TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS
Pölytyspalvelu – tarhamehiläisten sivubisnes Lukuisat mehiläistarhaajat tarjoavat hunajantuotannon lomassa pölytyspalvelua, jossa pesiä sijoitetaan hyönteispölytteisten viljelykasvien äärelle. Palvelu parantaa niin satoa kuin sen laatua.
M
arja Komppa pyörittää miehensä Ari Seppälän kanssa mehiläistarhaa Jyväskylän Korpilahdella yli tuhannen pesän voimin. Pariskunta on tarhannut mehiläisiä jo 30 vuotta ja tuottanut luomusertifioitua hunajaa viimeiset kaksi vuosikymmentä. Komppa-Seppälät ovat taannoin tarjonneet myös pölytyspalvelua, jossa pesät siirretään viljelyksien viereen kasvien kukinnan ajaksi korvausta vastaan. Mehiläisille olisi nytkin kysyntää muun muassa seudun tattaripelloilla. – Tällainen pölytyspalvelu voi olla hyvinkin kannattavaa toimintaa, mutta juuri nyt
rahkeet eivät riitä siihen logistiikan puolesta, kuvailee Komppa. Tarhapaikkoja pölytyshyötyä vastaan Tarhan mehiläiset pölyttävät niin viljelykasveja kuin metsämarjoja epävirallisempaa tietä, sillä pesät on sijoitettu lukuisten eri maanomistajien tiluksille noin 100 kilometrin säteelle tilasta. Nykyisin Komppa-Seppälöillä on pesäpaikkoja myös Hämeessä, koska karhutuhot ovat äityneet Keski-Suomessa mittavaksi ongelmaksi. Yleensä kussakin kohteessa on kahdeksan pesää. Tarhapaikat on sijoitettu ripotellen reittien varrelle viitisen kilometrin välein, jotta ajokilometrejä kertyisi mahdollisimman vähän.
– Maanomistajat tarjoavat meille aika usein tarhapaikkoja pölytyshyödyn vuoksi. Valitsemme mielellään kohteita, joissa kasvaa paljon metsävadelmaa. Mehiläiset lentävät 2–3 kilometrin säteellä pesästään. Keruualueen on oltava enimmäkseen luonnontilaista, koska mehiläiset ammentavat satonsa pääasiassa luonnonkukista. Luomuhunajan tuotannon virallisten ehtojen mukaan saastelähteiden on oltava riittävän kaukana ja lähiviljelysten pääosin luomutuotannossa. Luomutuottaja voi viedä pesänsä myös tavanomaisesti viljellyn pellon tai puutarhan viereen pölytyspalvelua varten. Näistä pesistä saatu hunaja on kuitenkin luomua
Luomulehden arkisto
Mehiläisten avulla voidaan puutarhatiloilla myös levittää biologisia kasvinsuojeluvalmisteita sienitauteja vastaan.
34
LUOMULEHTI 4 | 2020
