6 minute read
Korjausrakentamiskeskukset ja Päijät-Hämeen Korjauskeskuksen malli
KORJAUSKLINIKKA Korjausklinikka-hanke tutustui Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus Piiruun ja sen toimintamalliin keväällä 2020. Kuva: Reetta Nousiainen.
Korjausrakentamiskeskukset
Advertisement
& Päijät-Hämeen Korjauskeskuksen malli
Kirjoittaja: Minna Hietanen, TKI-asiantuntija, Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö / LAB-ammattikorkeakoulu Tarve Päijät-Hämeen omalle korjausrakentamiskeskukselle on ilmeinen. Päijät-Hämeessä on runsaasti korjattavaa rakennuskantaa ja ihmiset ovat kiinnostuneita korjaamisesta sekä korjauskulttuurin ylläpitämisestä. Virtuaalinen korjauskeskus syntyi Korjausklinikka-hankkeen aikana ja on toiminnallaan näyttänyt toteen sen tarpeen ja odotukset sille, että joku taho ottaisi vetovastuun keskuksen perustamisesta ja toiminnan organisoimisesta. Korjausklinikka-hankkeen jatkotoimenpiteet kannattaisi käynnistää mahdollisimman nopeasti tämän hankkeen jälkeen, jotta hyvin käyntiin saatu virtuaalinen yhteisö ei lakkaa toimimasta ja työ valu hukkaan.
Vaihtoehtoja Päijät-Hämeen korjauskeskuksen käynnistämiselle ovat: jatkohanke, jolle haetaan rahoitusta esimerkiksi Maaseuturahastosta tai muusta vastaavasta rahoituslähteestä. Toisena vaihtoehtona on yhteistoimintamalli, jossa mukana esim. Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki tai muita sidosryhmiä tai yksityisiä toimijoita kuten Koiskalan kartano.
Suomessa tällä hetkellä toimivien korjauskeskusten toimintamallit ja niiden taustavaikuttajat
Korjausklinikka-hankkeessa on tutkittu muita Suomessa toimivia yhdistyksiä, korjauskeskuksia ja aktiiveja ympäri maan sekä näiden tahojen toimintamalleja. Hankkeen aikana on vierailtu ja tutustuttu tarkemmin Pirkanmaalla toimivaan Rakennuskulttuurikeskus Piiruun sekä Porissa toimivaan Rakennuskulttuuritalo Toivoon.
Rakennuskulttuurikeskus Piiru on ympäristöineen pysyvä korjausrakentamisen oppimisympäristö ja vierailukohde. Taloa on kunnostettu säilyttävän korjausrakentamisen keinoin. Piirun taustalla on Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry, joka perustettiin maaliskuussa 2012. Yhdistyksen tarkoitus on vaalia rakennuskulttuuria, rakennusperinnön hoitoa ja olemassa olevaa rakennuskantaa Pirkanmaalla. Yhdistys edistää rakennusten laadukasta ja arvot huomioon ottavaa kunnossapitoa ja korjaamista. Sääntöjen mukaan yhdistykseen jäseneksi voi liittyä kaupparekisteriin rekisteröity yhteisö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistysrekisteriin rekisteröity yhdistys, säätiörekisteriin rekisteröity säätiö tai julkisyhteisö.
Elokuussa 2020 vierailimme Porissa Rakennuskulttuuritalo Toivossa. Toivon ja Korsmanin talon toimintaa meille esitteli rakennuskonservaattori Kalle Virtanen, jonka toimenkuvaan kuuluu myös korjausneuvonta Satakunnan museon toiminta-alueella. Satakunnan museo hallinnoi Rakennuskulttuuritalo Toivoa aivan Porin keskustan tuntumassa. Tässä olisi esimerkillinen toimintamalli myös Päijät-Hämeen museoiden käyttöön. Rakennuskulttuurikeskus Toivolla on tulovelvoite, eli sen on tienattava omalla toiminnalla tietty osuus kustannuksista, jotta toiminta saa kaupungilta käyttöön vuotuisen budjetin. Pelkkä korjausneuvontatulo ei riitä kattamaan tätä summaa ja siksi he ovatkin kehittäneet monenlaista tukitoimintaa ympärilleen. Toiminnan kuvauksessa kerrotaan: ”Rakennuskulttuuritalo Toivo neuvoo vanhojen talojen korjaajia kunnostamaan talojaan niin, että niiden vanha, hyvä rakenne ja ominaisluonne säilyvät. Toivo neuvoo, mitä on tarpeen tehdä, mikä on välttämätöntä, mikä turhaa työtä ja mikä voi olla talolle jopa haitaksi.”
