Kalastus-lehti 3/21 by krookmedia

3/21

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

Ota mu kaan!

ILMAI NEN GRAT IS FREE Pohjoisen haitallinen vieraslaji

KYTTYRÄLOHI Lataa akut oikein

LITIUMAKKUJEN LATURIT Tarjonta huipussaan

SUURI JIGIKATSAUS Koeajossa

VBOATS 42 SCOUT Rohkaisevaa kehitystä

facebook.com/kalastuslehti

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

4 99

Motor Oil UV

DAIWA

Yuzu UV

BAITJUNKIE Kalajigi Koot: 6,5 cm ja 8 cm

BAITJUNKIE Matojigi Koot: 6,5 cm ja 10 cm

Voltage

Bloodworm UV

GP Chartreuse UV

Motor Oil UV

29 95 DAIWA LAGUNA Avokelavapa 213 cm / 5−20 g

19 95 DAIWA CROSSFIRE E Avokelavapa 195 cm / 7−28 g

DAIWA

J-BRAID X8 GRAND Kuitusiima 135 m

J-BRAID X8 Kuitusiima 150 m

Paksuudet: 0,13−0,22 mm

14 95

14 95 DAIWA

PROREX Viehelukko leikarilla 10 kpl / pussi Koot: M ja L

DAIWA

STRIKEFORCE 2500 Välitys 5,3:1, 1 kll

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

2 99

DAIWA

79 95

LAGUNA LT Avokelasarja kuitusiimalla Vapa: 213 cm/7−28 g Kela: Daiwa Laguna LT 2500 Siima: Daiwa J-Braid X4, 0,19 mm

DAIWA

SWEEPFIRE Avokelasarja kuitusiimalla Vapa: 213 cm / 7−28 g Kela: Daiwa Sweepfire 2500 Siima: Daiwa J-Braid x8, 0,20 mm

4995

DAIWA

14 95

JUPITER Uisteluvapa 210 cm / 12−25 lb

DAIWA

EXCELER Uistelusiima 0,40 mm/700 m 0,45 mm/560 m

SENSOR Monofiilisiima 300 m

4 99

9 99

8 99 Raider 13 g / sis. 5 uistinta

Lawnmover 18 g / sis. 5 uistinta DAIWA

Hunter 17 g / sis. 5 uistinta

Spincast / sis. 5 lippauistinta

MEGAFORCE Uistinlajitelmat Raider 13 g / sis. 5 uistinta Hunter 17 g / sis. 5 uistinta Lawnmover 18 g / sis. 5 uistinta Spincast / sis. 5 lippauistinta

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

Pääkirjoitus 3/2021 Kuha tuntuu olevan menestyjä kun kesät lämpenevät. Löysimme Pasi Taposen kanssa eteläsuomalaiselta järveltä useita suurkuhia välivedestä. Tämä 87-senttinen on nyt päätoimittajan ennätyskuha. Kuva Pasi Taponen.

Kuuman kesän tilinpäätös

ennyt kesä oli Suomessa ennätyslämmin. En muista milloin olisin Suomessa hikoillut tällä tavalla ja nukkuminenkin oli ajoittain vaikeaa. Vesistötkin lämpenivät ennätyslukemiin ja monia virtakalastuspaikkoja jouduttiin sulkemaan liian lämpimän veden johdosta. Suomenlahdellakin meriveden pintalämpötila käväisi 27:ssä asteessa, joka on lämpimintä mitä muistan ikinä nähneeni. IPCC:n uuden ilmastoraportin mukaan tämänkaltaiset kesät ovat tulevaisuudessa tavallisia eikä sään muiltakaan ääri-ilmiöiltä voida välttyä. Pohjoinen alue kun lämpiää vielä muita nopeammin. Lämpötilan nousulla otaksutaan olevan kalojen kasvukautta pidentävä vaikutus. Etenkin kevät- ja kesäkutuiset lajit kuten ahven, kuha, särki, pasuri ja lahna ovat tässä pelissä voittajia. Vastaavasti vesien lämpeneminen tekee hallaa eniten kylmää vettä suosiville lajeille kuten siialle, nieriälle, lohelle, taimenelle, mateelle ja harjukselle. Lämpötilan nousulla on myös vaikutusta kalojen kokemaan stressiin, lisääntymiseen ja poikasvaiheen kasvuun. Kaikki tuntuu tapahtuvan hieman salakavalasti. Emme huomaa mitä kaikkia muutoksia vesiympäristössä on tapahtunut ennen kuin vertaamme tilastoja tai tutkimme samoista paikoista eri aikoina otettuja kuvia. Olen huomannut, että rehevöityminen on selvästi lisääntynyt monilla alueilla ravinteiden ja lämpimien kelien johdosta. Koin viime kesän kalastuksellisesti varsin turhauttavana. Liian lämmin merivesi teki sen, että esimerkiksi ahvenia ja haukia oli hanka-

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

la vapauttaa reippaana takaisin niiden vedettyä itsensä maitohapoille yli 25-asteisessa vedessä. Kävin kokeilemassa järvivesissä myös kuhan live-kalastusta ja saimme luotaimen ruudulle lukuisia isoja kuhia, joista osa hyväksyi tarjouksenkin. Tuntuu siltä, että todella isoa kuhaa ja niiden ravintokalaa on järvissä entistä enemmän muiden kalalajien kustannuksella. Muutos on jatkuvaa ja vaikka saisimmekin pidettyä lämpenemisen 1,5 asteessa, tulee kalastomme muuttumaan ehkä jo seuraavan sukupolven aikana. Mitä kalastamme vuonna 2040? Ovatko lohikalat silloin jo täysin kadonneet ja Suomenlahden keskellä on parhaat kuhanuisteluapajat? Näihin kysymyksiin on vaikeaa antaa vastausta. Kannustan kuitenkin pitämään huolta vesistöistämme etenkin maatalouden näkökulmasta – entistä lämpimämpiin keleihin ei kannata enää syytää ravinteita muodostamaan aiempaa hurjempia yhdistelmiä. Raikasta syyssesonkia kaikesta huolimatta,

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

READY TO SEEK YOUR MONSTER

21 PROREX XR TWS 300

• Double Stopper

Designed with one purpose in mind to catch Big Pike. A heavy duty, high capacity reel with features perfectly suited for the rigors of big baits and big fish. Always ready and able to handle whatever comes your way.

• 5.3:1 and 6.3:1 Models

Arriving Autumn 2021.

• HYPER DRIVE DESIGN • TWS T-Wing System • CRBB bearings • 110mm handle with big EVA knobs

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

SISÄLLYS 3/2021 s. 14

s. 30

s. 42

JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto

s. 68 66

s. 74

Pääkirjoitus

Missä menet meritaimen? – Kari Lossi

s. 88

24 Karup-joen jättitaimenet – Terkel Christensen 30 Matojigit – Jörgen Larsson 36 Kauden jigiuutuudet kokeessa – Juha Happonen 42 Ismete-kalastus – Ari Laine 48 Stadin kalajunnut – Antti Zetterberg 52 Laajasti live-luotaimella – Jani Mäkeläinen 58 Ruthless Fishingin tarina – Antti Zetterberg 60 Vuosi kalastusta mökkijärvellä, osa 3 – Jani Helminen 62 Pörje Parilla 64 Maan Mainiot Kalamiehet | Miikka Pulliainen – Ari Laine 66 Vieraslaji kyttyrälohi – Sami Välikangas 72 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 74

G. Loomis 40 vuotta 2022 – Antti Zetterberg

80 Patologit – Aki Janatuinen 82 Kalastajan akkulaturit – Jani Mäkeläinen 86 Perhokalastuksen MM-kisat – Anna-Maija Ahokas 88 Koeajossa VBoats 42 Scout – Antti Zetterberg & Pasi Taponen 91

Kalastus-lehti esittelee: Rhino BLX 65 -keulasähkömoottori – Antti Zetterberg

92 Tekniikka 94 Uutta & kokeiltua 112 Mika Vornasen kolumni

AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Anna-Maija Ahokas Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen

KANNEN KUVA Janne Koivisto ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2022 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kuvat KARI LOSSI, MIIKKA PULLIAINEN, JANNE KOIVISTO, ANTTI ZETTERBERG, SAMI PITKÄNEN & MIKKO KUIKKA

Vaikka nousuesteitä onkin raivattu, on kudulle nousu meritaimenelle edelleen turhan työlästä maassamme. Kuva Miikka Pulliainen.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kirjoitimme laajemmin meritaimenen tilasta vuonna 2013. Lähes 10 vuoden jälkeen on aika päivittää missä tunteita herättävän hopeakyljen suhteen mennään tällä hetkellä. Kalastusopas ja aktiivinen purokunnostaja Kari Lossi avaa tilannetta, sekä syitä että seurauksia.

odetaan heti aluksi, että meritaimen tarkoittaa taimenta, jolla on mahdollisuus tehdä merivaellus. Eli varsinaisesti lajeina ei tunneta erikseen puro-, järvi- ja meritaimenia, vaan yksilöt sopeutuvat kulloiseenkin elinympäristöönsä ja tekevät mahdolliset syönnös- ja kutuvaellukset sen mukaan. Meritaimen on ollut lohen kanssa yksi teollisen vallankumouksen suurimmista kärsijöistä lisääntymisstrategiansa takia. Suomessa on ollut oma taimenkantansa käytännössä kaikissa mereen laskevissa joissa. Jokien patoamiset, ojitukset ja vesistöjen laadun heikkeneminen on kuitenkin tuhonnut lähes kaikki alkuperäiset taimenkannat. Meritaimen kärsii pahoin verkkokalastuksesta, jossa niitä jää sivusaaliiksi siian, kuhan, silakan ja ahvenen verkotuksen yhteydessä. Merkkipalautusten perusteella yli puolet ensimmäistä merivuottaan meressä viettävistä taimenista kuolee sivusaaliina. Tästä syystä varsinkin naarastaimenien on hankala saavuttaa edes sukukypsyysikää, jonka se saavuttaa aikaisintaan kolmen meressä vietetyn kesän jälkeen. Uros saattaa tulla sukukypsäksi jo poikasvaiheessa. Alkuperäiset taimenkannat

Luonnonvarakeskuksen (LUKE), mukaan maassamme olisi vielä alkuperäisiä taimenkantoja jäljellä Suomenlahteen laskevissa InEsko Lahtisen kädessä upea noin 55-senttinen helsinkiläinen muotovalio. Evien kunto ja muu olemus kertovat, että tämä on hyvin todennäköisesti luonnonkala. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Taimenen kotouttamista ollaan yritetty Gammelbackan puroon seitsemän vuoden ajan. Kuva Kari Lossi.

Sanastoa Meritaimen = taimenen merivaelluksen tekevä ekologinen muoto Smoltti = taimenen joesta, tai purosta mereen vaeltava poikanen Rasvaevällinen meritaimen = kokonaan rauhoitettu, luonnossa syntynyt taimen Rasvaeväleikattu meritaimen = istutettu kala, 50 cm alamitta ”Tammukoitunut taimen” = osa taimenista jää syntymäympäristöön, vaikka meriyhteys olisi auki

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

garskilan-, Siuntion-, Espoon-, Mankin-, Sipoon-, Viro-, Urpalan-, Musta-, Kilpeen-, Rakkolan- ja Santajoessa. Saaristomeren puolella alkuperäistä kantaa uskotaan olevan Kiskon-, Purilan- ja Paimionjoessa. Selkämeren puolella alkuperäistä kantaa on jäljellä vain Isojoessa. Lisäksi Perämereen laskevassa Tornionjoessa on useita eri taimenkantoja, myös Suomen puolen sivujoissa. Jokien patoamisen ja purojen ojituksien alettua taimenkantaa pidettiin yllä istutuksin

Suomessa ylivoimaisesti istutetuin kanta oli Isojoen taimen. Yksilömäärät pidettiin yllä korkeana istutusten avulla, aina 90-luvun lopulle asti. 2000-luvulle tultaessa istutus-

ten tuotto romahti radikaalisti. Syitä etsittiin Itämeren saastumisesta, laitostuneista istutuskaloista, yleisestä rehevöitymisen ja saastumisen aiheuttamasta meren biofaunan muuttumisesta. Merellä tilanne oli silmin nähtävissä, sillä taimenelle tärkeät rakkoleväalueet olivat pahasti limoittuneet, tai kadonneet kokonaan. Pääosin Venäjän puolella tehdyt toimet ovat vähentäneet fosfori- ja typpikuormitusta ja se on parantanut hieman etenkin Suomenlahden tilaa. Muutosta on ollut ilmassa

Tärkein asia on tapahtunut ihmisten ajattelumaailmassa ja asenteissa. Enää ei riitä se,

B U L LTE E Z

SITÄ ISOA ETSIMÄSSÄ?

Siinä tapauksessa BullTeez on ehdoton valintasi ahvenelle, hauelle ja kuhalle. Lapiopyrstö yhdistettynä herkkään uittoranteeseen aikaansaavat viettelevän rullaavan, vatsaa väläyttelevän uinnin - myös hitailla kelausnopeuksilla. Yksinään rullaava uinti houkuttelee isoimmat kalat iskemään. BullTeezilla on helppo kalastaa joko painottamattomana pinnan tuntumasta tai syvempää jigipäällä varustettuna. Offset-koukulla tapahtuvaa vitaikkokalastusta varten olemme valmistaneet 9,5 cm ja 18 cm BullTeezin selkä- ja vatsaurilla. Täydellinen yhdistelmä vitaikkoihin!

9,5 c m 7 g | 1 8 cm 53g | 24c m 107g • Realistiset silmät • Herkkäuintinen lapiopyrstö • Viettelevä belly flash ja rullaava uinti • Urat vatsassa ja selässä offset-rigaamiseen (9,5 & 18 cm) • Käsinmaalatut yksityiskohtaiset värit.

westin-fishing.com

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kudulle nousevia meritaimenia Vantaanjoella. Kuva Miikka Pulliainen.

että kalastajille saadaan kalastettavaa, vaan on alettu kiinnittää huomiota jatkuvuuteen ja luonnolliseen lisääntymiseen. On vasta hiljattain alettu ymmärtämään, että taimen käyttää mielellään pääuomaan laskevia sivupuroja tai pelkkiä virtaamaltaan pieniä puroja. Tällaiset kohteet ovatkin kiitollisia, koska kunnostusprojektit ovat huomattavasti halvempia toteuttaa verrattuna jokikokonaisuuksiin. Myös pääuomien pienimuotoiset latvavedet ovat osoittautuneet hyviksi poikastuotantoalueiksi. Valitettavan harvassa joessa taimenella on kuitenkaan mahdollisuus vaeltaa esteettömästi jokien latvoille asti, vaikkakin pienten vesistöjen nousuesteiden poistamiseen on tehty viime vuosina merkittävää työtä. Jokien padot ovat edelleen suuri ongelma, sillä niiden poistaminen on byrokraattisesti hidasta ja kallista. Kalateitä on rakennettu paikoin ja taimenet käyttävät niitä paremmin loheen verrattuna.

taanjoen lisäksi onnistuttu kotiuttamaan uudelleen muun muassa Mätäjokeen, Haaganpuroon, Mustapuroon, Mellunkylänpuroon, Gräsanojaan ja Finnoonojaan. (Lähde: LUKE meritaimenkantojen seuranta). Itäisellä Suomenlahdella on onnistuttu palauttamaan luonnontuotantoa muun muassa Summajoelle, jossa poikastuotanto on melko merkittävää, varsinkin joen keskiosilla ja latvoilla. Viipurinlahteen laskevalla Mustajoella elää ja lisääntyy ainoaa alkuperäistä, itäiseen Suomenlahteen laskevaa kantaa oleva taimen. Tämä kanta on mittaamattoman arvokas ja se

Antti Zetterbergin saama noin 50-senttinen istutettu taimen on yhä harvinaisempi näky Helsingissä, jossa Vantaanjoen luonnonkalat muodostavat jo yli puolet saaduista kaloista. Kuva Antti Zetterberg.

Vuosien aikana tehtyä työtä

Vantaanjoessa ja sen sivupuroissa on tehty määrätietoisesti työtä kutusorakoiden ja poikastuotantoalueiden rakentamiseksi vuosikymmenien ajan. Tänä päivänä Vantaanjokea voidaan kutsua Suomenlahden, ellei peräti Suomen parhaaksi meritaimenjoeksi. Suomenlahden puolella taimen on Van18

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Vantaanjoki tuottaa upeita kaloja, kuten tämän 80-senttisen yksilön, joka nappasi Sami Pitkäsen uistimeen Helsingissä. Vapautettiin luonnollisesti. Kuva Sami Pitkänen.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Christian Lindblomin saama 65-senttinen reilun kolmen kilon tyypillisen istukasulkomuodon omaava kala. Kuva Janne Koivisto.

Tänäkin syksynä kannattaa mennä katsomaan ihmeellistä luonnonnäytelmää Vantaanjoelle kun kudulle nousevat taimenet tekevät mahtavia loikkia. Kuvat Miikka Pulliainen.

onkin otettu viljelyyn. Myös Urpalanjoessa on havaittu poikastuotantoa. Itäisellä Suomenlahdella on käynnissä useampi projekti, jossa patoja on purettu ja kalateitä rakennettu. Pienvesien kunnostaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta

Ilmiö on suhteellisen uusi ja tietoa sorakoiden, sekä poikastuotantoalueiden toimivuudesta on alettu vasta kerätä. Etelän kunnostuskohteet ovat usein savimailla ja esimerkiksi liian hidasvirtaiseen paikkaan 20

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

rakennetut soraikot saattavat tukkeutua, eivätkä ne tuota juurikaan poikasia. Kotiuttaminen on pitkäjänteistä työtä ja ensimmäisiä mereltä saapuvia emoja voidaan joutua odottaa jopa 5–15 vuotta. Kertaluontoiset kunnostus- ja istutustoimet eivät ole antaneet tuloksia, sillä monesti kutusoraikot ja poikastuotantoalueet vaativat säännöllistä huoltoa ja ehostusta. Luonnontilassa Suomen vesistöt ovat tuottaneet todennäköisesti miljoonia meritaimenen smoltteja. Nykyistä smolttituo-

tantoa ei voida kuin arvailla, mutta todennäköisesti liikutaan reilusti alle 100 000 smoltin luvuissa koko valtakunnan mittakaavassa. Suomenlahdella, pääkaupunkiseudun merialueen läheisyydessä, luonnossa syntyneiden taimenten osuus voi olla paikoin jopa 60–70 %. Kiitos siitä kuuluu Vantaanjoen ja sen lähialueen purojen hyvälle poikastuotannolle. Yleisesti ottaen Suomenlahdella luonnonkalojen osuus merisaaliista on noin 40 %, mutta niistäkin noin puolet on Suomenlahden eteläpuolen valtioiden taimenkantoja, jotka rasvaevästä huolimatta eivät ole välttämättä luonnonkaloja. Luonnonkalojen osuus on ollut kuitenkin jatkuvassa nousussa läpi 2000-luvun. Nykyisin kotiutuskantana käytetään Suomenlahden itäosissa Mustajoen kantaa ja länsiosissa Ingarskilanjoen kantaa. Länsirannikolla vastaavasti käytetään Isojoen kantaa. On epäselvää, että onko Suomenlahdella istutuksissa käytetty Ingarskilan taimen oikeasti alkuperäistä kantaa, vai tanskalaista kotiutusistutuksissa käytettyä perua. Tältä pohjalta hitaasti kasvavan Ingarskilan taimenen kotiuttaminen on hieman kyseenalaista, varsinkin suuriin jokikokonaisuuksiin, mihin ne eivät ole alun perinkään nousseet.

Keväisin merellä tapaa paljon joesta tulleita laskukaloja, jotka ovat vasta aloittaneet tankkauksen. Se, miten tämän istutetun kalan kutu on sujunut, ei ole tiedossa. Saamamies Pasi Taponen. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Meritaimenen kalastuksessa parhaita hetkiä kalansaannin suhteen ovat mielettömän upeat maisemat. Kuva Janne Koivisto.

Alkuperäisiä kantoja on paikoin jäljellä ”tammukoituneena”

Nämä kannat ovat kuitenkin vaarassa sekoittua uusiin sekakantoihin ja niiden geenipooli on niin suppea, että viljely ei tule enää välttämättä kysymykseen. Suomessa on tehty viime vuosina hartiavoimin töitä meritaimenen eteen ja tälläkin hetkellä on menossa lukemattomia projekteja asian tiimoilta. Silti luonnonvaraisen kalan tilanne on edelleen erittäin huono. Aikaisempien sukupolvien virtavesien patoamisvimma, purojen perkaukset, vedenlaadun ongelmat ja verkkokalastus asettavat valtavia haasteita jatkossakin. Luonnonvarainen, rasvaevällinen taimen on rauhoitettu ja sellaisen tappamisesta saa 3260 euron sakon. Sinänsä tilanne on paradoksaalinen, sillä käytännössä verkko ei tunnista onko kala luonnonkantaa, vai eväleikattua istutuskalaa. Meritaimenen kalastus on yksi hienoimmista kalastusmuodoista

Se on erittäin haastavaa, eikä mikään vastaa ulkomeren maisemia ja sen kaunista karuutta. Meritaimenen kalastuksessa itse kala ei ole aina keskiössä. Yhdessäolo, maisemat, lajin vaikeus ja onnistumisen riemu tekevät kalastusmuodosta kuningaslajin. Aina voidaan kysyä, että onko tällaisen uhanalaisen kalan kalastaminen järkevää? Mielestäni taimenta voi kalastaa hyvillä mielin, sillä istutettua kalaa on vielä kohtuullisen hyvin kalastettavaksi. Rasvaevästä tunnistetut luonnonkalat on syytä vapauttaa viipymättä ja niiden käsittely on syytä pitää nopeana, kuten kalastajat pääosin tekevätkin. 22

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Näitä joesta palanneita luonnonkaloja saadaan Helsingin edustalta keväisin todella usein. Hellävarainen käsittely ja vapauttaminen esim. haavin avulla on erittäin tärkeää. Kuva Mikko Kuikka.

Mikäli olet kiinnostunut taimenten elinolo-suhteiden parantamisesta ja talkootyöstä, kysy lisää: » Virtavesien Hoitoyhdistys Ry, www.virtavesi.com » Vaelluskala ry, www.vaelluskala.net » WWF Suomi, jokitalkkari Manu Vihtonen, www.wwf.fi

ETSI. LÖYDÄ. KALASTA.

JOIN THE CLUB

ECHOMAP™ 92SV SKANNAAVA UHD-KAIKUTEKNOLOGIA

9˝

PIKANÄPPÄIMET JA

OSTA NAVIONICS DATAA SISÄLTÄVÄT

KOSKETUSNÄYTTÖ BLUECHART G3 KARTAT

LUO OMIA KALASTUSKARTTOJA

QUICKDRAW CONTOURS

ACTIVECAPTAIN®

INTEGROINTU

WI-FI® YHTEYDELLÄ PANOPTIX™-LUOTAINTUKI

Teksti ja kuvat TERKEL CHRISTENSEN Käännös ANTTI ZETTERBERG

Karup-joen taimenilla on geneettinen taipumus jäädä pidemmäksi aikaa merelle syömään ennen nousuaan jokeen. Siksi joesta on mahdollista saada helpommin kehukaloja kuten kuvassa näkyvä kahdeksankiloinen.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Tanskan

KARUPjä-ttJitaOimEenNet Tanskan pieni Karup-joki on luultavasti yksi maail-

man parhaista meritaimenjoista. Joelta raportoitujen kalojen keskipaino on noin neljä kiloa ja joka vuosi saadaan yli 10-kiloisia yksilöitä. Joen suurin vapavälineillä saatu taimen pyydettiin vuonna 1939 ja se painoi mahtavat 14,4 kiloa. Verkoilla on tullut yli 17-kiloisiakin. Karup tarjoaakin hyvät mahdollisuudet ennätyskalan saamiseen ja paikallisten aktiivinen työ joen kunnon ylläpidon suhteen takaa, että tulevatkin kalastajasukupolvet voivat nauttia mahtitaimenten tärpeistä.

arup-joki mutkittelee vapaana ja ehjänä lähes 80 kilometriä keskellä tanskalaista maaseutua. Sen laaksoa on suojeltu jo 1960-luvulta lähtien haitallisen hyväksikäytön estämiseksi ja paikalliset maanviljelijät ymmärtävät joen ekologisen ja taloudellisen merkityksen. Joki on nyt saanut virrata lähes 60 vuotta suojeltuna ilman pelkoa ylikalastuksesta tai saasteista. Toisin oli kuitenkin 1920- ja 30-luvuilla, jolloin teollisuuden ja maatalouden päästöt laskettiin suoraan jokeen ja merellä jokisuussa verkotettiin aktiivisesti. Joki ja sen taimenet olivat lähellä tuhoutumista. Onneksi kuitenkin tajuttiin, että Karupin taimenet olivat jotain ainutlaatuista ja jokea lähdettiin kunnostamaan. Meni kuitenkin vuoteen 1964 ennen kuin koko jokilaakso saatiin suojeltua rakentamiselta ja teollisuudelta.

Vuonna 1991 Karupista löydettiin 104-senttinen ja 16,3-kiloinen taimen kuolleena jonkinlaiseen sieni-infektioon. Kala pääsi täytettynä kalastuskeskuksen kunniapaikalle. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Tanskan Karup-joen jättitaimenet Mutkainen Karup tarjoaa monia mahdollisuuksia.

"Jopa hyvällä joen tuntemuksella ja oikeilla ottiperhoilla on oltava valmis panostamaan kalastukseen paljon tunteja, sillä kaikkein isoimpia ja kokeneimpia meritaimenia ei noin vain huijata." Tänä päivänä vapakalastajat pyytävät joesta noin kuudesta yhdeksään tonnia meritaimenta kaudessa eli 1500-2250 kalaa. Suurimmat yksilöt pääosin vapautetaan ja ruokakalat otetaan noin 60-senttisistä kaloista. Kausi alkaa 1.3. ja päättyy 31.10. Kalastus Karup-joella

Tämä syyskuussa päiväsaikaan ottanut ja jo hieman kutuväriä saanut taimen on parhaimmillaan vapautettuna kutuhommiinsa. Huomaa luonnonkalan evien virheettömyys.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kuten muillakin joilla, tärkeintä on joen tunteminen ja sen luonteen ymmärtäminen. Karupilla suurin osa meritaimenen kalastuksesta tapahtuu illalla, yöllä ja aikaisin aamulla. Toisin sanoen suuria kaloja kalastetaan pääosin hämärässä ja pimeässä.

Päivän aikana kalat piiloutuvat joen syvempiin osiin ja niitä on vieläkin vaikeampi saada sieltä ottamaan. Kun valo alkaa auringonlaskun jälkeen hiipua, kalat muuttuvat valppaiksi ja aktiivisiksi. Jotkut taimenet siirtyvät edelleen ylävirtaan, kun taas paikallaan olevat kalat siirtyvät joen keskelle ja kiinnostuvat kaikesta mikä liikkuu vedenpinnan lähellä. Jopa hyvällä joen tuntemuksella ja oikeilla ottiperhoilla on oltava valmis panostamaan kalastukseen paljon tunteja, sillä kaikkein isoimpia ja kokeneimpia meritaimenia ei noin vain huijata.

Tanskan Karup-joen jättitaimenet

Käytettävät perhot ja kalastustekniikka

Useimmat käyttävät mustia tai tummia putkiperhoja saavuttaakseen maksimaalisen kontrastin pintaa vasten. Nämä puoliksi kelluvat perhot leijuvat houkuttelevasti juuri sopivasti vedenpinnan tuntumassa. Tapsisiiman paksuuden on oltava vähintään 0,35–0,40 mm, muuten se ei kestä vahvoja kaloja ja mahdollisia kiviin hankautumisia. Siimoina käytetään pääosin kelluvia siimoja ja vapoina toimivat esimerkiksi 10-jalkaiset yksikätiset tai hieman lyhyemmät kaksikätiset vavat luokissa #6-8. Ka-

Karupille sopivia erilaisia ottiperhoja.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Tanskan Karup-joen jättitaimenet Karup virtaa tanskalaisessa maalaismaisemassa. Maanomistajat ja yrittäjät ovat kaikki sitoutuneet yhdessä edistämään joen hyvinvointia.

Karup-joki on erittäin mutkainen ja pituudeltaan noin 80 kilometriä. Sen suuaukko on Skiven kaupungin kohdalla.

pealla ja syvällä joella on hyvä käyttää myös lyhyttä ampumapäätä. Paikallinen opas Kenneth Nielsen neuvoo heittämään siiman alavirtaan lähes 45 asteen kulmassa. Hänen mukaansa perhon on hyvä antaa vajota noin puoli sekuntia ja vetää sitä sen jälkeen nopealla liikkeellä reilun metrin verran. ”Olen vakuuttunut siitä, että meritaimenen iskureaktion saa aikaan perho, joka liikkuu yllättäen ja nopeasti pimeässä”, Nielsen sanoo. Hän kehottaa kalastamaan aivan loppuun asti siten, että uittaa perhon pinnassa aivan matalaan rantaveteen asti. Moni nirso taimen on iskenyt viime metreillä vain parin metrin päässä jaloista. Karup-joen taimen omassa elementissään. Jokea on suojeltu jo vuodesta 1964.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Tanskan Karup-joen jättitaimenet Kaikki irti kalastuksesta

Jos haluat saada kaiken irti yökalastuksesta, sinun kannattaa tutustua kalastuspaikkaan vielä päivänvalossa. On paljon helpompaa kalastaa paikkaa, jonka tunnet hyvin kuin paikkaa, joka ei ole tuttu. Paina eri paikkojen muodot ja mahdolliset esteet muistiin ja voit tarvittaessa jopa ottaa kuvan tai piirtää karttaan merkinnät. Kenneth Nielsenin mukaan toinen menestyksen avain on nopeus, jolla liikutaan. ”Näen usein kalastajia liikkumassa nopeasti jokaisen heiton välillä. Ongelmana on, että jos liikut niin nopeasti, on vaara, että meritaimen näkee perhon vain kerran tai ei ollenkaan”, hän kertoo. ”Kokemus on opettanut, että kaloja saadaan pikemminkin rauhallisella toistotaktiikalla kuin nopeasti liikkumalla. Näin perhoa tarjoillaan useasti ja ärsytetään kala iskuun. Nopeampi kalastustapa on toimiva ainoastaan keväisin, kun kalaa ei ole vielä joessa kovin paljoa ja siten saadaan nopeammin selville niiden olinpaikat”, Nielsen selventää. Älä mekasta

”Haluaisin korostaa, että on tärkeää liikkua varovasti, kävellä pehmeästi ja välttää ääniä, jotka voivat ärsyttää kalaa”, Kenneth sanoo ennen kuin hän varoittaa liian valon käytöstä yöllä. ”Taskulampun käyttö tai jopa tupakan hehku voi pilata mahdollisuutesi saada kala. Ja voin taata, että vaikka et ehkä ymmärrä sanaakaan tanskaa, sinulla ei ole vaikeuksia ymmärtää ylä- tai alavirralta kuuluvia huutoja, jos väläytät liikaa valoa joen varrella”, hän muistuttaa virne naamallaan.

Kala on juuri iskenyt perhoon.

