Pensasmustikka sopii hyvin luomuviljelyyn

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Pensasmustikka ei kärsi kasvitaudeista eikä tuholaisista. Sen suosio kuluttajien ja luomuviljelijöiden parissa kasvaa.

Timolan luomutilalla Kiteen Papinniemessä pensasmustikat kypsyvät hiljalleen. Pensaissa on marjoja aivan valkoisesta tumman siniseen. – Satokausi on tänä kesänä kaksi viikkoa myöhässä. Normaalisti pääsemme aloittamaan poimimisen heinäkuun puolivälin jälkeen, Airi Timonen kertoo pensaita tutkiessaan.

Pensasmustikka antaa satoa vähitellen, ja satokausi saattaa kestää jopa syyskuun puoliväliin saakka. Timolan luomutilalle on tulossa kuusi poimijaa. – Poimijat ovat irakilaisia maahanmuuttajia, jotka tulivat aikanaan Kiteen Koivikon vastaanottokeskukseen. Vakituiset poimijat ovat halunneet tulla meille töihin, vaikka asuvat jo muualla, Timonen kertoo.

Lisäksi mustikkatarhassa ahkeroi muutama paikkakuntalainen poimija.

Kimmoke puutarhakurssilta

Airi Timonen viljelee pensasmustikkaa ja marja-aroniaa sukutilallaan. – Vanhemmillani oli aikoinaan lypsykarjaa. Isäni menehtyi tapaturmaisesti vuonna 2001, ja äiti halusi luopua karjasta vuonna 2002. Suurin osa pelloista istutettiin koivulle ja kuuselle. Viisivuotisen ruokohelpikokeilun jälkeen mietin, mitä tekisin pihapellolla. – Vuonna 2010 osallistuin puutarhakurssille, ja siellä Ismo Ruutiainen kertoi pensasmustikasta ja sen viljelystä. Lisäksi olen saanut paljon hyödyllistä tietoa Topi Laitiselta. Innostuin kovasti pensasmustikasta. Se soveltui hyvin etelään viettävälle kiviselle pellolle.

Vuonna 2011 Timonen istutti ensimmäiset mustikkapensaat. Seuraavana keväänä hän laajensi tuotannon nykyiseen puoleen hehtaariin. Pensasmustikkaviljelmän perustamiskustannukset ovat kohtalaisen suuret. Puolen hehtaarin ala taimineen tuli maksamaan 22 000 euroa. Toisaalta investointi riittää 25 vuodeksi.

Timolan pihapellolla kasvaa pohjoisamerikkalaisia North Blue- ja Patriot-lajikkeita sekä kotimaista juolukasta jalostettua Ainoa.

Amerikkalaiset pensasmustikat ovat muhkeampia ja enemmän kuluttajien mieleen kuin suomalaiset. – Aino kestää Suomen talvia paremmin kuin amerikkalaiset lajikkeet, jotka ovat vaarassa paleltua vähälumisina pakkastalvina, viljelijä kertoo.

Terveitä kasveja

Pensasmustikat sopivat hyvin luomuviljelyyn: ne eivät kärsi kasvitaudeista, eikä niitä vaivaa tuhohyönteiset. Myös lannoitustarve on pensasmustikoilla vähäinen. – Luomu on minulle hyvin tärkeä ideologinen valinta. Haluan tuottaa puhdasta ruokaa luontoa ja sen monimuotoisuutta kunnioittaen.

Pensasmustikan ainoat tuholaiset ovat jänikset ja rastaat. Jänikset pysyvät tarhan järeän metalliaidan takana, ja rastaiden ruokailurauhaa häiritsee laite, joka soittaa rastaiden varoitusääniä.

Marjatarhan perustamisvaiheessa pellolle tuotiin 120 tonnia turvetta, sillä pensasmustikka on happaman maan kasvi. Mustikkapensaat on istutettu kankaaseen. – Kangas rajoittaa rikkakasvien kasvua. Lisäksi se pidättää kosteutta ja toimii eräänlaisena eristeenä – maa säilyy lämpimämpänä kankaan alla, Timonen kertoo.

Kevät- ja syyslannoitteeksi mustikat saavat Biolanin merilevää sisältävää lannoitetta, joka vahvistaa niiden kasvua.

Mustikkapensaat ovat pysyneet verrattain matalina, koska ne ovat innostuneet varren kasvattamisen asemesta tekemään marjaa. – Viime kesänä saimme tältä puolelta hehtaarilta 3 000 kiloa, ja tänä kesänä tulee vielä enemmän, viljelijä arvioi.

