Päijät-Hämeen osaajapankki ja osaajapankkimallit

KORJAUSKLINIKKA Kestävän, perinteisen korjauksen osaajat ovat tärkeä tuki omistajille vanhan talon korjaamisessa. Kuva: Miikka Lappalainen, Laitilan Kulttuuriseura Walo.

Päijät-Hämeen osaajapankki

& osaajapankkimallit

Kirjoittaja: Riitta Mähönen, Korjausklinikka-hankkeen asiantuntija / LAB-ammattikorkeakoulu Tuttu tilanne vanhan talon omistajalle: Joku kohta repsottaa ja huutaa huolenpitoa ja korjausta. Itse ei ehdi, osaa tai halua lähteä miettimään, miten korjauksen suorittaisi, mitkä materiaalit ovat soveltuvia ja mistä niitä ylipäätään saa. Tarvittavat työkalutkin askarruttavat. Tai aikaa ja halua tehdä itse on, mutta ei tietoa mistä aloittaa, miten tehdä ja mitä ylipäätään kannattaa uusia ja mitä säilyttää. Ylikorjaamalla voi hävittää jonkun arvokkaan aikakauden ominaisuuden tai detaljin ja ekologisestikin toimivan korjaaminen on kyseenalaista. Neuvoja kysellessä korjaajalle käy pian ilmi, että tekotapoja on lähes yhtä monta kuin neuvojaakin. Käynti rautakaupan myyjän pakeillakaan ei vakuuta. Tässä vaiheessa viimeistään kirkastuu se, että tarvitaan ammattilainen, joka osaa tehdä, joka on luotettava ja jolla on kokemusta vanhoista taloista ja työtavoista. Vaan mistä sellaisen sitten löytää?

Edellä kuvattu on todellinen tilanne vanhan talon omistajalle. Olisi suuri apu, jos jostain löytyisi kootusti oman maakunnan alueella toimivat neuvontatahot ja ammattilaiset. Paikasta, johon olisi koottu nimenomaan vanhoja taloja korjaavat ja ymmärtävät, perinteisiä työtapoja vaalivat osaajat.

Korjausklinikka-hankkeessa lähdettiin kehittämään maakunnasta aiemmin puuttunut, alueen osaamispääoman kokoava osaajatietopankki. Osaajapankin kehittämisen tarkoituksena on koota Päijät-Hämeen korjausrakentamisen palvelut ja palveluntarjoajat alueen korjaajille helposti saatavilla olevaan muotoon.

Muiden osaajapankkien tarjoama oppi

Päijät-Hämeeseen sopivan osaajapankin kehittäminen aloitettiin tutkimalla muita osaajapankkeja ja tarkastelemalla niiden parhaita menettelytapoja. Jo verkon hakupalveluiden avulla löytyikin monta osaajapankkia. Osa löydetyistä osaajapankeista on alueellisia ja osa valtakunnallisia, ja ne toimivat erilaisten tahojen ylläpitäminä.

Yksityisen yrittäjän ylläpitämän Metsänkylän navetan Osaaja-rekisteri on jo vuodesta 2004 ylläpidetty luettelo vanhojen rakennusten parissa työskentelevistä ammattilaisista. Luettelo tukee Metsänkylän navetan liiketoimintaa, vanhojen rakennustarvikkeiden kierrättämistä ja

Korjausklinikan kokoama Päijät-Hämeen osaajapankki tarjoaa apua esimerkiksi ikkunankorjauksen ammattilaisten löytämiseen. Kuva: Miikka Lappalainen, Laitilan Kulttuuriseura Walo.

Tieto hyvästä tekijästä kulkee ja suosittelujen kautta töitä on jonoksi asti.

uusien varaosien myyntiä.

TV-sarjan ja verkkosivujen kehittämishankkeesta syntynsä saaneen Perinnemestarin missiona on auttaa huolehtimaan vanhoista rakennuksista kestävän kehityksen ja kulttuurin säilyttämisen hengessä. Sivuilla on paljon korjausohjeita, artikkeleita ja lista tekijöistä, perinnerautakaupoista ja vanhoja rakennuksia vaalivista yhdistyksistä. Perinnemestarin Toimijarekisteri on valtakunnallinen ja sen hakutoiminnolla pystyy valitsemaan oman maakunnan osaajat.

Pirkanmaan maakuntamuseolla on Taitajarekisteri, johon on listattu Pirkanmaalla ja sen lähiympäristössä toimivia rakennusperinteen ammattilaisia. Listalle ottamisen kriteerinä on ollut rakennusperinnettä vaaliva, oikeaoppinen korjaustapa. Sivuilla korostetaan, että osaamisen kontrollointi jää taitajien omantunnon varaan ja ettei museo suosittele ketään, vaan toimii vain tiedon välittäjänä.

Myös lukuisilla yhdistyksillä on osaajarekistereitä jäsenistöstään, kuten Hirsitaito ry:llä ja Restaurointikillalla. Monilla rakennuskulttuurikeskuksilla on lisäksi joko oma osaajapankki tai keskuksen verkkosivuille on koottu linkkejä muihin olemassa oleviin osaajapankkeihin.

Kohti Päijät-Hämeen osaajanpankkia

Muiden osaajapankkien ja -rekistereiden ylläpitäjät osoittautuivat hyväksi tietolähteeksi pohdittaessa Päijät-Hämeeseen soveltuvaa mallia. Yhteinen näkemys oli, että osaajapankkeja tarvitaan ja niitä myös käytetään ahkerasti. Osoittautui myös, että joukossa on monia onnistumisia ja valitettavan paljon myös asioita, jotka eivät ole toimineet. Korjausklinikan osaajapankkia suunniteltaessa tarkoitus oli pyrkiä välttämään aiempien mallien alla esitellyt sudenkuopat.