Näiden molempien keskusten toimintamallissa on positiivista konkreettinen paikka, johon voi mennä ja saada hyvää palvelua ja neuvoja. Toiminta perustuu aktiivisiin ihmisiin, joille korjaaminen ja siihen liittyvä tekeminen on yrittäjyyden tai päivätyön lisäksi suuri mielenkiinnon kohde.
Virtuaalinen Korjauskeskus syntyi hankkeen aikana
Korjausklinikka-hankkeen virtuaalisuus ja verkkotapahtumat ei ollut alun perin suunniteltua, vaan pakon sanelema keino, kun Covid-19 pakotti väen kotitoimistoille ja pois perinteisen tapahtumajärjestämisen parista. Nopeasti kävi ilmi, että ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä ja tulevat mielellään
Korjauskeskus voi hankkia tuloja myös korjausvälineiden- ja tarvikkeiden myynnistä, kuten Porin Rakennuskulttuuritalo Toivossa tehdään. Kuva: Reetta Nousiainen
mukaan verkkotapahtumiin. Asiantuntijapuheenvuoroille, avustuksista tiedottamiselle ja ”kysymys-vastaus” -osioille oli selkeää kysyntää.
Loimme yhdessä Korjausklinikan projektiryhmän kanssa konseptin, joka järjesti tapahtumia verkossa. Verkkotapahtumien osallistujat lähettivät kysymyksiä sähköpostitse ennen tilaisuutta ja myös tapahtumien aikana oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Jaoimme tapahtumien materiaalin ja osan myös tallensimme, jotta ne olivat nähtävissä kaksi viikkoa verkkotapahtuman jälkeen.
Muutamia esimerkkejä Korjausklinikan tapahtumista: syksyllä 2021 järjestimme avustusklinikan verkkotapahtumana yhteistyössä ELY:n ja Lahden museoiden kanssa. Järjestimme myös ennen korjaussesongin alkua touko- ja kesäkuussa Ikkunat kuntoon ja Onnistunut maalaus -verkkotapahtumat. Osallistujia oli kussakin tapahtumassa 50–70 henkilöä. Korjausklinikka-hankkeen suosituinta, tammikuussa 2021
Korjausklinikka järjesti elokuussa 2020 tutustumisretken Porin Rakennuskulttuuritalo Toivoon. Kuvassa rakennuskonservaattori Kalle Virtanen esittelee talon toimintaa. Kuva: Reetta Nousiainen.
Toiminta perustuu aktiivisiin ihmisiin, joille korjaaminen on suuri mielenkiinnon kohde.
järjestettyä painovoimaiseen ilmanvaihtoon keskittynyttä verkkotapahtumaa seurasi jopa 200 ihmistä.
Virtuaalisessa toiminnassa on se hyvä puoli, että ihmisten osallistuminen on helppoa ja tämä madaltaa kynnystä osallistua. Osallistujien etäosallistuminen ei aina ole vaivatonta, koska saatetaan toimia uudenlaisessa ympäristössä, jossa esimerkiksi ilmoittautuminen, kirjautuminen Teams- tai Zoom-alustoille vaatii hiukan harjoittelua. Järjestäjän näkökulmasta tapahtuman saa rakennettua nopeasti ja ilman merkittäviä kuluja kuten tilavuokria. Asiantuntijoiden osallistaminen tapahtumiin on ollut helpompaa, kuin heidän ei ole tarvinnut matkustaa paikan päälle esiintymään.
