Korjaushankkeen kulku ja valmistelu

KORJAUSKLINIKKA Vanhan rakennuksen korjaushankkeessa on monta vaihetta, ennen kuin päästää käsiksi itse korjaustöihin. Kuva: Miikka Lappalainen, Laitilan Kulttuuriseura Walo.

Kirjoittaja: Raine Vihelmaa, arkkitehti, Korjausklinikka-hankkeen asiantuntija / LAB-ammattikorkeakoulu Parhaimmillaan vanhan rakennuksen korjaaminen on palkitsevaa ja mielekästä toimintaa. Toisaalta se voi olla täynnä yllätyksiä ja vastoinkäymisiä. Siihen, kuinka kivinen korjaajan polku on, voi vaikuttaa hyvällä suunnittelulla, varautumisella ja asiantuntijoiden ja osaavien korjaajien hyödyntämisellä.

Alussa on tärkeää ymmärtää, miksi ollaan korjaamassa ja mikä on korjaamisen tavoite. Nämä on hyvä kirjata myös ylös ja pohtia eri näkökulmista, sillä joskus tavoite ja alkuperäinen ajatus korjaamisen lähtökohdista saattaa kadota korjaamisen keskellä. Lisäksi on hyvä pohtia kuinka paljon tai kuinka laajasti on tarve korjata, eikä sortua tarpeettomaan korjaamiseen.

Korjaamisen lähtökohdat ovat usein konkreettisia. Pyritään korjaama jokin selkeä vauriokohta tai ehkä kysymyksessä voi olla huoltaminen. Jossain tapauksissa tehdään tilamuutoksia tai palautetaan rakennusta lähemmäksi alkuperäistä eri aikakausina tehtyjen muutosten jälkeen. Eli helposti on löydettävissä tavoite tai syy korjaamiselle. On sitten kysymyksessä edellä mainituista mikä tahansa, voidaan asiaa tarkastella kestävyyden näkökulmasta. Se miten korjaamme ja miksi korjaamme, on kestävyyden kannalta merkittävää.

Pelkästään ajoituksellakin on merkitystä. Oikea aikainen korjaaminen on kestävää korjaamista. Tunnistetun korjaustarpeen siirtäminen usein paisuttaa korjaustarvetta ja pienikin vika voi muodostua asiaa pitkittämällä suureksi ja näin lisätä resurssien tarvetta. Paradoksaalista tässä on se, että pyritään säästämään

rahaa, siirtämällä korjausinvestointipäätöstä ja samalla kasvatetaan korjausvelkaa ja riskiä korjaustarpeen lisääntymisestä.

Toisaalta myös ennenaikainen korjaaminen ja ylikorjaaminen voivat olla ei-kestävää. Puhumattakaan että korjataan väärin ja joudutaan pienen ajan sisällä korjaamaan uudelleen. Jopa energiatehokkuutta parantavat toimet voivat väärin ajoitettuna ja mitoitettuna näyttäytyä kestävyyden näkökulmasta hyvinkin erilaisilta.

On myös hyvä hahmottaa ja käydä läpi omat voimavarat, taidolliset ja ajankäytölliset resurssit sekä paljonko rahaa korjaamiseen voidaan käyttää.

Rakennuksen korjaamisessa on eri osa-alueita. Osa-alueet pitävät sisällään vielä erilaisia osatehtäviä.

• Korjaustarpeen tunnistaminen • Korjaussuunnittelu • Korjaustarvikkeiden hankinta • Toteuttaminen/korjaaminen • Dokumentointi • Loppukatselmus

Tiedonhankinta ennen korjaamista

Ennen korjaamista voi olla hyödyllistä tutustua vastaaviin korjauskohteisiin. Miten niissä on onnistuttu ja mitä haasteita on mahdollisesti tullut eteen? Millaisia korjausmenetelmiä on käytetty ja miksi? Kannattaa myös tutustua kirjallisuuteen aiheesta sekä mahdollisesti perehtyä korjattavaan kohteeseen ja tapoihin korjata sitä tarkemminkin.

Vertaiskeskustelut korjaamisen tiimoilta ovat myös tärkeitä keinoja saada tietoa ja jakaa sitä. Hyvä on myös ymmärtää tarvittaessa kääntyä jo varhaisessa vaiheessa asiantuntevien suunnittelijoiden ja rakentajien puoleen. Usein näkemystä tarvitaan korjausmenetelmien valinnan lisäksi myös korjausrakentamisprosessiin. Varhaisessa vaiheessa tehdyt valinnat vaikuttavat usein koko korjausprosessiin.