Erilaisia osaajapankkeja ja -rekistereitä on aiemmin koottu monissa hankkeissa. Hankkeiden loputtua rekisterin ylläpito on loppunut, ne ovat vanhentuneet ja jääneet jälkeen ja lopulta kadonneet internetin uumeniin ja hakukoneiden ulottumattomiin. Osaajapankin tiedot osoittautuivat jäävän jälkeen yhdessä tai kahdessa vuodessa. Ylläpito koettiin joissain määrin työlääksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi, jolla ei ollut aina selvää yhteyttä liiketoimintaan niillä tahoilla, joilla osaajapankki toimi yritystoiminnan kyljessä.

Haasteena osaajien tavoittaminen

Toinen ehkä vaikeammin ratkaistava haasterypäs oli se, että hyvillä tekijöillä on riittävästi töitä eikä varsinaisesti tarvetta

myydä osaamistaan. Tieto hyvästä tekijästä kulkee ja suosittelujen kautta töitä on jonoksi asti. Päijät-Hämeen osaajapankkia kootessa törmättiin verkkosivuihin, joilla kerrottiin kalenterin olevan täynnä ja töitä vastaanotettavan vasta syksyllä 2022.

Moni ammattilainen on tottunut tekemään käsillään töitä ja tekee myös pitkää työpäivää. Digitaidot saattavat olla kädentaitoja heikommat tai ajan puutteen vuoksi ei koeta järkeväksi alkaa täyttämään tietojaan digilomakkeeseen osaajapankkia varten. Osaajapankkiin pitää siis saada tiedot esille helposti.

Mistä osaajia sitten etsittiin osaajapankkiin? Pankin tarkoitushan on paitsi auttaa asiakasta ammattilaisen löytämisessä, myös tuoda esiin osaajia ja edesauttaa heidän työllistymistään; auttaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa mahdollisimman mutkattomasti. Päijät-Hämeen osaajapankkiin koottiin nimiä verkosta, muista osaajapankeista ja kyselemällä kaikilta mahdollisilta tahoilta hankkeen eri yhteyksissä. Myös osaajat itse osoittautuivat hyväksi tietolähteeksi toinen toisistaan. Kyselyt tuottivat tulosta ja lopulta kasassa oli hyvä ja kattava joukko Päijät-Hämeen kestävän korjaamisen osaajia.

Korjausklinikan malli ja Päijät-Hämeen osaajapankki

Aiemmin esitettyjen haasteiden ratkaisemiseksi ja selvitysten perusteella päätettiin Päijät-Hämeeseen luoda osaajapankki, jonka päivittäminen ei välttämättä vaadi varsinaista ylläpitäjää Korjausklinikka-hankkeen päättymisen jälkeen. Ylläpito hoituu jatkossa osaajapankin käyttäjien toimesta. Mikäli hankkeen keston aikana tai sen jälkeen ilmaantuu sopiva ylläpitäjätaho, voi ylläpito siirtyä ainakin osittain tämän tahon hoidettavaksi.

Osaajapankin sijoitusta punnittiin eri näkökulmista ja päädyttiin tallettamaan se Korjausklinikan Facebook-ryhmän tiedostoihin. Muista Facebook-ryhmistä löydettiin vastaavia toimivia ratkaisuja eri alojen osaaja- tai muille listauksille. Mallia pilotoitiin kesällä 2021 kokoamalla kestävän korjaamisen kirjalista tiedostoihin. Osaajapankin julkistamisen yhteydessä loppuvuodesta 2021 on tarkoitus järjestää Ilmianna hyvä korjaaja -kysely Facebookissa, jonka tuloksilla voidaan vielä täydentää osaajapankkia.

Korjausklinikan osaajapankista löytyy Päijät-Hämeen alueella

Vanhojen rakennusten korjaamisessa myös ahkerat talkoolaiset ovat suuri apu, mutta ammattilaisten tuki on tärkeää myös talkootyössä. Kuva: Sini Hirvonen, Suomen Kotiseutuliitto.

toimivia osaajia ryhmiteltynä osaamisaloittain, erilaisia maakunnan neuvontatahoja sekä lista muista osaajapankeista ja korjauskeskuksista. Näin tiedonhakijalle avautuu mahdollisimman laaja kattaus osaajia ja toimijoita. Kirjalista täydentää osaajapankkia vielä tiedon tarjoamisen näkökulmasta.

Nähtäväksi jää, miten Korjausklinikan malli toimii. Osaajapankki on tarkoitus julkaista marraskuussa 2021, joten ennen hankkeen päättymistä siihen ehditään tehdä vielä pientä hienosäätöä tarpeen mukaan. Toivottavasti Korjausklinikka-hankkeen kehittämä Päijät-Hämeen osaajapankki tuo työtä osaajille ja auttaa korjaajia löytämään sopivat ammattilaiset omaan kestävän korjaamisen projektiinsa.

Lähteet

Korjausklinikka – kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke, benchmark-raportti.

Metsänkylän Navetan Osaaja-rekisteri: metsankylannavetta.fi/osaaja-rekisteri/

Perinnemestarin Toimijarekisteri: perinnemestari.fi/ toimijarekisteri?field_ammatti_value_selective=All&field_ toimija_value=Tekij%C3%A4

Pirkanmaan maakuntamuseon Taitajarekisteri: taitajarekisteri.fi/