2 minute read

Pölytyspalvelu – tarhamehiläisten sivubisnes

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS

Lukuisat mehiläistarhaajat tarjoavat hunajantuotannon lomassa pölytyspalvelua, jossa pesiä sijoitetaan hyönteispölytteisten viljelykasvien äärelle. Palvelu parantaa niin satoa kuin sen laatua.

Advertisement

Marja Komppa pyörittää miehensä Ari Seppälän kanssa mehiläistarhaa Jyväskylän Korpilahdella yli tuhannen pesän voimin. Pariskunta on tarhannut mehiläisiä jo 30 vuotta ja tuottanut luomusertifioitua hunajaa viimeiset kaksi vuosikymmentä.

Komppa-Seppälät ovat taannoin tarjonneet myös pölytyspalvelua, jossa pesät siirretään viljelyksien viereen kasvien kukinnan ajaksi korvausta vastaan. Mehiläisille olisi nytkin kysyntää muun muassa seudun tattaripelloilla. – Tällainen pölytyspalvelu voi olla hyvinkin kannattavaa toimintaa, mutta juuri nyt rahkeet eivät riitä siihen logistiikan puolesta, kuvailee Komppa.

Tarhapaikkoja pölytyshyötyä vastaan

Tarhan mehiläiset pölyttävät niin viljelykasveja kuin metsämarjoja epävirallisempaa tietä, sillä pesät on sijoitettu lukuisten eri maanomistajien tiluksille noin 100 kilometrin säteelle tilasta. Nykyisin Komppa-Seppälöillä on pesäpaikkoja myös Hämeessä, koska karhutuhot ovat äityneet Keski-Suomessa mittavaksi ongelmaksi.

Yleensä kussakin kohteessa on kahdeksan pesää. Tarhapaikat on sijoitettu ripotellen reittien varrelle viitisen kilometrin välein, jotta ajokilometrejä kertyisi mahdollisimman vähän.

– Maanomistajat tarjoavat meille aika usein tarhapaikkoja pölytyshyödyn vuoksi. Valitsemme mielellään kohteita, joissa kasvaa paljon metsävadelmaa.

Mehiläiset lentävät 2–3 kilometrin säteellä pesästään. Keruualueen on oltava enimmäkseen luonnontilaista, koska mehiläiset ammentavat satonsa pääasiassa luonnonkukista. Luomuhunajan tuotannon virallisten ehtojen mukaan saastelähteiden on oltava riittävän kaukana ja lähiviljelysten pääosin luomutuotannossa.

Luomutuottaja voi viedä pesänsä myös tavanomaisesti viljellyn pellon tai puutarhan viereen pölytyspalvelua varten. Näistä pesistä saatu hunaja on kuitenkin luomua

Mehiläisten avulla voidaan puutarhatiloilla myös levittää biologisia kasvinsuojeluvalmisteita sienitauteja vastaan.

vain, jos viljelyksiä ei ruiskuteta ja muut luomutuotannon ehdot täyttyvät.

Tautitorjuntaa siinä siivellä

Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton tekemän kyselyn mukaan puolet suomalaisista mehiläistarhaajista on tarjonnut pölytyspalvelua maatiloille. Palveluiden suosio on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden kuluessa samalla kun ihmisten tietoisuus pölytyksen merkityksestä ja hyönteispölytteisten kasvien viljelyala on kasvanut.

Pölytyspalvelujen käytännöt vaihtelevat melko lailla. Useimmin sovitaan pysyvistä tarhapaikoista, joista harvoin maksetaan mehiläistarhurille. Harvemmin pesiä siirretään viljelypaikalle kukinnan ajaksi, jolloin tarhuri saa yleensä palvelusta rahallista korvausta.

Puutarhakasvien osalta palvelun suosiota kasvattaa se, että mehiläisten avulla voidaan myös levittää biologista kasvinsuojeluainetta: mansikalla ja vadelmalla harmaahometta ja omenalla siemenkotamätää vastaan.

Myös Komppa-Seppälän mehiläiset ovat torjuneet harmaahometta mansikkatiloilla. – Se rassaa mehiläisiä vähän, mutta toiminnasta saatu hyöty on todella huomattava. Pesien siirto paikasta toiseen taas ei liiemmin stressaa mehiläisiä parveiluajan ulkopuolella, Komppa sanoo.

Uhka villeille sukulaisille?

Vaikka viljelijä hyödyntäisi tarhamehiläisten palveluja, hänen kannattaa toki tukea myös luonnonvaraisten pölyttäjien elinoloja. Eri pölyttäjät täydentävät toistensa työtä.

Mutta ovatko tarhamehiläiset uhka villeille mesipistiäisille?

– Kesymehiläisten vaikutusta luonnonvaraisiin pölyttäjiin ei ole ainakaan minun tietääkseni tutkittu Suomessa. Muualla maailmassa on havaittu kesymehiläisistä jonkinasteista haittaa villeille mesipistiäisille, käytännössä ravintokilpailun kautta. Mitään vihamielistä käytöstä niillä ei ole muita pölyttäjiä kohtaan, kertoo kimalaistutkija Janne Heliölä. – Suomessa on aika vähän mehiläistarhaajia. Niinpä mehiläistiheydet ovat pääsääntöisesti niin alhaisia, että tosiasialliset haitat villeille pölyttäjille jäänevät meillä marginaalisiksi tai nollaan. ◀

Hyönteispölytteinen tattari hyötyy pölytyspalvelusta.

This article is from: