Päijät-Hämeen rakennuskanta ja rakennusperinnön korjausavustukset

KORJAUSKLINIKKA Vanhoissa taloissa on usein kiinnostavia yksityiskohtia. Tampereella sijaitsevan Tahmelan huvilan kaakeliuuni on koristeellinen. Kuva: Reetta Nousiainen.

Päijät-Hämeen rakennuskanta

& rakennusperinnön korjausavustukset

Kirjoittaja: Eeva Aarrevaara, arkkitehti, Korjausklinikka-hankkeen asiantuntija / LAB-ammattikorkeakoulu Korjausklinikka-hankkeessa yhtenä lähtökohtana on ollut selvittää, millainen Päijät-Hämeen rakennuskanta on nykyisellään. Lisäksi on haluttu selvittää, miten aktiivisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin on haettu korjausavustuksia, sekä Hämeen ELY-keskukselta että Museovirastolta.

Rakennuskannan tilastot nykytilanteen kuvaajina

Koko rakennuskantaa koskevia rekistereitä on viime vuosina tarkistettu monissa kunnissa, koska on huomattu, että eri rekistereissä löytyy erilaisia määriä rakennuksia samalta alueelta. Esimerkiksi Hartolassa todettiin vuonna 2020, että maanmittauslaitoksen rekisterin mukaan kunnassa on yli 15 000 rakennusta, kun taas Digi- ja väestöviraston (DVV) ylläpitämässä rakennus- ja huoneistorekisterissä rakennuksia on yli 8 000 vähemmän. Samassa yhteydessä kuitenkin huomautetaan siitä, että kaikki rakennukset eivät ole rakennusaikanaan edellyttäneet rakennuslupaa, tulihan rakennuslupakäytäntö esimerkiksi maaseudulla vasta vuonna 1958 annetun rakennuslain mukaan pakolliseksi. Verohallinnolla on myös oma rakennusrekisterinsä, mutta on osoittautunut, että omistajat eivät välttämättä päivitä rakennustensa tietoja sinne.

Oheiset kaaviot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriin Rakennukset käyttötarkoituksen ja valmistumisvuoden mukaan (2020). Niiden avulla voidaan havainnollistaa eri-ikäisen rakennuskannan osuuksia Päijät-Hämeen alueella.

Päijät-Hämeessä niin kuin Suomessa yleensäkin on vanhimpien ennen vuotta 1920 rakennet-

tujen rakennusten osuus hyvin pieni, eli 4 %. Seuraavilta kahdelta vuosikymmeneltä on peräisin hieman enemmän rakennuksia, 6 % koko rakennuskannasta. Tämä rakennuskanta on osittain kivirakenteista ja osittain puurakenteista. Kivirakennuksia löytyy kaupunkien asuinrakennuksista sekä erikokoisten taajamien julkisista tai varhaisista teollisuuden rakennuksista.

Pääosa rakennuksista on kuitenkin puurakennuksia näiltä ajanjaksoilta. Puun käyttö rakentamisessa oli tyypillistä omakotitaloille vielä jälleenrakennuskaudella, vaikka kivirakenteiset rakennukset alkoivatkin yleistyä. 1960-luvulta eteenpäin alkoi kivirakenteisten rakennusten, sekä tiili- että betonirakenteisten osuus kasvaa, mikä on jatkunut vahvana trendinä rakentamisessa.

Eri-ikäisten rakennusten korjaustarpeeseen vaikuttaa merkittävästi, miten niitä on hoidettu vuosien saatossa ja ovatko keskeiset rakennusosat, kuten vesikatto, julkisivut ja perustukset, säilyneet kohtuullisessa kunnossa. Korjausten toteuttamista hankaloittaa myös, mikäli rakennukseen on tehty eri aikoina paljon muutoksia ja näin alkuperäinen luonne on osin voinut hävitä. Alkuperäisestä poikkeavien materiaalien käyttö on saattanut myös aiheuttaa vaurioita rakennukseen. Esimerkkinä voi mainita höyrynsulkumuovien lisäämisen vanhoihin rakenteisiin yhdessä modernien eristemateriaalien kanssa.

Rakennuskulttuuriinventoinnit PäijätHämeessä

Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöinventointien luettelo laadittiin nykyisessä laajuudessaan vuonna 1993. Tätä on päivitetty ja nykyään on voimassa 1.1.2010 voimaan tullut inventointi. Tyypillistä tälle inventoinnille on, että kohteet ovat laajempia kokonaisuuksia ja ne on nimetty esimerkiksi kirkonkylä, kylä tai kartanoalue, kulttuurimaisema ja viljelymaisema.

Päijät-Hämeessä edellinen maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden inventointi on valmistunut 2006 Heikki Wagerin laatimana, ja kyseisen inventointiluettelon päivitystyö on käynnistymässä vielä vuoden 2021 aikana. Paikallisia inventointeja on laadittu alueen kunnissa 2000-luvulla, jolloin ajatuksena oli, että kunnissa tuotettiin EU-tuen avustuksella yleiskaavatasoiset inventoinnit, joita oli tavoitteena päivittää esimerkiksi asemakaava-alueilla tarpeen vaatiessa.

Nykytilanne on kuitenkin varsinkin pienemmissä kunnissa sellainen, että aiempia inven-

Päijät-Häme Koko Suomi

Kuvio 1: Päijät-Hämeen rakennuskannan jakautuminen ikäluokittain. 10 % koko rakennuskannasta on rakennettu ennen vuotta 1939, ja siitä vain 4 % ennen vuotta 1920. Kuvio 2: Koko Suomen rakennuskannan ikäjakauma on hyvin samantyyppinen kuin Päijät-Hämeessä.

Kuvio 3: Päijät-Hämeen rakennukset käyttötarkoituksensa mukaan luokiteltuna. Erillispientalot muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan, lähes 80 %, koko rakennuskannasta, kun taas rivi- ja ketjutalojen sekä asuinkerrostalojen osuus on molempien 5 %. Vaikka asuinkerrostalojen lukumäärän osuus vaikuttaa pieneltä, on hyvä muistaa, että niiden kerrosala on lähellä erillispientalojen yhteenlaskettua kerrosalaa.

tointiluetteloita ei ole helposti saatavissa eikä niitä ole myöskään päivitetty. Vireille tuleviin kaavoihin liittyen laaditaan niitä koskevat inventoinnit muttei yleensä ole resursseja tarkastella laajemmin inventointien päivitystä. Lahden osalta tilanne on toisaalta erinomainen, koska on laadittu kattava rakennuskulttuuri-inventointi rakennuskannasta myös modernilta ajalta.

Korjausavustuksia voi hakea eri lähteistä

ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia, joita voidaan osoittaa yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille. Avustusta saa käyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Tyypillisiä avustettavia toimenpiteitä ovat katon ja julkisivun korjaukset sekä ikkunoiden ja ovien korjaukset, myös tulisijojen ja perustusten kunnostamiseen voi saada avustusta. Vuosittainen hakuaika on loka-marraskuussa. Hakemuksessa pyydetään kuvaamaan tarkasti kohteen ja sen lähiympäristön tilaa sekä laatimaan kustannusarvio toteutettavien toimenpiteiden materiaali-

Kuvio 4: Museovirasto on myöntänyt yhteensä 746 entistämisavustusta vuosina 2015–19 eri kohteiden korjaamiseen. Oheinen kaavio esittää avustusten jakautumisen maakunnittain. Kuvio 5: Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueelle ELY-keskuksen ja Museoviraston myöntämät kulttuuriympäristön korjausavustukset vuosina 2015–19 kunnittain.

Päijät-Häme Kanta-Häme

ja työvoimakustannuksista. On myös arvioitava, minkä osuuden kokonaiskustannuksista kattaa omalla rahoituksella ja mihin osaan hakee avustusta.

Valtakunnalliseen tai maakunnalliseen rakennuskulttuuriluetteloon sisältyvällä kohteella on hyvät edellytykset saada avustusta, samoin valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitsevalla kohteella. Kaava-alueella sijaitseva kohde saattaa olla kaavassa merkitty säilytettäväksi. Kohde ei tarkoita tässä yhteydessä pelkästään rakennusta vaan esimerkiksi pihapiiriä tai muuta rakennetun ympäristön kokonaisuutta.