Hyvä viestintä tukee korjauskeskuksen toimintaa
Korjausklinikka-hankkeen tavoitteena on ollut levittää tietoa maaseudun ja maaseututaajamien kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivan korjaus- ja täydennysrakentamisen merkityksestä. Olemme järjestäneet erilaista neuvontaa kestävän kehityksen mukaisesta korjausrakentamista vanhojen kiinteistöjen omistajille ja korjaajille. Haluamme toiminnallamme saada Päijät-Hämeen korjausrakentajat ja alan palveluita tarjoavat yrittäjät löytämään toisensa entistä paremmin.
Viestintä hankkeessa on ylipäätään monikanavainen ja -tahoinen asia. Sisällöt, tapa viestiä ja kirjoitustyyli kannattaa olla tavallista korjaajaan puhuttelevaa, kun heille viestitään. Klinikan verkkotapahtumien ja myös kesällä 2020 toteutetun artikkelisarjan yhteydessä saimme mediatiedotteita läpi mm. Etelä-Suomen Sanomissa ja Itä-Hämeessä. Saimme kiitosta mielenkiintoisista artikkeleista ja siitä, että ne olivat asiantuntevasti ja ammattitaitoisesti kirjoitettuja. Olemme kirjoittaneet useita artikkeleita asiantuntijoiden ja projektiryhmän toimesta sekä mm. julkaisseet 10-osaisen kirjoitussarjan Itä-Hämeessä ja Kotiseutuliiton sivuilla. Tulemme vielä julkaisemaan verkkojulkaisun marraskuussa 2021 ja videotuotantoa LAB:n ja Kotiseutuliiton kanavissa. Markkinoimme hanketta ja sen kanavia säännöllisesti sosiaalisessa mediassa ja myös Facebook-ryhmä on jatkanut aktiivisena ja kerännyt uusia seuraajia. Jokaisen tapahtuman jälkeen seuraajien määrä on tasaisesti kasvanut.
Päijät-Hämeen korjauskeskuksella on useita mahdollisia kohderyhmiä. Näistä tärkeitä ovat aihepiirin harrastajat ja vapaa-ajan asuntojen omistajat, kesämökkeilijät ja vanhojen omakotitalojen omistajat. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös kulttuurihistoriallisten kohteiden parissa toimivat (esim. seurojen-
talot, vanhat koulut tai kartanot) sekä yrittäjät ja korjaustaitajat.
On vaikea nähdä täysin ilmaista toimintaa, sillä jossain vaiheessa mahdollinen perustamisvaiheen hankeraha loppuu. Samaan tapaan, kuin ihmiset maksavat jäsenyydestä johonkin yhdistykseen, samalla tavalla korjauskeskuksen kursseilla ja osallistumisilla voi olla hintalappu. Yhteisöllisyys olisi hyvä toiminnan kulmakivi ja korjauskeskuksen jäseneksi voisi liittyä maksamalla esim. jäsenmaksun, perhemaksun tai yrityskohtaisen maksun. Esimerkkejä mahdollisesta hinnoittelusta: yksityishenkilön jäsenmaksu 25 €/vuosi, yritysjäsenyys 100 €/vuosi tai kannattajajäsenyys 150 €/vuosi.
Erilaista kurssimuotoista koulutusta tarjoavat hyvin monet tahot kuten yhdistykset, kansalaisopistot ja yksityiset yrittäjät. Nämä tahot voivat toimia korjauskeskusten yhteistyökumppaneina tai jopa osakkaina sellaisessa mallissa, jossa toiminnan pyörittäjiä on useita. Korjausosaajat liikkuvat yli maakuntarajojen ja samoin ihmiset, jotka korjausammattilaisia tai oppia korjaamiseen tarvitsevat. Yhteistyö myös eri korjauskeskusten kanssa on tehokasta ja koska kestävän korjaamisen osaajia on rajallisesti, kaikki resurssit ja voimavarat kannattaa yhdistää. Korjauskeskuksessa korjausyrittäjät tuodaan esille ja helposti löydettäviksi. Sen lisäksi korjauskeskuksen toiminnan tavoitteita ovat työllistäminen, yritystoiminnan pysyvyys ja kasvu alueella. Korjauskeskus vauhdittaisi myös alan osaajien yritystoimintaa, jotta Päijät-Hämeeseen saataisiin lisää osaavia korjaajia. Nyt suurin osa korjausalan yrittäjistä toimii muualla Suomessa.
