KORJAUSKLINIKKA
Vanhan rakennuksen korjaushankkeessa on monta vaihetta, ennen kuin päästää käsiksi itse korjaustöihin. Kuva: Miikka Lappalainen, Laitilan Kulttuuriseura Walo.
42
Korjaushankkeen kulku ja valmistelu
Kirjoittaja: Raine Vihelmaa, arkkitehti, Korjausklinikka-hankkeen asiantuntija / LAB-ammattikorkeakoulu
Parhaimmillaan vanhan rakennuksen korjaaminen on palkitsevaa ja mielekästä toimintaa. Toisaalta se voi olla täynnä yllätyksiä ja vastoinkäymisiä. Siihen, kuinka kivinen korjaajan polku on, voi vaikuttaa hyvällä suunnittelulla, varautumisella ja asiantuntijoiden ja osaavien korjaajien hyödyntämisellä. Alussa on tärkeää ymmärtää, miksi ollaan korjaamassa ja mikä on korjaamisen tavoite. Nämä on hyvä kirjata myös ylös ja pohtia eri näkökulmista, sillä joskus tavoite ja alkuperäinen ajatus korjaamisen lähtökohdis-
ta saattaa kadota korjaamisen keskellä. Lisäksi on hyvä pohtia kuinka paljon tai kuinka laajasti on tarve korjata, eikä sortua tarpeettomaan korjaamiseen. Korjaamisen lähtökohdat ovat usein konkreettisia. Pyritään korjaama jokin selkeä vauriokohta tai ehkä kysymyksessä voi olla huoltaminen. Jossain tapauksissa tehdään tilamuutoksia tai palautetaan rakennusta lähemmäksi alkuperäistä eri aikakausina tehtyjen muutosten jälkeen. Eli helposti on löydettävissä tavoite tai syy korjaamiselle.
On sitten kysymyksessä edellä mainituista mikä tahansa, voidaan asiaa tarkastella kestävyyden näkökulmasta. Se miten korjaamme ja miksi korjaamme, on kestävyyden kannalta merkittävää. Pelkästään ajoituksellakin on merkitystä. Oikea aikainen korjaaminen on kestävää korjaamista. Tunnistetun korjaustarpeen siirtäminen usein paisuttaa korjaustarvetta ja pienikin vika voi muodostua asiaa pitkittämällä suureksi ja näin lisätä resurssien tarvetta. Paradoksaalista tässä on se, että pyritään säästämään
KESTÄVÄN KORJAAMISEN POLULLA
