6 minute read

Korjausrakentamisen neuvonta ja ohjeistus: Asiantuntevia neuvoja ja vertaistukea verkosta

KORJAUSKLINIKKA Lahden Museot eli Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo ohjaa ja neuvoo kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten korjaamisessa Päijät-Hämeen alueella. Kor- jausneuvontaa Asikkalan Pulkkilanharjulla. Kuva: Reetta Nousiainen.

Korjausrakentamisen neuvonta & ohjeistus

Advertisement

Asiantuntevia neuvoja ja vertaistukea verkosta

Kirjoittaja: Jonina Vaahtolammi, Korjausklinikka-hankkeen viestinnän asiantuntija / Suomen Kotiseutuliitto Vanhan rakennuskannan kestävä, kulttuuriperinnön huomioiva korjaaminen edellyttää monenlaista asiantuntemusta. Varsinkin itse omaa vanhaa taloaan korjaavat asukkaat kaipaavat korjaamisen tueksi erilaisia ohjeita ja tietolähteitä. Tietoa tarvitaan niin itse korjaamiseen, sen suunnitteluun ja budjetointiin, kuin osaavien tekijöiden löytämiseen.

Eri aikakausina rakennettujen kohteiden korjaaminen edellyttää ajan tyyliä ja rakennustapaa tuntevaa asiantuntemusta sekä tietoa perinteisistä korjaustavoista ja -materiaaleista, mikä alkaa käydä vähiin myös alan ammattilaisten keskuudessa. Ilmastonmuutoksen aikakaudella tietoa kaivataan myös kestävän kehityksen mukaisista kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitotavoista.

Yksi Korjausklinikka-hankkeen tavoitteista oli tarjota vanhojen kiinteistöjen omistajille tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän kehityksen mukaisesta, kulttuuriperinnön huomioon ottavasta korjausrakentamisesta. Hankkeen aikana myös selvitettiin korjaajien tiedon- ja palveluntarpeita ja pyrittiin löytämään hyviä toimintatapoja niiden tarjoamiseen.

Korjaajat kaipaavat tietoa ja luotettavia neuvoja

Korjausklinikka selvitti loppuvuodesta 2019 ja alkuvuodesta 2020 toteutetulla maanlaajuisella kyselyllä korjausneuvontapalveluiden saatavuutta ja korjaajien saamaa tukea. Selvitys toteutettiin valtakunnallisena verkkokyselynä, joka oli avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Selvityksessä kysyttiin, onko vastaajien alueella tarjolla tukea

ja neuvontaa kestävään korjausrakentamiseen. Myös korjausrakentamisen tuen lähteitä ja sen tarjoajia kysyttiin. Kyselyyn saapui 50 vastausta eri puolilta Suomea. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin Uudeltamaalta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Kyselyn mukaan kestävän korjausrakentamisen tueksi kaivataan erityisesti asiantuntevien ja luotettavien tahojen tarjoamaa kokonaisvaltaista tietoa sekä osaajia ja verkostoja. Nykyisellään neuvoja on saatavilla vastausten perusteella yksityis- yrittäjiltä, alueellisilta vastuumuseoilta, alan yhdistyksiltä ja korjausrakentamiskeskuksilta. Myös internetistä saadut neuvot, kuntien rakennustarkastus, ELY-keskukset ja seurantalojen korjaamisen osalta Suomen Kotiseutuliitto mainittiin. Suurin osa vastaajista kertoi korjausneuvonnan olleen maksutonta, mutta myös maksullista neuvontaa oli hyödynnetty.

Neuvoja oli saatu eri aiheista kuten rakennustekniikasta ja -materiaaleista, korjausavustuksien hakemisesta ja lisäksi oli hyödynnetty kartoitus- tai suunnitteluapua. Jonkin verran vastaajat olivat hyödyntäneet tarjolla ollutta koulutusta ja kursseja. Myös varaosapankkien tarjoamia palveluita on käytetty.

Kyselyn perusteella erityisesti puolueettomilta tahoilta, kuten viranomaisilta tai yhdistyksiltä saatavaa neuvontaa arvostetaan. Neuvonnan maksuttomuutta pidetään tärkeänä ja mahdollisuutta käydä paikan päällä katsomassa kohdetta toivottiin. Myös vanhojen rakennusten korjaamiseen erikoistuneiden yrittäjien osaamista ja neuvoja arvostetaan, mutta osalle korjaajista maksullisuus voi olla este avun hakemiseen.

Korjausneuvontaa tarjoavat ei-kaupalliset toimijat

Toivottua maksutonta tai ainakin kohtuuhintaista korjausneuvontaa tarjoavat useat eri tavoin ylläpidetyt tahot. Korjausrakentamisen keskukset opastavat vanhojen rakennusten säilyttävässä korjaamisessa, perinteisissä työtavoissa ja materiaalivalinnoissa sekä usein ylläpitävät myös varaosapankkeja. Monet keskuksista järjestävät kursseja, luentoja ja erilaisia tapahtumia. Osa korjausrakentamiskeskuksista palvelee paikallisesti, osa laajemmalla alueella. Keskusten resurssit ja neuvonnan laajuus myös vaihtelevat.