Suunnitelmat kuntoon

Tärkeä osa onnistunutta korjaamista ja hyvä lähtökohta projektille on realistinen ja eri osatekijät huomioiva aikataulutus. Aikataulusuunnitelma on hyvä laatia koko korjausprojektille. On hyvä huomioida, että varsinaista korjaamista edeltävät selvitykset ja suunnittelu saattavat viedä runsaasti aikaa, samoin kuin ulkopuolisten tekijöiden etsiminen.

Kannattaa myös muistaa, että usein aiemman korjausvaiheen valmistuminen on edellytys sille, että seuraavaan vaiheeseen voidaan siirtyä. Jos jonkin

Heinolan WPK-talon lasiverannan kunnostus ja maalaus vuonna 2020 piristivät talon ilmettä, ja huoltomaalauksen jälkeen esimerkiksi ikkunoiden puitteiden eri värisävyt erottuvat entistä paremmin. Kuva: Jonina Vaahtolammi.

työvaiheen kesto on pidempi kuin on suunniteltu, vaikuttaa se helposti koko korjaushankkeen aikatauluun. Tämä on hyvä huomioida mahdollisilla aikataulujoustoilla ja riittävän väljällä aikatauluttamisella.

Korjauskohteen koko voi joskus vaikuttaa virhearviointiin olla panostamatta riittävästi alkusuunnitteluun. Esimerkiksi joku pieneltä ja yksinkertaiselta tuntuva korjausprojekti voi houkutella tekijäänsä aloittamaan heti ilman suunnitelmaa siitä, miten tehdään, koska tehdään ja mistä materiaaleista tehdään. Alkuinnostuksen huumassa rynnätään hankkimaan rakennusmateriaaleja. Ostoreissulla vähitellen huomataan, että kysymyksiä alkaa olla enemmän kuin vastauksia. Tosiasiat tunnistaen joudutaan palaaman alkuun ja aloittamaan suunnittelu. Pahimmassa tapauksessa hankitaan hetken mielijohteesta tarvikkeita, joille ei myöhemmin ole käyttöä tai materiaalia on väärä määrä ja niin edelleen. Alun hutilointi voi viedä innostuksen ja näin alkanut pieni korjausprojekti voi ajallisesti kasvaa moninkertaisesti siihen nähden, mitä se olisi vaatinut hyvällä suunnittelulla.

Vanhan talon korjaamisesta tekevät kestävän esimerkiksi oikein ajoitetut ja mitoitetut korjaustoimet. Kuva: Miikka Lappalainen, Laitilan Kulttuuriseura Walo.

Tärkeää on käyttää laadukkaita materiaaleja, jotka ovat linjassa korjaustavan kanssa.

Tärkeää on myös ymmärtää joidenkin korjaustoimenpiteiden osalta toteuttamisajankohdan merkitys. Vaikka rakentamista voidaankin tehdä ympäri vuoden, on eri rakennuksen osien korjaamiselle löydettävissä luonteva ja parhaiten sopiva ajankohta.

Korjauskohteen laatu ja laajuus vaikuttavat suunnitelma-asiakirjojen tarpeeseen. Laadukkaat suunnitelmat ovat edellytys onnistumiselle korjaamisessa. Tyypillisesti tarvitaan pohjapiirustuksia, leikkauspiirustuksia ja mahdollisesti suunnitelmaselostus. Näitä asiakirjoja voidaan hyödyntää mm. materiaalin määrälaskennassa sekä urakkatarjouspyynnöissä.

Ennen suunnitelmien laadintaa on hyvä koota yhteen kaikki kohteen jo olemassa olevat piirustukset ja suunnitelmat. Jossain tapauksissa suunnitelma-asiakirjoja on hyvin niukasti ja vaikka rakennuksessa olisikin tehty aiempia korjauksia lukuisasti, voi olla, että niistä ei ole olemassa dokumentteja. Vastaavasti joissakin kohteissa vanhoja piirustuksia ja muita dokumentteja saattaa olla hyvinkin runsaasti. Vanhojen piirustusten puute saattaa joissakin tapauksessa johtaa siihen, että kohteeseen tulee laatia nykytilannetta vastaavat piirustuksen suunnittelutyön pohjaksi.