Päijät-Hämeessä korjaamiseen liittyvä neuvonta vaihtelee alueittain merkittävästi. Heinolassa korjaamisesta on tehty esimerkiksi huomattavasti näkyvämpää ja asukkaita osallistavampaa kuin muissa seutukunnissa. Heinola on hyvä esimerkki siitä, miten yhteisöllisyyttä voitaisiin luoda erilaisten tilojen käytön ympärille. Korjausklinikka osallistui elokuussa 2020 Maaherrankadun vanhalla päiväkodilla pidettyyn, kaikille avoimeen Luova urbaani Heinola -tapahtumaan, jossa ideoitiin käyttöä rakennukselle.
Päijät-Hämeen Korjauskeskuksella voisi olla useita toimipisteitä, jotta saavutettavuus ja osallistuminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Lahden keskustassa voisi olla kaupunkipiste, maaseudulla toinen ja kolmas toimintaympäristö voisi olla jossain yrityskeskittymässä, jossa olisi saman alan toimijoita ja vaikkapa varaosapankki.
Porin Rakennuskulttuuritalo Toivo on vilkas rakennusperintöaiheisten kurssien ja tapahtumien paikka korjausneuvontatoiminnan lisäksi. Korjausklinikan väki vieraili tutustumassa Porin toimintaan elokuussa 2020. Kuva: Reetta Nousiainen.
Päijät-Hämeessä on tarvetta korjausalan neuvonnalle enemmän kuin tällä hetkellä on tarjolla. Korjauskeskusmalli kokoaa toimijat yhteen ja tekee toiminnasta näkyvää ja jatkuvaa. Korjausklinikan toteuttaman kyselyn perusteella Päijät-Hämeen korjauskeskuksen palveluvalikoimalta toivottiin rakennusvaraosien ja tarvikkeiden myyntiä, korjausneuvontaa ja -näyttelyitä, minimessuja ja luentoja, erilaisia korjauskursseja. Tapahtumat olivat selvästi tärkeitä ja niistä toivottiin koko perheen ja kylän yhteisiä tapahtumia, esim. joulutori, kesä- ja kyläjuhlat, iltamat, bändi-illat, piknikit ja lasten pajat.
Lahdessa toimii jo nyt hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus, joka on jatkumoa kaupungissa tehdylle pitkälle ja määrätietoiselle ympäristönsuojelu- ja kehitystyölle. Sen tavoitteena on löytää uusia tapoja rakennusten kiertotalouteen tutkimalla ja toteuttamalla purkurakennusten rakennusosien ja materiaalien kierrättämistä paikan päällä tai lähialueella. Korjausklinikka-hankkeen näkökulmasta toivoisimme, että tulevaisuudessa Päijät-Hämeessäkin panostettaisiin enemmän myös korjausrakentamisen näkökulman esiintuomiseen.
Perinteitä, kotimaisuutta ja käsityötä arvostetaan edelleen, joten toivottavaa onkin, että enemmän säilyttäisimme ja korjaisimme vanhoja rakennuksia kuin purkaisimme ja hävittäisimme niitä omilla kotikulmillamme. Päijäthämäläiset ovat osoittaneet hankkeen aikana kasvavaa kiinnostusta korjaamiseen. Tällaisen toiminnan kautta kulttuuriperintö ja korjaustaidot voidaan säilyttää ja saada siirtymään ihmiseltä toiselle. Yhteistyössä on voimaa!
Lähteet
Korjausklinikka – kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke, benchmark-raportti maaliskuu 2020 (Reetta Nousiainen)
Korjausklinikka – kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke, viestintäkatsaus 12/2020 ja 6/2021 (Jonina Vaahtolammi)
Piirun korjauskeskus ja oppimisympäristö: piiru.fi/
Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo: pori.fi/toivo
Lahden Kaupunki, hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus: lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/ tontit-ja-rakentaminen/hiilineutraalin-rakentamisen-kehityskeskus/
