4 minute read
Paakarintuvan ilmanvaihto: Painovoimaista ilmanvaihtoa kannattaa huoltaa ja hoitaa
KORJAUSKLINIKKA Korjausklinikka ja Heinolan kaupunki selvittivät Heinolan museon käytössä olevan historiallisen Paakarintuvan painovoimaisen ilmanvaihdon parantamista tuvan kunnostamisen yhteydessä. Hirsirakenteinen Paakarintupa on valmistunut vuonna 1871. Kuva: Tuomas Uusheimo.
Paakarintuvan ilmanvaihto
Advertisement
Painovoimaista ilmanvaihtoa kannattaa huoltaa ja hoitaa
Kirjoittaja: Jonina Vaahtolammi, Korjausklinikka-hankkeen viestinnän asiantuntija / Suomen Kotiseutuliitto Painovoimainen ilmanvaihto herättää keskustelua ja mielipiteitä, mutta on oikein käytettynä toimiva ja perinteinen ilmanvaihdon tapa. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu ilman ominaisuuksiin ja luonnonlakeihin, joiden avulla raikasta ilmaa tulee rakennukseen ja tunkkainen ilma virtaa ulos. Ilman saavat liikkumaan ulko- ja sisätilojen lämpö- ja paine-erot.
Toimivan painovoimaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi on rakennusten käyttäjien hyvä ymmärtää sen ominaisuudet. Ilmanvaihtoa on käytettävä tarpeen mukaan ja huomioiden esimerkiksi ulkoilman olosuhteet. Painovoimainen ilmanvaihto on oikein käytettynä ja huollettuna hyvä tapa järjestää rakennuksen ilmanvaihto, mutta sen toimivuuteen voivat vaikuttaa taitamattomat korjaukset tai käyttö.
Säilyttämisen arvoinen ilmanvaihtojärjestelmä
Suomessa painovoimainen ilmanvaihto on varsin yleinen ilmanvaihtotapa, joka hyödyntää pohjoisia olosuhteita. Kuitenkin taito huoltaa ja ylläpitää järjestelmää on viime vuosina vähentynyt. Alalla tarve painovoimaisen ilmanvaihdon opastukseen on tiedostettu ja vuonna 2018 Ympäristöministeriö julkaisi verkossa oppaan painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen pienissä asuinrakennuksissa.
Vuonna 2021 Museovirasto julkaisi lisäksi tarpeellisen ja odotetun ohjeen painovoimaisen ilmanvaihdon käytöstä ja huollosta. Ohjeen julkaisun yhteydessä Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtinen suositti painovoimaisen ilmanvaihdon
säilyttämistä kohteissa, joissa se jo ennestään on.
Painovoimaiseen ilmanvaihtoon erikoistuneen LVI-insinööri Jari Ketolan mukaan ilmanvaihdon energiatehokkuuden varmistamiseksi poistoventtiileitä kannattaa säätää talvella pienemmälle ja kesällä riittävän ilman vaihtuvuuden varmistamiseksi suuremmalle. Oikein käytettynä painovoimaisen ilmanvaihdon on todettu olevan energiatehokkaampi ja kestävämpi ilmanvaihtotapa verrattuna koneelliseen ilmanvaihtoon.
Ketolan mukaan painovoimainen ilmanvaihto ei sovi kaikkiin rakennuksiin, mutta jos rakennus on suunniteltu se huomioiden ja käytön tarpeet on tiedostettu, sopii painovoimainen ilmanvaihto nykyrakennuksiinkin. Painovoimainen ilmanvaihto on lähes huoltovapaa ja sen käytöstä ei aiheudu erillisiä kustannuksia.
Korjausklinikka-hanke teki monenlaista yhteistyötä Heinolan kaupungin kanssa. Korjausklinikka esimerkiksi piti kestävän korjaamisen info- ja neuvontapistettä elokuussa 2020 Heinolan vanhalla päiväkotirakennuksella järjestetyssä asukastapahtumassa. Kuva: Jonina Vaahtolammi.
Pilottikohteena Heinola ja Paakarintupa
Korjausklinikka-hankkeen pilottikaupunkina ja kumppanina on toiminut Heinolan kaupunki. Hanke on toteuttanut yhteystyössä Heinolan kanssa erilaisia selvityksiä Heinolan kulttuurihistoriallisista kohteista. Selvityksiä ja niiden suosittamia toimenpiteitä myös esiteltiin hankkeen tapahtumissa.
Heinolassa on historiallisesti kerrostunut, moni-ilmeinen rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyt puurakennukset, joista vanhimmat ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta, ovat keskeinen osa Heinolan kansallista kaupunkipuistoa. Heinolassa huomioidaan kestävän, säilyttävän korjausrakentamisen periaatteet historiallisten kohteiden vaalimisessa.
Korjausklinikka-hankkeen ja Heinolan kaupungin yhteistyönä selvitettiin Heinolan 1890-luvulla rakennetun WPK-talon korjaustarpeita sekä rakennushistoriaa. Heinolan kaupunginmuseon sivurakennuksen Paakarintuvan kohdalla selvitettiin rakennuksen ilmanvaihtoa ja sen parantamista.