”Taskulampun käyttö tai jopa tupakan hehku voi pilata mahdollisuutesi saada kala." Suuruus on geeneissä

Meritaimenta on mahdollista saada myös päivällä

Meritaimenen pyynti ei rajoitu vain hämärään, se voi myös jatkua päivän aikana: varovasti ja perhon hyvin tarjoillen voit saada pilkkukyljen iskemään kirkkaimmastakin auringonvalosta. Päiväkalastuksessa perho on saatava selvästi syvemmälle, sillä kalat majailevat virran syvänteissä. Nyt täytyy käyttää mieluiten uppoavaa siimaa ja jopa pieniä painoja, jotta perho saadaan nopeasti mahdollisimman syvälle. Aivan keskipäivä on kaikkein vaikeinta, mutta aika ennen auringonnousua tai vähän sen jälkeen on osoittautunut tuloksekkaaksi. Moni ”päiväkalastaja” aloittaa noin viideltä aamulla ja jatkaa kolmesta neljään tuntiin hieman vuodenajasta riippuen. Tällöin pyritään saamaan kaloja, jotka ovat siirtymässä päiväsuojiinsa syvempiin vesiin.

Monet ihmettelevät, miksi pieni Karup-joki tuottaa niin paljon suuria kaloja. Vastaus löytyy kalojen geeneistä. Täällä taimenilla on tavallista suurempi geneettinen taipumus jäädä pidemmäksi aikaa mereen ennen jokeen nousua. Geenit määrittävät, milloin kalasta tulee sukukypsä. Suurimmassa osassa jokia kalat palaavat kutemaan vain 1-2 vuoden kuluttua joesta lähtönsä jälkeen. Ne ovat silloin noin 50-60 cm pitkiä ja painavat noin pari kiloa. Karupin taimenet sen sijaan pysyvät pääosin 3-4 vuotta merellä ennen jokeen palaamistaan. Koska Karup laskee Pohjanmereen eikä Itämereen, pääsevät taimenetkin mässäilemään kunnon apajilla. Jokainen voi arvata millaisiin mittoihin hyvällä ravinnolla ja pidemmän aikaa ruokittu taimen kasvaa. Tästä ryhmästä löytyvät ne todelliset yli kymmenen kilon mörssärit. Esimerkiksi viime kaudella suurin taimen painoi 12,3 kiloa; toiseksi suurin 10,96 kiloa ja TOP 10 -joukkoon päästäkseen piti saada yli kahdeksankiloinen. Vuonna 2019 ilmoitettiin 91 kpl yli viisikiloista kalaa. Voit varata kalastusoppaan Karupista paikallisen joen suojeluyhdistyksen, Riverfisherin, verkkosivustolta. Sivustolla on paljon mielenkiintoista tietoa, kalastusvinkkejä, kontakteja sekä lupainfoa. Lisätietoa www.riverfisher.dk

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kevyellä jigipäällä ja offset-koukulla rigattu matojigi toimii parhaiten silloin, kun kalastetaan matalassa ja kasvuston seassa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti JÖRGEN LARSSON Kuvat JÖRGEN LARSSON & MATTIAS BERGLUND Käännös ANTTI ZETTERBERG

Kirjoittaja, kilpakalastaja Jörgen Larsson on käyttänyt matojigejä jo 30 vuotta ja ne ovat edelleen merkittävä osa hänen ykkösketjuaan. Matojigit ovat erityisen tehokkaita ahvenelle ja tarjoavat monipuolisia rigaus- ja uittomahdollisuuksia.

aikki alkoi 1990-luvulla. Meitä oli pieni porukka, joka oli hurahtanut jigikalastukseen heti kun olimme sitä ensi kertaa kokeilleet. Syynä tähän olivat varmasti lukuisat hyvät jigireissut Etelä-Ruotsin vesillä, jossa heittelimme senaikaisia shad-jigejä sekä erilaisia sirppipyrstöjä sekä juuri silloin kauppoihin tulleita haarapyrstöjigejä. Rasioissa kulki myös niitä harvoja matojigejä, joita markkinoilla tuolloin oli, mutta niillä emme aluksi oikein onnistuneet. Syynä oli todennäköisesti se, että emme tienneet miten niitä voisi parhaiten rigata ja uittaa. Alkuvaiheen kokeiluita ja onnistumisia

Eri mittaiset mato- tai toukkajigit ovat erittäin kiitollisia uittaa ja rigata. Niiden muoto ja notkeus mahdollistaa lähes kaikki kuviteltavissa olevat rigaukset ilman että uinti tai heitettävyys kärsii. Alkuvaiheessa emme riganneet matojigejä kuin perinteisellä tavalla ja silloin emme saaneet mainittavia tuloksia. Muistelin kuitenkin, että onginnassa käytetään niin sanottua paternoster -tapsia, jossa heittopaino on viimeisenä siiman päässä ja koukku lyhyessä sivutapsissa noin metrin päässä painosta. Laitoin koukkuun jigin madon tai syöttipalleron asemesta ja aloin kalastamaan. Tämä rigaus tuottikin huomattavan paljon enemmän tapahtumia kuin perinteinen rigaus, sillä jigi ei mennyt suoraan pohjaan, vaan leijui pikkuhiljaa sitä kohti uiden samalla houkuttelevasti. Matojigin monipuolisuuden salaisuus

Jigauksen alkuajoista on vierähtänyt kolme vuosikymmentä ja näin pitkässä ajassa niin jigaustekniikat kuin jigien materiaalitkin ovat kehittyneet huimasti. Matojigien seuraksi on tullut kymmeniä erilaisia jigimalleja lapiopyrstöjigeistä rapujäljitelmiin.

Dropshotilla pystytään kalastamaan hitaalla ja staattisella uittotyylillä. Tämä 45-senttinen ahven saatiin iskemään vain dropshotiin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Matojigi rigattuna tavallisella jigipäällä toimii parhaiten viileässä vedessä tai silloin kun ahvenet ovat hitaalla tuulella.

Mitään näistä ei kuitenkaan voi nimittää niin sanotuksi yleiskoneeksi. Niillä on oma, joskus kapeakin, toimintasektori kun taas matojigeillä käyttöalue on huomattavasti laajempi. Matojigit voidaan esimerkiksi rigata tavallisella päällä, stand up -päällä, offset-koukulla, painotetulla offset-koukulla tai dropshot-rigauksella. Niitä voidaan käyttää menestyksellä myös Texas-, Carolina- ja Neko-rigauksissa. On hyvä muistaa, että jokaisella tekniikalla on etunsa ja haittansa, minkä vuoksi kyse on yhtä paljon oikean rigaustavan löytämisestä kuin oikean jigin löytämisestä. Esimerkiksi vain yksi rigaustyyli tuottaa tulosta, kun taas toinen ei toimi ollenkaan, vaikka käytetään samaa jigiä, kaikki riippuu ahvenen mielialasta ja siitä, millä mielellä se saalistaa. Siksi erilaisia rigauksia kannattaa olla valmiiksi rasiassa ja voit näin nopeasti kokeilla mikä on päivän pulssi.

Tämän päivän matojigitarjonta ylittää villeimmätkin odotukset.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

"On hyvä muistaa, että jokaisella tekniikalla on etunsa ja haittansa, minkä vuoksi kyse on yhtä paljon oikean rigaustavan löytämisestä kuin oikean jigin löytämisestä."

MATOJIGIT sopivat moneen käyttöön Matojigi toimii kaikissa tilanteissa

Erilaiset matojigit ovat seuranneet minua ahvenkalastuksessani alkuajoista lähtien ja luottamukseni niihin on horjumaton. Useammin kuin muistan, on jonkinlainen matojigi pelastanut kalastuspäivän. Älä usko, että matojigi houkuttelee vain pääasiassa pienempiä ahvenia, oikein tarjoiltuna se on todella tehokas myös isoille ahvenille. Suurin matojigillä saamani ahven painoi 1,9 kiloa, ja minulla on useita ystäviä, joilla on kaksi kiloa rikki. Ei myöskään ollut sattumaa, että matojigit olivat korkealla toivelistallani, kun kehitimme Westinille uusia jigejä muutama vuosi sitten. Tuloksena oli lopulta Ring Teez CT, joka tuskin tarvitsee lisäesittelyä innokkaille ahvenenkalastajille. Matojigi imitoi monipuolisesti ahvenen ruo-

Hieno ahven, joka iski hitaasti uitettuun ja Carolina-rigattuun Ring Teez CT -matojigiin.

kavaliota

Ahven, joka elää kokonaan tai osittain suolaisessa vedessä, tankkaa usein tuulenkalaa, harjamatoa tai pieniä ankeriaan poikasia. Olen usein saanut ahvenia merialueelta, joilla on pieniä ankeriaita kurkussa. Makeassa vedessä eläville ahvenille mato voi ankeriaiden lisäksi jäljitellä erilaisia muita matoja. Esimerkiksi pikkunahkiaisen toukkia on löydetty lampien ja järvien hiekkarannoilta läheltä puronsuita tai lähdepitoisilta alueilta.

Carolina-rigaus.

Mukaudu olosuhteiden mukaan

Jokainen kalastuspäivä on erilainen varsinkin silloin kun säätyyppi vaihtuu usein. Päivän oikean pulssin löytäminen vaatii usein työtä. Kun kalastan matalissa ja kasvustoisissa ympäristöissä tai vaikeiden pohjien päällä, joissa on kiviä ja muuta roskaa, valitsen kevyen jigipään, jossa on offset-koukku, jotta voidaan vähentää riskiä jäädä kiinni ja saada kasveja koukkuun.

Dropshot-rigaus.

Neko-rigaus.

Jika-rigaus.

Offset-koukulla rigattu matojigi.

Stand up -jigipäällä rigattu matojigi.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

MATOJIGIT sopivat moneen käyttöön Kirjoittajan suurin matojigillä saatu ahven. Painoa kertynyt 1,9 kiloa.

Älä usko myyttejä, että matojigi houkuttelisi vain pienempiä ahvenia. Oikein tarjoiltuna se on todella tehokas myös isoille ahvenille.

Välillä käy niin, ettei pohjassa pomppiva tai välivedessä leijuva jigi kiinnosta ja ahven poimiikin sen pohjasta. Stand up -jigipäällä saat jigin seisomaan pohjalla paikallaan pyrstön ollessa ylöspäin ja vedessä heiluen. Erilaisten rigausten käyttämisen oppii ajan myötä. Voin kuitenkin vinkata, että jos vesi on kylmää ja ahven todella hidasliikkeinen, voi olla paras tarjoilla jigi erittäin hitaasti ja tällöin esimerkiksi dropshot tai Carolina on oikea tyyli. Jos haluat hieman enemmän nopeutta, on tavallinen jigipää tai Texas-rigaus parempi valinta. Luo ääntä ja liikettä

Jos haluat luoda paljon ääntä ja liikettä, on Jika-rigaus mielenkiintoinen vaihtoehto. Jikaa voidaan verrata pienoiskoossa olevaan dropshotiin, vaikka jigi tarjoillaan lähempänä pohjaa. Pohjapainon ja jigin väliin laitetaan helmiä, jotka saadaan liikkumaan kelauksella tai vavan liikkeellä. Helmistä tuleva ääni ärsyttää toisinaan ahvenet tekemään todella ärhäköitä tärppejä. Neko-rigauksella luonnollista uittoa

Neko-rigatulla jigillä se saadaan uimaan hyvin luonnollisesti. Tässä rigauksessa koukku kiinnitetään jigin keskiosaan ja paino on kärjessä ilman koukkua. Noin puolen metrin tapsin avulla saat jigin leijumaan aivan kuin oikea vedessä uiva mato tai pieni tuulenkala. Henkilökohtaisesti näen Nekon hienovaraisena tekniikkana lyhyillä heitoilla matalassa ja seisovassa vedessä, kun ahven on todella vaikealla syönnillä. Kuten huomaat, matojigien käyttäjällä on paljon mahdollisuuksia ja jos jigirasiastasi ei löydy matoja, niin korkea aika ajatella asiaa uudelleen. Melkein uskallan luvata, että matojigi voi pelastaa seuraavan vaikean kalastuspäiväsi. 34

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

IKKUNA PINNAN ALLE

Element HV Raymarine Element™ CHIRP kaikuluotain/GPS-sarja antaa käteesi valttikortit kalojen löytämiseen ja pyydystämiseen. Terävimmät vedenalaiset näkymät tarjoava Element-sarjan HyperVision™ 1,2 megahertsin kaikuluotainteknologia parantaa DownVision-, SideVision- ja RealVision 3D -kuvantamistarkkuuden aivan uudelle tasolle niin, että erotat rakenteet, kasvillisuuden ja kalat uskomattomalla selkeydellä.

raymarine.fi

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN

Suuressa jigikokeilussa raatina toimivat sadat ahvenet ja kuhat. Tämä iso ahven otti Jasu Ukkoon.

JIGIUUTUUDET KOKEESSA makeissa vesissä Otin urakakseni koekalastaa tämän kevään ja kesän uutuuksia. Tärkeää oli, että jigit olivat joko uutuuksia joita en ollut järvillä kokeillut tai selkeästi malleja, joissa oli uutuusvärejä. Jigien testirupeama ajoittui selkeästi avovesiaikaan ja reissuja kertyi toistakymmentä.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

iinnitin erityistä huomiota jigien materiaalin kestävyyteen, mutta kaikkein tärkein asia oli kalastavuus. Kuten jo viime numerossa mainitsin, eivät kalamäärät kerro koko totuutta tällaisen lyhyen 150 tunnin koekalastuksen ajalta, mutta antavat hyvin suuntaa siitä mihin ahvenkalat ovat mieltyneet. Värimaailmaan tutustuin myös ja joitakin huomioita nousi, niistä lisää jigikohtaisissa

arvioissa. Näiden lisäksi huomioitiin säätila, oikeanlainen tekniikka, kalojen löytäminen ja oikea aika olla vesillä. Olinkin monta kertaa vastaan näitä olettamuksia ja kuitenkin silloinkin jigeillä tuli onnistumisia. Miten koekalastus toteutettiin?

Koekalastusrupeama tehtiin puhtaasti perinteisesti heittojigaamalla (välivesijigaus, pohjalinjajigaus). Rajasin esiteltävät jigimallit

Berkleyn Sick Swimmer 12 cm maittoi kuhille, joille se on suunniteltukin.

Relax Kopyton uudet UV-värit maistuivat raadille. Huomaa testitiimin hauva.

heittojigaukseen asettui huhtikuun alusta toukokuun ensimmäiselle viikolle, jonka jälkeen pidin taukoa kuhan kudun ajan. Juhannuksesta lähtien testirupeamaa jatkettiin elokuun toiselle viikolle. Ahventa kalastimme huhtikuun alusta elokuun alkuun. AKTIIVIUINNIN JIGIT Relax 5” Bass & Relax Kopyto (Pro Kalastus)

5-15 cm kokoluokkaan, jotka yleensä toimivat järvivesissä hienosti ahvenkaloille. Keskityin kahden erilaisen uittotekniikan jigeihin eli passiivisiin käsialaa vavalla vaativiin jigeihin, kuten haarapyrstöiset, ötökät ja niiden välimallit sekä aktiivista uittoa vaativiin jigeihin kuten lapiopyrstöiset kalajigit, hybriditoukat, toukkajigit tai matojigit. Rajasin mallit matalaprofiilisiin ja korkeaprofiilisiin, joissa huomaa selkeän eron uinnissa ja usein uinnin merkitys on ratkaisevassa roolissa ottaako kala vai ei. Paikkoina toimivat isot ja pienemmät järvet kuten Päijänne, pohjoinen Näsijärvi ja keskisen Suomen muutkin isot järvet. Jokunen reissu suuntautui myös itäiseen Suomeen, isoja jokialueita unohtamatta, joten kokeilun kattavuus oli hyvää luokkaa. Tämä antaa hyvää osviittaa jigien toimivuudesta eri vesistöissä. Kaikkiaan ahvenia nousi useita satoja kuten kuhiakin. Tarkempi ajanjakso kuhan

Relaxin 5” Bass on kohtuullisen voimakasuintinen jigi kuhan ja suuren ahvenen kalastukseen. 2,5” Relax Kopyto on saanut uusia UV-värejä, varma valinta jo vuosia kuhan ja ahvenkalastajien keskuudessa. Kokeessa jigit tekivät tasaisen varmaa tulosta niin ahvenille kuin kuhille. Laminaattivärit toivat tähän klassikkojigiin ihan uutta puhtia. Ahvenia ja kaloja nousi useita kymmeniä, joista useita mitallisia kuhia. Berkley

Berkley Sick Flanker 10 cm on rauhallisesti uiva suhteellisen korkeaprofiilinen kalajigi tuloksia odotettavissa isomman kuhan kalastukseen. Tämä suuremman profiilin jigi toimi erinomaisesti varsinkin kylmässä vedessä kuhalle. Sick Flanker tulee ehdottomasti pakkiini syyskalastukseen. Sick Swimmer 9 cm ja 12 cm on tyypillinen herkkäuintinen kalajigi matalaprofiilisten jigien sarjaan. Varsinkin aralla syönnillä hienosti perää keinuttava jigi toimi kuhalle hyvin keskikesällä. Useita pikkukuhia. Sick Curl on hybridijigin isompi muunnos. Tämä jigi on noin 12 cm pitkä voi yllättää suuremman ahvenkalan kanssa. Karkuutimme useamman nätin kuhan, tämä on varsinkin isommilla jokivesillä oivallinen valinta mittakuhien sarjaan.

Mikadon pyöreäprofiilisen 10,5 cm Sicarion hienosti keinuva uinti oli varsinkin viileän veden aikaan kuhien mieleen, useampi kuha nousi ylös. Ei kuitenkaan ahvenhavaintoja.

Mikado

Spark tuli jo viime vuonna usealla pienemmällä kalajigillä markkinoille ja nyt 10 cm malli. Kuha ja muutama ahven saaliiksi. Pyöreäprofiilinen 10,5 cm Sicario oli taas viileän veden aikaan kuhien mieleen, useampi kuha nousi ylös. Ei ahvenhavaintoja kumma kyllä. Sewro Custom Baits

Tämä lähes oikeita pikkukaloja imitoivat kalat antoivat varsinkin ahvenväreissä hienoja kuhakontakteja ja myös ylös useamman kuhan. Ruutana ja Särki värit antoivat ankkurista veneestä komeat tällit. Suosittelen jo ihan ulkonäönkin puolesta. Storm

Stormin Tok Minnow 8-10 cm on erittäin pehmeä ja eloisa. Tämä jigi yllätti positiivisesti ja varsinkin isompaa 30-40 cm ahventa nousi mukavasti ja myös mittakuhia.

Sewro Custom Baitsin ahvenjäljitelmät olivat varsinkin kuhien mieleen.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Jigiuutuudet kokeessa makeissa vesissä Storm Hit Shad on laiskauintinen rullaava jigi, jonka melapyrstö lähtee liikkeelle hitaallakin uitolla. Varsinkin luonnonsärjen väriseen 10-senttiseen malliin useita kuhia. Pienempi malli toimi hienosti ahvenelle. 13 Fishing

Ninja Worm on jigi, jonka pyrstö tekee mielenkiintoista liikettä sekä hitaalla että nopealla uitolla. Yllätti useita tällejä ja kaloja nousi malliksi, varsinkin kuhia My Name is Jeff on 10-senttinen ja onttorunkoinen kelluva kalajigi. Pari tälliä ja pikku kuha. Vertigo Minnow on vedessä vaaka-asentoon jäävä jigi. Varsinkin virtavesissä pelasi kuhalle hyvin. Kosteana ja harmaana päivänä Storm Tok Minnow kirkasti tilastoja. Komea parikiloinen kuha Daiwa Bait Junkiella.

Daiwa

Bait Junkie Minnow 2,5” ja 3,2” mitoissa on erittäin elastista materiaalia ja siksi eloisa kalajigi. Vakuuttava saalismäärä useamman kuhan ja varsinkin useamman kymmenen ahvenen muodossa. Tournament D Fin -sarjan jigeistä 3” malli oli aika ajoin pistämätön siellä, missä oli paljon pikkukalaa. Kymmenkunta mittakuhaa ja useita kymmeniä ahvenia nousi ylös molemmilla väreillä. Savage Gear

Craft Cannibal 6,5 cm on eloisan lapiopyrstön omaava kalajigi. Nämä pientä syöttikalaa muistuttavat jigit olivat tehokkaita niin kuhalle kuin ahvenillekin. Paras päiväkohtainen saalis oli useita kymmeniä kuhia ja ahvenia. Uinti hyvin eloisa ja pyrstö lähtee liikkeelle pienelläkin liikkeellä. 9 ja 11 cm Herring Shadit ovat tyypillisiä kalajigejä jotka mallintavat selkeästi pikkukalojen värimaailmaa. Pikkukalojen värimaailmat olivatkin varsinkin kuhien mieleen, hauetkin tulivat kyllä osingoille. Craft Shadit 7,2 cm ja 8,8 cm ovat hienojakoista glitteriä väreissään sisältäviä jigejä. Tämä jigi on yksi suosikeistani ja varsinkin pieni koko oli isomman ahvenen mieleen keskikesällä ja isompi koko maistui mittakuhille. Kaloja nousi useita kymmeniä testeissä. Patriot

Ace Joker 8,5 cm on ainoita hybridimallin jigejä kokeilussa. Varsinkin virtaavissa jokivesissä osoittautui tehokkaaksi kuhavieheeksi. Useita isompia mittakaloja nousikin kyseisellä jigimallilla. Järvillä ei niinkään niin hyvin ei toiminut.

Savage Gearin Craft Shad on glitterillä varustettu monitoimijigi niin ahvenelle kuin kuhallekin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Savage Gearin Herring Shad on maistunut kurkkua myöten.

"Tämä jigi on yksi suosikeistani ja varsinkin pieni koko oli isomman ahvenen mieleen keskikesällä ja isompi koko maistui mittakuhille. Kaloja nousi useita kymmeniä testeissä."

www.kalastuskolmio.fi

Lyijytön

FLAT

TÄRPPÄÄVIN UUTUUS!

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Jigiuutuudet kokeessa makeissa vesissä versiolla. Ja suuremmatkin mallit pelasivat todella hyvin ahvenkaloille koko testirupeaman ajan niin kuhalle kuin ahvenellekin. Vahva suositus. Microbite Arthopod 6,5 cm -ötökkäjigi ja Dragon noin 5 cm & 6,8 cm

Kyseiset ötökkäjigit antoivat yllättäviä tuloksia varsinkin viileän veden aikaan ja onnistumisia tuli myös keskikesällä. Paras saalis oli toukokuun ensimmäisellä viikolla kun Dragon 5 cm kaivoi kymmeniä ahvenia ja myös kuhat antoivat kyytiä. Minulla oli koskilta ja virtavesiltä vertailupohjaa kun lohikalat (kirjolohi ja taimen) hullaantuivat. Jatkoon.

Arluresin pieniä kalajigejä, jotka näyttivät tehonsa jokivesissä.

Shaker Baits Verner 10 cm & 7,5 cm ja 5 cm merenneitopyrstö Jasun haarapyrstöjigi Tierraan iskenyt kuha.

Varsinkin 10 cm Verner on kova kuhatykki. Kaikkiaan 25 kpl mittakuhia kävi veneessä. 7,5 cm sekä 5 cm mallista löytyy useita ottivärejä monille alueille. Suosittelen pakkiin sille, joka osaa antaa käsialaa jigeille. KP XO Baby 2,6” & 3,2” haarapyrstömallit (Pro Kalastus)

Varsinkin 3,2” on isomman mittakuhan mieleen. Käytimme kyseisellä mallilla kolmattakymmentä mittakuhaa ja komeita 35-39 cm ahvenia veneessä. Vahva suositus käsialakalastajalle.

Orka Small Fish antoi hyvin ahventa.

Jasu Tierra 10 cm kuhalle ja ahvenelle & 6 cm ahvenelle

Toimiva peli kuhalle varsinkin viileän veden aikaan. Toimi myös terävillä nykäyksillä lämpimässä vedessä. Yhteenvetoa Shaker Baitsin Verner-merenneitopyrstöjigi osoitti tehonsa kuhien suhteen.

Vaikka Orka Small Fish olikin testissä ahvenkone, antoi se myös varsinkin isompana mallina kuhia.

AR-Lures

Noin 6 cm pitkä varsinkin ahvenelle suunniteltu kalajigi. Jokialueiden ehdoton ottipeli, terävä pyrstön uinti houkuttaa niin kuhat kuin ahvenetkin iskuun keväämmällä hitaalla uitolla ja kesällä nopealla uitolla, testissä nousi useita mittakaloja kuhan jigauksessa. Sekä muutama nätti yli 35 cm ahven Jasu-jigit

Jasu Louhi 10 cm kuhalle ja ahvenelle. Louhi antoi hyvin pikkukuhaa joukossa toki mittakalojakin. Suuremmalle ahvenelle oiva valinta. Jasu Louhi 6 cm ahvenelle. Ahvenkoneena varsinkin luonnonvärit todella kovia varmaan pari meni aivan palasiksi ahventen retuuttaessa näitä pieniä jigejä. Paras pään paino 5-7 g ja koukku #1-2 koossa. Jasu Sirppi 7 cm ahvenelle ja kuhalle. Sirpillä tuli eniten onnistumisia varsinkin kuhien kanssa. Viileämmässä vedessä parhaat onnistumiset noin 10°C vedessä. Jasu Ukko 7 cm kuhalle ja ahvenelle. Toimiva jigi peruskoon kuhalle, useita mittakuhia haksahti kyseiseen jigimalliin. Jasu Ukko ahvenelle 5 cm. Pieni eloisa haitaripyrstöinen kalajigi, joka keräsi pikkuahventa mukavat määrät. Jokunen kuhakin haksahti tähän jigiin.

Joitakin huomioita ja asioita mitä on syytä muistaa kokeessa olleiden jigien suhteen. Daiwa Bait Junkien jigit menevät myttyyn, jos ne pitää tiiviisti rasioissa pidemmän aikaa, hyvä keino on säilyttää jigit omissa pusseissaan. Materiaalien suhteen kannattaa muistaa, että mitä pehmeämpi materiaali, sitä kalastavampi, mutta vastaavasti menevät helpommin rikki. Jasu-jigeissä pienenä miinuksena värien helpohko irtoaminen jigien pinnalta. Kauluksettoman jigipään käyttö on kaikissa jigeissä enemmän kuin suositeltavaa, näin ne eivät repeile niin helposti. Jigipäiden painot pyörivät isommilla 7-15 cm kuhajigeillä 5-15 g luokassa ja 5-10 cm ahvenjigeillä 3-12g luokassa. Suurkiitokset maahantuojille ja yksittäisille valmistajille sekä tietysti mukana olleille testaajille ja ystävilleni.

KP XO Minnow sopii parhaiten käsialakalastajalle.

PASSIIVIUINNIN JIGIT (KAPELLIMESTARILIIKKEELLÄ JA NYKIVILLÄ LIIKKEILLÄ UITETTAVIA JIGEJÄ) Ruthless Fishing Orka Small Fish 5 & 7 cm

Pelasivat varsinkin ahvenelle todella hyvin. Paras reissu oli huhtikuun lopussa, kun heitin 25 heittoa ja sain 22 ahventa ylös viisisenttisellä 40

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

KP Baby 3,2" tuomariston käsittelyssä.

MIKADO COMBO SETTI Laadukas avokelasetti urheilukalastukseen. Riippuen valinnoistasi setti soveltuu erinomaisesti joko jigikalastukseen tai lippojen ja lusikoiden heittelyyn. Settiin kuuluu Sensual NG sarjan korkealaatuinen vapa ja kela sekä Nihonto Fine Braid valmiiksi puolattuna puolalle. Valikoimasta löytyy nyt myös monenlaisia valmiita viehelajitelmia, tarkista valikoima lähimmältä jälleenmyyjältäsi.

Lisätietoja: www.mikado.pl/en/ www.mikadofishing.fi/ Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

ISMETE-KALASTUS tarjoaa elämyksiä jäällä

Talvi on avoveteen tottuneelle kalastajalle ankeaa aikaa, taimenta ei pääse joelle kalastamaan, eikä haukiakaan merelle heittämään. Pikkuisten ahventen pystypilkintä ei oikein kiehdo. Mitähän keksisi?

Ismete-kalastus on mainiota ajanvietettä pikkupakkasella. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ARI LAINE Kuvat ARI LAINE & TERO RUOHO

euto alkutalven aamu, taivas pilvessä, lämpötila nollan kieppeillä. Aamuhämärissä marssivat 11 ismete-kalastuksesta kiinnostunutta kalamiestä sekä 1 kalanainen järven jäälle kahden ammattioppaan jalanjäljissä. Kahdessa vedettävässä ahkiossa kulkeutuu mukana kaikki tarvittava; kairat, ismete-onget, syötit ja muut tarvikkeet. Toinen oppaamme, Tero Ruoho, kertoilee rauhalliseen tapaansa käytännön vinkkejä varsinaiseen kalastukseen liittyen. Kuuntelen korvat höröllä, sillä itselläni ei tästä lajista ole mitään kokemusta. Bongasin viikkoa aiemmin Facebookista ilmoituksen järjestettävästä ismete-kurssista, ja innostuin heti ajatuksesta. Hinta oli varsin kohtuullinen, kurssiin kuuluivat vielä opetuksen lisäksi kaikki tarvittavat välineet sekä grillatut makkarat lounaaksi jäällä. Esivalmistelut

Ensin Tero näyttää kaikille, miten syöttinä käytettävä särki rigataan oikein. Tarkoituksena on koukutta-minen niin, että hauki on mahdollisimman vaivaton vapauttaa koukuista. Tero käyttää ismete-kalastuk-sessa VMC:n väkäsetöntä kolmihaarakoukkua koossa 1/0 tai 2/0. Oppilaille tutuksi tulevat myös ”vippa”, eli tärpinilmaisin, syöttikalan oikeaan syvyyteen virittäminen, pitkävartiset pihdit sekä kidanavaaja. Käytäntöön

Tero surauttaa kahdeksantuumaisella akkukairallaan reiän noin kymmensenttiseen jääkanteen. Viimeisenä viritellään vapateline ja vippa sekä lasketaan syöttikala avantoon haluttuun syvyyteen. Kello huitelee hieman yli aamukymmentä, kun ensimmäinen tärpinilmaisin singahtaa pontevasti pystyyn otin merkiksi.

92-senttinen hauki hätyyttelee jo kuuden kilon rajapyykkiä. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Syöttikalat on hyvä onkia jo avovesikaudella valmiiksi ja pakastaa talvea varten. Samalla taudinaiheuttajatkin kuolevat.

110-senttinen suurhaukikin on mahdollista saada ismetellä.

Ismete-välineistöön kuuluvat ismete-onget, vapatelineet, tärppivipat ja kairat. Kalusto on kätevintä kuljettaa ahkiolla. Hauen nostossa on hyvä osata liplock-ote, sillä muuten kalan kaivaminen avannosta on hankalaa.