Suomessa toimii myös useita rakennusperintöalan yhdistyksiä ja säätiöitä, joista osa tarjoaa korjausneuvontaa. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö tarjoaa maksutonta

Korjausklinikka-hanke järjesti syksyllä 2020 tutustumiskäynnin Porin Rakennuskulttuuritalo Toivoon, jossa tutustuttiin talon toimintaan ja korjausneuvontaan. Kuva: Reetta Nousiainen.

rakennusneuvontaa omalla alueellaan. Monet yhdistyksistä toimivat paikallisesti ja niiden päätarkoitus on vaalia oman alueensa rakennusperintöä. Osa yhdistyksistä toimii valtakunnallisesti, kuten Suomen Hirsitaito ry.

Vuoden 2020 alussa uudistetun museolain myötä korjausrakentamisen neuvontaa ovat hoitaneet osaltaan myös alueelliset vastuumuseot. Jo ennen museolain uudistusta osa alueellisia vastuumuseoita edeltäneistä maakuntamuseoista tarjosi korjausneuvontaa. Tällä hetkellä Suomessa toimii 32 alueellista vastuumuseota, joiden yksi tehtävä on toimia rakennetun ympäristön asiantuntijana omalla alueellaan. Tehtävän myötä moneen alueelliseen vastuumuseoon on perustettu viime vuosina korjausrakentamisen asiantuntijan tehtäviä.

Korjausklinikka-hankkeen toiminta kohdistui erityisesti Päijät-Hämeeseen, missä on ollut niukasti saatavilla korjausrakentamisen neuvontaosaamista ja -palveluja. Vuoden 2020 alusta Lahden Museoissa aloitti vastuumuseouudistuksen myötä korjausrakentamisen asiantuntija,

Lahden museoiden ja Hartolan kunnan väkeä tutustumassa Hartolan Jokirantaan, joka on vuonna 1923 rakennettu entinen suojeluskuntatalo. Kunnan omistamaa taloa voi vuokrata juhliin ja kokoontumisiin. Kuva: Reetta Nousiainen.

Tietoa verkossa tarjoavat esimerkiksi korjausrakentamiskeskukset, museot, alan yhdistykset ja yritykset.

mikä on parantanut tilannetta Päijät-Hämeessä ja lisännyt mahdollisuuksia saada neuvontaa.

Lahden Museot eli Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo ohjaa ja neuvoo kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten korjaamisessa Päijät-Hämeen alueella. Neuvoja voi kysyä puhelimitse tai sähköpostilla, ja myös käynnit kohteessa ovat mahdollisia. Museolta saa neuvoja myös valtion myöntämistä rakennusperinnön korjausavustuksista ja niiden hakemisesta.

Yhteistyö alueellisessa korjausneuvonnassa

Korjausklinikka-hanke ja Lahden Museot tekivät hankkeen aikana runsaasti yhteistyötä, mikä havaittiin toimivaksi malliksi edistää korjausneuvontaa ja kulttuurihistoriallisten rakennusten korjausosaamista. Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on resurssitehokasta ja myös viestinnällisesti hyödyllistä. Näin saadaan kestävälle, kulttuuriperinnön huomioivalle korjausrakentamistavalle näkyvyyttä ja lisätään siitä tietoa.

Korjausklinikka osallistui useille Lahden Museoiden toteuttamille neuvontakäynneille paikallisissa kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Näin hankkeeseen saatiin yhteyksiä alueen korjaajiin ja tietoa heidän tarpeistaan.

Korjausklinikka järjesti useita verkkotapahtumia yhteistyössä Lahden Museoiden kanssa. Tapahtumissa tarjottiin tietoa ja ohjeita esimerkiksi vanhan talon maalaukseen, ikkunoiden korjaukseen sekä painovoimaisen ilmanvaihdon parantamiseen. Tapahtumat päädyttiin järjestämään verkkotapahtumina koronaepidemian tuomien kokoontumisrajoitusten vuoksi, mutta tämä havaittiin hyväksi tavaksi järjestää tapahtumia niiden saavutettavuuden vuoksi. Verkkotapahtumat oli suunnattu erityisesti Päijät-Hämeen korjaajille, mutta niihin oli mahdollista osallistua ympäri Suomen. Lisäksi Korjausklinikka ja Lahden Museot järjestivät kaksi verkkotapahtumaa kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaamiseen tarkoitetuista avustuksista yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Syksyllä 2020 ja 2021 järjestetyt avustusklinikat olivat suosittuja, ja myös avustusten hakumäärät kasvoivat tapahtumien jälkeen.

Vertaistukea verkosta

Korjausrakentamisesta ja sen eri osa-alueista löytyy paljon tietoa eri verkkolähteistä, mutta tiedon etsintä voi olla hankalaa, aikaa vievää ja vaatia erilaisia hakupolkuja ja hakusanoja. Tietoa verkossa tarjoavat esimerkiksi korjausrakentamiskeskukset, museot, alan yhdistykset ja yritykset.