Mustikan pölytyksen varmistavat Timosen omat mehiläiset, joita tämä hankki aluksi vain mustikoiden pölytyksen vuoksi. – Tarkoitus oli hankkia kolme pesää, nyt niitä on neljätoista, hän naurahtaa.

Tuoremarjalla hyvä menekki

Pensasmustikka on tullut kuluttajille tutuksi, ja sitä osataan kysyä. Suuri osa marjoista myydään suoraan tilalta, lisäksi Kiteen ja Tohmajärven marketit ovat ottaneet luomupensasmustikat valikoimiinsa. Osa menee myyntiin Joensuun torille. – Pensasmustikoista 80 prosenttia menee kaupaksi tuoremarjana. Menisi varmaan vielä enemmänkin, mutta jonkin verran pitää varata myös pakasteena myytäväksi pitkin talvea. Pensasmustikka säilyy erinomai

Pensasmustikka kypsyy vähitellen, joten satoaika venyy pitkäksi.

sesti pakasteessa. Se säilyy ehjänä eikä valu sulaessaan, kuten tavallinen metsämustikka, Airi Timonen kertoo.

Tuntematon supermarja

Pensasmustikkatarhan reunassa kasvaa rivi marja-aroniapensaita. – Marja-aronia on vähän tunnettu supermarja. Se sisältää erittäin paljon flavonoideja ja ravintoaineita, jotka vaikuttavat myönteisesti verenkiertoon ja immuunipuolustukseen, Airi Timonen kuvailee marjan terveysvaikutuksia.

Marja-aronia on pensasmustikan tapaan terve, satoisa, vaatimaton ja helppohoitoinen kasvi. Aronia kypsyy pensasmustikan jälkeen syyskuun puolivälissä, ja sato on poimittavissa kerralla. – Marja-aroniasta saa hyvää mehua mustaherukan ja omenan kanssa, Timonen kertoo. ◀

Marja-aronian raakileet ovat vielä pieniä. Sato poimitaan Airi Timosen tilalla syyskuun loppupuolella.

Luomuketju tahtoo katketa jalostamisessa

"Luomutuottajat tuottavat puhdasta raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle, mutta usein luomuketju tahtoo katketa varsinkin suurten jalostajien tuotannossa, Airi Timonen harmittelee.

Timosella on elintarvikealan taustaa ravintola-alalta ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Ketistä sekä ProAgria Pohjois-Karjalasta. Siksi hän kokee sydämenasiakseen, että luomuraaka-aine saataisiin jalostettua puhtaana luomuna kuluttajille asti. – Luomu on hyvässä nosteessa, ja kuluttajatkin osaavat sitä kysyä: Siksi olisi hyvä, että elintarviketeollisuus vastaisi tähän kysyntään. Useimmiten luomuraaka-aineiden jalostajia ovat pienet yritykset.

Timosen mukaan myös kuluttajien on kannettava oma vastuunsa. – Jos luomutuotteita kysytään ja niitä valmistetaan, niin niitä pitäisi myös ostaa. On selvää, etteivät jalostajat pidä valikoimissaan sellaisia tuotteita, joilla ei ole kysyntää.

Koronapandemia on nostanut kotimaisen omavaraisuuden uuteen arvoon. Luomuvaikuttaja toivoo, että omavaraisuutta arvostetaan myös pandemian väistymisen jälkeen.

Vaikuttamista ja verkostoitumista

Airi Timonen on ollut luomuliiton jäsen vuodesta 2012. Savo-Karjalan luomuyhdistykseen hän liittyi vuonna 2013, ja puheenjohtajana hän toimi vuosina 2014–2018. – Erityisesti Tarja Musikka ja monipuolinen viljelijäyhteisö ovat olleet innostajina yhdistyksen toiminnassa.

Timonen kuuluu Luomuliiton hallitukseen. Sen jäsenenä hän on toiminut vuodesta 2015 lähtien, aluksi vuosina 2015–2016 varajäsenenä.

Hän iloitsee siitä, että luomutuotanto on otettu valtakunnallisessa päätöksenteossa merkittävään asemaan.

Timosen mukaan Luomuliiton hallituksessa toimiminen on ollut erittäin hyvä näköalapaikka luomutuotantoon, tuottajiin, jalostajiin ja markkinointiin. – Tietoa on pitänyt hankkia paljon ja opiskella uusia asioita. On ollut hienoa tutustua toisiin luomuviljelijöihin ja verkostoitua. Osaltaan hallituksessa työskentely on myös toisten viljelijöiden mentorointia, hän kertoo.