Rigattu särki. Koukun tarkoitus on pitää syötti kiinni, mutta irrota kuitenkin nopeasti kiinnittyäkseen petokalan kitaan.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Ensimmäisen väsyttelyvuoron arvonnassa voittanut Juha nostaa vavan telineestä, kiristäen samalla jarrua. Sitten vapa ylös, ja tiukka vastaisku. Kala kiinni! Muutaman minuutin ajan siimaa kiskotaan edestakaisin, kunnes hauki saadaan avannon reikään. Tero nostaa kalan niskasta rauhallisesti ammattimiehen ottein ja irrottaa pihdeillä koukut hauen luisesta kidasta ja laskee sitten kalan vapautusmatolle mitattavaksi. 92-senttinen paksu hauki, arvioimme painoksi 6-7 kiloa. Hieno aloitus! Ehkä vartti vierähtää edellisestä, kun jo seuraavan väsyttelyvuoron voittanut pääsee tositoimiin. Jälleen väännetään muutama minuutti kalan kanssa, kunnes 84 cm hauki pääsee kaverikuvaan. Ja hetken päästä kala jatkaa matkaansa takaisin paikallista särkikantaa harventamaan. Kolmannen hauen jälkeen syönti sitten heikkeneekin varovaiseksi närppimiseksi. Peräti 10 kertaa vippa laukeaa, mutta yksikään kala ei pysy kiinni. Suurta särkisyöttiä

"Juuri kun olemme pakkaamassa varusteitamme ahkioihin, laukeaa pisimmällä meistä oleva vippa ja vuorossa oleva seuraava väsyttäjä juoksee loskaisella jäällä kohti avantoa." pureskellaan ja tönitään, mutta erittäin varovaisesti. On aika pitää tauko makkaranpaiston merkeissä. Iltapäivällä tapahtuu

Makkaranpaiston merkeissä kyselimme oppailtamme Terolta ja Ville-Matti Blomqvistilta lajin saloista ja aina silloin tällöin joku vippa pongahtaa ylös tärpin merkiksi, mutta yksikään hauki ei jää kiinni. Vasta myöhemmin iltapäivällä alkaa taas tapahtua, ja pari kalaa käykin näytillä. Juuri kun olemme pakkaamassa varusteitamme ahkioihin, laukeaa pisimmällä meistä oleva vippa ja vuorossa oleva seuraava väsyttäjä juoksee loskaisella jäällä kohti avantoa. Tämä kala jo pysyykin kiinni, vapa on aivan mutkalla kaverin vääntäessä kalan kanssa. ”Nyt on iso ”, huutaa Tero ja säntää kohti avantoa. Mutta sitten, äkkiarvaamatta, vavan kärki suoristuu…ja jännitysnäytelmä on ohi. Mitä ihmettä, irtosiko hauki? Ei, vaan siima poikki. Ilmeisesti monofiili oli aiemmin hankautunut avannon terävään reunaan ja vaurioitunut ja siima napsahti poikki kalan syöksyessä kovaa. Tuloksena on hetken jäätävä hiljaisuus avannolla. ”Se olisi ollut selkeästi päivän suurin”, Tero toteaa hiljaa. Ison hauen väsyttely avannossa on erilaista kuin avovedessä.

Pitkät pihdit kannattaa pitää mukana ismete-kalastuksessa, hauet hotkaisevat usein täkykalan syvälle.

Tero Ruoho näyttää miten särki rigataan oikein.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

"Tero kertoo, että mieleen painuneimmat kalat ovat usein asiakkaiden saamia. Ennen korona-aikaa kävi myös paljon ulkomaisia turisteja, jotka halusivat jäälle koska eivät olleet koskaan sellaista nähneetkään. Ja kun täkyyn vielä nappaa metrikala, tulee tästä ikuinen muisto."

Tero Ruohon vinkkejä

ero Ruoho kiinnostui ismete-kalastuksesta lähes kymmenen vuotta sitten, kun naapurimaastamme Ruotsista alettiin saamaan upeita haukia talvellakin. Pitkään pilkkimistä harrastaneena Tero vakuuttui huomatessaan, että kalojen keskikoko oli talvella ongituilla hauilla puolet karkeampaa kuin kesähaukien. Alkuaikoina välineitä tuunailtiin paljon itse, ja virityksiä oli kaikenlaisia. Pikkuhiljaa markkinoille alkoi tulla kunnon välineitäkin talviongintaan. ”Omalta yhteistyökumppaniltani Rapalalta tuli kattava mallisto myös ismete-välineisiin, joita ahkerasti käytettiin ja testattiin jäällä”, Tero mainitsee. Myös jääkairat ovat ottaneet aimo harppauksia viime vuosina. 8” ja 10” Mora Ice ja Strikemaster ovat kehittäneet koneporaamista jäällä aivan uudelle tasolle terien ja sähkömoottoreiden myötä. C&R –kalastuskin onnistuu talvella, kunhan on välineistö kunnossa ja tietoa sekä taitoa aiheesta. Liian kovilla pakkasilla voi keskittyä muuhun kuin jääkalastukseen. Sopiva pakkasraja lienee noin miinus viiden asteen paikkeilla, riippuen toki myös tuuli -ja jääolosuhteista. Liian ohuelle tai huonorakenteiselle jäälle ahneesti kairaamaan lähteminen ei kannata, joten jäätilanne on hyvä selvittää ennen jäälle lähtemistä ja pukea mieluiten kuivapuku alle ja jäänaskalit kaulaan.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Ahkiota hyödynnetään usein myös ”ammeena” kalalle ennen vapautusta ja mittausta. Ruokakalankin voi silloin tällöin ottaa valikoivasti parin kolmen kilon hauesta. Ismeteen liittyy olennaisesti myös sosiaalisuus. Jäällä on usein leiri, jossa grillataan ja juodaan kuumaa, pilkitään sekä heitetään kalastusläppää. Usein mukana on myös tuulisuoja tai jääteltta. Syöttikalat ongitaan jo kesällä pakkaseen tai käytetään katiskaa. Talvella ongitaan lisää täkyjä käyttäen mäskiä kalojen houkutteluun. Nykyään tosin särkikalojakin voi hyvällä tuurilla löytää marketeista tai kalakaupasta. Pakastamatonta syöttikalaa ei tulisi siirtää vesistöstä toiseen tautiriskin vuoksi. Kuolleen syöttikalan uimarakko puhkaistaan esimerkiksi jäänaskaleilla tai veitsellä, jotta se vajoaa haluttuun syvyyteen. Tero kertoo, että mieleen painuneimmat kalat ovat usein asiakkaiden saamia. Ennen korona-aikaa kävi myös paljon ulkomaisia turisteja, jotka halusivat jäälle koska eivät olleet koskaan sellaista nähneetkään. Ja kun täkyyn vielä nappaa metrikala, tulee tästä ikuinen muisto. ”Henkilökohtaisina elämyksinä muistan, kun juuri avantoon pudotettuun täkyyn on heti iskenyt iso hauki, tai kun koko setti on sujahtanut suoraan avantoon heti kalan tärpistä…”, Tero muistelee hymyssä suin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

6-vuotias, kohta 7-vuotias Aleksi onnistui saamaan ensimmäisen jigiahvenensa Stadin Kalajunnujen tapahtumassa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

STADIN KALAJUNNUT

tuottaa vahvoja kalastuselämyksiä Helsingissä Pääkaupungissa on paljon vesistöä ja paljon lapsia, jotka haluavat kalastaa, mutta ilman asiantuntevaa ohjausta harrastuksen aloittaminen voi olla vaikeaa. Stadin Kalajunnut on vuonna 2016 perustettu lasten ja nuorten kalastusseura, jossa on nykyisin jo 140 jäsentä. Tämä kertoo paljon seuran tarpeellisuudesta. Kävin paikan päällä Stadin Kalajunnujen tapahtumassa jututtamassa seuran puuhamiehiä, sekä lapsia että heidän vanhempiaan.

stelen Helsingin Mustikkamaan saaren yhteydessä olevalle Honkaluodolle, jossa punaisen tuvan pihamaa kuhisee pieniä kalastajanalkuja vanhempineen. Stadin Kalajunnujen keskiviikkoillan kalastustapahtuma on alkamassa. Paikan päällä ohjauksesta huolehtivat Markus Ratinen, Jukka Vetikko ja Mauri Suojanen. Miehet ovat selkeästi hyvää pataa junnujen kanssa, kun moni tulee into piukeana juttelemaan. Kun virvelit ja onget on saatu viriteltyä ja tapahtuma käynnistettyä, pääsen itsekin jututtamaan puuhamiehiä. Helsingissä ei ollut avointa lasten kalastusseuraa ennen Stadin Kalajunnuja

Markus Ratinen kertoo, että Stadin Kalajunnut sai alkunsa vuonna 2016 kun Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sarianne Snellman oli saanut paljon kyselyitä lasten kalastusseuroista ja joutunut ikäväkseen toteamaan, ettei sellaista pääkaupunkiseudulla ole. ”Vanhat kaupunginosien seurat on perustettu kilpaonginnan- ja pilkinnän ympärille, eikä niistä tuntunut löytyvän aikaa ja halua panostaa nuoriin. Samaan aikaan myös Suomen vapaa-ajankalastajien nuoriso- ja perhetoimikunnan Jukka Vetikko oli miettinyt lasten kalastusseuran perustamista”, Ratinen mainitsee. ”Se oli oikeastaan nopea projekti. Olisiko viikko tai kaksi idean jakamisesta kulunut, kun seuran perustamiskokous pidettiin?”, toimen mies Ratinen naureskelee.

Markus Ratinen (vihreä paita) kertoo junnuille mitä tuleman pitää.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Stadin kalajunnut tuottaa vahvoja kalastuselämyksiä Helsingissä

Honkaluodon vanha punainen tupa on hyvä maamerkki.

Stadin Kalajunnut toimii aktiivisesti kaikilla vapakalastuksen alueilla

Seurassa on alusta lähtien pyritty järjestämään monipuolisia tapahtumia ja tekemistä mahdollisuuksien sekä kalastussesonkien mukaan. ”Meillä on ollut esimerkiksi siian pohjaongintaa ja lippoamista, kuhan ja ahvenen jigausta, särkikalojen ongintaa, kirjolohen kalastusta, perhokalastusta koskessa, veneestä kalastamista merellä, kerhoiltoja, joissa on kunnostettu vieheitä, sidottu leacheja, tehty kuulamorreja ja tapseja erilaisiin kalastusmuotoihin”, Ratinen kertoo. Vierailijoina luennoimassa ovat olleet esimerkiksi Markku Tiusanen kertomassa meritaimenen heittokalastuksesta ja Mika ”Haukikoira” Vornanen kertomassa hauenkalastuksesta. Seura on ottanut osaa Longinojan kunnostukseen, Satakolkyt-tempaukseen siivoamalla oman pätkän Helsingin rantaviivaa ja pitämällä Itämeripäivänä omaa toimintapistettä lapsille. Toiminta perustuu täysin vetäjien vapaaehtoisuuteen. Tapahtumissa tarvittava välineistö, materiaalit ja syötit ovat lahjoitusten, jäsenmaksujen ja piiriltä sekä kalatalousalueelta saatavan tuen varassa. Stadin Kalajunnut on SVK:n ja Skes ry:n jäsenseura ja jäsenet saavat etuina muun muassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden sekä pääsevät mukaan erilaisille kalastusleireille ja kilpailuihin edullisemmin. Skes ry (Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura) on antanut Honkaluodon tukikohdan Stadin Kalajunnujen käyttöön veloituksetta. Markus Ratisella on selkeä näkemys lasten ja nuorten kalastuksesta

”Vaikka puhelimella pelattavat pelit ja muu digitaalinen mediaympäristö viekin paljon kaistaa nuorilta, tarjoaa kalastus kuitenkin kouriintuntuvia elämyksiä, joita ei mikään digitaalinen laite pysty tarjoamaan, Markus Ratinen sanoo. Jukka Vetikko ja Mauri Suojanen ovat samoilla linjoilla. Ratinen uskoo, että lapsilla ja nuorilla löytyy intoa ja kiinnostusta kalastukseen, kunhan he vaan ensin pääsevät sitä kokeilemaan ja vanhemmilta järjestyy aikaa viedä lapset vesistön äärelle. 50

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Jukka Vetikko pallottelee ideoita nuorten tekijöiden kanssa.

Honkaluodolle johtaa silta Mustikkamaalta, sillalta voi myös kalastaa tai yrittää saada jigillä veneiden alle piiloutuneita kaloja.

Somesta ja muista digitaalisista kanavista hän sanoo, että some on tuonut heittokalastuksen monimuotoisena harrastuksena ja kilpailumuotona nuorten tietoisuuteen. ”Somella on ollut tekemistä perinteisen pilkinnän ja onginnan syrjäyttämisessä etenkin kilpailumuotoina. Meillä on Suomessa paljon osaamista ja kovia meriittejä. Nuorilla on ollut mahdollisuus ammentaa kokeneiden kilpakalastajien ja oppaiden sometileiltä ja YouTubesta”, Ratinen toteaa. Ratinen peräänkuuluttaa avaamaan kilpaonginnan -ja pilkinnän salamyhkäisyyden verhoa

”Jos kilpaonginnassa ja -pilkinnässä ei herätä tähän päivään ja aleta kannustamaan sekä jakamaan tietoa avoimemmin, niin ne

"Some on tuonut heittokalastuksen monimuotoisena harrastuksena ja kilpailumuotona nuorten tietoisuuteen."

Stadin kalajunnut tuottaa vahvoja kalastuselämyksiä Helsingissä

Stadin Kalajunnujen tapahtumissa kaikki varusteet ja välineet on saatu lasten käyttöön lahjoituksina.

tulevat jäämään nyt kasvavalle sukupolvelle pelkäksi satunnaiseksi harrastukseksi. Kilpaonginta -ja pilkintä tulevat kuihtumaan entisestään kilpailumuotona ja pääpaino tulee olemaan viehekalastuksessa. Ja kyse on vaan kynnyksestä hypätä mukaan”, Ratinen ihmettelee. Lapset ja nuoret ovat Ratisen mukaan erittäin vastuullisia. ”Lapset ovat hyviä omaksumaan toimintamalleja ja olen huomannut, että meillekin tulleissa uusissa jäsenissä löytyy lapsia ja nuoria, jotka ovat täysin omaksuneet vastuullisuuden. Uskon, että nyt kasvava sukupolvi osaa pitää meitä paremmin huolta kalakannoista”, Ratinen sanoo. Stadin Kalajunnujen kalapaikat

Puuhamiehet kertovat, että Stadin Kalajunnujen omat kalastustapahtumat pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan siellä, missä kohdekala milloinkin oletettavasti on ja mihin mahdutaan hyvin. Honkaluodon lisäksi Vanhankaupungin suvanto on yksi yleisesti käytetty paikka ja Laajasalon kirjaston tiloissa on järjestetty joitain kerhoiltoja. ”Korona on estänyt meitä pitämästä minkäänlaisia kerhoiltoja sisätiloissa ja jouduimme talvella järjestämään pilkinnänkin kolmessa eri ryhmässä, jotta emme rikkoisi kokoontumisrajoituksia. Tuleva talvikin mennään varmaan vielä ilman sisätiloissa tapahtuvia kokoontumisia, mutta koetetaan keksiä jotain tilalle”, Markus Ratinen toteaa lähtiessään auttamaan nuorta kalastajaa pohjaan jääneen jigin kanssa.

Junnut tietävät, että mustatäplätokko on vieraslaji ja tämäkin tokko päätyi lokeille.

Kiinnostuitko? Stadin Kalajunnujen jäseneksi pääsee suoraan täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa www.kalajunnut.fi Mikäli asut muualla Suomessa, voit tiedustella paikallista seuraa SVK:n Jukka Vetikolta, jukka.vetikko@gmail.com tai 050 525 7809. Makkarat kuuluvat Honkaluodolla seuran tarjoamiin eväisiin. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Jannen kanssa jälleen ahvenien perässä. Tämä körmy haksahti kivikon reunasta ruokailemasta.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Laajasti livellä Garmin Perspective, Lowrance Scout ja Humminbird Landscape

tarkoittavat kaikki samaa live-kaikuluotaimen leveän keilan kuvaa, jossa saadaan 135°-150° laaja live-kaikuluotaimen kuva halutusta suunnasta.

ämän kuvamuodon teki ensimmäisenä Garmin Livescope anturiinsa ja nimesi sen Perspective-näkymäksi. Tänä vuonna Lowrance toi markkinoille oman live-anturin Lowrance Active Targetin ja siinä leveäkeilaista kuvaa kutsutaan Scout-näkymäksi. Markkinoille on vielä loppusyksylle tulossa Humminbird Mega Live -anturi, jossa samaa näkymää kutsutaan nimellä Landscape. Live-anturien rakenteesta

Garmin ja Lowrance ovat lähellä toisiaan ja molempien antureiden rakenne on samankaltainen. Molemmat anturit rakentuvat kolmesta elementistä eivätkä kuvan erot ole kovin suuria. Lowrancen live-anturin ja boksin tuottama kuva tekee väreistä tasavärisemmän ja kohteet näkyvät varsinkin keltaisella värillä erinomaisesti. Garminin Livescope live-anturi ja boksi taas tekevät väreistä enemmän kolmiulotteisemman ja varsinkin pikkukalaparvet näkyvät visuaalisesti hienompina. Humminbird on vasta tulossa ja tätä artikkelia kirjoittaessa anturi on saapunut Suomeen testiin ja ensim-

Allekirjoittaneen Ahven Openin satoa muikkuparven ympäriltä. Todella hauskaa ja onneksi niin vaikeaa, että tätä haluaa oppia jatkuvasti lisää. Sydän hakkaa, kun näkee kuinka isot ahvenet syöksyvät vieheen perään.

Lowrancen Active Target Scout -näkymä piirtää selkeästi uponneen veneen. Tällaisten kohteiden luota kalojen löytäminen on todennäköistä.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Laajasti livellä Pääsääntöisesti vesillä jossa käyn, on aina isoja kuhia ahventen ympärillä ja pystyn tarjoamaan jigiä hyvin tarkasti juuri näille ennen kuin pienemmät ahvenet kerkeävät lyömään vieheeseen kiinni. Tämä kuha iski jyrkästä kivikkoisesta rinteestä ison ahvenparven takaa.

mäiset kuvat Suomesta tulevat pian. Yhdysvalloissa kuvia on jo julkistettu, mutta vielä vähän Landscape-kuvia. Humminbird Mega Live -anturi eroaa Garminista ja Lowrancesta yhden elementin rakenteellaan, jonka ansiosta anturin keulassa ei ole kuolleita kulmia, mutta jossa (alustavasti) keilan tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin Garminissa ja Lowrancessa. Täytyy kuitenkin huomioida, että Landscape-näkymässä anturin keilan korkeus on 5° suurempi kuin Garminissa ja 7° suurempi kuin Lowrancessa, joten anturia voidaan käyttää syvemmässä vedessä niin, että pohja piirtyy näytölle. 54

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kuha liikkuu veneen edessä poikittain. Pohjaa ei kuvassa kunnolla näy, koska pohjassa ei ole juuri mitään kohteita vaan pohja on savea, jolloin siitä takaisin tuleva signaali on myös heikompi ja kuva jää rakeiseksi.

Laajasti livellä

Syvän päällä tiivis muikkuparvi, jonka ahvenet ja kuhat ovat keränneet kasaan. Elo-syyskuussa näkee paljon samanlaisia tilanteita, joissa ahvenet saalistavat parvien ympärillä ja tällöin isoiltakin seliltä syvän päältä on mahdollista saada useita erittäin isoja ahvenia.

Pienen metsäjärven keskustan syvää reunaa, jonka kivikossa ahvenet parveilevat. Veneen keulassa istuessa on upea kalastaa aktiivisia kaloja, joiden käyttäytymistä voi seurata helposti näytöltä.

Faktat

» Garmin Livescope Perspective -keila on leveyssuunnassa 150° ja korkeutta on 20° » Lowrance Active Target Scout -keila on leveyssuunnassa 135° ja korkeutta on 18° » Humminbird Mega Live Landscape -keila on leveyssuunnassa 135° ja korkeutta 25° Käyttö

Käytän leveää näkymää paljon juuri jigikalastuksessa, koska heitot ovat huomattavan paljon tehokkaampia, kun näkymä on tarpeeksi laaja. Pystyn seuraamaan yksittäisiä isompia ahvenia tai kuhia ja heittämään kalojen liikkeen mukaan. Suurimpia haasteita live-anturilla kalastamisessa on se, että heittää vieheen liian kauas tai lyhyeksi. Etäisyyksien hahmottaminen on vesillä hankalaa. Itselläni yksi live-anturi on asennettu veneen keulaan omaan telineeseen ja se on käytännössä aina leveäkeilaisessa asennossa. Toinen live-anturi on veneen laidalla, joka osoittaa haluttuun suuntaan eteenpäin. Näiden kahden keilan yhteistyö on tehokkainta eikä tarvitse muuttaa anturin asentoa, mutta kahdella anturilla kalastaminen on varsinkin erittäin koukuttavaa, sillä kalan liikkeitä voi seurata molemmista näytöistä. Suoraan eteenpäin osoittavat keilan kapeus aiheuttaa hankaluuksia osua heitto tarpeek-

Olen ankkurissa syvän veden päällä ja kuvassa vasemmalla ahvenparvi ruokailee matalan- ja syvän veden rajalla kivikossa. Parvi ei liiku paljon vaan sahaa joitain kymmeniä metrejä ja kaloille on helppo tarjota viehettä liikkeen eteenpäin.

Useita kaloja liikkuu veneen keulan linjassa oikealla.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Laajasti livellä si tarkasti sektoriin, mutta leveäkeilaisessa asennossa koko näkymän hahmottaminen ja tarkasti heittäminen on helpompaa. Huomioitavaa

Leveäkeilaisen näkymän haittana on keilan paksuus, joka on tässä suunnassa kapea ja useat eivät tästä syystä pidä näkymästä, koska pohjaa ei näe yhtä selkeästi kuin eteenpäin näyttävässä keilassa. Leveäkeilaisen näkymän suositus on alle 6-8 m vedessä, mutta itse käytän tätä näkymää myös syvässä vedessä, koska kun saalistajat liikkuvat välivedessä on näkymä yhtä tarkka kuin matalassakin. Se, ettei pohjaa kuvassa näy, sekoittaa monet käyttäjät, koska syvässä vedessä keilan paksuus ei yllä pinnasta pohjaan. Kuvaa voi tietenkin muuttaa muokkaamalla anturin kulmaa enemmän kohti pohjaa, mutta syvässä vedessä harvoin on tarvetta nähdä pohjaa vaan välivedessä liikkuvat kalat. Samaten leveäkeilaisessa näkymässä aivan pinta jää näkymättä, koska anturi osoittaa viistosti alaspäin, joten moni tuskastelee, ettei viehettä näy, mutta se myös kertoo siitä, että viehe kulkee liian pinnassa. Ahvenen ja kuhan kalastus on leveäkeilaisella näkymällä hienoa katsottavaa, kun voit seurata yksittäisen kalan liikkeitä ja paikallistaa sen veneen linjasta. Näin voidaan havainnoida miten kalat liikkuvat ja varsinkin mihin suuntaan ne kulkevat sekä miten ne reagoivat vieheeseen. Aikaisemmin oli mahdotonta sanoa, kiinnostuivatko kalat vieheestä muulla tavoin kuin saamalla niitä iskemään tai mikäli kalat seurasivat viehettä veneen luokse. Leveäkeilanäkymällä pystytään seuraamaan reaaliajassa pelästyykö, kiinnostuuko ja seuraako kala viehettä, ovatko kalat välinpitämättömiä vai tekeekö kala hyökkääviä liikkeitä viehettä kohti. Tilanteista saadaan paljon enemmän irti. Leveäkeilaisella näkymällä pystytään myös seuraamaan kuinka ahvenet syöksyvät välivedessä muikkuparvien läpi ja kuinka hauet liikkuvat syksyisin lahnaparvien keskellä pilkkoen ne. Useimmat eivät käytä tarpeeksi kauan leveäkeilaista näkymää huomatakseen sen edut. Anturin asennon muuttaminen on asia mihin moni kyllästyy liian nopeasti. Itse ihastuin kuvaan vasta, kun huomasin sen edun matalassa järvessä. Nykyään kun tulen jigialueelle laitan anturin osoittamaan aina veneen keulan tai veneen laidan suuntaan, koska leveän keilan ansiosta saan niin paljon enemmän tietoa, kuin vain mitä saisin peräpeilianturista. Mihin anturit vielä kehittyvätkään? Tässä on loistava alku ja live-anturit ovat tulleet jäädäkseen. 56

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Lowrance Active Target piirtää erittäin kaunista ja selkeää kuvaa. Live-anturit soveltuvat loistavasti myös talvikalastukseen ja voit helposti katsoa jään alta suurempaa aluetta sekä seurata kalojen liikkeitä. Kuva kirjolohen pilkinnästä. Kuva Juha Kankaanpää.

Leveäkeilaisesta näkymästä on helppoa tunnistaa pohjan kohteita kuten kiviä tai pohjassa makaavia puunrunkoja. Pohjassa olevat kivet ikään kuin istuvat pohjaan hyvin ja ovat rakeisuudeltaan samankaltaisia. Pohjan päällä liikkuvat isommat kohteet kuten kuhat, isot ahvenet ja hauet taas ovat selkeästi kirkkaampia ja mikäli ovat irti pohjasta on niillä varjo kuvassa. Leveäkeilaisessa kuvassa yksittäiset ahvenet ja ahvenparvet taas ovat pienempiä kirkkaita kohteita ja ne huomaa yleensä parhaiten liikkeestään. Noin 10 cm jigin näkee myös usein kuvassa, mutta sen huomaa vasta kun kalat reagoivat siihen. Tämän lehden painoon mennessä syyskuun alussa, markkinoillemme oli juuri saapunut uusi Humminbird Mega Live. Mega Liven piirto ja tarkkuus vaikuttavat olevan linjassa kilpailijoiden kanssa, kuten tässä kuvassa, jossa seurataan kalaparvea pohjan tuntumassa. (Kuva on alaspäin, ei Landscape-näkymä).

MIKSI OLLA KALASTAJA KUN VOIT OLLA MERCURY-KALASTAJA?

VOIT LUOTTAA, ETTÄ TEEMME ELÄMÄSTÄSI IKIMUISTOISTA Näiden perämoottorien suosioon on monia syitä. Ensinnäkin huoleton luotettavuus. Lisää vääntömomenttia pienemmillä kierroksilla erinomaista kiihtyvyyttä varten. Parannettu polttoainetaloudellisuus ja erinomainen suorituskyky.

Voit valita muuttaa intohimosi elinikäiseen seikkailuun ja elää veneilykokemuksesi aivan uudella tavalla.

mercurymarine.com/fourstroke

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JOONAS VÄNTTI

Joonas Väntillä on hymy herkässä kun unelma omasta kalastusmerkistä on toteutunut.

Ruthless Fishing on kalastusalan ilopilleri Muutaman vuoden toiminut Ruthless Fishing (suom. Armotonta kalastusta) on positiivista asennetta huokuva merkki. Merkin perustaja, usein hellehatussa esiintyvä Joonas Väntti on sanavalmis ja innokas puuhamies, joka on tunnettu etenkin YouTubeen tuottamistaan videoista. Jututin Joonasta juuri ennen syksyn jigikalastuskiireitä.

lun perin Porista kotoisin oleva Joonas Väntti perusti Ruthless Fishingin vuoden 2018 helmikuussa. Kuten monella vaativalla kalastajalla, myös Joonaksella oli se ongelma, ettei markkinoilta löytynyt sataprosenttisesti omaan käteen ja tyyliin sopivaa välineistöä. ”Olin jo pidemmän aikaa miettinyt, että olisi hienoa päästä suunnittelemaan juuri sellaisia kalastusvälineitä, joilla itse haluaisi

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

kalastaa. Aika oli vihdoin kypsä vuonna 2018 ja Ruthless Fishing startattiin tuolloin Orka Shad -jigisarjalla, joihin suunnittelin Suomen olosuhteisiin sopivan värikartan”, Joonas kertoo merkin alkuvaiheista. Myöhemmin Joonaksen kynästä syntyi uusia malleja, kuten Orka Small Fish -jigisarja, josta on tulossa 10-senttinen uutuusmalli syyskuun aikana markkinoille. Muita jigisarjoja ovat Orka Shad Tail ja Orka Twisting Worms. ”Small Fish on sen verran tehokas eri kalastusmuotoihin, että se sopii normaalin jigikalastuksen lisäksi erinomaisesti pilkkijigiksi ja on muutenkin erittäin monipuolinen viehe”, Joonas kehaisee. Tuotteiden suunnittelu ja testaus on Joonaksen sydäntä lähellä

Joonas rakastaa suunnitella uusia tuotteita ja kokeilla niiden protoja käytännössä. Koskaan ei voi tietää mikä todella toimii käytännössä,

Harjus on Joonakselle hieman harvinaisempi kohdekala.

sillä työpöydältä on pitkä matka kalan suuhun. ”Siksi testaamme tuotteet todella huolella ennen tuotantopäätöstä. Teemme täsmätyökaluja kalastukseen ja haluamme osua aina maaliin myös tuotekehityksessä”, Joonas sanoo.

Jälleen yksi Orka Shadin pettä mä suurahven lähdössä takaisin.

Ruthless Fishingin tuotevalikoima laajenee koko ajan ja jigikalastustarvikkeiden lisäksi valikoimista löytyy nyt myös kovavieheitä kuten Ruthless Perch Spinner ja Ruthless Plopper Popper. ”Kovavieheet tuovat mukavaa vaihtelua kalastukseen. Spinnerivieheillä voi kalastaa tehokkaasti kaikissa vesikerroksissa. Popperikalastus taas tarjoaa todellista sydämentykytystä, kun kalastaja näkee, kuinka petokalat iskevät raivokkaasti pintakalvossa räpiköivään popperiin”, Joonas makustelee. Ruthless Fishing on YouTubesta tuttu

Ennen todettiin, että tv:stä tuttu, mutta nykyisin liikkuvan kuvan virta on siirtynyt pääosin erilaisille videoalustoille. Ruthless Fishingin YouTube-kanavalta löytyy kymmeniä erilaisia tuote- ja vinkkivideoita, joilla on ollut kymmeniä tuhansia katsojia. Kanavalla on tilaajia mukavat 11 500 ja se löytyy YouTubesta hakusanalla Ruthless Fishing. Viihteelliset ja leppoisaa jutustelua sisältävät videot ovat hauskaa ja informatiivista katsottavaa. ”Aloitin videoiden kuvaamisen YouTubeen muutama vuosi sitten, kun aloin saamaan somessa lähes päivittäin kalastukseen liittyviä kysymyksiä. Pyrin videoilla vastaamaan kalastajien kysymyksiin ja esittelemään erilaisia kalastusmuotoja ja -tekniikoita”, Joonas kertoo.

Vihreät vavat ovat Ruthless Fishingin tavaramerkki.

Myös veneitä valikoimissa

Ruthless Fishingin valikoimiin kuuluu myös pieniä jon boat -tyylisiä veneitä. Aiemmin valikoimissa ollut Alumacraft lopetti pienten ja kevyiden jon boat -mallien valmistuksen minkä takia niitä ei ole ollut saatavilla 2021 kaudella. Ruthless Fishingin tarjonta hemmottelee etenkin jigikalastajaa.

”Meille on tulossa ensi kaudeksi uusi ja paranneltu jon boat -malli mikä on valmistettu Euroopassa. Siitä tulee lisätietoa loppusyksystä”, Joonas vinkkaa. Missä Ruthless Fishingin tuotteita myydään?

Ruthless Fishingin tuotteet ovat erityisesti ahvenkalojen eli ahventen ja kuhien mieleen.