Syksyllä 2020 Korjausklinikka-hanke käynnisti selvityksen Paakarintuvan ilmanvaihdosta ja sen parantamisesta. Heinolan kaupungilla oli parhaillaan käynnissä Paakarintuvan kunnostaminen, ja samalla rakennuksen ilmanvaihdon tilanteen selvittäminen katsottiin hyödylliseksi.
Hirsirakenteinen Heinolan Paakarintupa on valmistunut vuonna 1871. Tuvan rakennutti kauppias Ulrik Lindholm, kuten Heinolan kaupunginmuseona toimivan viereisen päärakennuksenkin. Viime vuodet Paakarintupa on toiminut Heinolan kaupunginmuseon toimistona. Tupa kaipasi kunnostusta, ja remontin tarkoituksena oli kunnostaa rakennus museon kokoelmanhallintatilaksi. Paakarintuvan ilmanvaihdon selvityksen toteutti LVI-insinööri Jari Ketola LVI Kalske Oy:stä. Ketola on erikoistunut painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja sen parantamiseen ja tehnyt myös yhteistyötä muun muassa Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus Piirun kanssa.
Ilmanvaihdon tilanteen selvitys aloitettiin katselmuskäynnilla Heinolassa marraskuussa 2020. Mukana oli Ketolan lisäksi edustajia Heinolan kaupungin teknisestä toimesta, Heinolan kaupunginmuseolta sekä Korjausklinikka-hankkeesta. Katselmuksella tupa tutkittiin sekä sisältä että ulkoa.
Selvityksen mukaan Paakarintupaan tuli raitista ilmaa lähinnä ikkunoiden ja tuuletusikkunoiden kautta. Rakennuksessa ei ollut yhtään toimivaa seinäventtiiliä ja esimerkiksi keittiön seinässä ollut venttiili oli tukittu mahdollisesti aiempien korjausten yhteydessä. Tuvassa olikin havaittavissa riittämättömästä ilmanvaihdosta kertovaa lievää hajua.
Poistoilmakanavana toimivat talon kaksi piippua, joihin on tehty poistoilmakanavat esimerkiksi rakennuksen WC-tiloista ja pienestä varastohuoneesta. Keittiön puolella piipun kautta poistoilman kanavana toimii myöhemmin asennettu liesituuletin.
Kohti parempaa ilmanvaihtoa
Ketolan tekemän selvityksen mukaan Paakarintuvan ilmanvaihdon saa kuntoon kohtuullisen helposti rakennuksen muun remontin yhteydessä. Paakarintupa on selkeä pohjaltaan ja kompakti. Ilmanvaihdon toimintaa on helppo hallita ja sen toimintaan on yksinkertaista vaikuttaa.
Heinolan kaupunki toteuttaa Paakarintuvan remontin vuosien 2021 ja 2022 aikana. Rakennuksen ilmanvaihtoa on tarkoitus parantaa remontin yhteydessä Ketolan tekemän selvityksen ehdotusten mukaan.
Selvityksen mukaan tuvan ilmanvaihto tulee parantumaan lisäämällä tuloilmaventtiileitä ja näitä tullaan lisäämään Paakarintupaan. Samoin selvitys suositti Paakarintuvan poistuvan ilman reittinä toimiville piipun hormeille säännöllistä huoltoa. Nuohouksella niistä poistetaan roskat ja lika. Piipuissa olisi hyvä olla puuttuneet naakkaverkot ja piipunhatut, ja niiden lisääminen on suunnitelmissa myös Paakarintuvalle. Lisäksi tuvan alapohjan tuuletustilasta poistetaan sinne varastoidut ylimääräiset tavarat.
Oikein käytettynä ja huollettuna painovoimainen ilmanvaihto on hyvä ja toimiva keino rakennuksen ilmanvaihdon järjestämiseen. Jos rakennuksen ilmanvaihdon toimivuus mietityttää, on nykytilanne ja sen parantaminen mahdollista tutkia ilmanvaihdon selvityksen avulla.
Lähteet
Ketola, Jari, LVI Kalske Oy 2020: Paakarintupa. Raportti ilmanvaihdosta ja sen kunnostusehdotukset.
Krigsman, Veli / Heinolan kaupunki. Henkilökohtainen tiedonanto 10/2021.
Kuuluvainen, Leino; Lindberg, Ben-Roger; Lylykangas, Kimmo; Mikkola, Juulia; Sainio, Jukka ja Vuolle; Mika 2018: Painovoimainen ilmanvaihto. Opas. Ympäristöministeriö. ym.fi/documents/1410903/38439968/ PVIV-OPAS.pdf
Museovirasto, 2021: Painovoimainen ilmanvaihto. Käyttö- ja huolto-ohje. museovirasto.fi/ uploads/Meista/Julkaisut/PVIV_ korjauskortti.pdf
Paakarintuvan ilmanvaihdon selvitystä varten rakennus tutkittiin perusteellisesti marraskuussa 2020. Kuva: Minna Hietanen.