Vanhoja rakennuksia korjattaessa saattaa vanhoja rakenteita avattaessa ja purettaessa tulla eteen tilanteita, joissa kohde on rakennettu joiltakin osin eri lailla kuin vanhat suunnitelmat antavat ymmärtää. Lisäksi myöhemmät korjauskerrostumat voivat tuoda ennalta arvaamattomia tilanteita eteen, jos niitä ei ole dokumentoitu. Siksi suunnitteluvaiheessa olettamien varmistamiseksi on hyvä tehdä joskus myös rakenteita avaavia tarkastuksia ja tarvittaessa korjaamisen yhteydessä paljastuvien rakenteiden osalta päivittää suunnitelmia. Vaikka on tärkeää laatia suunnitelmia ennen varsinaiseen korjaustoimenpiteeseen ryhtymistä, niin on varsin yleistä korjaamisessa, että suunnitelmia ja siten myös ratkaisuja joudutaan päivittämään ja vaihtoehtoja puntaroimaan kesken korjaamisen. Suunnittelu ei silti ole mennyt hukkaan, varsinkin, jos se on pitänyt sisällään varautumisen erilaisiin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.

Korjaaminen alkakoon

Rakennustarvikkeiden hankinta on myös korjaamisen tärkeitä osa-alueita. Usein hankinnat määritellään suunnitteluvaiheessa. Määrän ja laadun lisäksi on hyvä varmistaa ajoissa saatavuus ja mahdolliset tilausajat. Ei ole harvinaista, että korjaaminen pysähtyy tilattujen tarvikkeiden odottelun ajaksi. Suunnitelmien ja korjauskohteen avulla pystytään yleensä hyvin tarkkaan arvioimaan tarvittava materiaalimenekki. Materiaalin

hankinnoissa on hyvä huomioida pieni hävikki, ettei materiaali lopu kesken. Tosin liian reilu materiaalin hankinta osoittautuu usein tuhlailevaksi, rakentajalle kalliiksi ja ei kestäväksi ratkaisuksi.

Tärkeää on myös käyttää laadukkaita materiaaleja, jotka ovat linjassa korjaustavan kanssa. Myös materiaalien säilytykseen työmaalla on myös syytä kiinnittää huomiota.

Korjaamisessa harvoin kiirehtimällä ja hosumisella saavutetaan aikataulullisesti parempaa ratkaisua, vaan säästetty aika saattaa kulua myöhemmin kiireestä johtuvien ratkaisujen ja jälkien korjaamiseen. Keskittynyt, rauhallinen ja määrätietoinen työskentely tuottaa usein parhaan tuloksen.

Jos työn teettää ulkopuolisella, on hyvä pitää työmaapalavereja työn edetessä. Tämä on usein molempien osapuolien etu ja näin vältytään mahdollisilta väärinkäsityksiltä. Välitarkastuksilla alkuperäinen korjaustavoite pysyy kirkkaana loppuun asti ja mahdollisista muutoksista voidaan sopia kesken työn.

Tilanne ennen korjausta on tärkeää dokumentoida, oli kyseessä sitten tilamuutos tai vaurioituneen rakenteen korjaaminen tai huolto. Edeltävästä tilanteesta otetut kuvat helpottavat suunnittelua ja niistä voidaan tarkastella tilannetta ennen korjausta tarvittaessa.

Yhtä tärkeää on lopuksi koota rakentamisessa tarvitut suunnitelmat ja selostukset sekä kuvata kohde sen valmistuttua. Myös työn eri vaiheet on syytä kuvata rakentamisen aikana. Käytettyjen tuotteiden tiedot on myös hyvä koota yhteen suunnitelmien ja materiaalien kanssa.

Korjaamisen tarkoitus ja merkitys

On hyvä ymmärtää, että käsite korjausrakentaminen pitää sisällään laajan määrän erilaisia ja eri laajuisia toimenpiteitä. Näistä osa on luonteeltaan palauttavia, osa ylläpitäviä tai muuttavia. Yhteistä näille on tavoite pitää vanha rakennus toimivana ja kunnossa, ja ennaltaehkäistä mahdolliset suuremmat korjaustarpeet oikea-aikaisella korjaamisella.

Korjaamisella voi olla myös muuta merkitystä. Korjaaminen tuo tekijälleen onnistumisen tunteen lisäksi taloudellista hyötyä. Korjaaminen voi parhaassa tapauksessa olla myös vanhan rakennuskannan ja rakennuskulttuurin ylläpitoa ja ilmastoteko. Valmiista voi syystä olla ylpeä, todennäköisesti on tehnyt enemmän kuin vain korjannut.