”Oman Ruthlessfishing.fi verkkokaupan lisäksi tuotteita myydään ympäri Suomea kalastustarvikeliikkeissä kuten Ruodossa sekä esimerkiksi Tuurin Kyläkaupasta,

Rustan ja Kärkkäisen tavarataloista”, Joonas sanoo. On hienoa, että maassamme vallitsee aktiivinen kalastusvälineiden kehittämisen kulttuuri. Vanhat viehemestarit varmasti hymyilevät pilvenreunalla katsellessaan uusien sukupolvien meininkiä. Joonas Väntti ja Ruthless Fishing ovat tästä oiva esimerkki. Lisätietoa www.ruthlessfishing.fi Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JANI HELMINEN

SYKSY Kesän mittaan koukut alkoivat vaihtua yksihaaraisiksi, jotta kalojen vapauttaminen kävisi nopeammin.

Paikka on löytynyt ja vapa taipui taas!

muuttui. Laiturin päässä oleva lämpömittari lähenteli kolmatta kymmentä ja uimisesta sai nauttia. Lämmin kerros oli kuitenkin hyvin ohut, ehkä puolisen metriä, jonka alla sukeltaessa tuntui useita asteita kylmempi vesi. Kerrostuneessa järvessä tuo viileä alempi kerros on kaloille mieluisa. Ahvenet painuivat lähelle pohjaa, joten jigi oli kova sana.

Kuuman kesän tyynessä illassa blade-vieheet olivat raadin mieleen. Takakoukku on vaihdettu yksihaaraiseen ja etukoukku poistettu.

Hauet lämmin vesi sai villiksi

VUOSI MÖKILLÄ, OSA 3 Koronavuosi mahdollisti etätyöt mökiltä. On ollut hienoa tarkkailla luonnon kehitystä vuoden mittaan ja seurata muutoksia myös järven kalojen elämässä. Rokotteiden myötä pandemia on nyt rauhoittumaan päin, mutta etätyöt, ainakin osittaiset, tulivat jäädäkseen.

esäkuun hyttysmäärät rikkoivat taatusti ennätyksiä. Vaikka venettä peittänyt hyttyspilvi saattoikin toisinaan laannuttaa kalastusintoa, aktivoi kasvava hyönteisten määrä kaloja syöntituulelle. Alkukesä oli etenkin ahvenen saannin kannalta hyvää aikaa, ja siiman päässä kävin välillä vauraampiakin yksilöitä. Kaikuluotaimen avulla kalat löytyivät milloin mistäkin - välillä aivan keskeltä järveä syvimmästä kohdasta ja toisinaan ran-

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

tamatalasta. Kesäkuussa avainsanana olikin oikean paikan löytäminen. Vieheen värillä tai uinnilla ei tuntunut olevan vaikutusta, mutta viehevalinnat piti tehdä sen mukaan, että päästiin siihen syvyyteen missä kalat olivat. Vieheen uintisyvyydellä oli yllättävän paljon merkitystä siitäkin huolimatta, että järvi on hyvin matala ja syvimmilläänkin vain kolmisen metriä. Kun kalat olivat pohjassa, jigin tarjoaminen kannatti. Jos kalat taas olivat lähempänä pintaa, lippa tai nopeasti kelattu blade-viehe oli helpompi pitää oikeassa syvyydessä. Ahventen kanssa sai tottua siihen, että kalojen sijainti saattoi muuttua hyvinkin nopeasti. Ennen päivällistä löytynyt hyvä apaja ei välttämättä antanut enää mitään illan kopaisulla. Helteinen jakso muutti kalastusta

Pitkään jatkuneet helteet vähensivät itikoiden määrän minimiin ja myös kalojen käytös

Ensimmäiset tärpit saatiin tutulla Minnow spoonilla suoraan tiheästä kaislikosta, mutta kun haukien tuloon tottui, oli mukava kokeilla erilaisia tapoja kalan saamiseksi. Popperien ja muiden pintavieheiden kanssa pienetkin hauet tarjosivat jännittäviä tärppejä. Niidenkin koukut vaihdoin yksihaaraisiksi, jotta kalojen irrottaminen sujuisi nopeasti. Lopulta helteet päättyivät kuin seinään

Jaakon päivän jälkeen tullut myrsky sekoitti järven veden ja lämpötilakerrokset purkautuivat. Uimareissut vaihtuivat nopeaksi pulahtamiseksi, kun pinnanläheinenkin lämpötila painui alle kahdenkymmenen. Kalojen käyttäytyminen muuttui taas ja niitä sai toisinaan etsiä yllättävistäkin paikoista.

Kesän aikana ehtii kokeilla kaikenlaisia ja -kokoisia vieheitä. Pinnassa vipeltävä sammakko hauskuuttaa haukia kuten reippaasti suurempi Rapala Super Shadow Rap.

Kuivan heinäkuun jäljiltä järven pinta oli metriä alempana kuin aiemmin. Tämä vaikeutti kalojen löytymistä, sillä järven syvyys oli pääosin vain yhdestä kahteen metriä ja kaikuluotaimen käyttö selvästi hankalampaa näin matalassa. Matalalla uivan vaapun soutu-uistelu ympäri järven tuntui tällöin luontevimmalta. Hiljaisella järvellä se on paitsi mukavaa, myös tehokas tapa haravoida suurta aluetta nopeasti. Kesän vieraat kalassa

Suurin osa kesän kalastuksesta oli lyhyitä pistoja töiden välissä laiturille tai tunnin parin soutelut iltasella. Touhu kuitenkin muuttui totisemmaksi kalakavereiden saavuttua kylään. Alun perin ajatuksena oli pistäytyä lähikoskilla, mutta korkeiden lämpötilojen johdosta päätimme antaa lohikalojen olla rauhassa ja pitäytyä järvikalojen parissa. Innokkaiden jigaajien kanssa ahvenet saivat kyytiä ja varsinkin iltaisin oli hauska kisata kaikuluotaimen äärellä vertigaalijigaten. Kun oma ja kaverin jigi näkyy ruudussa ja kala lähtee liikkeelle, jännitys tiivistyy, kumman vapa heilahtaa ensin. Sukulaislasten vierailuja varten oli mukavaa, kun kalastustavat ja paikat oli valmiiksi tiedossa. Kaikki halukkaat pääsivät väsyttämään kaloja, joten harrastus jatkunee myös seuraavina kesälomina. Silloinkin, kun virvelöinti ei tuottanut tulosta, mato-onginta pelasti kalansaaliin. Mato koukkuun ja kohoa tarkkailemaan, ja pian alkoi laiturilta kuulua riemunkiljahduksia.

Illalla, kun tuuli tyyntyy, voi rauhassa pompottaa jigiä veneen alla ja seurailla tapahtumia luotaimen ruudulta.

Vuoden aikana opittua

Otin tavaksi pitää työn lomassa ”kahvitauot” virveli kädessä laiturilla. Tällaiset lyhyet pistot auttoivat ymmärtämään kalojen aktiivisuuden vaihtelua päivän mittaan. Jälkeenpäin harmittelin, etten pitänyt saaliista mitään päiväkirjaa. Mieleen kuitenkin jäi, että kalojen aktiivisimmat tunnit vaihtelivat eri päivinä reilusti. Joitain selkeitä syöntihetkiä oli havaittavissa, mutta se ei yleensä ollut helposti ennalta arvattavissa,

Kaislikossa suhisee! Kuumina päivinä haukien tärpit pitävät kalastajan mielen viileänä.

Mato-onki toimii hyvin omalta laituriltakin.

vaan vasta jälkeenpäin saattoi todeta, että olipa syönti tänään hyvää. Ylipäätään saaliiden vaihtelut olivat riippuvaisia onnistumisesta kalojen etsimisessä. Kun kalat olivat kohdalla, saalista sai varmasti. Kauas omasta rannasta ei välttämättä tarvinnut lähteä, sillä eräskin tehokas paikka oli laiturimme alla. Varsinkin hauet tuntuivat hyödyntävän laiturin tarjoamaa suojaa, mistä ne ampaisivat vieheen perään vikkelästi. Erilaisten välineiden kokeilu on aina kivaa, ja repertuaarin on hyvä olla laaja, jotta kalantulon todennäköisyyttä voidaan kasvattaa. Kaikista tärkein tekijä kalan saannille oli kuitenkin vesillä vietetty aika. Kalaa tulee vain silloin, kun sitä yrittää! Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa.

Talviverkoilla Miekojärvellä. Kuva Lapin Villikala.

Kuinka talviverkot uitetaan jään alle?

ielä muutama vuosikymmen sitten Suomessa oli lähes joka vuosi oikea talvi myös maan eteläosassa. Nykyisin ilmastomuutoksen alkaessa jylläämään tosissaan jääpeitteen muodostuminen etenkin Suomenlahden merialueelle on ollut enemmänkin arpapeliä kuin jokavuotinen luonnonilmiö. Vielä vuosituhannen vaihtuessa pidin harrastuksen vuoksi paria talviverkkoa kotivesilläni, koska tykkään paistella kotona kuhafileitä ja latoa graavisiikasiivuja ruisleipäpalan päälle. Nykyisin lähes kaikenlainen talvikalastusintoni on laimentunut erilaisten sijaistoimintojen varjoon epävarmojen jääolosuhteiden vuoksi. Siksi muistelenkin nyt menneitä aikoja sekä erilaisia osittain vapaaseen mielikuvitukseen perustuvia menetelmiä, jotka käsittelevät erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja talviverkkojen jään alle uittamiseksi. Ajatus tämän jutun tekoon tuli jo vuosia sitten lehden päätoimittajalta, joka oli useaan otteeseen lähdössä mukaani talviverkoille. Monet talvisin jäällä liikkuvat ulkoilijat ihmettelevät, kuinka ihmeessä verkot voidaan laittaa jääkerroksen alle usean jopa kymmenen metrin etäisyydelle tosistaan sijaisevien avantojen väliin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Järjen käyttö on luvallista - myös verkkonarun jään alle uittamisessa

Talviverkkojen jääkerroksen alle uittaminen voi olla nautinnollista ja helppoa tai vaivalloista ja raskasta – yleensä todellisuudessa jotain siltä väliltä. Mikäli verkonlaskussa ollaan liikkeellä heti ensijäiden muodostuttua, uittonarun vetäminen jään alle on helppoa ”kuin juoda lasillinen olutta”. Ihmisen kantavaan 10–15 cm paksuiseen jäähän on helppoa sekä nopeaa tehdä uittoreikiä vaikka turhankin lähelle toisiaan ja useimmiten uuden jään päälle ei vielä ole ehtinyt sataa uittovälineen havaitsemista vaikeuttavaa lumikerrosta. Mutta keskellä talvea uittonarun vetäminen yli puolimetrisen jääkerroksen alle vaatii jo omistautumista lajille. Hyvin tehty suunnitelma nopeuttaa verkkojen uittamista jään alle sekä samalla vähentää turhaa häröilyä. Mikäli talviverkojen paikka on valmiiksi katsottuna jo syksyllä ennen jääpeitteen muodostumista, vähän vesiliikennöidylle apajapaikalle voi käydä jo ennen jääkannen muodostumista avoveden aikaan laskemassa veneestä käsin esimerkiksi verkkojen alapaulassa käytettyä painotettua paulalankaa, joka uppoaa pohjalle. Narun päähän voi sitoa kiven ankkuriksi ja

kiveen toisen narun päähän kelluvan kohon sen löytämisen helpottamiseksi. Turhan sanailun välttämiseksi kohoon pitää kiinnittää pyydyslupalappu, ellei lupaa ole saanut vesialueen omistajalta. Kun jääpeite kantaa verkonuittajan painon, jäähän tehdään kohon viereen reikä, josta uittonaru ongitaan esim. rautalangan avulla ylös. Sama toistetaan myös uittonarun toisessa päässä ja verkko sidotaan suoraan kiinni paulanaruun, joka vedetään toiselle avannolle. Näin verkot saadaan uitettua jään alle ennätysnopeasti. Verkon päissä sijaitsevat avannot on merkittävä vähintään 120 cm korkuisilla lippusaloilla ulkopuolisten henkilöiden avantoihin joutumisen estämiseksi. Verkon kiinnitysnarut voi kätevästi kiinnittää samalla salkojen jään alapuoliseen päähän. Jousellinen uittolauta, ”härveli” tai uittoriuku

Uittolauta, härveli tai uittoriuku kelluvat veden pinnalla jään alla ja niitä kuljetetaan laskuavannosta kohti toista avantoa joko vetämällä tai työntämällä uittonaruun kiinnitettyinä. Jousellinen uittolauta on noin metrin pituinen laudanpätkä, jonka keskelle on koverrettu pitkulainen reikä. Reikään on asennettu lautaan sen yläpinnan tasalle kiinnitetty ylöspäin kaarrettu teräväkärkinen rautalankajousi, joka tarrautuu kiinni jään alapintaan, kun lauta työnnetään avantoon. Kun lautaa vedetään sen peräpäähän kiinnitetystä uittonarusta ja naru päästetään irti, jäähän kiinnittyneen jouseen varastoitunut vetämisestä johtuva energia vapautuu ja lauta singahtaa eteenpäin. Narusta vuorotellen vetäen ja vapauttaen lauta etenee halutun matkan kahden uittoavannon välissä sitä ripeämmin, mitä tasaisempi jään alapinta on. Härveli on muovista valmistettu pyöreä ja lankarullamainen sylinteri, jonka keskiosaa korkeampiin reunoihin on kiinnitetty teräviä metallipiikkejä parin senttimetrin välein. Uittonaru kiedotaan ennen avantoon laitta-

Härveli on muovinen pyöreä ja lankarullamainen sylinteri, jonka keskiosaa korkeampiin reunoihin on kiinnitetty teräviä metallipiikkejä parin sentin välein.

Kuvat LAPIN VILLIKALA, KIVIKANGAS & ANNE NYGÅRD

mista tasaisesti härvelin kapeamman keskiosan ympärille. Härveli työnnetään avantoon jään alle ja sitä kuljetetaan eteenpäin narusta vetämällä samalla, kun naru purkaantuu pois rummulta. Härvelin rummussa on räikkä, joka estää rumpua pyörimästä väärään suuntaan. Räikkä myös paljastaa äänellään, missä härveli kulkee jään ja jopa ohuen lumikerroksen alla. Sitten vain jäähän tehdään reikä härvelin etupuolelle, kun tavoiteltu verkon uittopituus on saavutettu. Itse käytän verkkonarun uittamiseen kolmesta täyspitkästä 5 m pituisesta 1x2 tuuman puurimasta yhteen naulattua uittoriukua, jonka pituus on noin 15 m. Tällaista uittosalkoa käyttämällä yhden 60 m pituisen verkon voi uittaa jään alle tekemällä avantojen väliin ainoastaan 3 reikää, joista rimaa ja sen päähän sidottua uittonarua työnnetään tuurankärjellä eteenpäin. Ohuen jääkerroksen aikana verkkovälin uittamiseen kuluu aikaa korkeintaan 15 minuuttia. Uittonarun vetäminen myös paksun jääpeitteen alle onnistuu vähiten hikoilemalla tällä menetelmällä. Ainoastaan lasku- ja nostoavantojen reunojen viistäminen uittosalon jään alle saamiseksi sekä sen ylös ottamiseksi toisesta päästä vaatii jääreunan lisätyöstämistä. Jäykkä rautalankasilmukka tai taivutettu harjaterästanko

Uittolaitteet voi korvata myös harjaterästangolla tai jäykällä rautalangalla, joiden toiseen päähän on taivutettu pieni silmukka. Silmukka työnnetään avannosta kohti seuraavaa reikää, johon on laskettu narun päässä oleva paino. Sitten naru vain koukataan seuraavasta reiästä ja näin edetään seuraavasta reiästä aina nostoavantoon saakka. Reikien etäisyys riippuu rautalangan jäykkyydestä ja useimmiten sopiva reikien välinen uittoetäisyys on 2-4 m.

Jääraketti on Kivikankaan kehittämä verkonuittolaite, jolla naru saadaan vietyä nopeasti pitkiäkin matkoja.

Kaksi rautalapiota tai kookasta tasapainopilkkiä

Vanha saaristolaismenetelmä uittonarun saamiseksi jään alle on käyttää kahta rautalapiota, joiden kahvoihin on sidottu ohuet narut. Kun lapiot työnnetään samanaikaisesti toisiaan kohti noin 45 asteen Paksu lumikerros jään päällä voi hankaloittaa jään vahvuuden ymmärtämistä. Kannattaa aina kulmassa kah- varmistua olosuhteista ennen jäille lähtöä. Kuva Anne Nygård. desta toisistaan erillään muutaman metrin etäisyydellä olepyydystän ennen jäiden tuloa pari-kolmekivista avannoista, niihin sidotut narut kietouloisen hauen, jota säilytän laiturin kupeessa tuvat hyvällä tuurilla toisiinsa ennen pohsumpussa. Kun kantava jääkerros muodosjamutaan vajoamistaan ja näin menetellen tuu, hakkaan sumpun irti jääkerroksesta ja naru saadaan ennen pitkää vedetyksi uittoateen verkon lasku- ja nostoreiät valmiiksi. vantojen väliin. Lapiot voidaan korvata myös Seuraavaksi sidon sumpusta ottamani hauen kookkailla ja erittäin suuripyrstöisillä tasapyrstöön ohuen narun ja annan ulos lankaa painopilkeillä, jotka voivat syöksyä syvässä runsaasti eli vähintään avantojen välisen pätvedessä eteenpäin jopa usean metrin matkan. kän. Sitten lasken hauen avantoon ja menen toiselle avannolle, missä heilutan isoa tasaJää- tai moottorisaha painopilkkiä. Kun pitkään paastossa ollut Ohueen 5-10 cm paksuiseen jäähän voidaan hauki huomaa pilkin, se syöksähtää pilkvielä suhteellisen pienellä hikoilulla sahata kiin kiinni ja minä nostan hauen naruineen verkon pituinen railo, josta uittonaru voidaan avannosta. Sitten vaan hauki irti narusta ja vetää pienen painon avulla avannosta toiseen. verkko voidaan uittaa paikalleen. Jääpeitteen paksuuntuessa tämänkin meneSamaan lopputulokseen pääsen hyötelmän käyttökelpoisuus vähenee… dyntämällä jää- ja vesikerroksen alla sukeltamista pelkäämätöntä haukikoiraa, joka Kauko-ohjattava vedenalainen uittorobotti pulahtaa hetkessä avannosta toiseen uitNykyisin ainakin ammatikseen talvisin tonaru hännänvarteen kiinnitettynä herjään alta kalastavat henkilöt satsaavat kullisen syötin houkuttelemana. Samantyönsä tehokkuuteen ja turhan rehkimisen lainen lopputulos saavutetaan pyytämällä vähentämiseen hankkiessaan veden ja jään paikalle joku sukellusta harrastava tuttu välissä kelluvan robottilaitteen. Kooltaan kaveri paikalle ja sidotaan uittonaru hänen lanteilleen hännän asemesta. Kuitenkin jopa metrin pituinen ja usean kilon painykyaikaa sekä nykyaikaisten menetelmien noinen mötikkä liikkuu eteenpäin akkukäyttöä puolustaisi todellisen asiantuntivoiman ja potkurin avulla. Laitteen suunjan käyttäminen verkkonarun uittamisen taa, peräsintä ja uittonarua voidaan ohjata ja siksi paikalle voitaisiin pyytää nykyistä servolaitteen sekä kauko-ohjauksen avulla pituussukelluksen maailmanennätystä (103 jopa useiden satojen metrien päähän lähm) pitävä Johanna Nordblad. Hän kykenisi töavannosta. viemään yhden sukelluskerran aikana uittonarun helposti jopa lähes kahden täysNälkäinen hauki, sukeltava haukikoira ja pitkän verkkojadan (noin 50 m) avantojen sukeltajamestari välille – ja jopa ihan vaan uimapuvun ruKun verkkoja kokiessani ja avannolla kykkisettiin kiinni sidottuna. essäni saan etenkin kauniilla kevätsäällä seP.S. Jäänaskalit kaulalle roikkumaan enlostaa kerta toisensa jälkeen uteliaille ”maallinen jääkentille siirtymistä! koille”, kuinka olen uittanut verkon jään alle, Talvisin verkkonarun uittamisterveisin, kerron joskus ihan piruuttani heille jonkun Pörje vaihtoehtoisista tarinoista: Eniten hämmennystä kyselijöissä herättää tämä stoori: Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Miikka ja kirkas 88-senttinen lohi Kymijoelta elokuussa 2021.

Keväinen hyväkuntoinen istaritaimen hyväksyi tarjoilun.

Mallisto

Intohimona lohi

Miikka Pulliainen Miikka Pulliainen on tullut tutuksi upeista luontokuvistaan, kutevista taimenista ja linnuista. Mutta tekee mies toki muutakin. Miikka on intohimoinen lohenkalastaja sekä Tornionjoella että Kymijoella. Nyttemmin mies on innostunut myös lohivaappujen valmistamisesta.

Maan mainiot kalamiehet

ummelasta kotoisin oleva 36-vuotias Miikka on harrastanut kalastusta lähestulkoon koko elämänsä, mutta toden teolla se sai alkunsa, kun hän ystävänsä Juho Keijosen kanssa pakkasi umpikelat koulureppuun ja polki Vantaanjoen Pitkäkoskelle. Paikan päällä pojat huomasivat, että kahdessa setissä oli vain yksi toimiva kela ja vapa. ”Heittelimme vuorotellen ja reissun päättänyt noin parikiloinen kirjolohi koukutti meidät täysin”, Miikka muistelee. Nykyäänkin miehen kalastus painottuu

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

lohikaloihin eli loheen ja taimeneen suosikkijoen ollessa Tornionjoki. ”Tykkään myös kalastella kuhaa ja ahventa niin jigaamalla kuin uistelemallakin, mutta se on viime vuosina jäänyt todella vähiin”, Miikka toteaa. Pullis-vaappujen synty

Aikoinaan aktiivisesti lähes ainoastaan perholla kalastanut Miikka on vanhemmiten laventanut rosteriaan ja tekee nykyisin itse Pullis-nimisiä lohivaappuja. ”On tullut laiskistuttua sen verran, että soutukalastus on vienyt miehen mennessään. Veneen perässä roikkuvat nykyään pelkästään omat Pullis-vaaput”, hän huomauttaa. Miikka kertoo, että vaappujen valmistaminen oli ollut jo pitkään mielenkiinnon kohteena ja kun keväällä 2020 lohikuumeen noustessa vaappuhankinnat tulivat ajankohtaiseksi, hän päätti sijoittaa vaappujen ostobudjetin vaapunvalmistustarvikkeisiin ja sillä tiellä ollaan.

Tällä hetkellä Pullis-mallistossa on kahta eri kokoa: 67- ja 62-milliset lohivaaput. ”Lisäksi keväällä aloin kehittämään taimenelle sopivampaa, 10-senttistä satulalevyllistä mallia, josta saatiinkin ihan toimiva peli”, Miikka kertoo. Miikka sanoo, että ottivärit syntyvät joko täysin fiilispohjalta tai sitten kopioimalla jo toimiviksi osoittautuneita värejä. ”Vanhana perhonsitojana tykkään kopioida väriyhdistelmiä myös siltä puolelta. Uinnin kanssa saakin sitten kikkailla, sillä vaapun viritystä voidaan parhaimmillaan pitää taiteena”, hän sanoo. Miikka kertoo hakevansa aina hakevaa epäsäännöllistä uintia ja mielellään niin, että kyljetkin kääntyilevät vilkkuen kalaa kohden. 67-millinen malli tekee tätä hiukan rauhallisemmin, kun taas 62-millinen versio tirraa selvästi kovempaa. ”Kun vaapun viritys viedään hifistelyyn asti, pitää ennen viritystä miettiä poolin virtaamat, ja parhaassa tapauksessa jopa mihin vapatelineeseen palikka on menossa uimaan. Hitaammin virtaavaan pooliin laitetaan selvästi herkempiuintinen vaappu, joka taas kovemmassa ja pyörivässä virrassa saattaisi lähteä pyörimään eli menettää tehonsa”, Miikka neuvoo.

Pullis-vaappuja yleisimmissä ottiväreissä.

Teksti ARI LAINE Kuvat ARI LAINE & MIIKKA PULLIAINEN

Miikka Pulliaisen mieleenpainuvin kalareissu

Elokuista vaapun virittelyä Kymijoella.

Omia vinkkejäsi vaappujen valmistukseen? Mistä tarvikkeet, opit? ”YouTube on hyvä paikka lähteä penkomaan vinkkejä ja tarvikkeitakin löytyy ihan googlaamalla. Parhaana vinkkinä voisin mainita sen, että älä tyydy ensimmäiseen veistokseen vaan kehittele tuotetta niin pitkään kun olet täysin tyytyväinen kokonaisuuteen. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä saada ensimmäinen malli valmiiksi”, Miikka opastaa. Miikka Pulliaisen vinkkejä lohensoutuun

Ennen varsinaisia vinkkejä Miikka kertoo mielipiteensä lohen kalastuksesta yleensä. ”Laji on onneksi Suomessakin muuttunut selkeästi parempaan suuntaan. Ennen kaikkea eettisyys on saanut jalansijaa, eikä lohta tai taimenta pidetä enää vain ruokana. Pidän itse kalastuksesta kalastuksena, enkä tee sitä ravinnon takia. Vuoden aikana varsinkin Etelä-Suomessa valitsen tarkkaan, mitä mahdollisesti ruokakalaksi valitsen, jos siihen tulee mahdollisuus.” Taktiikkaa – lohikelit, vedenkorkeus, lämpötila ja muut tekijät

”Oma taktiikkani soutukalastuksessa on usein melko tarkka soutu poolin läpi. Pyrin

kalastamaan tutut kohdat uittamalla vaaput eri nopeuksilla läpi, jotta ne pyrkisivät ärsyttämään kalaa eri tavoin. Usein paikka, mitä kalastan, on ennestään tuttu, joten pidän myös tärkeänä luottovaappujen paikkaa, jotta saan tehtyä parhaan uiton oletetun kalan sijainnin päälle”, Miikka neuvoo. ”Vedenkorkeus on se mitä se on, joskus tuurillaan siihen tulee juuri oman reissun kohdalla oikeita muutoksia, joka aktivoi kalat liikkeelle ja parhaassa tapauksessa siiman jatkeeksi. Lämpötilat ovat viime vuosina nousseet puheenaiheeksi, mikä sekin kertoo ihmisten arvostuksesta kaloja kohtaan. Tänä vuonna etelän kalakausi saatiinkin omalta osalta käyntiin vasta heinä-elokuun vaihteessa”, hän mainitsee. Pullis-vaapuista voit kysellä suoraan Miikkalta: miikka.pulliainen@gmail.com Kuvia: miikkapulliainen.kuvat. fi/kalastus YouTube: Miikka Pulliainen

Miikka kertoo: Olimme vuonna 2020 nuoren kalamiehen Jeren ja hänen isänsä Teemun kanssa yrittämässä Jerelle lohta siiman jatkeeksi. Olin juuri saanut vapatelineeseeni uuden kiinnitysruuvin edellisen mentyä poikki, enkä kiinnittäessä ollut huomioinut leveämpää tappia. Ensimmäisellä laskulla saimme kontaktin noin 10-kiloiseen loheen, joka hetken aikaa veikin siimaa, kunnes vapa telineineen lähti lohen matkaan. Tätä ei ollut vielä tuolla vanhalla ohuemmalla pulttimallilla käynyt, joka upposi paremmin kiristäessä lasikuituveneen kylkeen. Jerelle saatiin kuitenkin lohikokemus. Menin vielä yksin illemmalla kopaisemaan kyseisen paikan läpi, toivoen, että saisin vavan takaisin. Osumaa siimoihin ei kuulunut ja aloin nostamaan vapoja ylös, kun huomasin siiman tulevan mukana. Kuusi tuntia vedessä olleessa setissä oli kuin olikin vielä lohikin kiinni, jonka pääsin tapauksen jälkeen onnistuneesti vapauttamaan takaisin. Tappioksi jäi vain puolallinen siimaa ja vapateline. Voitoksi se, että koko tapaus tuli videolle! Miikka kertoo myös, että ensimmäinen vuosi (2020) vaapunvalmistajana vei miehen mennessään, eikä pakeissa enää muuta olekaan kuin omia tekeleitä. Tähän voidaan syynä pitää sitä, että Kymijoki tarjoili ennen rauhoitusaikaa kahden kuukauden aikana 29 lohta haaviin asti, isoimman ollessa ennätyskala; 14,5 kg. Reissuja ei ihan noin montaa ehtinyt tehdä, sillä 180 km:n matka joelle suuntaansa laittaa miettimään milloin kannattaa lähteä. Myös kesäkuun puolenvälin reissu Tornionjoelle kuluvana vuonna tarjoili kuusi lohta neljän päivän aikana. Tätä tekstiä rustatessa saatiin myös Etelä-Suomen kalakausi auki, kun Kymijoelta tarrasi 88-senttinen kirkas nousulohi kiinni. Nopean väsytyksen ja kuvan jälkeen kala pääsi virkeänä takaisin uimaan.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti SAMI VÄLIKANGAS Asiantuntija PANU ORELL (LUKE) Kuvat SAMI VÄLIKANGAS, MIKKO KYTÖKORPI & VIDAR ISAKSEN (VJJFF)

VIERAALLA MAALLA

KYTTYRÄLOHI Vuosien varrella Finnmarkin jokiin ja Tenojokeen on ilmestynyt satunnaisesti erikoista vänkäleukaa. Kyseessä on venäläisten Kuolaan istuttama Tyynen valtameren lohilaji, kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha), joka kehotettiin poistamaan joesta ja lopettamaan kohdalle osuessaan. Vuonna 2019 jotkut Norjan lohijoet jopa tarjosivat tapporahaa kyseisestä vieraslajista. Tänä kesänä kyttyrälohta on ollut ennätysmäärät ja olikin aika ottaa selvää, millaisesta tulokkaasta on kysymys.

iinä missä kyttyrälohi tarjoaa mukavaa säpinää siiman päähän muuten joskus hiljaisiin Atlantin lohen kalastusreissuihin, aiheuttaa se myös huolta edellä mainitun lajin puolesta. Juuri jokeen noussutta kyttyrälohta on välillä hankala erottaa tittikoon Atlantin lohesta. Täysin kirkas kala, mutta musta kieli ja täplikäs pyrstö paljastaa nopeasti totuuden. Tuskin kukaan lohenkalastajista olisi arvannut millaisiin mittasuhteisiin kyttyrälohen tapaus on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Monet jokiyhdistykset ovat tänäkin kesänä poistaneet niitä talkoilla kymmeniä tuhansia verkottamalla ja erinäisin muin keinoin. Millainen tulevaisuus meillä sitten on odotettavissa kyttyrälohen kanssa? Jokien penkoilla käytyjen keskustelujen jälkeen päätin ottaa yhteyttä Tenon lohitutkijaan Panu Orelliin ja pyysin häntä avaamaan kyttyrälohen matkaa. Voimmeko edes oppia elämään tämän muukalaisen kanssa vihaamisen sijaan? Aika näyttää. Lajin taustaa

”Kyttyrälohi on kotoisin Tyynenmeren molemmin puolin, Pohjois-Amerikasta ja Kaukoidästä. Laji on tällä hetkellä selvästi Tyynen valtameren lohilajeista runsaslukuisin määriltään ja levinneisyydeltään. Niitä myös istutetaan edelleen kalastusta varten”, Orell kertoo.