Mikäli kohde kuuluu rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuihin kohteisiin, on sille mahdollista hakea säilyttämiseen ja korjaamiseen rakennusten entistämisavustusta Museovirastolta. Lisäksi sellaisille kohteille, joiden korjaaminen edellyttää erityistä asiantuntemusta, voi hakea Museoviraston avustusta.

Museovirasto myöntää avustuksia myös historiallisten puistojen ja puutarhojen säilyttämiseen ja ennallistamiseen. Avustus voi kohdistua eri laajuisiin alueisiin, alkaen yksittäisestä rakennuksesta ja ulottuen laajempaan rakennettuun ympäristöön. Museoviraston avustuksia voidaan myös käyttää kiinteän sisustuksen kunnostamiseen. Lisäksi avustusta voidaan käyttää korjaus- ja entistämissuunnitelman laatimiseen. Tätäkin avustusta haetaan vuosittain loka-marraskuussa.

Viime vuosina myönnettyjen Museoviraston entistämisavustusten tarkastelu näyttää siltä, että avustuksia on myönnetty pääasiassa samantyyppisiin toi-

menpiteisiin kuin ELY-keskuksesta, joskin kohteet voivat edustaa arvokkaampaa rakennuskantaa. Toisaalta avustusta myönnetään myös säännöllisesti rakennuskulttuuriselvitysten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen.

Miten korjausavustuksia on käytetty

Hämeen ELY-keskuksen vuosina 2015–19 myöntämistä avustuksista Kanta-Hämeen alueelle on osoitettu 45 % ja Päijät-Hämeen alueelle 55 % kokonaismäärästä. Vastaavasti Museoviraston Hämeeseen myöntämistä avustuksista on kohdistunut Kanta-Hämeeseen 65 % ja Päijät- Hämeeseen 35 % samalta ajalta.

Ympäristöministeriössä on laadittu tarkempaa arviointia vuosina 2016–17 myönnetyistä ELY-keskusten ja Museoviraston avustuksista. Lähes 40 % avustusta saaneista rakennuksista oli asuinrakennuksia, hieman yli 20 % puolestaan lomarakennuksia ja talousrakennuksia sekä julkisia rakennuksia molempia noin 15 %. Lähes 60 % rakennuksista oli iältään yli 100-vuotiaita ja yli 200-vuotiaiden rakennusten osuus oli 15 %. Vajaa 30 % avustuskohteista oli iältään 50–100 -vuotiaita. Noin puolet rakennuksista oli jollain tavalla suojeltuja.

Kohteisiin myönnetyt avustussummat eivät ole yleensä kovin suuria, mistä kertoo mm. se, että 35 % avustuksista oli määrältään alle 2500 euroa. Hieman yli 30 % kohteista sai 2500–5000 euron avustuksen ja hieman yli 20 % sai 5000–10 000 euron avustuksen. Näitä suuremmat avustussummat olivat harvinaisimpia. Avustusta on voitu hakea enintään 50 % hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jotka sisältävät materiaali- ja työkustannukset sekä suunnitelmakustannukset Museoviraston avustuksissa. Päijät-Hämeessä myönnettiin huomattavasti enemmän avustuksia vuonna 2017 verrattuna edelliseen vuoteen sekä avustusten lukumäärä, että niiden euromäärä huomioiden.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan koko maan tasolla on nähtävissä, että suurin osa kunnostuksista kohdistuu ikkunoihin, oviin ja kattoihin sekä julkisivuihin. ELY-keskusten ja Museoviraston avustusten kohdentumisella ei ole ollut näinä vuosina suuria eroja. Myönnetyistä avustuksista on myös selvitetty erillisen kyselyn avulla, millaisena avustus on nähty omassa korjausprojektissa. Pääosa vastaajista on pitänyt sitä merkityksellisenä, vaikka avustussummat eivät useimmissa tapauksissa olekaan kovin korkeita.

