. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Kaupungilla oli ollut vuokrasopimuksen irtisanomisel le hyväksyttävä peruste. Asian näin päättyessä aihetta lausua irtisano misen kohtuuttomuutta koskevas ta väitteestä ei ollut.
Asiassa oli kyse siitä, olisiko käräjä oikeuden pitänyt tutkia summaari sena vireille laitettu huoneenvuok rasaatavaa koskeva kanne. Vuokra nantaja oli esittänyt vaatimuksia koskien vuokraa, vesi- ja jätemak suja, sähköä, asunnon siivous- ja kunnostuskuluja sekä perintä- ja oikeudenkäyntikuluja. Haasteha kemuksessa oli tuotu esiin, että asia oli kantajan mukaan riidaton, sillä vuokralaiset eivät olleet kiis täneet heille lähetettyä laskua.
Käräjäoikeus oli jättänyt vuok ranantajan kanteen tutkimatta, kun haastehakemuksessa ei ollut eritel
ty siivous- ja kunnostuskustannus ten määrää eikä tehtyjä toimenpi teitä, vaan haastehakemuksessa oli ilmoitettu korvausvaatimuksen määrä kokonaisuudessaan. Kärä jäoikeus katsoi, että haastehake muksesta tai sen täydennykses tä ei ilmennyt myöskään se, miten perintäkulut olivat muodostuneet, miten eriteltyjä ja yksilöityjä lasku ja ja huomautuslaskuja vastaajille oli lähetetty ja oliko niiden perille meno varmistettu.
Hovioikeus katsoi, että sum maarisena riita-asiana voidaan tutkia sellainen määrältään yksi
löity vahingonkorvaussaatava, jota ei ole riitautettu. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut jättää kannetta tutkimatta, vaan kehottaa kantajaa täydentämään haastehakemustaan siivous- ja kunnostustoimenpitei tä sekä perintäkuluja koskevien vaatimusten ja niiden perusteiden tarkemmaksi erittelemiseksi ja yk silöimiseksi sekä saamisen lähtö kohtaisen riidattomuuden toden tamiseksi.
Tapaukset järjestyvät automaattisesti uusimmasta vanhimpaan, tai voit halutessasi tarkastella tapauksia aihealue kerrallaan.
Turun hovioikeus 26.8.2022, Tuomio Nro 476, Diaarinumero S 22/785 (Vailla lainvoimaa 5.9.2022)
Kiinteistöliiton tutkimusten mukaan erilaiset hy bridikokoukset ovat korona-aikana lyöneet lä pi etenkin kasvukeskusten taloyhtiöissä. Vaik ka kaikissa taloyhtiöissä etäosallistamisen kei not eivät ole toistaiseksi kannatusta saaneetkaan, on muistettava, että voimassa oleva laki on laki ja sitä on noudatettava. Yhtiökokousten järjestämisessä on huo mioitava 11.7.2022 voimaan tullut lakimuutos.
Hallitus käytännössä päättää, missä muodossa yh tiökokous pidetään, huomioiden mahdolliset yhtiö järjestysmääräykset. Perinteisen, kokouspaikalla ta pahtuvan yhtiökokouksen järjestämistä harkitessaan hallituksen on nykyisin oltava yli 30 osakehuoneiston yhtiöissä tarkkana. 1/10 osakekannasta omistavil la on nimittäin oikeus vaatia etäosallistumisoikeutta yhtiökokoukseen. Oikeutta on vaadittava hallituksel ta kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisäl lyttää kokouskutsuun. Pienemmissä yhtiöissä velvol lisuutta etäosallistumisen järjestämiseen ei ole, vaan hallitus voi vapaaehtoisesti päättää hybridikokouk sesta. Etäosallistuminen voi tapahtua postin, tietolii kenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla. Halli tus valitsee yhtiölle ja asialle sopivimman etäosallis tumisen keinon.
Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki mahdol listaa jopa etäkokouksen eli pelkän virtuaaliko kouksen pidon. Etäkokouksen pitämiseksi on yhtiön yhtiöjärjestystä kuitenkin ensin muutettava mahdollistamaan etäkokouk sen pito. Tälle muutokselle on saatava lähtökohtaisesti 2/3 määräenemmistön kannatus. Etäkokouksia käyttöönotta vissa yhtiöissä on myös huomioitava osakasvähemmistön suoja. 1/10 osakekannasta omistavilla on oi keus vaatia osallistumista yh tiökokoukseen perinteisellä kokouspaikalla. Oikeutta on vaadittava kirjallisesti halli tukselta niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Tätä osa kasvähemmistön oikeutta ei ole sidottu yhtiön ko koon, eli se koskee kai ken kokoisia taloyhtiöitä.
Lakimuutos toi mu kanaan muitakin muu toksia yhtiökokoussään telyyn. Vähintään 30
osakehuoneiston yhtiö voi ottaa sitovan ennakkoil moittautumisen käyttöön tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla tapahtuvan osallistumi sen osalta. Edellytyksenä on, että ennakkoilmoittau tumisen sitovuudesta ilmoitetaan kokouskutsussa. Muissakin tilanteissa ja pienemmissä yhtiöissä ennak koilmoittautumista voidaan käyttää, mutta se on laa dultaan ohjeellinen.
Lisäksi yhtiökokouksen puheenjohtajalle on sää detty oikeus päättää yhtiökokouksen keskeyttämi sestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa. Puheen johtajan keskeytysoikeus liittyy yhtiön tietoliiken neyhteyden tai yhtiön kokouksen järjestämiseen käyttämän muun teknisen apuvälineen toimintahäiri öihin. Keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekni nen toteutus on saatettava hyvissä ajoin ennen koko uksen jatkamista niiden osakkeenomistajien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshet kellä. Ensisijaisesti yhtiökokouksen keskeyttämisestä kannattaa pyrkiä päättämään yhtiökokouksen enem mistöpäätöksin. Puheenjohtajan keskeytysoikeutta tulisi käyttää viimesijaisesti.
Huomionarvoista on, että lainsäädäntöratkaisu jä tettiin tässä vaiheessa tarkoituksella maltilliseksi ja lainsäätäjä jäi tarkkailemaan sääntelyn vaikutuksia.
Hallitus, aika ottaa uusi yhtiökokoussääntely haltuun
Jenni Hupli Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja
Tarkemman yhteystiedot ja pal veluajat lehden tak ak annessa
Itä-S uomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä ker taa vuodessa.
S uomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 ker taa vuodessa.
KIR JALLISIA LAUSUNTOJA k irjalliset lausunnot k iinteistönpidon pulmatilanteissa
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lak iasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sek ä k iinteistö palveluiden tilaamisesta.
S ähköinen uutiskirje Noin 5 ker taa vuodessa ilmesty vä uutisk irje ajankohtaisista asioista.
Asiantuntijamme ovat muk ana k ymmenissä kehityshank keissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sek ä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
• HTHJ - Hy väksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
• HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä
•
• Toiminnantark astuksen perusteet
Taloyhtiön pelastussuunnitelma Katso lisää: kiinteistomedia.
Lataa nyt mobiilijäsenkor tti. K annat aina muk anasi jäsennu meroa, tiedon k aik ista neuvon tapalveluista ja tapahtumista sek ä koulutuksista. Mobiilijäsenkor t tiin on koottu yhteen sek ä valtakunnalliset että paik alliset jäsenedut ja -alennukset. Mobiilijäsenkor tti löyty y puhelimesi sovellus k aupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkor tti.
PUHELINNEUVONTAA
Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
Yksilöllistä
Lakineuvonta ma–to klo 9–15 pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta
Kaikille avoin lakineuvonta
Maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.
Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