Kyttyrälohi ei elinkierrostaan johtuen kasva kovin isoksi ja kalat ovat kooltaan tittiluokkaa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Venäläisten alunperin Kuolan niemimaalle istuttama kyttyrälohi elä luontaisesti Tyynen valtameren puolella. Laji vaikuttaa sopeutuneen Jäämereen ja Pohjois-Atlantiin laskevien jokien olosuhteisiin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

VIERAALLA MAALLA - KYTTYRÄLOHI Kalan kaikki energia palaa kyttyrän kasvattamiseen ja kaikki ylimääräinen menee sinne. Myös suupielet vetäytyvät, jonka jälkeen hampaat puskevat läpi ikenistä.

Neuvostoliittolaiset päättivät aikoinaan 1950-luvulla tuoda kyttyrälohen Kuolan niemimaalle saadakseen lisää kalastettavaa ja taloudellisesti arvokkaita kalalajeja jokiinsa. Tuolloin he tekivät monenlaisia kokeita Tyynenmeren eri lohilajeilla. 1950-70 -luvuilla istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta mahdollisesti liian etelästä Sahalinin saaren eteläosista tuotujen kantojen vuoksi ja nämä kannat eivät kotiutuneet. Vuodesta 1985 istutuksissa alettiin käyttämään Magadanin alueen Ola-joen kantaa, joka on jo maantieteelliseltä sijainniltaan ja ympäristöolosuhteiltaan lähempänä Finnmarkin ja Pohjoisen Atlantin oloja. Näistä istutuksista on sitten syntynyt runsaasti hyvin lisääntyviä populaatioita, etenkin Vienanmereen laskeviin jokiin. Levinneisyys meillä

Alkuun voi luulla, että siiman päässä on kirkas titti, mutta ei. Musta kieli ja täplikäs pyrstö auttavat tunnistamaan vieraslajin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

”Satunnaisia kohtaamisia on kyttyrälohen kanssa tullut vuosittain jo istutusajoilta lähtien myös Tenolla. Puhutaan lähinnä kymmenien-satojen kyttyrälohien vuosittaisista

määristä, joka on todella pieni suhteessa vesistön kokoon. Sittemmin erityisesti parittomina vuosina kohtaamisia on tullut reilummin. Parillisten vuosien kannan istutus ei ole aikanaan onnistunut, eikä se ole kasvanut läheskään yhtä suureksi”, Orell selvittää. Neuvostoliittolaiset onnistuivat istuttamaan erityisesti juuri parittomien vuosien kannan jokiinsa. ”Kyttyrälohen elinkierto on käytännössä aina kaksi vuotta ja se nousee jokiin kutemaan ja kuolemaan toisena elinvuotenaan. Parillisten ja parittomien vuosien kyttyrälohikannat eivät siten lisäänny keskenään”, Orell jatkaa. Tilanne muuttui vuonna 2017

Erityinen piikki kyttyrälohikantojen kasvussa tapahtui vuonna 2017 kun laji ilmestyi räjähdysmäisesti Pohjois-Norjan lohijokiin ja Tenolle edellisten satunnaisten vierailuiden jälkeen. ”Karkeasti voisin arvella, että Tenossa kyttyrälohia havaittiin 2017 noin 5000 yksi-

KALAAN TOKMANNIN KAUTTA UUTUUS!

Shaker Baits

299

CHEBURASHKA JIGIPÄÄT 5 kpl/pkt

Shaker Baits

Haluatko eloa ja liikettä jigiin? Tässä vastaus: Cheburaska jigipää. Kokeile niin tiedät!

Kalastajan Kanava

KAPSÄKKI

MIKROJIGIPÄÄT 3 kpl/pkt

Laadukkaat Shaker Baits mikrojigipäät. Painot 2g, 3g ja 5g. Saatavilla kolmessa värissä.

Veneen reunaan tarrakiinnitteinen laukku kalastaessa tarvittaville välineille ja työkaluille.

1795 Walz & Schöder

FILEOINTIVEITSI 6”

Notkea veitsi fileointiin sekä luisen lihan käsittelyyn. Terän pituus 6”/152mm

Walz & Schöder

FILEOINTIVEITSI 8”

Veitsi kalan fileointiin sekä paloitteluun. Terän pituus 8”/203mm

7500

Walz & Schöder

LEIKKUULAUTA

Iso leikkuulauta kalan, lihan tai muun käsittelyyn. Laitoja kiertää nesteurat. Mitoitettu suomalaisen keittiön tiskialtaisiin. Mitat: 600x340x10mm.

949 9

Walz & Schöder

SUOLAUSRASIAT

Rasia valumaritilällä, toiselta nimeltään suolausastia. Kalalle, lihalle, voileipäkakulle tai monelle muulle. Käytetään paljon suolakalan valmistuksessa. Kaksi kokoa: 245x145x65mm ja 375x185x115mm.

499

Scandinavian Tackle

LUVOS VAAPUT

60mm rungolla varustettu vaappu pitkällä leukalapulla. Uintisyvyys noin 2m. Paljon värejä. Scandinavian Tackle

BLACKSOX BSX 602M CASTING

Hyrräkelavapa erityisesti vertikaalijigaukseen. Pituus 210cm ja viehepaino 3-60g.

Scandinavian Tackle

BLACKSOX BSX 752M

7500

Avokelavapa erityisesti Dropshot jigaukseen. Toiminta medium-heavy. Viehepaino 5-18g. Pituus 230cm.

Scandinavian Tackle

REVOLVER 210

Revolver vapasarja on kokonaan kotimaista suunnittelua. Huippuvapa jigaukseen. Pituus 210cm. Viehepaino 5-21g.

Kalastus-lehti 3/21 Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

| Kalamies.com

VIERAALLA MAALLA - KYTTYRÄLOHI

Erikoinen piirre kyttyrälohessa on se, että se ei ole niin kotijokisidonnainen kuten Atlantinlohi. Se jostain syystä kotiutuu myös muihin kuin syntymäjokeensa.

löä ja vuonna 2019 kutakuinkin sama määrä. Vuonna 2021 kannat räjähtivät aivan uudelle tasolle. Voi sanoa, että kannat ovat karkeasti kymmenkertaistuneet yhden sukupolven aikana”, Orell toteaa. Hänen mukaansa Tenon tämän kauden seurantatulokset ovat vielä keskeneräiset, mutta jokeen on noussut arviolta 40 000-50 000 kyttyrälohta ja tämä sama kehityskulku koskee lähestulkoon kaikkia pohjoisen jokia. Orell kertoo, että kuuden vuoden sisällä laji on levinnyt räjähdysmäisesti Pohjois-Norjassa ja satunnaisesti vielä etelämpänä. Niitä on tavattu Islannissa, Britanniassa, Irlannissa ja jopa Yhdysvaltojen itärannikolla asti. ”Mitään tarkkaa selitystä siitä ei ole miten laji yhtäkkiä levisi näin laajalle alueelle. Ilmaston lämpeneminen ja elinolosuhteiden parantuminen lienee kuitenkin runsastumisen taustalla. Pohjois-Atlantilla ollaan kuitenkin oltu aika äärirajoilla lajin menestymisen suhteen ja nyt ilmaston lämmetessä olosuhteet näyttävät paranevan”, Orell arvelee. Kyttyrälohen kannanvaihtelut ovat lajin luonnollisellakin levinneisyysalueella isoja ja kannat saattavat heilahdella paljonkin molempiin suuntiin. On vaikea arvioida millainen määrä kyttyröitä on palaamassa Tenoon vuonna 2023. Olettaa toki voi, että niitä on tulossa sangen runsaasti. Mutta se jää vielä nähtäväksi. ”Nyt meillä on kokemus vasta kahdesta kyttyrälohien määrien kasvusysäyksestä Finnmarkin alueella ja Tenossa. Huonolla tuurillahan ol70

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kyttyrälohi

» Suku: Tyynenmerenlohet » Virallinen nimi: Oncorhynchus Gorbuscha » Tunnetaan nimillä: kyttyrälohi, pink salmon, humpback salmon, pukkellaks » Elikaari: Kaksi vuotta - Kuolee kutunsa jälkeen jokeen » Koko: 40-50 cm 1,5-2 kg » Muuta: kyttyrälohen nimi tulee ennen kutua koiraalle kehittyvästä kyttyrästä.

VIERAALLA MAALLA - KYTTYRÄLOHI

"Kyttyrälohi on sen verran uusi ilmiö meillä, ettei niiden mahdollisia haittoja ja uhkia ei osata vielä suoraan arvioida." laan Tenon kokoisessa joessa äkkiä jo kuusinumeroisissa luvuissa, jos kantojen kasvukäyrä jatkuisi samalla kaavalla kuin viime vuosina”, Orell miettii. Käyttäytyminen, uhat ja mahdollisuudet

Panu Orell sanoo, että kyttyrälohi on sen verran uusi ilmiö meillä, ettei niiden mahdollisia haittoja ja uhkia ei osata vielä suoraan arvioida. ”Näkemyksiä ja tietoa haitoista on kyselty Venäjältä joista ja alueilta missä kaikki on aikoinaan saanut alkunsa, mutta toistaiseksi sieltä ei ole saatu tietoa merkittävistä haitoista esimerkiksi Atlantin lohelle. Toki saadun tiedon määrä on toistaiseksi hyvin vähäinen.” Positiivisena asiana Orell näkee lajien varsin erilaiset elinkiertopiirteet. ”Kyttyrälohi kutee noin 1-1,5 kk aikaisemmin kuin Atlantin lohi. Eli kyttyrälohet eivät häiritse Atlantin lohen kutemista tai pysty kaivamaan sen kutukuoppia auki. Lisäksi kyttyrälohen poikaset lähtevät jo ensimmäisenä kesänään 3-4 sentin kokoisina merivaellukselle, eivätkä ne juurikaan kilpaile ravinnosta lohen jokipoikasten kanssa”, hän selvittää. ”Nousuvaellukseen liittyviä reviiririitoja ei olla pystytty suoranaisesti näyttämään näiden kahden lajin välillä. Tiedetään vain, että erityisesti kyttyrälohinaaraat ovat aggressiivisia ja puolustavat vankasti kutureviireitään, mutta suoranaista vaikutusta lohia kohtaan ei ole todennettu”, Orell mainitsee. Tulevaisuus ja vaikutukset ekosysteemiin

Uhkatekijöitä onneksi lieventää, että kyttyrälohen ja Atlantin lohen elinkierto sekä lajien käyttäytymispiirteet ovat varsin erilaisia. Hyvällä tuurilla kauheaa uhkaa ei ole loppujen lopuksi Atlantin lohelle tule. ”Jokiekosysteemistasolla vaikutuksia voidaan kuitenkin nähdä. Jos vaikka 100 000 kyttyrälohta nousee jokeen ja kuolee kudun jälkeen, alkaa se jo rehevöittämään jokea. Finnmarkin alueen ja Tenon kaltaisissa karuissa joissa tällä saattaa parhaimmillaan olla jopa positiivisia vaikutuksia. Perustuotanto kasvaa ja sitä kautta lohenpoikasten kasvumahdollisuudet voivat parantua”, Orell mainitsee.

Kyttyrälohi on juuri jokeen noustessaan kirkkaana erinomainen ruokakala. Muutaman viikon joessa oltuaan kalan kaikki energia palaa selkäkyttyrän kasvatukseen ja kutuun valmistumiseen. Kala tummuu ja mahapuoli muuttuu roikkuvaksi nahkapussiksi ja kudettuaan kyseinen laji kirjaimellisesti mätänee paikoilleen. Loppukaudesta on siis mahdollista todistaa lähes zombien näköisten kyttyrälohien uintia.

Lajin luonnollisella levinneisyysalueellahan on paljon vaikutusta siihen, että kyttyrälohet tuovat ravinteita karuihin vesiin. ”Esimerkiksi karhut ja muut villieläimet levittävät lohista peräisin olevia ravinteita ja sillä on ollut todistettavia vaikutuksia muun muassa metsän kasvuun. Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eli tapauksessa on olemassa monenlaisia elementtejä”, Orell muistuttaa ja sanoo, että nyt oikeastaan vain aika näyttää mihin tämä tulee menemään. Hän peräänkuuluttaa Venäjältä saatavaa tutkimustietoa. ”Sieltä tosiaan tarvitsisimme lisää tietoa ja kokemusta joista, missä kyttyrälohia ja lohia on esiintynyt pitkään rinnakkain.” Orell sanoo myös, että kyttyrälohien poistopyynnin mahdollisuudet ja vaikutukset ovat iso kysymysmerkki.

”Kun laji on vakiintunut, siitä on erittäin vaikea päästä eroon. Lienee niin, että kyttyrälohien kanssa täytyy oppia vain elämään ja ennen kaikkea hyödyntämään sitä luonnonvarana. Hyödyntäminen on myös ammattikalastajien intresseissä varsinkin Norjan rannikkokalastuksessa. Soveltuvat kalastusmenetelmät ovat vielä auki. Pyynti pitäisi tarvittaessa pystyä toteuttamaan niin, ettei se samalla rasittaisi liikaa heikkoja Atlantin lohien kantoja”, Orell pohtii. Ehkäpä tulevaisuudessa Atlantin lohen kalastajien on hyvä varautua etenkin parittomina vuosina kohtaamaan kyttyrälohi tai useampi. Laji lienee tullut jäädäkseen ainakin jossain määrin.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Kookkaan kalan hukkapaloissa on paljon syötävää.

Savustetun pään, rangan ja evien putsaus on helppoa.

Hukkarisotto ilman sutta

Aliarvostetusta arvokalaksi

Hukkapaloista kertyy helposti paljon maukasta syötävää.

"Tämän artikkelin mallikalan noin nelikiloisen taimenen luissa on siis ruhtinaalliset 400 g herkkua. Evien lihakset ovat myös maukkaimpia ja rasvaisimpia osia kalassa." 72

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

aaskaaminen on kiireisellä nykyihmisellä kehittynyt melkein kilpaurheiluksi. Kalasta nautitaan vain ruodottomat ja nahattomat kylkilihat. Kalan päähän, eviin ja rankaan jääviä lihaksia ei kannattaisi kuitenkaan heittää kompostiin. Samalla tulee hävitettyä noin 10 % kalan painosta puhdasta kalaa. Tämän artikkelin mallikalan noin nelikiloisen taimenen luissa on siis ruhtinaalliset 400 g herkkua. Evien lihakset ovat myös maukkaimpia ja rasvaisimpia osia kalassa. Päästä löytyy paljon lihaa niskan, poskien ja kidus- sekä leukaluiden alueilta. Kieltäkään ei kannata unohtaa. Tämä ohje sopii kaikille fileoiduille kalalajeille. Puhdistetut pää, evät ja ranka savustetaan tai paistetaan uunipellillä kypsäksi. Kalan hieman jäähdyttyä irrotellaan lihat luista. Rangan lihat voi poistaa haarukan ja evien lihat sormien avulla. Kypsä pää hajoaa helposti osiksi ja sieltä voi sormituntumalla etsiä herkut luiden väleistä. Sitkeät poskilihat kannattaa repiä ohuiksi suikaleiksi.

Savukalarisotto hukkakalasta

» » » »

4 dl risottoriisiä 1 litra kala- tai kasvislientä 1–2 dl valkoviiniä 400–500 g kalaa

2 sipulia varsineen 2 valkosipulinkynttä Valkopippuria ja tarvittaessa suolaa Öljyä ja voita n. 50-100 g 100 g juustoraastetta (Esim. pecorino, parmesan, manchego) » Sitruunaa koristeeksi » » » » »

Kuullota silputut sipulit ja valkosipuli (ilman varsia) pannussa voi-öljyseoksessa rusehtaviksi. Lisää riisi ja osa nesteistä. Kypsennä riisiä välillä nestettä lisäten parikymmentä minuuttia, kunnes se alkaa pehmentyä. Lisää juustoraaste, kalanpalat ja hienonnetut sipulinvarret ja tarjoile. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat G. LOOMIS & ANTTI ZETTERBERG

G.Loomiksen tehdas sijaitsee edelleen Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa Woodlandin kaupungissa.

G. Loomis perustettiin vuonna 1982 Woodlandissa Washingtonissa. Yritys on nimetty perustajansa Gary Loomiksen mukaan. G.Loomiksen filosofia on ollut alusta lähtien tehdä parasta laatua, parhaista materiaaleista ja ennen kaikkea valmistaa tuotteet itse valvotusti omassa tehtaassa, jossa se valmistaa edelleen vapansa.

täyttää 40 vuotta 2022

ary Loomis on mies, joka on halunnut taata laadun omalla nimellään, aivan kuten Lauri Rapala tai Karl Fazer. Eikä suotta, sillä G. Loomiksen ura vapojen parissa alkoi jo lähes kaksi vuosikymmentä ennen oman yrityksen perustamista. Elettiin vuotta 1964 ja äskettäin Yhdysvaltain laivastosta palveluksensa päättänyt Gary oli kalastamassa eräällä Washingtonin osavaltion steelhead-joista. Hän oli laivastossa palvellessaan toiminut laivojen konemekaanikkona, työssä, johon hän oli saanut koulutuksen. Laivan moottorin korjaamisessa jokaiseen työvaiheeseen oli tietty työkalu ja hän järkeili, että niin pitäisi kalastuksessakin olla, sillä hän ei ollut täysin tyytyväinen silloisiin varusteisiinsa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Idea omista vavoista

Garyn heitellessä perhoa tarttuivat steelhead-lohet perhoon tuon tuostakin, mutta kalat eivät pysyneet kunnolla kiinni. Ja silloin kun ne tarttuivat, menivät siimat usein poikki, sillä tuolloin kelojen jarrujärjestelmät eivät olleet niin kehittyneitä kuin nykyään. Gary Loomis tiesi, että hän tarvitsisi vavan, joka tarjoaisi enemmän iskua vaimentavia ominaisuuksia ja enemmän herkkyyttä. Hän menikin paikalliseen kalastusliikkeeseen ja osti sieltä useita vapoja ja rupesi tutkimaan niitä tarkemmin. Gary asetti vapoja kovaan jännitykseen ja kokeili erilaisten pituuksien sekä materiaalien ominaisuuksia. Loppupäätelmänä oli, että oma vapamerkki pitäisi jonain päivänä perustaa. Aika

"Gary kertoi hänelle, että hän tiesi nyt mitä haluaa tehdä loppuelämänsä ajan, mutta se edellyttäisi, että he myisivät kaiken, mitä olivat saavuttaneet ja saadulla pääomalla perustettaisiin oma vapatehdas."

G. Loomiksen klassiset linjat eivät jätä kylmäksi.

Näissä hetkissä G. Loomis -vavat ovat parhaimmillaan.

ei kuitenkaan 1960-luvulla ollut vielä kypsä ja Gary ehti työskennellä pitkän uran koneistajana ennen kuin G. Loomis sai alkunsa. 1980-luvun alkupuolella oli oman yrityksen aika

Tuolloin Gary työskenteli vielä Sherman Machinesin koneistajana. Eräänä päivänä hän meni kotiin ja kertoi vaimolleen, että hänen pitäisi istuutua, koska Garylla oli painavaa asiaa. Vaimo kysyi: ”Mistä haluat puhua?” Gary kertoi hänelle, että hän tiesi nyt mitä haluaa tehdä loppuelämänsä ajan, mutta se edellyttäisi, että he myisivät kaiken, mitä olivat saavuttaneet ja saadulla pääomalla perustettaisiin oma vapatehdas.

G. Loomis Asquith -vapojen aihio on valmistettu Shimanon Kumamoton tehtaalla Japanissa ja viimeistelty G. Loomiksen tehtaalla Woodlandissa. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

G. Loomiksen vavat ovat alunperin syntyneet lohenkalastuksen tarpeisiin. Tässä ollaan Norjassa.

Vaimo totesi tähän: ”Haluan sinun vain tietävän, että sinulla on rakastava vaimo, kaksi lasta ja 32,10 dollaria pankkitilillä. Ehkä kannattaisi vähän miettiä vielä.” Gary oli intoa täynnä ja puhisi turhautuneena. Hän kuitenkin tajusi realiteetit eikä halunnut riskeerata perheen toimeentuloa. Niinpä kekseliäs mies jatkoi työtään Sherman Machinesilla ja alkoi itsekseen suunnitella täysin uudelleen aihionvalmistuksen työkaluja sekä rakenteli siinä sivussa vapoja käsityönä. Maine kiirii, vaikka tuotantoa ei ollut

G. Loomiksen omistaa Shimano ja merkit ovat hyödyntäneet toistensa osaamista Conquest-vapasarjassa (vas.).

ikonisimpiin tuotteisiin. NRX-sarja kuuluu G. Loomiksen

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Gary Loomiksen kova maine vapojen rakentajana ja suunnittelijana oli kantautunut myös ison ketjun Cabelas:in korviin (Cabelas on nykyisin Bass Pro Shopsin omistuksessa). Cabelas:in Dennis Shiebe soitti Garylle ja halusi tämän rakentavan heille 280 aihiota päivässä seuraavien kahdeksan kuukauden ajan. Gary joutui toteamaan, ettei hänellä ollut vielä edes kaikkia koneita olemassa eikä tuotantoa voinut noin vaan polkaista käyntiin ilman pääomaa, jolla ostaa tarveaineita vapojen valmistamiseen.

Dennis Shiebe kysyi, kuinka paljon rahaa Gary tarvitsisi tarvittavien laitteiden valmistamiseksi ja tuotannon aloittamiseksi. Gary nieleskeli ja ei uskaltanut heti sanoa summaa. Dennis tivasi uudestaan ja Gary sai sanottua 50 000 dollaria, joka oli tuolloin 1980-luvun alussa huomattava summa. Garya jännitti, mitä Dennis vastaisi. Hän kuitenkin tokaisi suoraan ”Mikä on pankkitilisi numero?”. Gary helpottui suunnattomasti ja kertoi tilinumeron. Rahat siirtyivät saman tien eikä mitään papereita allekirjoitettu. Kaikki oli kädenpuristuksessa. Näin G. Loomis sai alkunsa - unelmasta ja kädenpuristuksesta. Gary jatkoi aihioiden valmistusta Cabelas:ille aina siihen asti, kunnes myi yrityksensä Shimanolle vuonna 1997. Tänä päivänä maailmanmerkki

Ensi vuonna 40 vuotta täyttävän G. Loomiksen valikoimaan kuuluu kymmenittäin huippuluokan perho- sekä virvelivapoja. Merkin tunnettuus on etenkin perhopuolella vahva ja virveliosastolla G. Loomis ottaa jatkuvasti uutta jalansijaa. Kotimaassaan virveliosaston vavat myyvät moninkertaisesti perhovapoihin verrattuna. Toki kuluttajia ja ostovoimaakin Yhdysvalloista löytyy enemmän kuin muualta. G. Loomis on tullut Suomen markkinoil-

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kaikki G. Loomis -vavat koeheitetään.

le jo 1990-luvulla, jolloin sitä möi ja toi maahan OPM Kalastustarvike (nyk. OPM International). OPM:n jälkeen helsinkiläinen kalastustarvikeliike Kalastin toi niitä pienimuotoisesti pienen hetken, kunnes 2000-luvulla G. Loomis oli pitkään Normark Suomen jakelussa ja nykyisin jakelusta vastaa Shimano Nordic. Vahva Pohjolassa

G. Loomis on aina ollut todella vahva Pohjoismaissa ja Suomessa perhovapojen myynnissä ja etenkin kaksikätiset lohivavat ovat olleet todella suosittuja. Musta 15-jalkainen GLX oli melkein 20 vuotta lohivapojen kuningas. Tällä hetkellä 15-jalkainen NRX on ottanut sen paikan. Suomen myydyimpiä G. Loomiksia ovat 13-, 14- ja 15-jalkaiset NRX-sarjan lohivavat. Heti näistä seuraavana tulevat PRO 4X ja 9-jalkaiset #5 ja #6 NRX-perhovavat, sekä NRX-jigivavat ja IMX-meritaimenvavat. Suomessa myydään tuplasti enemmän G. Loomis-perhovapoja kuin haspeli- ja hyrrävapoja. Ei koskaan massamerkiksi

G. Loomiksen hintataso, edullisimmat vavat noin 250-300 euroa, pitää huolta siitä, ettei se koskaan nouse massojen merkiksi eikä siihen ole pyrittykään, mutta kalliin pään virvelivavoissa on selkeästi tapahtunut myynnin kasvua. Myynti perhovavoissa on varsin tasaista ja laatua kaipaavat tietävät mitä saavat. Vapa kuin vapa, varmaa on, että G. Loomiksen vavan hankittuaan pääsee kalastamaan kalastuksen kärkikastissa. Lisätietoa: www.gloomis.com 78

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

G. Loomiksen vapojen viimeistely on se, missä eron huomaa edullisempiin vapoihin.

HAUKIKAISLIKOT

KUTSUVAT Kuusamon legendaaristen Professorin ja Räsäsen suuret koot ovat täsmäaseita syksyn viileneviin vesiin. Ottipeltien erityisesti hauelle suunnitellut väriversiot sekä uittovinkit löydät nettisivuilta tai tuoreimmasta Kalastajan oppaasta.

L-C LMI R/B /44 HE 0 3 1 0 SOR PROFES

V C, U /FRR B / Ye BL/F LMI E H 0 20/5 EN 1 N Ä RÄS

Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa! Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi

@kuusamonuistin Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

PATOLOGIT Teksti ja kuvat AKI JANATUINEN

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Padon purku-urakka on käynnistynyt ripein ottein.

Hiitolanjoen suuri urakka on käynnistynyt Etelä-Karjalan Rautjärvellä on käynnistynyt poikkeuksellisen kunnianhimoinen jokiluonnon ennallistamishanke. Lähivuosina tullaan purkamaan kolme vanhaa voimalaitospatoa laatokanlohen tärkeimmästä kutujoesta. Ensimmäisen padon purkutyöt ovat jo hyvässä vauhdissa.

erroimme Suomen puolelta rajan yli Laatokkaan laskevan Hiitolan- eli Kokkolanjoen tilanteesta kaksi vuotta sitten (numerossa 2/2019). Tuolloin joen kolmesta aivan nykyisen valtakunnanrajan pinnassa sijaitsevasta voimalaitoksesta keskimmäinen eli Lahnasenkoski oli myyty Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle padon purkamiseksi. Kahden muun voimalaitoksen, Kangaskosken ja Ritakosken, osalta odotettiin lainvoiman saaneiden kalatievelvoitteiden toteuttamista. Samaan aikaan taustalla käytiin kuitenkin laajapohjaisia neuvotteluja myös vaihtoehtoisesta ratkaisusta. Lokakuussa 2019 tehdyn sopimuksen myötä voimayhtiö päätyi myymään laitokset virkistysaluesäätiölle.

Patologit

Pato kerrallaan

Kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ilmoitti, että myös kaksi muuta sen omistukseen siirtynyttä voimalaitospatoa tullaan purkamaan patoaltaisiin hautautuneiden koskialueiden ennallistamiseksi. Padot on tarkoitus purkaa yksi kerrallaan ylävirtaan edeten, niin että kuluvan vuoden aikana puretaan Kangaskosken, 2022 Lahnasenkosken ja 2023 Ritakosken pato. Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuhankkeen käynnistymiseen saakka. Hanke on edennyt aikataulussa. Koskista alimman eli Kangaskosken ennallistaminen käynnistyi elokuun alussa. Lahnasenkosken 80

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

ennallistamishanke on myös saanut jo vesiluvan. Ritakosken osalta vastaavan hankkeen lupahakemus on vireillä Aluehallintovirastossa. Ensimmäinen työn alla

Kangaskosken ennallistaminen on edennyt elokuun loppuun mennessä varsin pitkälle. Voimalaitoksen toiminnan alasajon jälkeen joen virtaama on johdettu aiemmin kuivillaan olleeseen alkuperäiseen uomaan. Vedenpinnan laskettua töitä päästy tekemään myös entisen patoaltaan alueella. Kosken yläosa on rakennettu uudelleen niin, että sen niska sijoittuu noin 130 metriä ylävirtaan purettavasta padosta. Pato on tarkoitus purkaa noin kymmenen metrin leveydeltä luonnonuoman suulta. Työ on jo käynnistynyt patoluukkujen poistolla. Koskialueen ennallistamistöiden odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Monipuolinen tulevaisuuden retkikohde

Hiitolanjoella on käynnissä lukuisia erillisiä, mutta toisiinsa nivoutuvia kotimaisella ja EU-rahoituksella toteuttavia hankkeita. Jokiuomassa tehtävien töiden ja niiden vaikutusten seurannan ohella alueella panostetaan myös rikkaan teollisuushistorian esille tuontiin ja retkeilymahdollisuuksiin. Esimerkiksi Kangaskoskella päivitetään ja täydennetään samanaikaisesti retkeilyrakenteita vapaana kuohuvaan koskeen ja suojeltuun voimalaitosmiljööseen tutustumaan saapuvien iloksi. Käynnissä olevaa Kangaskosken ennallistamista voi seurata pienellä viiveellä Hiitolanjoki-yhdistyksen kotisivuille päivitettävien kuvaraporttien kautta. Lisätietoja: www.hiitolanjoki.fi

Kangaskosken pato on rajoittanut jokeen nousevien lohien ja taimenten lisääntymisen Suomen puolella lyhyelle padon alapuoliselle osuudelle. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Patologit

Pato tullaan purkamaan kuvassa näkyvien säännöstelyluukkujen kohdalta noin kymmenen metrin leveydeltä.

Teksti JANI MÄKELÄINEN Kuvat JANI MÄKELÄINEN, ANNA-MAIJA AHOKAS & ANTTI ZETTERBERG

Kalastajan akkulaturit lähes huomaamaton, mutta olennainen osa kokonaisuutta

Nykypäivän kalastusvene on niin täynnä elektroniikkaa, että hyvien latureiden merkitys on olennaista. Kuva Anna-Maija Ahokas.

Elektroniikan kasvaessa veneen sähköt tulee huomioida entistä paremmin ja laturit ovat tärkeä osa veneen laadukasta sähköjärjestelmää. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin, ei vain yksi hyvä osa järjestelmän sisällä. Ennen laturille annettiin vähemmän arvoa ja usein laturiksi valittiin mahdollisimman edullinen malli, vaikka hyvä laturi tuo perinteisille akuille enemmän elinaikaa sekä helpottaa ja nopeuttaa lataamista. Nykyään parhaimmissa latureissa on hyvin paljon älyä ja ominaisuuksia, joiden avulla niistä saadaan paljon enemmän irti ja siksi myös niiden toimintoja tulisi opetella. 82

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

ykyaikaiset venekäyttöön tarkoitetut ovat suunniteltuja vaativiin olosuhteisiimme. Edelleen monet hakevat laturinsa autovaraosaliikkeistä tai marketeista, mutta veneisiin sijoitettavien laturien laatu on entistä tärkeämmässä asemassa, koska vaatimustasot kasvavat vuosi vuodelta. Laturin valinta

Ensimmäinen lähtökohta on, että laturissa löytyy tarpeeksi virtaa. Laturin tulee pystyä lataamaan akku tarpeeksi tehokkaasti, koska akku ”tykkää” virrasta ja siten myös pysyy paremmassa kunnossa, mutta monelle on tärkeää, että akku latautuu nopeasti. Suosittelen kaikille 12V akuille aina vähintään 15A, 17A tai 25A latureita, riippuen tietenkin akun koosta. Mitä isompi akku, sitä suurempi laturi sille voidaan asentaa. 24V akuille yleisin laturikoko on 12A ja tämä osaltaan johtuu akun raskaammasta järjestelmästä. 12V akku latautuu aina nopeammin kuin 24V tai 36V järjestelmä.

