Luomunautatilan sairauksien hoidosta – Osa 3: Ketoosi

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN KUVAT: BRITA SUOKAS

LUOMUNAUTATILAN SAIRAUKSIEN HOIDOSTA – OSA 3

Ketoosi

Ketoosi on naudan energiaaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee muutama viikko poikimisen jälkeen. Kun lehmän syöntikyky ei nouse yhtä nopeasti kuin energian tarve tuotantoon, ajaudutaan energiavajeeseen, joka ilmenee monenlaisina oireina ja aiheuttaa merkittäviä tuotoksen menetyksiä. Ketoosin välttämiseksi kannattaakin tehdä toimintasuunnitelma jo ennakkoon.

Ketoosin riskiryhmät

Ketoosi on yleisempää vanhemmilla kuin nuorilla lehmillä. Riski sairastua on suurimmillaan 5–6 kertaa poikineilla ja sitä vanhemmilla, minkä lisäksi erityiseen riskiryhmään kuluvat lihavat lehmät. Toki myös ensikot ovat vaarassa sairastua, koska ne tarvitsevat energiaa vielä omaan kasvuunsa. Riittävän energiansaannin varmistaminen onkin tärkeää huomioida kaikkien poikimisten yhteydessä.

Ensimmäisinä ketoosin oireina lehmä alkaa jättää väkirehut syömättä, minkä myötä tuotos laskee, uloste muuttuu kiinteäksi, eläin muuttuu poissaolevan oloiseksi ja hengityksestä voi tunnistaa asetonin hajua. On kuitenkin muistettava, että energiavaje voi olla myös piilevä, jolloin selkeitä näkyviä oireita ei voi havaita. Piilevänäkin ketoosi laskee maitotuotosta, heikentää hedelmällisyyttä ja lisää juoksutusmahan siirtymän

Väljät tilat mahdollistavat vastapoikineen vapaan pääsyn ruokailemaan.

riskiä. Lisäksi se alentaa lehmän puolustuskykyä ja altistaa sen muille sairauksille.

Miten sairastumista voi ehkäistä?

Huolellinen ruokinnan suunnittelu ja toteutus on ketoosinkin ennaltaehkäisyssä etusijalla. Rehuanalyysien pohjalta valitaan kuhunkin tuotosvaiheeseen paras rehustus, jolloin lehmät eivät pääse missään vaiheessa lihomaan, mutta samalla syöntikyky säilyy varsinkin umpikaudella hyvänä. Erityisesti poikimisen jälkeen varmistetaan lehmän hyvä energian, kuidun ja valkuai

sen saanti. Poikineita varten tarvitaankin tilan parhaat rehut.

Vastapoikineen lehmän syönnin kaikki esteet on poistettava, mikä tarkoittaa myös sitä, että tilojen tulee olla mahdollisimman väljät. Varsinkin ensikoille on järjestettävä mahdollisuus vapaaseen syöntiin ilman, että niiden tarvitsee jatkuvasti väistellä korkeampiarvoisia vanhoja lehmiä. Rehunjakokertoja on oltava usein, jotta kaikille on tarjolla tuoretta, maittavaa rehua. Mikäli hyvälaatuista kuivaheinää on mahdollista antaa, voidaan sillä vähentää riskiä pötsi- ja juoksutusmahahäiriöihin ja niistä seuraavaan ketoosiin.

Jos karjassa on usein ketoosin oireita, on tarpeen tehdä tarkempi tarkastelu ruokintaan ja olosuhteisiin. Usein kehityskohteeksi on otettava säilörehun määrä ja laatu sekä säilönnän onnistuminen. Vain huippulaatuinen rehu luo pohjan toimivalle korkeatuottoisen luomulehmän ruokinnalle.

Hoitoon löytyy keinoja

Vähintäänkin riskiryhmään kuuluvien lehmien ketoaineiden säännöllinen testaus tilatasolla on suositeltavaa, jolloin päästään antamaan apua jo sairauden alkuvaiheessa. Näin saadaan kiinni myös piilevät ketoositapaukset. Markkinoilta löytyy erilaisia tilakäyttöön sopivia testereitä, joista varmasti löytyy jokaiselle tilalle sopiva.

Luomueläimelle voidaan tarvittaessa antaa ketoosin hoitoon propyleeniglykolia sisältäviä tuotteita, joiden muu sisältö vastaa luomuasetusta. Käytetty tuote pitää olla kirjattu eläintenhoitosuunnitelmaan tai siihen liitettyyn listaukseen ja huomioitava, että listauksessa on oltava eläinlääkärin allekirjoitus. Soveltuvia tuotteita löytyy markkinoilta sekä pastana että liuoksena.

Propyleeniglykolia ei ole tarkoitettu käytettäväksi rutiininomaisesti eikä jatkuvasti, ja sen käyttö onkin tarpeetonta, kun ketoosiherkkä aika on ohitettu. Ketoositapauksista 90 prosenttia ilmenee 60 päivän sisällä poikimisesta. Jatkuva käyttö saattaa lisätä insuliinin eritystä ja johtaa helpommin loppulypsykauden lihomiseen. Annosteluohje kannattaa kysyä eläinlääkäriltä, mutta karkeana ohjeena lievissä tapauksissa voi käyttää 2x125 gramman ja vakavammassa 2x250 gramman päiväannosta viiden päivän ajan.

Jos joudutaan turvautumaan eläinlääkärin apuun, kliinistä ketoosia hoidetaan useimmiten glukokortikoidilla (deksametasoni), joka on lääke. Luomutuotannossa on muistettava lääkkeen kaksinkertainen varoaika ennen maidon myyntiä elintarvikkeeksi. ◀

Väkirehun syömättä jättäminen on usein ensimmäinen ketoosin oire.