Avustuksen myöntämiseen liittyy aina korjauksen toteuttamisen neuvontaa, joka on avustuksen

Valtaosa Suomen ja Päijät-Hämeen ennen vuotta 1920 valmistuneista rakennuksista on puurakenteisia. Kuvassa vuonna 1891 valmistuneen Heinolan WPK-talon ulkoseinää. Kuva: Reetta Nousiainen.

myöntävän viranomaisen vastuulla. Näin myös varmennetaan avustuksen käyttäminen oikealla tavalla ja voidaan avustaa korjaamisprosessia asianmukaisella neuvonnalla, mikä ei toisaalta tarkoita sitä, että neuvonta korvaisi ammattilaisen tekemää suunnitelmaa, jollainen on aina tarpeen laajempien toimenpiteiden kuin rakennusosien kunnostamisen kohdalla.

Avustukset tukevat rakennuskannan säilymistä

Korjausavustuksia haetaan edelleen melko pieniä määriä, ja on toivottavaa, että avustushakemusten määrä kasvaisi tulevaisuudessa ja loisi painetta myös niihin varattujen määrärahojen nostamiseen. Kokonaisuudessa valtion budjetissa on varattu vuosittain runsaat kaksi miljoonaa euroa rakennusperintöavustuksiin.

Korjausklinikka-hanke järjesti syksyllä 2020 ja 2021 yhteistyössä Lahden Museoiden ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa virtuaaliset avustusklinikat, joilla kerrottiin avustuksista ja neuvottiin niiden hakemisessa. Avustusklinikat näyttävät nostaneen hakumääriä. Museoviraston avustuksiin saapui vuodelle 2021 Päijät-Hämeestä 29 hakemusta, kun edellisenä vuonna saapui 24 hakemusta. ELY-keskuksen avustuksiin saapui vuodelle 2021 Päijät-Hämeestä hakemuksia 52 kappaletta, kun vuodelle 2020 saapui 14 ja vuodelle 2019 15 hakemusta.

Vuonna 2021 Museoviraston avustuksia myönnettiin Päijät-Hämeeseen 14 kappaletta ja ELY:n avustuksia 26 kappaletta, kun edellisenä vuonna

myönnettiin samalla alueelle Museovirastosta neljä ja ELY:stä kahdeksan. Myönnettyjen avustusten kasvuun vaikuttaa myös koronaelvytyksen vuoksi osin nousseet määrärahat. Tiedon levitys avustuksista on kuitenkin hyödyllistä ja lisää vanhojen talojen omistajien tietoisuutta avustuksista ja mahdollisuuksia vanhan rakennuskannan korjaamiseen säilyttävin menetelmin.

Korjaaminen edistää sekä kulttuuriperinnön säilymistä että hiilineutraalia rakentamista, koska erityisesti kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaamisessa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon vanhaa ja korvataan vain tarpeellisin osin uudella materiaalilla vaurioituneet kohdat. Vanhojen rakennusten elinkaari muodostuu näin huomattavasti pidemmäksi kuin nykyään uudisrakentamisessa käytetty 50 vuoden elinkaari.

Tämän artikkelin kuvituksena käytetyt kuviot on laadittu Korjausklinikka-hankkeessa vuonna 2020. Kuvioiden laatimisesta ovat vastanneet Sami Tervo ja Reetta Nousiainen.

Lähteet

Aarrevaara, E., Vihelmaa, R. & Hietanen, M. 2021. Vanhan rakennuksen pelastaminen ja korjaaminen on ympäristöteko. LAB Annual Review Innovations 2021. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus. 2021. Avustukset raken- nusperinnön hoitoon. Saatavissa: ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon

Auri, E., Nyman, J. & Valtakari, M. 2019. Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi. Ympäristö- ministeriön julkaisuja 2019:3. Saatavissa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-002-6

Lahola, M. Rakennuskannan rekisteritiedoissa puutteita – Lahdessa tähän mennessä oikein joka neljännen kerrostalon tiedot, Hartolassa DVV:n rekisteristä puuttui jopa puolet rakennuksista. Etelä-Suomen Sanomat. 9.8.2020. Saatavissa: ess.fi/paikalliset/2365614

Museovirasto. 2021. Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset. Saatavissa: museovirasto.fi/fi/ avustukset/rakennukset

Museovirasto. 2021. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Saatavissa: rky.fi/read/asp/r_default.aspx

Wager, H. 2006. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto A 159. Saatavissa: paijat-hame.fi/ wp-content/uploads/2020/11/ Paijat_hameen_rakennettu_ kulttuuriymparisto_A159pdf.pdf