Sterling Pro Charger B on akusta akkuun laturi, joka on suosittu varsinkin 12-24V laturina kalastusveneiden keulasähkomoottoreissa.

veneeseen vai lataako akkuja esimerkiksi kotona. Nykyiset laadukkaat laturit eivät enää juurikaan lämpene, mutta mikäli laturi asennetaan veneeseen kiinteästi, tulee laturille jättää ilmatilaa. Kiinteä laturi, jos mahdollista

Ylläpitolaturit eivät ole tarkoitettu akkuihin mitkä ovat kalastajien kovassa käytössä ja mahdollisesti täysin loppuneet vaan tarvitaan virtaa ja älyä laturilta, että esimerkiksi AGM-akku saadaan pidettyä kunnossa. Litiumakuissa ei ole niin suurta riskiä, koska niiden BMS-ohjain ei päästä akkua täysin tyhjäksi ja litiumakku pystyy ottamaan virtaa helpommin vastaan, mutta ei ole järkevää ladata litiumakkuja pienitehoisilla latureilla. Toinen iso tekijä on vesitiiviys. Veneisiin edelleen asennetaan paljon yleislatureita, joita eivät ole tehty kestämään veneissä olevia olosuhteita. Tästä syystä kannattaa aina miettiä haluaako asentaa laturin kiinteästi

Mikäli veneeseen on mahdollista tuoda maasähköä satamassa tai trailerille, suosittelen laturien asentamista veneeseen kiinteästi. Suosituimpia kiinteästi asennettava latureita ovat Victronin BlueSmart IP67-vesitiiviit laturit. IP67-laturit ovat metallirunkoisia ja kestävät tärinää, iskuja ja kolhuja. Itselläni veneessä on laturit startti-, elektroniikka- ja keulakoneen akuille ja riittää, kun laitan töpselin veneeseen kiinni ja jokainen akku latautuu samalla. Usein kun laturit asennetaan veneeseen kiinteästi, asennetaan myös Defan pistoke, jolloin töpselin paikka on pieni ja siro. Voit asentaa vesitiiviin pistokkeen yhtä lailla mihin tahansa ulkopistokekytketään. Tämä helpottaa paljon, kun kaikki akut saa ladattua kerralla ja ilman, että akkuja tarvitsee nostella lataukseen. Victronin latureiden suuri etu on myös siinä, että ne soveltuvat niin perinteisille akuille kuin myös litiumakuille, jolloin ei tarvitse huolehtia akkujen vahingoittumisesta. Ainoastaan Rebelcellin akut vaativat aina Rebelcellin laturit jännitteen eroavaisuuden takia.

litiumakuista, otetaan akku kotiin ladattavaksi, jolloin laturiksi käy niin sanottu kotilaturi. Kotilaturit ovat edullisempia kuin vesitiiviit laturit ja ovat useimmille oikea ratkaisu laturiksi. Kotilaturit ovat latureita, joiden säilyttämisessä kosteissa venetiloissa ei ole suositeltavaa. Vaikka laturiin ei kohdistuisi suoranaisesti vettä, niitä ei ole tehty kestämään kosteutta. Välilaturit

DC-DC laturit ja Range Extender, nimiä on erilaisia, mutta kaikkien tarkoitus on sama ja pääperiaate yhtenäinen, joten siksi niistä puhutaan välilatureina. Niiden perustoiminta eroaa perinteisistä kaksoisakkureleistä älyllään, mutta periaate on sama. Range Extender koostuu usein useammasta osasta ja siinä on mukana DC-laturi, rele sekä sulakkeet eikä niitä ohjata Bluetooth -yhteydellä, kun taas perinteinen DCDC laturi koostuu yhdestä yksittäisestä laitJarocellsin 1236V Range Extender on järeä laite tehokkaimpien keulasähkömoottoreiden akkujen lataukseen.

Lataus kotioloissa

Varsinkin kun puhutaan keulakoneen ja elektroniikan kevyistä Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kalastajan akkulaturit teesta ja uusimpia DC-DC latureita voidaan ohjata ja säätää Bluetooth-sovelluksella. Välilaturin tärkein tehtävä on erottaa akut toisistaan ja kytkeytyä päälle, kun jännite kasvaa tarpeeksi suureksi ja pääakku on täynnä. Näin virtaa ei mene hukkaan vaan se ohjautuu esimerkiksi keulakone- tai elektroniikka-akulle. Välilaturit ovat yleistyneet veneissä elektroniikan virtavaatimusten kasvaessa. Pääkoneen virrantuoton hyödyntäminen

Victron Blue Smart -laturit asennettuna. Tällä laturilla voi ladata lyijy- ja AGM-akkujen lisäksi Vision- ja Jarocells-litiumakkuja, mutta ei Rebelcellin litiumakkuja.

Mikäli pääkonetta käytetään paljon, on suorastaa hölmöä olla ottamatta moottorin laturin tuottamaa virtaa talteen. Kyse on kuitenkin hyvin yksinkertaisesta kytkennästä ja johtojen vedosta, eikä välilaturi ole kovin kallis investointi, mutta antaa mahdollisuuden olla vesillä pidempään tai käyttää pienempää akkua. Riittää, että perämoottorin laturi tuottaa 15A, jolloin voidaan käyttää esimerkiksi Victronin Orion 12V-12V 18A -välilaturia. Suositus on, että välilaturin ja perämoottorin laturin tehot tulisi olla samankaltaiset, jolloin kaikki laturit toimivat samalla tavalla. Muita hyötyjä

Defan latauspistoke on pieni ja huomaamaton noin pullonkorkin levyinen.

Victronin sovelluksesta näkee kerralla kaikkien akkujen tilan.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Välilaturin ansiosta voit jättää myös ylimääräisen verkkovirtalaturin pois, koska kun lataat pääakun verkkovirtalaturilla, käynnistyy

Kirjoittajan Victron-rantalatauspaikka, jonka energialähteenä toimii aurinko.

Kalastajan akkulaturit välilaturi pääakun ollessa täynnä. Välilaturi luonnollisesti toimii venettä käytettäessä sekä kun vene on maasähköissä kiinni. Välilaturia käytettäessä pääakun (starttiakku) tulee olla AGM-, geeli- tai lyijyakku ja välilaturin kohdeakkuna toimii useimmiten litiumakku (keulakoneen- tai elektroniikka-akku), mutta voit yhtä lailla käyttää kohdeakkuna esimerkiksi AGM-akkuja. Tärkeää on, että välilaturi ei ole kahden litiumakun välissä. Muista aina tarkistaa, että välilaturi voi ladata litiumakkuja. Alan erikoisliikkeissä tämä on otettu huomioon. Välilaturin toinen tärkeä tehtävä on muuttaa perämoottorin laturin 12V virta esimerkiksi keulakoneen akulle sopivaksi 24V tai jopa 36V virraksi. Keulakoneen käyttöaika pitenee, kun perämoottori lataa akkua. Monesti isommissa veneissä ei keulakoneen akkua tarvitse kalastuskauden aikana ladata, mikäli kalastuspäivän aikana käytetään pidempiä jaksoja perämoottoria käynnissä. Markkinoilla olevat välilaturit

Välilatureissa tunnetuin ja vanhimpiin malleihin kuuluva on Sterling, joka on tehty hyvin raskaaseen käyttöön ja kestämään. Vesitiiviinä välilaturina sen asentaminen veneen kosteisiin tiloihin on turvallista. Sterlingin etuna on myös toimintavarmuus. Sterling on hyvin monipuolinen välilaturi ja sitä on saanut erittäin monessa vaihtoehdossa, mutta nyt nykyisen mallin tuotanto on lopetettu ja uusi on selkeästi kookkaampi, joka aiheuttaa asennukselle ongelmia. Sterlingistä myydään yleisesti 12V-12V ja 12V-24V, mutta mallistosta löytyvät laturit aina 48V asti. Victron

Tällä hetkellä myydyin ja suosituin välilaturi on Victronin Orion DC-DC -laturi (12V-12V ja 12V-24V), joka on latureista helpoiten kytkettävissä sekä pienin kooltaan. Sen kytkentä on erittäin helppoa, koska ei tarvitse kytkeä erillisiä releitä tai sulakkeita vaan laturiin kytketään ja siitä lähtee akkukaapelit. Laturin Bluetooth-toiminto tekee laturista monipuolisen ja helpon käyttää. Kohdeakun lataustoimintoja voidaan säätää nopeasti ja laturin toimintaa on helppo seurata. Victron Orion ei ole täysin vesitiivis vaan liittimet ovat avonaiset, joten se tulee asentaa aina suojaan suoralta vedeltä. Rebelcell

Rebelcellin akkujen alhaisemman jännitteen takia niissä ei voi käyttää muiden merkkien välilatureita, joiden latausjännite on korkeampi. Tästä syystä Rebelcellin akulle tulee asentaa aina Rebelcell Range Extender, josta on saatavilla mallit 12V-12V ja 12V-24V. Huomioitavaa on myös, että Range Extender voidaan kytkeä vain tiettyihin Rebelcell-akkuihin, ei kaikkiin. Range Extender ei ole vesitiivis, joten se tulee aina asentaa suojaan vedeltä. Victron Orion DC-DC -laturi on tällä hetkellä markkinoiden suosituin välilaturi.

Rebelcellin Range Extender 24V akulle. Rebelcellin akut soveltuvat vain Rebelcellin omille latureille.

Jarocells

Erikoismaininnan saa Jarocellsin järeä 12V-36V Range Extender, jonka avulla saadaan kaikkein kookkaimmatkin keulakoneen akut latautumaan ajon aikana. Sen lisäksi Jarocelliltä löytyy 12V-12V ja 12V-24V Range Extenderit. Lataus aurinkosähköllä

Useille kalastajille tulee ongelmaksi lataaminen esimerkiksi mökillä, jossa ei ole verkkovirtaa. Minä lukeudun heihin. Meillä kaikki sähkö tulee aurinkokennoista, eikä venepaikan lähellä ole mahdollisuutta saada verkkosähköä. Siitä syystä tein oman latausjärjestelmän venepaikan läheisyyteen, jolloin voimme ladata veneen akut latausjärjestelmästä helposti ja kaikki virta tulee latureihin auringosta. Aurinkokennoista virta tulee lataussäätimeen, josta se ohjataan varastoakkuihin ja invertteriin eli vaihtosuuntaajaan. Invertteri muuttaa virran 230V:iin, jolloin veneessä voidaan käyttää perinteisiä latureita sekä muita sähkölaitteita. Aurinkokennoista tuleva virta voitaisiin ohjata myös suoraan akkuun sekä muuttaa esimerkiksi 24V muotoon, mutta 12V järjestelmän keveyden ansiosta järjestelmää on helppo käyttää sekä akut latautuvat kevyemmin ja voit ladata kohdeakkusi muulloinkin kuin auringonpaisteella. Tällaisen latausjärjestelmän tekeminen ei monelle ole tarpeen, mutta aktiiviselle veneilijälle tämä on erinomainen ratkaisu, koska veneen saa tarvittaessa aina lataukseen ja virta tulee auringosta. Itselleni virran saanti on hyvin tärkeää ja haluan aina olla varma, että akut ovat kunnossa, jotta kalapäiväni ei sen takia katkeaisi tai etten jäisi vesille. Tällä rantalatauspaikalla saan veneeni pidettyä kesällä aina latauksessa ja se on koska tahansa valmis käyttöön.

Sanastoa » Voltti, V = jännitteen yksikkö » Ampeeri, A = sähkövirta » DC, Direct Current = tasavirta » AC, Alternating Current = vaihtovirta » Watti, W = tehon määre » IP = IP-luokitusjärjestelmä on kansainvälisesti käytössä oleva järjestelmä sähkölaitteiden laitekoteloiden tiiviyden määrittämiseksi, numerot kertovat suojausluokan

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Vene-esittely VBoats 42 Scout kulkee 20 hv moottorillakin hurjat 24 solmua yhden hengen kuormalla ja veneen 30 hv maksimitehoa ei edes osaa kaivata.

Vesien partiopoika

VBoats 42 Scout Venäläiset hyvän hinta-laatusuhteen omaavat VBoatsin (ent. Volzhanka) veneet ovat konstailemattomia kalastuskäyttöön tehtyjä alumiiniveneitä, joita näkee kalavesillämme yhä enemmän. Malliston pienempää päätä edustava 42 Scout noudattaa samaa konstailematonta linjaa kompaktissa koossa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja PASI TAPONEN

,2 metriä pitkä; 1,8 metriä leveä ja vain 150 kiloa painava VBoats 42 Scout on jämäkän näköinen ilmestys. Jyhkeäksi muotoillusta veneestä tulee hieman sotilaskalusto mieleen, mikä ei tässä kohtaa ole lainkaan negatiivinen mielleyhtymä – sotilaskalusto kun on tehty kestämään. Runkomateriaali on 5083-laadun alumiinilevyä eli tutummin merialumiinia. Laajat tilat

Veneessä on kokoluokassaan laajat tilat eikä sisätiloja ole täytetty millään turhalla, kalastaja voikin itse rakennella tilat mieleisekseen. Keulapiikki on laaja ja tasainen, jolloin sinne saa hyvin mahtumaan keulasähkömoottorin sekä keulakaiun. Keula on muotoiltu vielä asennusystävällisesti hieman reunoiltaan kulmikkaaksi. Keskipenkin keskiosassa on pieni suljettava säilytystila, mutta muuten veneen pohjaratkaisu on tehty avotilan ehdoilla. Takaosassa voidaan istua jommallakummalla puolella moottoria kahvasta ohjaten ja hieman yllättäen istumapaikat ovat kummallakin puolella täytetty kellukeaineella, jolloin mitään säilytystilaa ei takapenkkien alta löydy. Hyviä yksityiskohtia

42 Scout paljastaa tarkemmin tutkittaessa hyviä ja mietittyjä yksityiskohtia. Koko reunaa kiertää kisko, johon voi kiinnittää esimerkiksi kaikuluotain- tai vapatelineitä. Keulassa sekä takakulmissa on trailerikäyttöä varten jykevät kiinnityslenkit ja takaosan seinämissä on pienet hyllyt, joille voi kiinnittää vaikkapa ripustuskoukkuja uistimille tai varusteille. Veneen peräpeilissä on fiksusti korotetut anturipaikat, jolloin anturille ei tarvita erillistä liimattavaa asennuslevyä. Veneen sisälaitojen jäykistyspalkit on jätetty esiin, mikä sekin tuo lisätilaa, mutta voi antaa viimeistelemättömän ensivaikutelman. 42 Scout tarjoaa aktiiviselle kalastusveneen rakentajalle hyvän aihion, johon saa mahdutettua paljon varusteita. Sähköjohdoille ei ole valmiita putkia eli putket täytyy itse vetää.

Avaraan tilaan voi helposti sommitella mieleisensä kalastus set-upin. Turkkilevyt ovat vesivaneria, joka on hieman vanhahtava ratkaisu.

Käytössä

Koeajovene saatiin käyttöön Helsingissä Waltic Oy:n satamasta. Voimanlähteenä toimi 20 hv Mercuryn kahvaohjattava ja käsikäynnisteinen perä-

Kevyellä veneellä saa olla tarkkana kaarroksissa hieman puhdikkaammalla moottorilla. Peräpeilissä on antureita varten hyvät asennuspisteet valmiina.

Veneen reunoissa on pienet hyllyt ja jäykistyspalkit ovat näkyvillä, jolloin tilaa tulee lisää. Työnjälki on siistiä.

Polttoainetankki on takapenkkien välissä hyvässä paikassa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Vene-esittely VBoats 42 Scout

Reunoja kiertää kätevät kiskot, joihin saa kiinnitettyä erilaisia varusteita.

Ainoa säilytystila löytyy keskipenkin keskeltä. Säilytystilaa voisi olla enemmänkin.

moottori. Veneeseen saa asentaa maksimissaan 30 hv moottorin, mutta kevyeen veneeseen ”kaksikymppinen” riittää mainiosti. Saimme koeajolla yhdessä Pasi Taposen kanssa kelattua nopeutta lähes 22 solmua ja yhteispainomme oli noin 200 kg. Yksinäni nopeutta kertyi jo 24 solmua, joka on mielestäni tämän veneen rungon ylärajoilla, sillä kevyt vene tahtoo pienessä aallokossa ruveta vapisemaan yhden hengen kuormalla. Sopiva vauhti tälle veneelle onkin noin 18-20 solmua hieman aallokosta riippuen. Perän kellutusaineesta johtuen perä on erittäin kantava. Tällä on kuormankestävyyden suhteen positiivinen vaikutus, mutta kaarroksissa perä tahtoo luistaa etenkin kovemmassa vauhdissa. Mielestäni tämä ei kuitenkaan vaikuta suuresti kokonaistunnelmaan, sillä muuten vene kulkee erittäin johdonmukaisesti ja on kokoisekseen erittäin vakaa myös silloin kun veneessä liikutaan äkkinäisesti.

Tähän menee heittämällä keulasähkömoottori sekä keulakaiku. Pienikokoinen, mutta vakaa vene toimii hyvin myös silloin kun heitellään seisten.

Muita huomioita

Veneen istuimet on päällystetty kätevällä liukuestepehmusteella. Samankaltaista on nähty esimerkiksi Bustereissa. Sen sijaan turkkilevyn materiaaliksi on valittu vesivaneri, joka tuo mieleen takavuosien ratkaisut. Itse olisin käyttänyt joko alumiinia tai komposiittia. Kenelle?

Vboats 42 Scout on ilmiselvästi aktiivisen kalastajan vene. Se on lujatekoinen, helposti traileroitavissa, itsetyhjentyvä ja sopii jopa kolmen hengen täysipainoiseen kalastukseen suojaisilla vesillä. Vene kulkee 20 hv tehollakin jo vähintäänkin riittävästi. 15 hevosvoimaa riittää moneen käyttöön ja 30 hv on jo liioittelua. Pelkän veneen hinta on kohtuulliset 4290 euroa ja kun 20 hv Mercuryn hinta on reilut 3000 euroa, tämän paketin omakseen noin 7000 euron sijoituksella. Kuten alussa mainitsin, on VBoatsin veneiden hinta-laatusuhde kohdillaan, eikä 42 Scout tee poikkeusta. 88

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

VBoats 42 Scout » Pituus 4,2 m » Leveys 1,8 m » Paino 150 kg » Kantavuus 380 kg » Maksimi henkilömäärä 4 » Suurin moottoriteho 30 hv » Alumiinin paksuus pohjassa 3 mm, sivuilla 2 mm » Hinta 4290 euroa (pelkkä vene) Lisätietoja www.waltic.fi & www.vboats.fi

Esittely Rhino BLX 65 bmr GPS Rhinon uusi keulasähkömoottori on 65 lbs työntövoimallaan luokkansa tehokkain.

Rhino BLX 65 bmr GPS » Työntövoima 65 lbs » Rikipituus 130 cm Paino 15 kg » Käyttöjännite 12V DC » Kampanjahinta 1599 euroa » Saatavana syyskuussa 2021 Lisätietoa www.nordicsports.fi

Uutta loppukauteen Rhino BLX 65 bmr GPS -keulasähkömoottori taivasankkurilla

ew kid in town! Eaglesin klassikkoviisu sopii hyvin Rhinon uuteen keulasähkömoottoriin. Kovasti kasvanut keulasähkömoottoreiden markkina saa tänä syksynä uuden pelurin luokkansa eniten työntövoimaa tarjoavasta moottorista. Rhinon keula-asenteinen sähkömoottori on varustettu taivasankkurilla ja sen työntövoima on 65 lbs (520W/12V). Yleensä 12V-moottorit tarjoavat hieman mallista riippuen 45-55 lbs, joten kymmenen paunan lisäpotku on tuntuva ja voi monessa tilanteessa olla juuri olennainen. Moottorissa on manuaaliajon lisäksi kompassin mukainen ajo, navigointitila, ajonopeudensäätö, GPS-ankkuritoiminto ja reittipisteiden syöttö. Nopeusnäyttö ja reittitallennus (muistiin mahtuu jopa 16 toistettavaa reittiä). Pitkä 130 cm rikiputki on valmistettu kestävästä alumiinikomposiitista. Moottoria voidaan taittaa ylös ja sisään yhdellä vivun vapautuksella. Vapautusmekanismi vapauttaa ja lukitsee moottorin automaattisesti ilman turhia välivaiheita. Moottorin uintisyvyys on portaattomasti säädettävissä. Pakkauksesta löytyy langaton ja näytöllinen kauko-ohjain, jonka näppäimet ovat tukevat eivätkä painu vahingossa pohjaan esimerkiksi kaiteeseen tai ohjauspulpettiin nojatessa. Rhino BLX 65:n rakenne on tukeva ja se soveltuu hyvin myös suolaiseen veteen. Pakkauksessa lisäksi vakiona: moottori, kiinnitysalusta, kauko-ohjain sekä akkukaapelit (2 m) pikaliittimellä. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat VALMISTAJA

Kauko-ohjaimessa on kunnon näppäimet ja näytto.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

TEKNIIKKA Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MERCURY MARINE & ANTTI ZETTERBERG

Mercuryn uudet monitoimiohjauskahvat ovat saatavilla 40-115 hv kokoluokkaan.

Mercuryn kahvaohjattavien moottoreiden kehittyneet hallintaominaisuudet

ahvaohjattavat, eli niin sanotut tiller-perämoottorit ovat meilläkin yleisiä pienemmissä kokoluokissa kuten 5-20 hv. Sen sijaan tätä isommat moottorit tarjotaan meillä useimmiten rattiohjauksella. Maailmalla ja etenkin USA:ssa sekä Keski-Euroopassa kalastusveneitä myydään paljon myös isommilla kahvaohjattavilla moottoreilla. Mercury on panostanut niin pienempien kuin isompienkin moottoreiden kahvaohjausominaisuuksiin ja jopa 115 hevosvoimaista moottoria voidaan hallita kahvasta. Kahvaohjattavan moottorin etuihin kuuluu paitsi nopea reagointi ohjaukseen, niin myös merkittävä tilan säästö kun rattia, ohjauskaapeleita tai hydrauliohjauksen työsylintereitä ei tarvita.

Tekniikka

40-115 hv luokka

Niin sanotussa isommassa luokassa veneet ovat noin 5-6 metrisiä ja huomattavasti raskaampia kuin pienemmässä moottoriluokassa. Vauhdit ovat kovempia ja myös hallittavuus haastavampaa. Mercury on ratkaissut tämän kahvalla, joka on rakenteeltaan tukeva, mutta ergonominen ja kevyt käyttää kaikissa tilanteissa. Kahvan säätömahdollisuudet ovat todella monipuoliset ja se voidaan pystysuunnassa lukita kuuteen eri kulmaan aina negatiivisesta seitsemän asteen kulmasta 90 asteen suoraan kulmaan. Kahvan nostaminen yli 65 asteen avaa automaattisesti lukitusjärjestelmän, jolloin se liikkuu vapaasti. 90

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

40-115 hv moottorin kaasukahva on varmasti riittävän kokoinen myös rukkasilla käytettäväksi.

20 hv mallissa on lähes samat säätömahdollisuudet kuin isommissa moottoreissa.

TEKNIIKKA 40-115 hv moottorin kahvan vaakasäätömahdollisuudet.

"Mercuryn ratkaisussa myös vaihdekahva voidaan vaihtaa puolelta toiselle ja muuttaa kaasukahvan kääntymissuuntaa. Vaihdekahva on rakenteltaan luja ja sopivan kokoinen käytettäväksi myös rukkaset kädessä." Jos painikkeet jätetään taakse käännetyiksi, kahva ei lukkiudu ja liikkuu vapaasti. Trailerikuljetuskin on huomioitu lukitusmahdollisuutena 90 asteen kulmaan. Sivuttaissäätö on mahdollista tehdä sekä vasen- että oikeakätisellä ohjauksella 18 astetta keskeltä paapuuriin ja tyyrpuuriin kuuden asteen välein. Hyvä ominaisuus on myös se, että kuljettaja voi istua tai seistä veneen keskiosassa, jolloin painonjakauma pysyy tasaisena. Mercuryn ratkaisussa myös vaihdekahva voidaan vaihtaa puolelta toiselle ja muuttaa kaasukahvan kääntymissuuntaa. Vaihdekahva on rakenteltaan luja ja sopivan kokoinen käytettäväksi myös rukkaset kädessä. Uistelijoita hyödyttää se, että kahvaan on integroitu vakiona uistelunopeuden säädin, jossa säätöväli on 10 rpm. Kahvaan saa myös lisävarusteena lämmityksen kylmille keleille.

tävä osa käyttää pienempiä kahvaohjattavia moottoreita. Tässä pienemmässäkin moottorissakin ohjauskahva on säädettävissä vasemman- tai oikeanpuoleisen ohjauksen optimoimiseksi. Kahvaa voidaan säätää sivuttaissuunnassa samat 18 astetta kuin isommissakin moottoreissa. Kahva on säädettävissä myös pystysuunnassa negatiivisesta viiden asteen kulmasta

40-115 hv moottorin kahvan pystysäätömahdollisuudet.

kallistuslukon 73 asteen kulmaan. Lukko pitää kahvan pystyasennossa esimerkiksi traileroitaessa tai venettä huoltoon nostaessa. Tässä pienemmässä kokoluokassa on myös kaasukahvan kiertomahdollisuus ohjauskulman asennon täydentämiseksi. Lisätietoa www.mercurymarine.com

Perinteisesti ohjauskahvat on asennettu perämoottorien vasempaan puoleen, ja ne on tarkoitettu vasenkätiseen käyttöön. Mercuryn käyttäjätutkimus kuitenkin osoitti, että merkittävä osa veneilijöistä haluaa ohjata ohjauskahvaa oikealla kädellään ja merkit-

20 hv kahvaohjattavan mallin käyttö on mukavaa kahvan monipuolisista säädöistä johtuen ja moottoria voi ajaa kummalta puolelta tahansa.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Tekniikka

15/20 hv luokka

Uutta & kokeiltua Didriksonsin Aegis-housut ja Element 2.0 -takki edustavat kalastusvaatteiden tämän hetken kovinta kärkeä.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.com/scandinavia 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Uutta ja kokeiltua

Didriksonsin uudet kalastusasut asettavat uuden mittatikun Takin takaosassa on näppärä ventilaatio.

Ruotsalainen Didriksons on vaatetta-

Istuvuus on kohdillaan.

nut kalastajia ja muita ulkonaliikkujia jo yli sata vuotta. Olemme aiemmin kokeilleet merkin kalastusasuja ja todenneet ne erittäin toimiviksi. Hyvää voi kuitenkin parantaa ja tähän syksyyn saapuneet Aegis-housut ja Elements-takki asettavat mittatikun korkealle kun puhutaan laadukkaista kalastusvaatteista. Ne ovat tulosta Didriksonsin oman kalastustiimin kenttätyöstä.

Didriksons Aegis -housut

Säädettävät resorit ovat tuttuja lasketteluhousuista ja sopivat kalastushousuihin täydellisesti.

Housujen haalariyläosassa on myös taskut.

Nämä haalarimalliset ja kiinteillä olkaimilla varustetut housut ovat todella tukevaa tekoa. Housujen kaksikerroksinen, osittain biopohjainen Sorona-kangas on kuitenkin tukevuudestaan huolimatta miellyttävän tuntuista ja pehmeää. Housujen vedenpitävyys on 10 000 mm vesipilarilla mitattuna ja hengittävyys on 4000 g/m²/24 h, joten niitä voi käyttää todella kosteissa keleissä. Saumat on teipattu vedenpitävyyden varmistamiseksi. Housujen mitoitus on miellyttävä ja istuva etenkin venekalastukseen, jossa välillä istutaan ja välillä seistään ja kumarrellaan haavaamaan. Itselläni oli kokeessa L-koon housut ja olen 185 cm & 90 kg. Alla minulla oli tekninen kerrasto, mutta alle mahtuisivat tarvittaessa myös esimerkiksi paksummat alushousut tai jopa kevyet toppahousut. Mainiota käytettävyyttä

Polven ja takamuksen vahvikkeet ovat loistava ominaisuus ja lisäävät myös vedenpitävyyttä.

Housut ovat todella kalastuskäyttöön suunniteltu. Takamuksessa ja polvissa on vedenpitävät vahvikkeet. Housuissa on useita käteviä taskuja ja silmukoita tarvittavien työkalujen kiinnittämiseen kalastukseen tai vastaaviin toimintoihin. Reisitaskut ovat suljettavissa vetoketjulla, mutta tasku voidaan sulkea pikakäyttöä varten myös velcro-tarralla. Tällöin tasku ei kuitenkaan ole enää vedenpitävä.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Didriksons Aegis -housut » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Vesipilari: 10000 mm Hengittävyys: 4000 g/m²/24 h Kudottu vuori Täysin tuulen- ja vedenpitävä teipatuilla saumoilla Kestävä 2-kerroksinen Sorona-kangas, joka on osittain biopohjainen Laskostukset polvissa paremman liikkuvuuden takaamiseksi Hihnasilmukat pyydysten kiinnittämiseen kalastettaessa tai vastaavia ulkoaktiviteetteja tehtäessä Heijastavat yksityiskohdat Ergonominen leikkaus WR-vetoketjut avoimissa vetoketjuissa Kaksitie etuvetoketju Jalkojen leveyden säätö Kiinteät olkaimet Sivutasku vetoketjulla Niskaripustin takana Vahvistetut alueet Säädettävä vyötärö ECO Shell -kangas, joka on valmistettu osittain Sorona® -kuiduista

Didriksons Element Jacket 2.0 Tämä takki ei sinänsä ole uutuus, mutta takkia on tähän kauteen paranneltu entistä istuvammaksi ja ominaisuuksia hiottu, siksi nimeen on lisätty 2.0. Takki on valmistettu Didriksonsin Galon® -materiaalista, joka on hyvin sadetakkimaista materiaalia muistuttava ja takuulla vedenpitävää. Takin takana hartiaosassa on ventilaatio, joka lisää takin hengittävyyttä. Edessä on neljä vetoketjullista taskua. Takissa on erittäin korkea, neopreenivuorellinen tuulelta ja sateelta suojaava kaulus. Säädettävä huppu, jonka saa piilotettua takin kaulukseen. Hupussa on myös ikkuna, jolloin hupun voi kiristää täysin kiinni ja suojautua esimerkiksi kovassa sateessa plaanivauhdilla ajettaessa. Kyynärpäissä on Cordura-vahvikkeet ja ulkopuolelta teipatut saumat antavat takille vakuuttavaa ulkonäköä. Ta k i n h i n t a 3 2 0 e u r o a . Lisätietoa didriksons.com/fi/kalastus

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Housujen reisitaskut voi sulkea vetoketjulla ja velcrolla vedenpitäväksi tai pitää vain velcron kiinni, jolloin taskuun on helpompi päästä käsiksi.

Takissa on taskuja niin kyljissä, etuosassa sekä povitasku. Hihoista löytyvät myös resorit. Kaikki tarvittava mahtuu mukaan.

