Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto

TEKSTI JA KUVA: ERKKI VIHONEN

Luomussa on mahdollista – ja jopa suotavaa - viljellä hunajantuotantoon mesikasveja.

Luomusitoumuksen myyntikasvilistalle on tullut uusi kasvikoodi: hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto. Tämä kasvusto luetaan myyntikasviksi, jolla voi täyttää 30 prosenttia myyntikasvivaateesta.

Sääntöjen mukaan

Hunajantuotantoon tarkoitetun kasvuston tulee sisältää mettä tuottavia kasveja. Lisäksi mehiläisiä tulee olla lähistöllä, jotta mahdollinen tarkastaja voi ne todeta.

Kyseistä peltoa ei saa korjata esimerkiksi säilörehuksi ennen kuin kukinta on päättynyt, koska se on tarkoitettu ensisijaisesti hunajantuotantoon tarkoitetuksi alaksi eli tarhamehiläisten laitumeksi.

Mesikasvivalikoimaa luomunurmiin Yleisesti luomunurmissa kasvavat apilat ovat mehiläisille äärimmäisen tärkeitä meden ja siitepölyn lähteitä. Valkoapilan arvoa nostaa sen pitkä kukinta-aika, jolloin mehiläiset pystyvät hyödyntämään sitä, jos muita kukkivia kasveja ei luonnosta löydy.

Mailaset ovat kovempien maiden apilan korvaajia. Ne tuottavat hyvin mettä kuivemmissakin olosuhteissa ja ovat sinänsä arvokkaita mesikasveja mehiläisille. Lisäksi mailaset keräävät typpeä ja murustavat vahvoilla juurillaan tehokkaasti maata.

Hunajakukka on jo nimensä mukaisesti hyvä mesikasvi. Se on kuitenkin kylvettävä käytännössä joka vuosi uudelleen. Hunajakukan kukinta-aika on pitkä ja painottuu syyskesään. Hunajakukalla on paalujuuri, joka murustaa maata hyvin ja lisää maaperän biologista aktiivisuutta.

Valkomesikkä ja rohtomesikkä ovat supermesikasveja mehiläisille. Niiden medentuotto on aivan omaa luokkaansa. Palkokasveina ne sitovat hyvin typpeä maahan, ja vahva juuri muokkaa maata tehokkaasti. Haittavaikutuksena voi olla, että siemenistä tulee rikkakasveja viljelyvuosille, mutta tarkkailemalla siementen kehittymistä ja murskaamalla ennen tuleentumista ei rikkakasvi ongelmaa juurikaan ole.

Kumina ja muut sarjakukkaiset viljelykasvit ovat myös hunajantuotantoon sopivia kasveja, mutta niiden hunajantuotantokapasiteetti on suurimmaksi osaksi varsin pientä. Viljelykiertoon ne tuovat kuitenkin hyvää vaihtelua.

Kurkkuyrtti on siemenkustannukseltaan kalliimpi maanparannuskasvi, joka ei sovellu rehuksi ja josta voi siementen kautta tulla rikkakasvi. Muutoin jo pienellä siemenmäärällä voi saada aikaiseksi tiheän kasvuston, josta mehiläiset tykkäävät. Kurkkuyrtti kasvattaa paksun ja syvän paalujuuren maahan. Lisäksi maanpäällinen osa haaroo voimakkaasti ja tuottaa runsaan vihermassan peltoon.

Hunajantuotantokasvuston perustaminen käytännössä

Pääsääntö hunajantuotantokasvuston perustamiseen on valita kylvöön mettä tuottavia kasveja mahdollisimman monipuolisesti ja perustaa kasvusto puhtaana nurmikasvustona keväällä tai alkukesästä. Kasvustossa voi lisäksi olla myös heinämäisiä kasvustoja tuomassa lisää monimuotoisuutta.

Hunajantuotantokasvustoilla voidaan myös parantaa maan kasvukuntoa, lisätä hunajantuotannon kannattavuutta sekä luoda ravintoa ja suojaa luonnonvaraisille pölyttäjille. ◀

Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

TEKSTI: SARI IIVONEN KUVA: JAAKKO NUUTILA

Tutkimus: Luomutuotanto edistää kasvien luontaista puolustuskykyä tuhohyönteisiä vastaan

Kaliforniassa toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin, että tomaattia yleisesti vioittavien kaskaiden määrät olivat pienempiä luomutuotannossa olevilla tiloilla verrattuna tavanomaisiin tiloihin.

Pitkään luomutuotannossa olleilla tiloilla on havaittu tuhohyönteisten määrän laskua. Syyksi tutkijat ovat esittäneet luomutilan monimuotoisuuden ja luontaisen vihollisten määrän kasvua. Myös kasvien ravinnetilan muutoksilla on katsottu olevan vaikutusta tuhohyönteisten esiintymiseen.

Luomumenetelmien pitkään jatkunut hyödyntäminen lisää maaperän mikrobiaktiivisuutta ja mikrobiomassaa, muuttaa mikrobikoostumista ja joissain tapauksissa myös vaikuttaa kasvien ja hyötymikrobien vuorovaikutukseen juuristovyöhykkeellä. Kasvien juuriston yhteydessä elävällä mikrobistolla voi olla merkittävä rooli kasvien vastustuskyvylle erilaisissa stressitilanteissa.

Luomumenetelmien käyttö vähensi tuhohyönteisten uhkaa ja lisäsi salisyylihapon määrää tomaatin lehdissä

Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin luomumenetelmien käytön yhteyttä maaperän mikrobistoon ja kasvien luontaisten puolustusyhdisteiden syntyyn sekä Kaliforniassa tomaattia yleisesti vioittavien kaskaspopulaatioiden määrään.

Tulosten mukaan luomumenetelmien käyttö vähensi hyönteisten määrää ja kaskaiden asettumista tomaatin lehdille. Luomutomaatin lehden salisyylihapon pitoisuuden

havaittiin olevan jopa 25 prosenttia korkeampi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Salisyylihapon ja muiden kasvihormonien kaltaisten yhdisteiden tiedetään olevan tärkeitä kasvien puolustusreaktioiden säätelijöitä.

Maaperämikrobiston monimuotoisuudella yhteys kasvien puolustusreaktioihin

Tutkimus osoitti, että luomuviljelmillä maaperän mikrobiston monimuotoisuus oli suurempaa ja mikrobilajisto poikkesi selvästi tavanomaisten viljelmien maaperän lajistosta. Luomutiloilla esiintyi runsaammin mikrobilajeja, joiden tiedetään edistävän kasvien puolustusreaktioita.

Tutkijat havaitsivat, että mikrobiston lajikoostumuksella oli yhteys salisyylihapon määrään. Tutkijoiden mukaan maaperämikrobisto todennäköisesti vaikuttaa luomutomaattien puolustautumiseen lehtien salisyylihapon pitoisuuden kautta.

He pystyivät osoittamaan, että samankaltainen puolustusreaktio syntyi myös porkkanalla, lituruoholla ja perunalla niitä uhkaavia kirvoja vastaan. Kirvojen lisääntyminen väheni merkitsevästi näillä kasveilla silloin kun niitä kasvatettiin luomumenetelmin hoidetulla maaperällä.

On siis hyvin todennäköistä, että hoitamalla maaperää luomumenetelmillä voidaan vaikuttaa monien muidenkin tuotantokasveja uhkaavien hyönteisten torjuntaan. ◀

Linkki alkuperäiseen artikkeliin osoitteessa luomulehti.fi.