Lisäksi verkossa on joitakin perinteistä korjausrakentamista ja rakennusperinnön hoitoa tarjoavia verkkopalveluita, mutta osittain tiedot ovat hajallaan. Museovirasto avaa loppuvuodesta 2021 tarjontaa

täydentävän uuden Korjaustaito-verkkosivuston, jolla tullaan julkaiseman ohjeita rakennusten hoitoon, korjaamiseen ja restaurointiin, kuten paljon käytetyt korjauskortit.

Tietoa ja vertaistukea kestävään, perinteiseen korjaamistapaan on saatavilla myös sosiaalisen median kautta. Instagramissa monet korjausrakennustoimijat jakavat tietoa kuvapainotteisesti omilla tileillään ja Facebookissa toimii useita vanhojen rakennusten korjaamiseen keskittyviä ryhmiä.

Facebookin ryhmille on tyypillistä, että kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat liittyä niihin. Tämän vuoksi ryhmien neuvot ja ohjeet ovat vaihtelevia ja neuvojen sopivuus korjauskohteelle on kunkin arvioitava itse. Osa ryhmistä, kuten Pelastetaan vanhat talot, on myös kasvanut hyvin suuriksi, jolloin neuvoja ja ohjeita voi tulla kymmenittäin, jopa sadoittain. Korjaajan voi olla vaikea arvioida ohjeen antajan kokemusta ja kompetenssia. Ryhmissä on kuitenkin tarjolla vertaistukea, toisten korjaajien kokemuksia ja usein myös hyviä ohjeita – tai vähintään eri näkökulmia.

Korjausklinikka-hankkeen aikana perustettiin Facebookiin ryhmä Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille. Ryhmässä jaetaan vinkkejä korjausrakentamisen tietolähteistä, tapahtumista ja kursseista. Korjausneuvontaa tarjoavia toimijoita, kuten alueellisia vastuumuseoita, yhdistyksiä ja korjausrakentamiskeskuksia on kutsuttu mukaan jakamaan omia ohjeitaan kestävään korjausrakentamiseen. Ryhmän on mahdollista toimia jatkossakin puolueettomien, asiantuntevia neuvoja ja ohjeita tarjoavien tahojen yhteisenä sosiaalisen median neuvonta-alustana.

Kirjallisuutta kestävästä korjaamisesta

Painettua kirjallisuutta kestävästä korjaamisesta ja perinnerakentamisesta on tehty runsaastikin, mutta kattavaa tietoa kirjallisuudesta voi olla hankala löytää. Korjausrakentamiskeskusten ja rakennusperintöalan yhdistysten verkkosivuilla on joitain kirjallisuuslistoja, mutta niiden ylläpito ja ajantasaisena pitäminen on vaihtelevaa.

Korjausklinikka-hanke kokosi korjausrakentajien tueksi kirjavinkkejä kestävästä, kulttuuriperinnön huomioivasta korjaamisesta. Korjausklinikan kokoama kirjallisuuslista sisältää monipuolisesti vanhan talon korjaamista käsitteleviä oppaita ja teoksia, hirsitöistä ikkunankorjaukseen ja perinnemaaleista uunien muuraukseen. Korjausklinikan kirjavinkit löytyvät

Monenlaisista korjausoppaista löytyy tietoa ja ohjeita kestävään korjaamiseen. Kuva: Jonina Vaahtolammi

tiedostoista Facebook-ryhmässä Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille.

Neuvonnan ytimessä verkostot ja yhteistyö

Kestävän, kulttuuriperinnön huomioivan korjausrakentamisen neuvonnassa tärkeää ovat asiantuntevuus ja puolueettomuus. Neuvoja kaipaavat korjaajat arvostavat maksuttomuutta, mikä on mahdollista lähinnä julkisyhteisöjen tarjoamassa neuvonnassa. Vanhojen, kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden kunnossa pitäminen kuitenkin kannattaa, koska tämä tukee alueen omaleimaista identiteettiä ja säilyttää kiinnostavaa, kerroksellista asuinympäristöä.

Korjausneuvonnan tarjoajien ja rakennusperinnön säilymistä edistävien tahojen kannattaa tehdä yhteistyötä ja hyödyntää verkostoja tiedon tuottamisessa ja kokoamisessa. Myös tehokas viestintä ja esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen tukevat hyvien ohjeiden leviämistä.

Lähteet

Korjausklinikka – kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke, benchmark-raportti.

Lahden Museoiden verkkosivut, Korjausrakentamisen neuvonta. lahdenmuseot.fi/vastuumuseo/ kulttuuriymparisto/korjausrakentaminen/

Museovirasto > Alueelliset vastuumuseot. museovirasto. fi/fi/museoalan-kehittaminen/ tietoa-suomen-museoista/alueelliset_vastuumuseot

This article is from: