KORJAUSKLINIKKA
Korjausklinikka-hanke tutustui Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus Piiruun ja sen toimintamalliin keväällä 2020. Kuva: Reetta Nousiainen.
31
Korjausrakentamiskeskukset & Päijät-Hämeen Korjauskeskuksen malli
Kirjoittaja: Minna Hietanen, TKI-asiantuntija, Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö / LAB-ammattikorkeakoulu
Tarve Päijät-Hämeen omalle korjausrakentamiskeskukselle on ilmeinen. Päijät-Hämeessä on runsaasti korjattavaa rakennuskantaa ja ihmiset ovat kiinnostuneita korjaamisesta sekä korjauskulttuurin ylläpitämisestä. Virtuaalinen korjauskeskus syntyi Korjausklinikka-hankkeen aikana ja on toiminnallaan näyttänyt toteen sen tarpeen ja odotukset sille, että joku taho ottaisi vetovastuun keskuksen perustamisesta ja toiminnan organisoimisesta. Korjausklinikka-hankkeen jatkotoimenpiteet kannattaisi käynnistää mahdollisimman nopeasti
tämän hankkeen jälkeen, jotta hyvin käyntiin saatu virtuaalinen yhteisö ei lakkaa toimimasta ja työ valu hukkaan. Vaihtoehtoja Päijät-Hämeen korjauskeskuksen käynnistämiselle ovat: jatkohanke, jolle haetaan rahoitusta esimerkiksi Maaseuturahastosta tai muusta vastaavasta rahoituslähteestä. Toisena vaihtoehtona on yhteistoimintamalli, jossa mukana esim. Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki tai muita sidosryhmiä tai yksityisiä toimijoita kuten Koiskalan kartano.
Suomessa tällä hetkellä toimivien korjauskeskusten toimintamallit ja niiden taustavaikuttajat Korjausklinikka-hankkeessa on tutkittu muita Suomessa toimivia yhdistyksiä, korjauskeskuksia ja aktiiveja ympäri maan sekä näiden tahojen toimintamalleja. Hankkeen aikana on vierailtu ja tutustuttu tarkemmin Pirkanmaalla toimivaan Rakennuskulttuurikeskus Piiruun sekä Porissa toimivaan Rakennuskulttuuritalo Toivoon.
KESTÄVÄN KORJAAMISEN POLULLA
