Esipuhe

KORJAUSKLINIKKA Kuva: Reetta Nousiainen.

Kirjoittajat: Minna Hietanen, TKI-asiantuntija, Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö / LAB-ammattikorkeakoulu Eeva Aarrevaara, arkkitehti, Korjausklinikka-hankkeen asiantuntija / LAB-ammattikorkeakoulu Korjausklinikka -hanketta alettiin suunnitella Lahden ammattikorkeakoulussa aiempien kulttuuriympäristöön liittyvien hankkeiden ja asiantuntijoiden kiinnostuksen pohjalta. Oli tiedostettu, että Päijät-Hämeessä olisi tarvetta kehittää korjausrakentamisen neuvontaa ja viestintää sekä tukea korjausrakentamista eri tavoin ja samalla etsiä pitkäjänteisempiäkin ratkaisuja.

TKI-asiantuntija Reetta Nousiainen oli keskeisessä asemassa hankkeen suunnittelussa ja Reetta toimi hankkeen projektipäällikkönä vuoden 2020 syksyyn asti, jonka jälkeen TKI-asiantuntija Minna Hietanen otti projektipäällikön tehtävän Reetan siirryttyä rakennustutkijaksi Lahden museoon. Hanke käynnistyi syksyllä 2019 valtakunnallisella kyselyllä koskien korjausrakentamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Samalla kerättiin laajasti erilaista tausta-aineistoa esimerkiksi alan kirjallisuudesta sekä korjausrakentamisen neuvonnasta.

Heinolan kaupunki on ollut hankkeen kohdekunta, ja hyvässä yhteistyössä on voitu järjestää erilaisia hankkeen tilaisuuksia ja kohdetarkasteluja Heinolassa sekä seurata joidenkin korjausten toteuttamista. Ensimmäinen kohde Heinolassa oli WPK-talo, jossa pystyttiin järjestämään vielä maaliskuussa 2020 yleisötilaisuus. Myöhemmin käynnistettiin talon laaja rakennushistoriaselvitys, jonka laati FM Teija Ahola. WPK-talon julkisivukorjausta ja -maalausta on voitu seurata hankkeen aikana. Lahden museossa vuonna 2020 aloittaneen korjausrakentamisen neuvojan Anssi Malisen kanssa tehtiin joitakin neuvontakäyntejä eri kuntien alueilla sijaitseviin seurantaloihin ja

asuinrakennuksiin vielä vuoden 2020 aikana, ja nämä dokumentoitiin hankkeen aineistoon.

Koronatilanteen vuoksi hankkeen toimenpiteitä alettiin toteuttaa eri tavoin kuin mitä oli alun perin suunniteltu. Itä-Häme -lehden kanssa sovittiin kymmenosaisen kirjoitussarjan julkaisemisesta kesällä 2020. Sarjaan kirjoittivat hankkeen toimijat ja asiantuntijat, joista monet ovat toimineet myös ohjausryhmän jäseninä.

Sarjan kirjoitukset kuten muutkin hankkeen kirjoitukset ja tapahtumat löytyvät Suomen Kotiseutuliiton verkkosivuilta, jotka ovat toimineet hankkeessa tehokkaana tiedotuskanavana perustetun Facebook-ryhmän rinnalla ja välittäneet valtakunnallisesti tietoa. Jonina Vaahtolammi Kotiseutuliitosta on vastannut tiedottamisesta ja toimittanut tekstejä eri yhteyksissä, mistä on ollut merkittävää hyötyä hankkeen viestinnälle.

Heinolan kaupunginmuseon piharakennus Paakarintupa on toiminut painovoimaisen ilmanvaihdon tutkimuskohteena. LVI-suunnittelija Jari Ketola selvitti rakennuksen tilanteen ja laati suunnitelman painovoimaisen ilmanvaihdon palauttamisesta. Tätä esiteltiin samasta teemasta järjestetyssä webinaarissa, jossa myös Museoviraston edustajat perehdyttivät kuulijat tuoreeseen samaa aihetta käsittelevään korjauskorttiin.

Yhteistyö Museoviraston edustajien Pekka Lehtisen ja Mikko Mälkin kanssa jatkui edelleen ja sen tuloksena syntyi video Koiskalan kartanon rakennusten pitkäaikaisesta korjausprojektista, jota esitteli kartanon omistaja Kalle Knuuttila. Video tulee sisältymään Museoviraston uudelle Korjaustaito.fi-sivustolle.

Kahtena peräkkäisenä syksynä 2020 ja 2021 on järjestetty webinaari liittyen haettavissa olleisiin ELY-keskuksen ja Museoviraston avustuksiin. Webinaareissa alueellisen vastuumuseon edustajat ja muut asiantuntijat ovat kertoneet hakemusten myöntämisperusteista, hakemuksen sisällöstä sekä antaneet neuvoja hakemiseen. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja hakemuksia on myös lähetetty aiempia vuosia enemmän.