Housujen lahkeiden sisällä on säädettävä resori, joka pitää tuulen ja kylmyyden loitolla. Ratkaisu on tuttu laskettelupuolelta ja toimii mainiosti myös kalastuksessa. Housujen hinta on 320 euroa, joka ei ole halvimmasta päästä, mutta ei pidäkään, sillä laadulla on hintansa. Vastikkeeksi saa kalastusmukavuutta kaikissa olosuhteissa. Lisätietoa didriksons.com/fi/kalastus Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAMI PITKÄNEN

Ruoto tarjoaa Kalastus-lehden lukijoille -15 % alennuksen Didriksonsin tuotteista verkkokauppatilauksissa koodilla DIDRIKSONSKL21, lue lisää ruoto.fi

Uutta ja kokeiltua

Mikadon Excellence Action yllätti hinnallaan ja ominaisuuksillaan.

Seaguiden tuplajalalliset vaparenkaat ovat erittäin jämäkät.

Mikado Excellence Action Hyrrävapa tarjoaa laatua edullisesti

Tuplalukollinen kelakiinnike ja hyvä kahvan pituus sopivat moneen käteen. Koekelana Shimano SLX.

ikado on puolalainen merkki, joka on tullut tunnetuksi enemmän vieheistään. Merkillä on kuitenkin laaja vapamallisto, jonka hinnat sopivat jokaisen kukkarolle. Kokeilin Excellence Action -sarjan 7-jalkaista ja 20-55 g viehesuosituksella varustettua hyrrävapaa Shimanon SLX-hyrrällä. Kun vapa maksaa 59,99 euroa eivät odotukset välttämättä ole kovin korkealla. Excellence Action yllättää kuitenkin iloisesti. Lähdin testireissulle, mutta olin epähuomiossa ottanut vain jigirasian mukaan eikä sieltä löytynyt kovinkaan painavia päitä. Ajattelin jo kääntyä takaisin hakemaan hieman painavampaa tavaraa, mutta päätin kuitenkin heittää pari heittoa, olihan minulla kuitenkin samalla uusi kelakin kokeessa.

Vavasta löytyy asiallinen viehelenkki.

Hauskoja yksityiskohtia. Teksti tosin jäänyt hieman vinoon, mutta se ei käyttöä haittaa.

Mikado Fishunter 3,5 cm – uusi pienempi koko legendaarisesta Fishunterista Saatavilla nyt syyskuussa. Mainio esimerkiksi mikrojigauskeen tai virtavesikäyttöön. Esitelty tarkemmin Kalastus-lehden numerossa 1/21. Hinta 2,99 euroa/ 8kpl/pss. Lisätietoa www.wakefishing.com

Mikado M-Tail -hybridiviehe M-tail on tailblade-viehe, jossa yhdistyvät lipan ja vaapun ominaisuudet. Hännässä olevan lipan aggressiivinen uinti houkuttelee kaloja niin kelauksessa kuin upotuksessakin, joten M-Taililla voidaan kalastaa todella monipuolisesti. Toimii perinteisessä heittokalastuksessa, mutta myös jigaustyylillä kalastettaessa. Paino 3, 6, 9 tai 12 g. Hinta alkaen 4,99 euroa. Lisätietoa www.wakefishing.com

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua Vaikka tekniikka onkin tärkeää, on tärkein tekniikka isojen ahventen pyynnissä kärsivällisyys.

Asiaa ahvenesta

Ahven Open 2021 -voittaja Hannu Vesarannan täsmävinkkejä

annu Vesaranta voitti alkusyksyn Ahven Open -kisan uskomattomalla 339 sentin tuloksella. Ahvensuora oli mykistävää kokoluokkaa: 50, 49, 49, 49, 48, 47 ja 47 cm. Tällaisia ahvenia ei tuurilla löydetä, vaan se vaatii aktiivista paneutumista asiaan. Kysyin Hannulta muutamia vinkkejä revolverihaastattelutyyliin. Ahventa on järvissä todella paljon. Miten lähdet hakemaan isoa kisakalaa? Kerro hieman toimintatavoistasi. ”Usein saaliskalan lähistöltä löytyy suurempi ahven tai ahvenia. Jos paikalla on reilusti peruskoon ahventa, iso löytyy usein hieman etäämmältä syönnöstävästä filekalaparvesta”, Hannu kertoo. Kun ahvenet on paikallistettu, niin miten niitä kalastetaan? Kerrotko hieman kalastustekniikoistasi ja mahdollisesta luotaimen käytöstä.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

tukevia. Miten tulkitset tyhjät kortit, onko se niin, että jos ei yli 40 cm kalaa tule niin ei sitä edes kannata ilmoittaa? Hannun mukaan alamitta oli ”Kaikki peliin”-sarjassa 39 cm mikä selittää asian ja kisaviikonloppuna oli hyvin epävakaiset säät. ”Se tekee suuresta ahvenesta todella oikukkaan, usein passiivisen. Juonen päästä voi olla vaikea saada kiinni mikä näkyi myös tuloskorteista. Vesistöjä on monen tyyppisiä.

”Ahven pyritään löytämään viistoluotaimella. Kalastus tapahtuu joko Garmin Livescopen avustuksella, tai sitten ihan perinteisin menetelmin kivikoista tai kasvillisuudesta”, Hannu mainitsee. Kuten jigitaulusta Hän kuitenkin korostaa, näkee, on suurelle että tärkein tekniikka on ahvenelle tarjottava joskus koko taulu kärsivällisyys. ennen kuin peli lok”Iso ahven vaatii paljon sahtaa kohdalleen. aikaa. Ei välttämättä siis kannata vaihtaa ankkurointia liian tiuhaan tai näytöllä näkyvää suurta kaikua”, hän muistuttaa. Ahven Openissa oli tänä vuonna kummassakin sarjassa paljon tyhjiä kortteja, kun taas vastaavasti kärkitiimeillä kortit olivat todella

Uutta ja kokeiltua

Epävakaat säät suosivat kirkkaampia vesiä, Hannu Vesaranta sanoo.

Epävakaat säät suosivat kirkkaampia vesiä ja päinvastoin taas kala oli varmasti tiukemmassa humuspitoisissa tummemmissa vesistöissä”, Hannu arvelee. Jos mielii saada isoja ahvenia, niin kerro lukijoille muutama vinkki, miten lähteä asiassa eteenpäin. Hannun mielestä suuri ahven on yksi oikukkaimpia petokaloja Suomen vesissä. ”Se vaatii aikaa niin vesillä kuin kartan ääressä. Suurempi ahven hakeutuu monesti tasaisemmille pohjanmuodoille kuin pienempi lajitoveri. Ison ahvenen syönti-ikkunat ovat lyhyitä, joten varaa siis aikaa oletetulle suurahvenpaikalle”, Hannu sanoo. ”On hyvä muistaa, että päivä tai kaksi ei välttämättä kerro totuutta siitä mitä paikka kätkee sisälleen. Mielestäni iso ahven on helpoiten saavutettavissa keskikesällä veden ollessa lämpöisimmillään. Silloin kalan aineenvaihdunta on kiivaimmillaan, joten se myös syö useammin. Tosin kesällä se liikkuu paljon eikä välttämättä ole parveutunut ollenkaan. Kalan löytäminen on tällöin vaikeampaa mutta vieheeseen se käy hyvin”, Hannu neuvoo. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat HANNU VESARANNAN ARKISTO

vielä koekalastettu. Testailimme kesän aikana alumiinilusikoita monissa tilanteissa, muun muassa kuhan pilkinnässä ja turpakoskilla sekä luonnollisesti ahvenelle ja hauelle. Vaikka lohikalapitoiset virrat ja viileän vuodenajan kalastus jäi kokeilematta, pelkästään kesän kokemuksella on helppo sanoa, että alumiiniversiot ovat onnistuneita uutuuksia. Ne ovat erittäin kalastavia ja nykyvehkeillä ne lentävätkin aivan tarpeeksi hyvin. Lisätietoa www.kuusamonuistin.fi Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA HELMI SATTO

Alumiinilusikat ovat muodoiltaan aivan kuten alkuperäisetkin.

Kuusamon Uistimen alumiinilusikat ovat onnistuneita

uusamon Uistin toi tälle kaudelle uutuutena alumiinisia Räsäsiä ja Lätkiä. Suosittu viisisenttinen Räsänen sai sekä helmellisen että helmettömän alumiiniversion. Helmellinen painaa viisi grammaa, helmetön gramman vähemmän. Vertailun vuoksi: helmellinen perusversio painaa 11 grammaa ja niin ikään uutuutena tullut painava malli peräti 14 grammaa. Alumiininen seitsensenttinen Lätkä painaa kuusi grammaa, kun aiemmat mallit painavat 14 ja 25 grammaa. Aluversiot esiteltiin numerossa 1/21, mutta kevätkylmillä niitä ei

Tämä turpa mieltyi alumiiniseen Räsäseen.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua Kalle Westberg kalastaa ahventa mieluiten Ruotsin saaristossa.

Daiwan Kalle Westberg vannoo ahvenen nimeen

oni kovan luokan kilpa- tai tiimikalastaja on ruvennut viime vuosien aikana panostamaan ennen kaikkea ahvenen kalastukseen, sillä isojen ahventen saaminen ei ole filekoon kalojen kalastusta laisinkaan, vaan pikemminkin olosuhteiden ja ajankäytön sitkeää optimointia. Daiwan Ruotsin tiimiä edustava Kalle Westberg on tästä oiva esimerkki. Jututin Kallea ahvenen tiimoilta elokuussa. ”Sanoisin, että ahvenen kalastus on räjähtänyt viime vuosina”, Kalle avaa jutustelumme. Kalle kertoo, että ahvenen kalastus on ollut aina hänen sydäntään lähellä. Ja kukapa ei olisi pikkulapsena onkinut laiturilta ahvenia? ”Se on ollut ikään kuin portti kalastukseen ja ruokakalanahan ahven on erinomainen”, hän sanoo.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Bassin kalastuksesta mallia

Kalle on siitä mielenkiintoinen kaveri, että hän mainitsee USA:n bassin kalastuksen toimineen esimerkkinä omaan kalastukseensa. Harvemmin kukaan eurooppalainen on bassista mitään maininnut. ”Pari vuotta sitten sain todella silmäni auki ahvenen kalastukseen ja kaikkiin sen tekniikoihin, kiitos siitä, että aloin seurata bassin kalastusta Yhdysvalloissa yhä enemmän ja näin kuinka uskomattoman paljon tekniikoita on olemassa ja kuinka vaikeaa se voi oikeasti olla”, Kalle kertoo innoissaan. ”Luulen, että monet ihmiset pitävät ahvenen kalastusta edelleen yksinkertaisena kalastusmuotona jota teit lapsena, mutta ne, jotka ovat panostaneet ahkerasti ahvenen kalastukseen, tietävät, kuinka hankalaa se voi

Kallekin kehottaa vapauttamaan suuret yksilöt ja ottamaan ruokakalat noin 30-35 cm kaloista.

Uutta ja kokeiltua

olla. Tieto lisää tuskaa. Minulle juuri tämä on osa ahvenen kalastuksen viehätystä”, Kalle naureskelee. Ahvenbuumi on täällä

Kysyn Kallelta, että jatkuuko Ruotsissa samanlainen ahveneen liittyvä buumi kuin meillä? Hänen mukaansa yhä useammat ihmiset alkavat kalastaa ahventa ja ennen kaikkea yhä "Tunne kalavetesi", kehottaa Kalle Westberg hienon syysahvenen kanssa. useammat kaupat ovat panostaneet ahvenen kalastukseen tarvittaviin välineisiin. ”Samoin, jos mietitään esimerkiksi ahvenen kalastuskilpailuja Ruotsissa, ne ovat lisääntyneet huomattavasti ja tätä kirjoitettaessa päätettiin myös Ruotsin ahvenen kalastuksen mestaruuskilpailut, mikä on suhteellisen uutta meillä. Buumi on selvästi täällä ja varmasti teilläkin Suomessa jäädäkseen”, Kalle veistelee. Ahvenen kalastus Ruotsissa

Kalle kertoo, että kalastaa paljon ahventa Ruotsin itärannikon saaristossa. ”Saaristossa on niin paljon erilaisia muuttujia ja olosuhteita, joten se on todellinen haaste etenkin suuren ahvenen suhteen. Esimerkiksi syksyllä ja talvella, kun kalat tulevat matalaan, mutta sitten myös kesällä, kun etsit kalaa syvemmästä vedestä”, hän sanoo. Kallen mielestä saaristossa ahvenen kalastukseen ei kyllästy ikinä ja hänen mielestään järvikalastus on hieman yksitoikkoista. Miehen ennätysahven onkin tullut saaristosta ja se painoi 2010 grammaa. ”Olen myös viettänyt useita päiviä kalastamassa ahventa hitaasti virtaavissa joissa, josta olen onnistunut saamaan 1930 grammaisen ahvenen. Mutta tuon kalan saadakseni vietin eri joilla lukemattomia tunteja tyhjää pyytäen”, Kalle korostaa.

Jakki Isolinko kasvoi kokoa

iime vuodelle tullut kymppigrammainen Jakki Isolinko -lippa sai tälle vuodelle vielä 15-grammaisen isonveljen. Verrattuna tavalliseen Jakki Lippaan, Isolingon kalarunko on hiukan solakampi, mutta painavampi. Sen ansiosta lippa lentää todella reippaasti. Isosta lehdestä lähtee veteen reilu värinä, jonka ainakin testikalat aistivat positiivisesti. Värikartassa on kymmenen eri väriä vaaleista tummiin ja luonnonväreistä ärsytysväreihin. Kaikissa on messingin värinen punapilkkuinen lehti. Joihinkin väreihin hopean tai kuparin värinen lehti miellyttäisi enemmän omaa silmää. Ehkä kalankin. Hintaa lipalla on kohtuulliset 6,90 euroa.

Lisätietoa tukku.net Teksti NIKO SATTO JA MIKA NUMMISTO Kuvat NIKO SATTO, HELMI SATTO JA MIKA NUMMISTO

Opettele kalavetesi

Kuten muutkin aktiiviset ahvenen kalastajat, myös Kalle korostaa opettelemaan oman vesistön eri vuodenajat. ”On uskomattoman hauskaa tutustua omaan vesistöösi niin hyvin, että voit nauttia siitä ympäri vuoden ja saada onnistumisia. Mitä enemmän opit tuntemaan omaa aluettasi, sitä vähemmän tulee tyhjiä tai vaikeita kertoja”, Kalle sanoo. Toinen vinkki on uskaltaa kokeilla erilaisia tekniikoita. ”Mielestäni voi aivan hyvin kalastaa ns. väärällä tyylillä. Esimerkiksi olen onnistunut todella hyvin ahvenelle loppukaudesta jerkki- ja twitchbaiteilla kun vesi on äärimmäisen kylmää. Ei kannata jäädä vanhojen tapojen orjaksi vaan kalastaa ennakkoluulottomasti”, hän painottaa. Seuraa Kallea Instagramissa @kalle_daiwascandinavia

Isolingon värinä houkutteli erityisesti haukia.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Kisan kärkikolmikko huimine palkintoshekkeineen.

Northern Fishing Games Kalastuskilpailun seuraava taso

lokuun 27. – 29. käytiin Vanajalla kalastuskilpailu, joka nosti kalastuskilpailujen tason sekä vaatimukset täysin uudelle tasolle. Kisaan starttasi Petäys Resortilta 35 venekuntaa, joista kaksi oli Latviasta. Pelkästään 20 000 euron pääpalkinto oli ennennäkemätöntä. Toiseksi ja kolmanneksi tulleet tiimit kuittasivat 5000 sekä 2000 euron palkinnot. Uutta oli myös se, ettei tavarapalkintoja jaettu. Kovat, mutta varovaiset odotukset olivat kisan live –lähetyksille, nyt niitä oli tekemässä tuotantoyhtiö Kepit Systems, joka lähetti streamia Elisa Viihde Sportille. Kymmenen livekameraa kytkettiin kilpailijoiden veneisiin kuvaamaan tilanteita veneissä. Tämän lisäksi vesillä oli kameravene varustettuna jalusta- ja olkapääkameralla, sekä dronella. Homma onnistui kaikkineen yli odotusten ja uskallan väittää, ettei tästä ole enää paluuta, vaan kamerat veneissä ja vesillä lisääntyvät. Kuha sääntöjen keskipisteessä

Kisan säännöt eivät juurikaan eronneet aiemmista kilpailuista, paitsi yhden asian suhteen, nimittäin kuhan. Allekirjoittanut toimi päätuomarina ja yksi sääntöpykälä vei minulta yöunet. Säännöissä luki, ettei mulkosilmäistä 100

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

kuhaa hyväksytä kisakalaksi. Mulkosilmäisyys on kuitenkin kuvista katsottuna täysin subjektiivinen asia, ja perustuu vain arvosteluun. Kisassa, jossa on 20 000 euron palkinto, ei voi olla arvosteluun perustuvia pykäliä. Lopulta asiaan löytyi ratkaisu, kun Saku Laaksonen soitti ja ehdotti, että finaalipäivänä kaikki kuhien vapautukset tulisi kuvata Kisaan otti osaa kaikkiaan 35 venekuntaa.

videolle. Kilpailun promoottorin Juuso Siitosen, kilpailun johtajan Markku Tiusasen ja allekirjoittaneen yhteistuumin päätettiin, että kilpailun kaikki kuhan vapautukset pitää videoida ja videolta tulee näkyä, että kala selvisi ja lähti uimaan, muutoin kalaa ei hyväksytä tuloksiin. Näin tapahtui, eikä yksikään venekunta lähtenyt kalastamaan kuhia ”liian syvältä”, eikä mulkosilmäisiä kuhia nähty. Kisassa jäi yksi +70 cm hauki sekä yksi +50 cm kuha käsiin. Kummatkin päätyivät ihmisravinnoksi.

Uutta ja kokeiltua Sami Laakso keskittyy täsmäheittämiseen.

Tässä kisassa kalojen ja etenkin kuhan dokumentointi oli tärkeässä roolissa.

Kolmepäiväisen kisan kaksi ensimmäistä päivää olivat karsinta viimeisen päivän finaaliin Tuomarivene oli samalla myös lähetysvene.

Latvialaisen Ratter Baitsin tiimin tärppinäyte. Hieno vene ja varusteet pojilla.

Kisapäivien voittajat saivat yhden pisteen, viimeiset 35, kahden päivän sijoituspisteiden yhteistulos ratkaisi 10 finalistia. Kaksi pistettä oli pienin luku ja 20 suurin, joilla mahtui 10 parhaan joukkoon. Finaalissa oli jokaisessa veneessä live-kamera, jotka olivat todellakin tarpeen. Kymmenen venekuntaa katoavat todella hyvin Vanajan kokoiseen vesistöön, mutta kuvaa siis saatiin kotikatsojille. Kisa sai arvoisensa ja erittäin jännittävän päätöksen. Maksimisuoritus 3 kpl +30 cm ahventa, 2 kpl +45 cm kuhaa ja 1 +60 cm hauki kisakortille nähtiin viiden joukkueen toimesta. Tuntia ennen kisan päätöstä olisi 113 - 115 cm hauki muuttanut kaiken, mutta KP Baitsin saama 59 cm kuha nollasi tuon hauen tuoman mahdollisuuden. VVLOY tuli kuitenkin vielä lähelle, mutta jäi 7 cm voittotuloksesta. Westin ei onnistunut hauen ja kuhien suhteen kuten aiempina päivinä. Voittotulos oli 321 cm, toinen sija meni 314 cm tuloksella ja kolmas sija tuli yhteistuloksella 288 cm. Kultainen ananas, neljäs sija jäi vain yhden sentin kolmosista. Neljän valvontaveneen ollessa vesillä, puhui Jyri Kuusisalo itsensä käheäksi studiossa. Kisatoimistossa Jyri Haapanen, Mikko Salonen, Markku Tiusanen ottivat vastaan kalakuvia, päivittäen tulosseurantaa. Melkoinen rutistus päättyi lipunlaskuun sunnuntai-iltana. Lisätietoa www.northernfishinggames.com Teksti MIKA VORNANEN Kuvat ANNA-MAIJA AHOKAS & MIKA VORNANEN

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

101

Uutta ja kokeiltua Kuvan Silver ja Buster on varustettu useilla Boneten venevarusteilla.

Bonetella osataan tehdä varusteita kalastusveneisiin Bonete on Oulussa vuonna 2012 alkunsa saanut kalastusveneiden varusteisiin keskittynyt merkki. Merkin taustalta löytyy pitkän linjan osaamista niin materiaali- kuin suunnittelupuoleltakin sekä luonnollisesti vankkaa kalastuskokemusta ja ymmärrystä kalastajien tarpeista.

uten monen merkin kohdalla aiemminkin, myös Boneten tarinaan vaikutti se, ettei markkinoilla ollut sellaisia tuotteita, joita aktiiviset vetouistelun harrastajat tarvitsisivat. ”Välineiden puutteellinen tarjonta vaikeutti yleisesti harrastuksen aloittamista ja samalla se rajoitti myös harrastajien määrää. Alusta lähtien tavoitteenamme on ollut kehittää laadukkaita ja kilpailukykyisiä vetouisteluratkaisuja kaiken tyyppisiin yksityisveneisiin (pulpetti-, HT-, soutu- ja jokiveneet) ja ensimmäiset tuotteet vapatelineiden, vapaputkien ja kaideputkien muodossa tulivat

102

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

markkinoille vuonna 2013”, kertoo Boneten taustalla vaikuttava Marko Juntunen. Juntunen kertoo, että toinen tuotesuunnittelun lähtökohdista oli saman tuotteen helppo asennus mahdollisimman moneen eri venemerkkiin ja -malliin, jolla saavutetaan mahdollisimman pitkä käyttöikä sekä alhaisempi kuluttajahinta. ”Tämän vuoksi esimerkiksi PRO-Soutu vapateline sopii kaikkiin Suomessa käytössä oleviin soutuvenemalleihin ja ensimmäisen sukupolven PRO-targakaaria oli mahdollista lyhentää vaivattomasti pelkän rautasahan avulla mihin tahansa venemalliin sopivaksi”, Juntunen mainitsee. Kalaveneissä tarvitaan varusteille paljon kiinnityksiä

Boneten syntyyn ja nykyiseen tuotevalikoimaan vaikutti Juntusen mukaan erityisesti se, että kalastusveneissä käytettävät anturi- ja näyttöteknologiat sekä akkukäyttöiset perämoottorit ovat kehittyneet vauhdilla viimeisien vuosien aikana, ja veneissä on vaikea löytää niille valmiita kiinnityspaikkoja.

”Venevalmistajat ovat reagoineet tähän uusien venemallien myötä, mutta kiinnitystelineet ovat lähinnä merkki- tai venemallikohtaisia, ja laaja venetarvikevalikoima on saatavilla ainoastaan isommille pienmoottoriveneille. Tämän vuoksi aikaisemmin valmistetuista veneistä tai pienistä veneistä, kuten soutuveneistä, ei löydy sopivia kiinnityspaikkoja uusille venetarvikkeille, joilla parannetaan veneilynautintoa sekä veneturvallisuutta”, Juntunen toteaa. Kaikkiin veneisiin sopivia kiinnitysratkaisuja

”Laadimme vuonna 2018 uuden toimintastrategian, joka perustui mihin tahansa veneeseen sopivien kiinnitysratkaisujen valmistukseen. Uuden toimintamallin myötä julkaisimme vuonna 2019 Bonete PRO2 -moduulisarjan, jonka avulla samoja moduuliosia on mahdollista hyödyntää mahdollisimman laajasti eri tuoteratkaisussa. Moduuleista kasattavat tuoteratkaisut mahdollistavat paremmin pienemmän pakkauskoon, ketterän tuotekehitysprosessin sekä kilpailukykyisemmät kuluttajahinnat”, Juntunen avaa. Hänen mukaansa Bonete on kaupallistanut vuosien 2020-21 aikana lähes 30 uutta tuotetta, jotka eivät ole muiden kopiota, vaan uusia tuoteinnovaatioita. ”Tällä hetkellä meillä on yli 50 tuoteratkaisua, joista yli 10:llä kuluttajatuotteella on

Putkitelineessä on irrotettava stoppari alaosassa, stopparia käytettäessä kelaan ei tule jälkiä putken reunoista, mutta vapa pysyy kovassakin kyydissä paikoillaan.

Jyrsintää. Lähes kaikki Bonete-tuotteet kootaan Suomessa ja uusista tuotteista yhä suurempi osa myös valmistetaan Suomessa. Koonnalla varmistetaan mekaaninen laatu sekä tuotteen toimivuus suunnitellulla tavalla.

Boneten rosteriset putkitelineet on varustettu liukukiskolla ja tässä tapauksessa kaidekiinnikkeet ovat käypäisiä 30 mm kaiteeseen.

Liukukiskon avulla putken korkeutta voi säätää helposti ruuvia löysäämällä..

Liukukisko on kätevä ja edullinen tapa säilyttää venettä, josta sen voi helposti työntää veteen ja vetää sieltä pois.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

103

Uutta ja kokeiltua ”Bonete on kaupallistanut vuosien 2020-21 aikana lähes 30 uutta tuotetta, jotka eivät ole muiden kopiota, vaan uusia tuoteinnovaatioita.”

Säädettävä ohjauspulpetti.

Säädettävä keskipulpetti.

Moduleista koottu näyttöteline.

joko mallisuoja tai hyödyllisyysmalli. Uusissa tuotteissa on käytetty pääsääntöisesti laadukkaita, kulutusta kestäviä ja kierrätettäviä materiaaleja, kuten haponkestävää ja ruostumatonta terästä, sekä PE/ ABS-muovilaatuja”, Juntunen kehaisee. Tällä hetkellä tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi maailman ensimmäiset, säädettävät keski- ja laitamalliset ohjauspulpetit, rantautumiseen tarkoitettu pienveneen liukukisko, veneen työvaloratkaisut, markkinoiden korkeimmat venekaiteet ja kaidekorokkeet, sekä useat eri malliset venenäyttöihin ja venevaloihin soveltuvat kiinnitystelineratkaisut. ´”Tuotteet mahdollistavat esimerkiksi sen, että jokaisella veneellä voi kalastaa useammalla vavalla turvallisesti ja mihin tahansa venetyyppiin voidaan asentaa säädettävä pulpettiohjaus”, Juntunen korostaa. Mitä seuraavaksi?

Moduleista koottu kaidekoroke.

Moduleista valmistettu targakaari.

Kuvassa YKI 440 FISH -mallinen vene, jota kehitetään yhdessä YKI-venevalmistajan kanssa. Kuva on otettu Oulun Merikoskelta, jossa venettä on testattu tänä vuonna Lohensoudussa. Tässä liimataan yhtä pehmustemateriaalia testiveneen istuinosiin, jotta paras ratkaisu löytyisi lopulliseen malliin.

Tähän asti Bonete on keskittynyt tuotekehitykseen, tuotantoprosessin optimointiin, ja koemarkkinointiin omassa verkkokaupassa. ”Vuonna 2020 palkkasimme ensimmäiset työntekijät, joiden avulla pyöritetään esimerkiksi omaa myyntialustaa (verkkokauppatukku.fi ja venetarvikkeet.com), tuotekehitystä, sekä markkinointia”, Juntunen sanoo. Kaikki ensimmäiset tuotteet testataan ja valmistetaan Suomessa. Testauksen jälkeen tuotteiden koemyynti aloitetaan omissa verkkokaupoissa. Pitkäaikainen toiminta on tuonut kiinnostusta myös kansainvälisiltä jälleenmyyjiltä ja suomalaisilta yrityksiltä. Tällä hetkellä työn alla on yhteistyöprojekti YKI-venevalmistajan kanssa, jonka tavoitteena on rakentaa kahdesta venemallista kalastuskäyttöön soveltuvat valmisratkaisut. Nämä venemalliuutuudet tuodaan markkinoille kaudelle 2022. Tämän lisäksi koekäytössä on esimerkiksi moduulisarjaan perustuvat jälkiasennettavat tuulilasit, keulamoottoriteline, isot kaikuluotainanturitelineet, aurinkopaneelitelineet sekä useita vetouisteluun liittyviä tuoteinnovaatioita. ”Tulevaisuudessa haluamme tarjota innovatiivisia tuoteratkaisuita yhä useamman kalastajan ja veneilijän iloksi myös kansainvälisillä vesillä. Tämän vuoksi tavoitteemme ton hankkia lisäpääomaa, jolla Bonete-tuotteiden jakelukanavaa voidaan laajentaa Suomessa sekä Pohjoismaissa”, Marko Juntunen summaa. Lisätietoa: www.verkkokauppatukku.fi & www.venetarvikkeet.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat BONETE & ANTTI ZETTERBERG

104

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Shimanon SLX-hyrrä edustaa erinomaista laatua luokassaan.

Shimano SLX MGL Hyrräkelan herkkyys ei jätä toivomisen varaa

himanon tietyillä hyrräkeloilla on jo lähes kulttimaine. Curado, Calcutta, Aldebaran ovat kaikille tuttuja. Nämä kelat ovat kuitenkin hintaluokassaan eri kuin nyt kokeessa ollut SLX, jolla ei persoonallista nimeä ole, mutta sitäkin enemmän herkkää luonnetta. SLX:n ohjehinta on 199,95 eli se asettuu hieman keskitason yläpuolen hintaluokkaan. Kelan tuntuma vastaa kuitenkin selkeästi kalliimman pään keloja niin viimeistelyn kuin tuntumankin osalta. Osasyynä tähän on varmasti Shimanon Hagane-suunnittelufilosofian mukaiset ratkaisut, jossa kelan runko on äärimmäisen jäykkä ja koneiston rattaat pyörivät aina optimaalisesti.

Monipuoliseen käyttöön

SLX vakuutti etenkin jigikelana, sillä voi heittää pieniä jigejä, mutta myös pieniä vaappuja tai jopa ison ilmanvastuksen omaavia lippoja. Meillä oli kokeessa 6.3:1 välityksellä oleva malliston ”hitain” malli, tässä välityksessä on eniten vääntövoimaa ja se SLX istuu hyvin käteen, tosin isokouraiselle 70-koon soveltuu käytettäväksi sel- kela on vähän pieni. laisten vieheiden kanssa, joista tulee eniten vetovastusta. Nopein malli 8.2:1 välitys on todellinen pikavuoro ja nopean välityksen kelat ovat olleet kilpakalastajien ja aktiivijigaajien suosiossa. 7.2:1 on näiden kahden yhdistelmä ja välimalli – best of both worlds, kuten sanonta kuuluu. Kelan paino on kohtuulliset 195 grammaa ja puolaan mahtuu 100 metriä 0,28 mm siimaa, jolloin ohuempia jigisiimoja menee helposti 150 m. Saatavana sekä oikea- että vasenkätisenä. Hinta 199,95 euroa. Lisätietoa fish.shimano-eu.com Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja KALLE SAIKKONEN

Matalaprofiilinen kela noudattaa Shimanon Hagane-konseptin periaatteita. Heittojarrua säädetään vasemmalla puolella olevasta namiskasta.

Heitettävyys kohdillaan

Istutin kelan Mikadon Excellence Action -hyrrävapaan, joka oli käytetyille jigeille hieman liian jäykkä. Pohdin ensin, että onko tässä mitään järkeä, mutta kokeilin kuitenkin, sillä halusin tietää miten vapaan liian kevyt jigi ja hyrräkela toimivat yhdessä. Kelan jarrujärjestelmänä toimii Shimanon oma VBS eli variable braking system. Tämä järjestelmä on ollut jo vuosia käytössä ja siitä on hioutunut alan todellinen mittatikku. VBS tarkoittaa käytännössä keskipakoisjarrua ja sitä voi säätää sivulla kelan poskessa olevasta rattaasta. Mitään muuta ei tarvitse siiman puolauksen lisäksi kelassa säätää ennen heittämistä. Olimme avustajani toimivan Kallen kanssa erittäin yllättyneitä, kun heitimme 20-55 g viehesuosituksella olevalla vavalla todella pitkiä kaaria 7 ja 10 gramman jigipäitä 3,5 tuuman jigeillä rigattuna. Pitkien heittojen taustalla on VBS-järjestelmän keskipakovoima tuottama kitka, joka estää puolan liiallisen pyörimisen. Tämä ominaisuus kytkeytyy päälle vasta, kun puolan nopeus uhkaa yltyä liian nopeaksi, jolloin syntyy usein sotkuja ja heitot lyhenevät. Toistimme jigiheittoja päivän aikana ainakin 200 kertaa, eikä kertaakaan sotkuja ilmaantunut. Toki se vaatii, sen, että heittojarru on säädetty oikein. Pienempää kitkaa kevyille ja isompaa kitkaa painaville uistimille.

Meillä kokeessa ollut 6.3-välitteinen on vääntövoimaltaan sarjan vahvin kela. Oranssi hile on siimasta irronnutta väriä.

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

105

Uutta ja kokeiltua Savage Gearilta oma kelasarja – vähemmällä enemmän

uositun kalastusmerkin Savage Gearin valikoimista on tähän asti löytynyt kaikkea muuta kalastukseen liittyvää paitsi keloja. Nyt tämäkin asia on kunnossa, sillä merkki esitteli tänä kesänä uudet haspelikelat. Savage Gear on tyylilleen uskollisesti kehittänyt keloihin omia innovaatioitaan ja yhtenä esimerkkinä tästä on keloissa käytetty Savage Gearille yksinoikeudella kehitetty ainutlaatuinen kelarasva Dura Grease. Valmistajan mukaan sen ominaisuudet säilyvät äärimmäisissäkin lämpötiloissa. Dura Greasen tarttuvuus on perinteisiä kelarasvoja parempi, joten se suojaa kelaa korroosiolta erinomaisesti, tekee kelan toiminnasta pehmeämpää ja parantaa kelan koneiston kestävyyttä. Keloja on saatavilla neljää eri mallia SG2, 4, 6 ja 8. Malliston perusmallin, SG2:n, hinta on maltillinen 49-59 euroa hieman koosta riippuen eikä kalleinkaan malli SG8 kevennä kukkaroa kuin noin 150 euroa. Savage Gearin ajatuksena on ollut tuoda normaalisti tuplahintaisten kelojen ominaisuuksia edullisempaan hintaluokkaan. Lisätietoa www.opm.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAVAGE GEAR

SG2

SG4

SG6

» Tukeva alumiinikampi » Pitävä kuminen kammennuppi » AeroLip erikoismuotoiltu puolan etureuna » Koneistettu alumiinipuola » Grafiitti varapuola » Vaihdettava kätisyys » Täysin takaliikkeetön kampi » 5 vuoden takuu materiaali- ja valmistusvirheille

» Pitävä kuminen kammennuppi » AeroLip erikoismuotoiltu puolan etureuna » Koneistettu alumiinipuola » Grafiitti varapuola » Vaihdettava kätisyys » Täysin takaliikkeetön kampi » 5 vuoden takuu materiaali- ja valmistusvirheille

mat heitot » Vahva ja suorituskykyinen TORQUESHIFT1 rattaisto » Ainutlaatuinen Dura Grease & Dura Oil voitelu laakereilla ja rattaissa » T-Clip siimapidin » Pitävä kuminen kammennuppi » AeroLip erikoismuotoiltu puolan etureuna » Koneistettu alumiinipuola » Alumiininen varapuola » Vaihdettava kätisyys » Täysin takaliikkeetön kampi » 5 vuoden takuu materiaali- ja valmistusvirheille

» 5+1 kuulalaakeria » Tukeva GRC (Graphite Reinforced Composite) grafiittirunko ja -roottori » Monilevyinen FCS1 (Friction Control System1) etujarru öljytyillä huopalevyillä » Tasainen DLM (DynamicLine Management) puolaus takaa pitkät ja sotkuttomat heitot » Vahva ja suorituskykyinen TORQUESHIFT1 rattaisto » Ainutlaatuinen Dura Grease & Dura Oil voitelu laakereilla ja rattaissa » T-Clip siimapidin

» 8+1 kuulalaakeria » Tukeva GRC (Graphite Reinforced Composite) grafiittirunko ja -roottori » Monilevyinen FCS1 (Friction Control System1) etujarru öljytyillä huopalevyillä » Tasainen DLM (DynamicLine Management) puolaus takaa pitkät ja sotkuttomat heitot » Vahva ja suorituskykyinen TORQUESHIFT1 rattaisto » Ainutlaatuinen Dura Grease & Dura Oil voitelu laakereilla ja rattaissa » T-Clip siimapidin » Tukeva alumiinikampi

» 8+1 ruostumatonta kuulalaakeria » Kevyt, hiilikuidulla vahvistettu CRC (Carbon Reinforced Composite) komposiittirunko ja -roottori » Runkoon ruuvattava CNC työstetty alumiinikampi » Kosteudelta suojattu HS (Hydro Sealed Drag) jarru » Monilevyinen FCS2 (Friction Control System2) etujarru hiilikuitulevyillä » Kuitusiimoille suunniteltu BR-S (Braid Ready Spool) puola » Tasainen DLM (DynamicLine Management) puolaus takaa pitkät ja sotkutto-

SG8

» 10+1 ruostumatonta kuulalaakeria » Kevyt, hiilikuidulla vahvistettu CRC (Carbon Reinforced Composite) komposiittirunko ja -roottori » Runkoon ruuvattava CNC työstetty alumiinikampi » Kosteudelta suojattu HSD (Hydro Sealed Drag) jarru » Monilevyinen FCS2 (Friction Control System2) etujarru hiilikuitulevyillä » Kuitusiimoille suunniteltu BR-S (Braid Ready Spool) puola » Tasainen DLM (DynamicLine Ma-

» »

» » » » » » » »

nagement) puolaus takaa pitkät ja sotkuttomat heitot Vahva ja suorituskykyinen TORQUESHIFT1 rattaisto Ainutlaatuinen Dura Grease & Dura Oil voitelu laakereilla ja rattaissa T-Clip siimapidin Pitävä kuminen kammennuppi AeroLip erikoismuotoiltu puolan etureuna Koneistettu alumiinipuola Alumiininen varapuola Vaihdettava kätisyys Täysin takaliikkeetön kampi 5 vuoden takuu materiaali- ja valmistusvirheille

"Savage Gear on tyylilleen uskollisesti kehittänyt keloihin omia innovaatioitaan ja yhtenä esimerkkinä tästä on keloissa käytetty Savage Gearille yksinoikeudella kehitetty ainutlaatuinen kelarasva Dura Grease." 106

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua Auton avain ja pankkikortti ovat täysin suojassa Aquapacin Keymasterissa.

Ei hätää vaikka Keymaster tippuisi veteen. Se kelluu ja pitää sisällön kuivana.

Aquapac Keymaster

Kalastajan avainten ja pankkikorttien paras kaveri

uton avaimet tai pankkikortti on aina pieni riski ottaa mukaan vesille, liikuttiinpa sitten veneellä tai kajakilla. Kosteus ei tee etenkään nykyautojen avaimille hyvää ja kalareissun jälkeen on kiva päästä kotiinkin. Aquapac Keymaster -suojapussi suojaa avaimet, luottokortit, rahat, lääkkeet ja muut pikkutavarat, joiden on ehdottomasti pysyt-

tävä kuivina kaikissa olosuhteissa. Vesitiivis 10 m:n syvyyteen, Keymaster antaa luonnollisesti täydellisen suojan myös pölyä ja hiekkaa vastaan. Mikä parasta, Keymaster kelluu sisältöineen (avaimet, luottokortti, pikkutarvikkeet), jos se vahingossa putoaa veteen. Materiaali on 100 % PVC-vapaata TPU-muovia (termoplastinen polyuretaani), joka kestää ko-

Avainpussin sulkumekanismi ei jätä kosteudelle tilaa.

vettumatta pakkasta - 40 asteeseen asti. Vakiovarusteena säädettävä kaulannauha. Maksimimitat: pituus 90 mm, ympärysmitta 155 mm. Hinta maltillinen 22 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

pea vapauttaminen alkoi tulla tärkeämmäksi kuin sen ehdoton saaminen puntarille, saati lautaselle. Ja tähän tarpeeseen valmiiksi väkäsetön koukku on paljon näppärämpi kuin väkästen käsin lyttääminen. Ownerit ovat laadukkaat ja sikaOwnerin uusien väkäsettömien koukkujen kokotarjonta kattaa kaikki tarvittavat meikäläiset koot.

Väkäsettömät Ownerit helpottavat vapauttamista

ohjoismaisten aktiivikalastajien toiveita on viimein kuunneltu, sillä Owner esitteli tälle vuodelle väkäsettömän Stinger Treble -kolmihaarakoukun useissa eri kokoluokissa. Aktiiviset vapaa-ajankalastajat alkoivat puristella koukkujen väkäsiä kasaan jo 2000-luvun alkupuolella. Suuren kalayksilön no-

terävät

Väkäsetön pysyy yleensä hyvin, kuten tämä Puustjärven Astronautti-lippaan vaihdettu 8-koon Owner.

Väkäsetön koukku lävistää kalan leuan tehokkaasti ja niin kauan kun siima on tiukalla, kala pysyy kiinni hyvin. Väkäsettömän koukun käyttäminen ei siis romahduta saalismääriä. Joskus yksittäinen kala saattaa päästä herkemmin irti, mutta so what. Väkäsettömän selkeä lisäetu on, että jos se lävistää vaatteen tai kalastajan nahan, sen saa suhteellisen vaivatta irti. Noin 7,90 euron hintaan saa koukkukoosta riippuen 5-8 kappaleen pakkauksen koukkuja. Kokoja löytyy aina pienestä 18-koosta 3/0-koon haukiankkuriin asti. Lisätietoa tukku.net Teksti NIKO SATTO JA MIKA NUMMISTO Kuvat NIKO SATTO, HELMI SATTO JA MIKA NUMMISTO

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

107

Uutta ja kokeiltua

Repun saa suljettua tiiviisti ja kiristettyä kompaktiksi.

Aquapac Trailproof sopii hyvin myös venekalastukseen.

Aquapac Trailproof -reppu pitää varusteet kuivina joka säässä

ämä 28 litran vetoinen reppu on valmistettu lujasta 500D PVC tarpaulinista, joka kestää todella hyvin naarmuja ja rasitusta. Siksi se on mainio valinta esimerkiksi kahluukalastukseen, jossa siirtymiä tehdään aktiivisesti erilaisessa maastossa. Reppu soveltuu myös hyvin venekalastuskäyttöön, sillä se on muodoltaan pitkänomainen eikä vie paljoa tilaa. Retkeilykäyttöä varten repusta löytyy vyötärö & rintaremmi. Huolettoman käytön kannalta on hyvä tietää, että oikein suljettuna reppu kelluttaa helposti esimerkiksi vaatteet tai muutaman uistinrasian. » » » » » » »

IPX6-vesitiivis Alas rullattava sulkumekanismi isolla suuaukolla helpottaa repun käyttöä Sivutaskut molemmilla puolilla juomapulloa tai muita varusteita varten Pehmustettu ja hengittävä Kiinnityspiste valaisimille Repun sivuihin saa kiinnitettyä helposti karabiinikoukkuja Kantokahva

Pätevän ja näyttävän repun hinta on kohtuulliset 80 euroa. Saatavana myös sinisenä. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Ergonominen kantolaite ja vyötärö sekä rintaremmit tekevät repusta myös retkeilykäyttöön sopivan.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Reppu kelluttaa mainiosti esimerkiksi toisaalla täällä lehdessä esitellyn Didriksonsin vaatesetin.

Kantokahva toimii.

108

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Rapalalta kova trio lusikkarintamalle

Nauvo

Nauvo, Harmaja & Kallan

usikoiden voi sanoa viimeistään nyt elävän uutta tulemista. Rapala on kaivanut arkistoista kaksi klassikkoa, Nauvon ja Harmajan sekä täydentänyt kokonaisuutta uudella hienolla Kallan-lusikalla. Nauvo

Nauvo tuo modernin päivityksen kokeiltuun ja luotettuun perinteiseen metallilusikkaan. Alun perin 1990-luvulla ilmestynyt Nauvo ui elävällä leveällä liikkeellä tasaisessa kelauksessa ja vauhdin lisääminen tuo lisää epäsäännöllisyyttä. Moderni viimeistely yhdistää päivitetyt ja perinteiset lusikkavärit. Saatavana kahdessa uudessa koossa, 19 & 37 g. Isompi vaihtoehto sopii erinomaisesti hauelle, kun taas pienempi on monitoimilaite etenkin taimenelle ja lohelle. Yhteensä 15 herkullista väriä. Harmaja

Harmaja on nimetty Helsingin edustan ikonisen majakkasaaren mukaan ja nyt tämä ainutlaatuisen muotoinen lusikka 1990-luvulta on herätetty

henkiin tuoreilla herkullisilla viimeistelyillä. Lusikan niin sanottu offset-runko luo epäsäännöllisen uinnin kelauksessa ja tikkaava ja rullaava toiminta vajotuksessa kiinnittää petojen huomion. Saatavana kahdessa koossa 18 & 31 g. Etenkin pienempi koko maistuu varmasti meritaimenelle. 15 väriä.

Harmaja

Kallan

Kallan on kokonaan uusi malli ja sekin on nimetty majakkasaaren mukaan, Kallanin majakka sijaitsee Pietarsaaren edustalla. Tämä lusikka, jos mikä on meritaimenelle suunnattu. Sen aerodynaaminen muotoilu takaa pitkät ja tarkat heitot vaativimmissakin olosuhteissa. Täysin lyijytön runko on rakennettu toimimaan voimakkaimpia tuulia vastaan ja uittaminen onnistuu joko kelalla tai vavalla käsialaa antaen. Upeat perinteisiä meritaimenvärejä mukailevat värit, joissa Rapalan uniikki tyyli.

Kallan

Lisätietoa rapala.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat RAPALA

Master-viehesarjoilla pääsee helposti kalan makuun

alastuskolmio myy vuodesta toiseen isot määrät Master-viehesarjoja, joiden paketointi-idea on vuosikymmenien takaa tuttu. Sarjaan on kerätty käyttötapaa tai kohdekalaa kuvaavan nimen alle 3-4 vieheen setti, jolla aloitteleva harrastaja tai kesälomakalastaja pääsee alkuun – ja toivottavasti myös kalan makuun. Saimme koekäyttöön muutaman erilaisen ahvenja haukisarjan

Viehesarjat on rakennettu kalalajikohtaisesti. Välillä myös irtolaji, kuten säyne, näykkäisee ahventai haukisarjan viehettä.

Lusikoiden ja lippojen mallit muistuttavat pitkälti tuttuja Abun, Beten ja Meppsin vieheitä. Hintaa neljän vieheen sarjalla on 6-8 euroa paketin sisällöstä riippuen, joten käytännössä neljä merkitöntä viehettä saa karkeasti yhden merkkivieheen hinnalla. Master-vieheet eivät häviä kalastavuudessa merkkivieheille, eikä kestävyydessäkään ole moitittavaa. Maalit pysyvät kohtalaisesti eikä hapettumia kesän aikana tullut oikeastaan lainkaan. Myös koukut ovat terävät. Ainoa selkeä ominaisuustappio tulee valinnanmahdollisuuden puutteesta. Aina on ostettava koko sarja, ja sarjan vieheiden värit ja koot ovat aina samat. Lyhyesti voi siis todeta, että Master-sarjat ovat varmasti hintansa väärtejä kalastavuutensa ja kestävyytensä ansiosta. Jos haluaa itse valita värit ja koot, silloin on syytä levittää lompsaa enemmän. Lisätietoa kalastuskolmio.fi Teksti NIKO SATTO JA MIKA NUMMISTO Kuvat NIKO SATTO, HELMI SATTO JA MIKA NUMMISTO

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

109

Uutta ja kokeiltua Suomen kultajoukkue, takarivissä Esa Pölkki (vas.), Pietari Sipponen, Mikko Räsänen, Jarkko Suominen. Eturivissä Jyrki Hiltunen (vas.), Jari Heikkinen, Heikki Kurtti, Santeri Kinnunen. Kuva Jari Lifländer.

The 40th FIPS-Mouche WorldFly Fishing Championship –avajaiset pidettiin 12.8. Rukan keskusaukiolla. Kilpailun järjestäjänä toimi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry.

Suomen joukkueella menestystä Perhokalastuksen MM-kisoissa

erhokalastuksen MM-kisoissa 12.-16.8.2021 Kuusamossa ja Taivalkoskella maailman parhaimmistoon kuuluvat perhokalastajat kilpailivat viidellä erityyppisellä sektorilla. Joukkueita oli 13, koronatilanteesta johtuen kaikki eurooppalaisia. Kussakin tiimissä oli viisi kilpailijaa. Kisan voitti Suomen joukkue, hopeaa sai Ranska ja pronssi meni Espanjalle. Henkilökohtaisen maailmanmestaruuden nappasi Heikki Kurtti, hopean Jari Heikkinen ja pronssia otti Espanjan David Arcay. Teksti ANNA-MAIJA AHOKAS Kuvat ANNA-MAIJA AHOKAS & JARI LIFLÄNDER

Kilpailija kuljetti kalan mitattavaksi haavissa, jos mahdollista veden alla, tai ainakin märkänä.

Toimitsija oli mukana myös veneessä.

110

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kilpailijan saaliskalan piti olla perhossa kiinni kiduskansien takalinjan etupuolelta..

Englantilainen Davey Parker ui kahdesti. Kilpailujaksojen välissä saappaiden ja housujen tyhjentäminen vedestä kävi näin näppärästi.

Uutta ja kokeiltua

Rapala Skitter Frog Sammakko pelastaa vaikean päivän

un kalat ovat hakeutuneet lumpeiden ja muiden vesikasvien tarjoamaan suojaan, on aika kaivaa esiin Rapala BX Skitter Frog -pintaviehe. Se etenee kasvuston seassa hitaasti ja hiljaa, aggressiivisesti vettä pärskyttäen tai jopa välillä ilmaan hypäten kalastajan vavallaan antamien liikkeiden mukaan. Rapala BX Skitter Frog etenee lumpeiden yli kattaen vesialueen, joita et muilla pintavieheillä voi kalastaa. Vieheen kaksihaarakoukku tartuttaa tehokkaasti niin ahvenet, hauet ja muut pinta-aktiiviset petokalat. Muiden Rapala BX -vieheiden tapaan, myös BX Skitter Frogissa on vahvan ja hampaankestävän polymeerikuoren sisällä erittäin herkkäuintinen balsapuinen runko. Pituus 5,5 cm, paino 13 g, koukun koko 2/0 (VMC® 7925 Black Nickel). Yhteensä 9 väriä. Lisätietoa rapala.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat RAPALA

Westin W10 -vavat – kun paras on riittävän hyvä Westinin W-sarjan vapojen uusi kuningas on W10. Aivan kuin autoissakin, mitä enemmän sylinterejä, sitä enemmän ominaisuuksia ja luonnetta. W10 Finesse T&C -vavat vievät herkkyyden uudelle tasolle ja nopeassa aihiossa on voimaa kaikkiin tilanteisiin. Westinin huippuvapojen kaikki aihiot valmistetaan käsityönä ja käytetyt materiaalit ovat vain parhaita. Näillä vavoilla voidaan kalastaa myös silloin kun muiden vapojen ominaisuudet loppuvat kesken. Westin W10 -vavat edustavat uusinta muotoilua ja teknistä kehitystä ja tarjoavat huippuluokan suorituskyvyn, jota ei löydy muualta. Kaikki vavat on valmistettu korkeimman laadunvalvontastandardin mukaisesti, ja jokainen aihio testataan yksilöllisesti ennen jälleenmyyjälle toimittamista. Lisätietoa www.westin-fishing.com » Kelakiinnike: Fuji® SKS, kumipinnoitettu » Vaparenkaat: Fuji® Titanium Torzite® K » Aihio Toray® TORAYCA® ’Nanoalloy® 55TON’ ja X5 hiilikerrostekniikka » Mittatilaustyönä valmistettu kahva » Toimitetaan Octagonal Cordura -putkessa ja samettipussissa » Ainutlaatuinen sarjanumero jokaisella vavalla

Westin ShadTeez Hollow – tuttu ulkoa, uusi sisältä

Olemme yhdistäneet legendaaristen ShadTeezin ja ShadTeez Slimin muodon luodaksemme ShadTeez Hollow:n. Suuri ilmakammio pehmeässä rungossa luo vieheen, joka taittuu helposti petokalan kitaan ja antaa koukuille paremman mahdollisuuden kiinnittyä. ShadTeez Hollow:n sivuilla olevat reiät mahdollistavat veden virtaamisen rungon läpi luoden uuden ulottuvuuden kalan houkutteluun. Tämä viehe on myös mahdollista rigata offset-koukulla ja se soveltuu hyvin niin normaaliin pohjajigaukseen kuin dropshotiinkin. Lisätietoa www.westin-fishing.com Westin Megabite crankbaitilla kohennusta saalistilastoihin

ABS-muovinen ja lyijytön MegaBite DR on täydellinen välipala ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Todella nopealiikkeinen ja helposti kelattava crankbait syöksyy vauhdilla vesikerrosten läpi ja nousee vastaavasti nopeasti ylös uistimen ilmakammioiden ansiosta. Tämä uistin ei tunne hiljaisia hetkiä! Lisätietoa www.westin-fishing.com

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

111

Vornanen

Harrastuksena kalastuksenvalvoja Ajattelin kirjoittaa kalastuksen valvonnasta. Kalastuksenvalvojia on ja sanat kalastuksen valvonta mainitaan laissakin, mutta en tiedä ketään, jonka ammatti on kalastuksenvalvoja. Sitä tehdään silloin, kun voi, tai huvittaa. Siitä saadaan jotain korvausta, mutta ei palkkaa. Harrastus siis?

ai ovatko kalastuksen valvonnan edellytykset yksinkertaisesti vain tukahdutettu valvonnan monimutkaistamisella, sekä sillä, kuka saa valvoa veteen piirrettyjen viivojen välisiä alueita ilman oikeuksia tarkistaa edes laatikossa olevaa saalista? Miltä kuulostaisi, jos joku kertoisi harrastuksensa olevan merivartija? Valtio maksaisi jonkun korvauksen muutamasta lähdöstä per viikko. Korvaus sisältää tankillisen pari polttoainetta, joka tietysti pitäisi todentaa ajetun. Työvaatteet omasta takaa, kuten myös vene, eikä ole niin väliä mille valvoja näyttää ja onko vene kuinka merikelpoinen. Entäpä, jos harrastuksena olisi olla poliisi samoin edellytyksin kuin kalastuksenvalvoja? Lähtisikö viikonloppuna puistoihin ja rautatieasemalle kyselemään, mikä meno? Moni asiakas on kertonut näyttäneensä ensimmäisen kerran kalastuslupansa ollessaan kyydissäni. Tämä varmaan myös siksi, että olen esittänyt toiveen alueella toimiville valvojille, että he tulisivat tarkistamaan luvat

112

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

aina veneeni nähdessään. Merivartiostolta en ole kysellyt, millaista kohtelua ja sananhelinää he saavat osakseen, jos saavat, mutta yksin kalastuksen valvontaa tekevä on välillä lähes helisemässä miesjoukon kanssa, joka viettää kalastuspäivää olutpurkkeja ja tyhjiä pulloja puolillaan olevassa veneessä, ilman lupia. Olin kolmipäiväisessä kilpailussa päätuomarina sekä valvojana vesillä. Minulla oli kilpailun aikana oikeus mennä kisaveneeseen ja vaatia sumppu ja luukut avattavaksi, koska säännöt kielsivät elävien sekä kuolleiden täkyjen käytön. Laki kieltää alamittaisten, sekä eväleikkaamattomien, rauhoitettujen kalojen kalastamisen, mutta kalastuksenvalvojalla ei ole oikeutta vaatia saalislaatikkoa avattavaksi. Mikä vitsi, jolle määrätyt piirit vain nauravat, ja mitä tekee maa- ja metsätalousministeriö, ei mitään! Nykyisin näkee tuon tuosta kansalaisaloitteita, joihin toivotaan allekirjoituksia. Onko todellakin näin, että vaaditaan kansalaisaloite laille, jolla saadaan kalastuksenvalvoja ammatiksi ja, että siitä maksetaan palkkaa kuten

poliisille ja merivartiostolle? Kalusto sekä varustus tulisi työnantajan kautta ja kalastuksenvalvojat tekevät töitä pareittain täysin valtuuksin, mitä valvontaan tarvitaan. Aihetta vastustavien olisi hyvä käydä kalastamassa maissa, joissa valvoja otetaan jo paikallisten toimesta vakavasti ja vierasta neuvotaan noudattamaan sääntöjä, lakia sekä valvojan pyyntöjä. Kovin kokemukseni on ollut, kun kippari sanoi vakavalla naamalla, että nyt naama peruslukemille, ja ette sano mitään, ellei kysytä. Vastaatte mihin kysytään, älkää vaan naureskelko, varokaa jopa hymyilemästä. Nämä kalastuksenvalvojat, kun saapuisivat kaudeksi valvomaan suomalaisia vesistöjä, niin väitän, että laittomat pyydykset katoaisivat, eikä kenelläkään ei olisi vääriä kaloja kalalaatikossa. Asiasta ja aiheesta riittäisi novellin verran kirjoitettavaa, mutta jos lupasi ovat kunnossa ja kalastat kuten laki edellyttää, niin allekirjoittaisitko lakialoitteen, jossa vaaditaan ammattimaista kalastuksenvalvojaa ja –valvontaa täysin valtuuksin. Minä allekirjoittaisin, suorastaan vaadin.

Varaa Varaa laatuaikaa laatuaikaa perheesi perheesi kanssa kanssa ja ja vietä vietä ikimuistoinen ikimuistoinen syysloma Kasnäsin kylpylähotellissa Varaa laatuaikaa perheesi kanssa ja vietä ikimuistoinen syysloma Kasnäsin kylpylähotellissa Varaa laatuaikaa perheesi kanssa ja vietä ikimuistoinen Varaa laatuaikaa perheesi kanssa ja vietä Hinta alkaen 130 € / yö syysloma Kasnäsin kylpylähotellissa Hinta alkaenkylpylähotellissa 130 € / yö ikimuistoinen syysloma Kasnäsin syysloma Kasnäsin kylpylähotellissa sis. sekä kylpylän ja kuntosalin Hinta alkaen 130 € / yö vapaan sis. aamiaisen aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön käytön Hinta alkaen 130 € / yö Hinta alkaen € / yö vapaan käytön sis. aamiaisen sekä kylpylän ja130 kuntosalin sis. aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin sis. aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan vapaan käytön käytön

SYKSYN LUMOA SAARISTOSSA SYKSYN LUMOA LUMOA SAARISTOSSA SAARISTOSSA SYKSYN SYKSYN LUMOA SAARISTOSSA Virkistäydy Virkistäydy Kasnäsin Kasnäsin syksyssä syksyssä ja ja ihastu ihastu saariston saariston väriloistoon väriloistoon Virkistäydy Kasnäsin syksyssä ja ihastu saariston väriloistoon Virkistäydy syksyssä ja ihastu saariston väriloistoon Virkistäydy Kasnäsin Kasnäsin syksyssä ja ihastu saariston väriloistoon Kokouspaketti alk. 117 € / hlö Kokouspaketti alk. 117 € / hlö Päiväkokous Kokouspaketti alk.42 117€ €// hlö / hlö Päiväkokous alk alk 42 €€ hlö Kokouspaketti alk. 117 / Kokouspaketti alk.42 117€€/ hlö / hlö hlö Päiväkokous alk Päiväkokous Päiväkokous alk alk 42 42 € € // hlö hlö

info@kasnas.com info@kasnas.com 02 02 52 52 10 10 100 100 kasnas.com kasnas.com info@kasnas.com 02 52 10 100 kasnas.com

Jakelupisteet 2021

KALASTUS/VENELIIKKEET

GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Schröder Varuste.net Helsinki Spey Clave Waltic HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA Erämaailma IISALMI Pohjois-Savon Luontovaruste Puustjärven Viehe IMATRA Kisa Imatra JOENSUU Jokikone Oy

KIRKKONUMMI ERÄ+

MIKKELI Kala-Kalle

URJALA Valajärven kartano

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

NIVALA Savenmaa

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

OULU Tiura Uistin

KORPPOO Buffalo

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula)

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio

RAISIO Raision Meri & Metsä

KUUSAMO Kuusamon Uistin Tärppi

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy LAHTI Erä-Lindroos LAMMI Sport Lammi Tuulonen

RAUMA Sissos Myymälä

SAARENKYLÄ Karin Kampe SALO Salon Urheilutarvike Oy SIPOO W&W Marine Oy SODANKYLÄ Simonen

JOUTSA J.Varis

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

JUVA Rauta Maatalous

LOPPI Eräloppi Oy

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky

KAARINA Kalastuskeidas

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

KAUSTINEN Eräkellari

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

TAMPERE Nippon Verkko Tampereen Kalastusväline Oy Yamaha Center Ruoto

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka KIIMINKI Frontters

114

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari KOTKA Kymi Fishing KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy RÖNNÄS Fishing Lords ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

KALASTUSOSASTOT

TURKU Yamaha Center Turunmaan ase ja kone

TOKMANNI (kautta maan) MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan) KÄRKKÄINEN

- moninkertainen testivoittaja.

Pysähdy ja nauti. Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

115

www.rapala.fi 116

Kalastus-lehti 3/21 | Kalamies.com

Kalastus-lehti 3/21

Articles inside

Uutta & kokeiltua

Tekniikka

Kalastus-lehti esittelee: Rhino BLX 65 -keulasähkömoottori – Antti Zetterberg

Koeajossa VBoats 42 Scout – Antti Zetterberg & Pasi Taponen

Perhokalastuksen MM-kisat – Anna-Maija Ahokas

Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä

Maan Mainiot Kalamiehet | Miikka Pulliainen – Ari Laine

Patologit – Aki Janatuinen

G. Loomis 40 vuotta 2022 – Antti Zetterberg

Kalastajan akkulaturit – Jani Mäkeläinen

Pörje Parilla

Vuosi kalastusta mökkijärvellä, osa 3 – Jani Helminen

Ruthless Fishingin tarina – Antti Zetterberg

Kauden jigiuutuudet kokeessa – Juha Happonen

Matojigit – Jörgen Larsson

Stadin kalajunnut – Antti Zetterberg

Missä menet meritaimen? – Kari Lossi

Laajasti live-luotaimella – Jani Mäkeläinen

Ismete-kalastus – Ari Laine

Karup-joen jättitaimenet – Terkel Christensen