Hankkeen työryhmä on vakiintunut seuraavaan kokoonpanoon: LAB-ammattikorkeakoulun edustajat projektipäällikkö Minna Hietanen ja TKI-asiantuntija Riitta Mähönen Liiketaloudesta ja TKI-asiantuntija Mervi Koistinen Muotoilusta sekä koordinaattori Jonina Vaahtolammi Suomen Kotiseutuliitosta. Hankkeen asiantuntijoina ovat toimineet

Heinolan kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön osana Korjausklinikka oli mukana pohtimassa uutta käyttöä Maaherrankadulla sijaitsevalle entiselle päiväkodille. Kuva: Tuomas Uusheimo.

lehtori Raine Vihelmaa ja yliopettaja Eeva Aarrevaara LABin Teknologia-yksiköstä. Yhteistyö on ollut innostunutta ja inspiroivaa, ja Korjausklinikan viikoittaiset verkkoaamukahvit piristäviä kohtaamisia.

Hankkeen tukena on toiminut asiantunteva ohjausryhmä puheenjohtajanaan johtava alueidenkäytön asiantuntija Annu Tulonen Hämeen ELY-keskuksesta ja jäseninä arkkitehti Kirsti Kovanen Suomen Kotiseutuliiton edustajana, aluesuunnittelujohtaja Niina Ahlfors Päijät-Hämeen liitosta, korjausrakentamisen neuvoja Anssi Malinen Päijät-Hämeen alueellisesta vastuumuseosta, kehittämispäällikkö Timo Kukkonen Hämeen ELY-keskuksesta, elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä Heinolan kaupungilta ja TKI-osaamispäällikkö Ulla Kotonen LAB-ammattikorkeakoulusta. Hankkeen alussa mukana olivat myös Päivi Siikaniemi Päijät-Hämeen alueellisesta vastuumuseosta ja Mirja Karila-Reponen Päijät-Hämeen liitosta. Jussi Mozo toimi liiketalouden asiantuntijana hankkeen alussa ja Minna Hietanen jatkoi tehtävässä hänen tilallaan aloittaessaan projektipäällikkönä.

Hankkeessa on toiminut LAB-ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita harjoittelijoina, ja heidän työnsä on ollut hankkeelle suureksi hyödyksi. Emilia Seppä Koulutuskeskus Salpauksesta osallistui alkuvaiheessa taustakartoituksiin ja suoritti asiantuntijahaastatteluja. Sami Tervo laati opinnäytetyönsä tyhjilleen jääneiden rakennusten käyttötarkoituksista käyttäen esimerkkinä Heinolan kylpylän rakennuksia.

Tämä hanke on päättymässä, mutta korjaamisen haasteet pysyvät – toivomme, että Korjausklinikka on välittänyt tietoa aiheesta kiinnostuneille ja tuonut korjaamisen merkitystä esiin eri yhteyksissä sekä yhdistänyt asukkaita ja alan osaajia uusiksi verkostoiksi, joissa toiminta voi jatkua edelleen.

Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu Hankkeen tavoitteet

Korjausklinikka-hankkeen tavoitteena on ollut edistää maaseudun ja maaseututaajamien kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivaa korjaus- ja täydennysrakentamista sekä tukea alan elinkeinojen uudistumista. Päijät-Hämeestä puuttuvan korjausrakentamiskeskuksen ja -verkoston tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä osaamispääoman kokoava osaajatietopankki sekä ideoimalla, millainen korjausrakentamisen koordinaatiomalli vastaisi alueen tarpeisiin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Hankkeen aikana on tutkittu ja haastateltu osaajaverkostojen ja korjausrakennuskeskusten käytäntöjä eri puolilla Suomea.

Tietoa on kerätty valtakunnallisella kyselyllä, haastatteluilla, tutkimalla verkosta löytyvää tietoa ja tutkimuksia, sekä vierailemalla korjausrakentamiskeskuksissa. Kerätty tieto on koottu benchmark-raportiksi, jonka pohjalta on hahmoteltu Päijät-Hämeeseen soveltuvaa osaajatietopankin sekä alustavan korjausrakentamisen verkoston tai -keskuksen toimintamallia.

Hankkeessa vanhojen kiinteistöjen omistajille on tarjottu tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän kehityksen mukaisesta korjausrakentamista. Samalla on selvitetty heidän palvelutarpeitaan ja välitetty niitä alan yrittäjille ja muille toimijoille. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on ollut myös hankkeen materiaalien ja tiedon hyödyntäminen uutena koulutuskokonaisuutena LAB-ammattikorkeakoulun valikoimassa.

Korjausneuvonnalle on rakennetussa ympäristössä yhä enenevässä määrin tarvetta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Asumiseen liittyen keskustelu on koskenut lähinnä energiatehokkuutta. Vähemmän on keskusteltu rakennusten ylläpidosta ja korjausrakentamisesta, jossa jokaisella talonomistajalla on mahdollisuus tehdä kestäviä ja turhalta uusimiselta säästäviä valintoja.

Vuonna 2019 käynnistyneen hankkeen ovat toteuttaneet LAB-ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto ja hankerahoitus on tullut Maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta. Hanke päättyy vuoden 2021 lopussa.