Laidun tuo lampaanlihaan laadun

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: MOA AULANKO

Lampaille maistuvat laitumella erityisesti kuivien maiden kukat ja heinäkasvit.

Raaseporin linnanrauniot on suosittu turistikohde. Sateisena sunnuntaiaamuna siellä ei vielä näy ketään, mutta alueen kesätyöntekijät ovat jo täydessä työn touhussa. Läntisen

Uudenmaan kulttuurikohdetta ympäröivää maisemaa hoitaa suomenlampaista koostuva katras. Linnan ympäristö on jo vuosien ajan ollut yksi Bovikin luomulammastilan luonnonlaidunalueista.

Tuore viljelijä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Emmi Nurmi pitää Bovikin luomulammastilaa. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2019. Tätä ennen

Emmi Nurmen vanhemmat Sebastian ja

Ülle Nurmi tekivät vuosia pioneerityötä tehdäkseen tunnetuksi laadukasta laitumella kasvatetun suomenlampaan lihaa ruokaja ravintolapiireissä.

Bovikissa on noin 200 uuhta, ja kokonaisuudessaan lampaita on noin 600 kappaletta. Kaikki lampaat ovat alkuperäisrotuisia. Tilalla on lisäksi 25 kyyttöemoa sekä nuorkarjaa. Kyytöt ovat tulleet mu

Karitsojen päiväkasvu jää luonnonlaitumilla peltolaitumia alhaisemmaksi, mutta lihan makua monipuolinen kasvilajivalikoima parantaa.

Jos mahdollisimman korkea päiväkasvu karitsoilla on ykköstavoite, ei lampaiden laiduntaminen luonnonlaitumilla ole paras vaihtoehto. Lampaanlihan laatuun ja makuun monipuolinen luonnonkasvivalikoima sen sijaan vaikuttaa suotuisasti. Bovikin luomutilalla on maisemanhoidon lisäksi aina satsattu maukkaan karitsanlihan ja hyvälaatuisen villan tuotantoon.

kaan paljon myöhemmin kuin lampaat. Alun perin nautojen tarkoitus oli hyödyntää lampailta yli jäänyt rehu. Itäsuomenkarjan lukumäärä on pikkuhiljaa kasvanut, ja ne ovat lunastaneet oman paikkansa osana tilakokonaisuutta.

Laidunsopimustoiminta pyörii hyvin

Tilan noin 100 peltohehtaarilla tuotetaan nurmea. Lisäksi luonnonlaitumia on yhteensä noin 250 hehtaaria. Luonnonlaitumia löytyy kymmenestä eri saaresta, myös mantereen puolella on useita laidunlohkoja. Yhteensä eläimiä laiduntaa 17 eri ryhmässä. Osa laidunalueista on vuokralla yksityisiltä maanomistajilta, ja loput ovat vuokralla Metsähallitukselta sekä Helsingin kaupungilta. Laidunalueiden vuokrasopimukset mukailevat erityisympäristötukisopimusten määräaikoja.

Vaikka erityistukisopimusalueilla laiduntaminen toimii pääosin hyvin, löytyy jotain parannettavaakin. - Laidunalueiden hoitokriteerit ovat pääosin oikein hyviä ja kannatettavia, mutta

- Tilamme tuottamasta villasta hyödynnetään lähes sata prosenttia. Osa villasta myydään jalostettuna eteenpäin ja loput menevät Myssyfarmin käyttöön, Emmi Nurmi sanoo.

vesitalouden hoitaminen on toisinaan hankalaa. Laidunalueilla olevia ojia ei saa avata ja kaivaa auki, vaikka eläimet tallaavat ojia ajan myötä umpeen. Niittyjen vesitasapainon muuttuessa myös kasvillisuus muuttuu. Umpeen menneitä ojia pitäisi tämän takia tarpeen mukaan pystyä avaamaan, Emmi Nurmi kommentoi.

Suuren, hajautetun eläinmäärän valvominen haastavaa

Suuren eläinmäärän valvominen osittain vaikeakulkuisilla luonnonlaitumilla on hankalaa. Loukkaantumisia tai kuolemaa ei aina havaita heti ja hävikkiä eläinmäärissä tulee väkisin. Sairaiden eläinten kuljettaminen vaikeakulkuisesta maastosta veneeseen kesken laidunkautta on työlästä.

Kuhunkin saareen lähtee aina vakioporukka ja eläimille löytyy syötävää myös kuivina kesinä. Mantereen puolella eläimiä joutuu siirtelemään enemmän. Loppukesästä, noin kuukausi ennen siirtoa sisälle lampolaan, eläimiä laidunnetaan peltolohkoilla.

Nurmi sanoo pohtivansa paljon laiduntamisen koordinointia ja järkevyyttä kokonaisuutena. - Liian kaukana olevia laidunalueita on hankala hoitaa, ja merikuljetukset pitää jossakin vaiheessa miettiä uusiksi. Mantereen puolella olevien laitumien hoitaminen on saarilaitumia huomattavasti helpompaa, hän sanoo.

Kysyntää on, mutta työt pitää ehtiä myös tehdä

Viimeisen kahden vuoden aikana vain puolet tilan uuhista on astutettu joka vuosi. Syynä on ollut työtaakan helpottaminen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Emmi Nurmi sanoo karitsanlihan kysynnän olevan hyvä, mutta työmäärä on pidettävä järkevänä. Ilman karitsoja olevat uuhet helpottavat hänen mukaansa työtaakkaa. Karitsojen ollessa uuhien mukana joutuu esimerkiksi miettimään tarkemmin, missä eläimiä laidunnetaan vaikkapa loispaineen minimoimiseksi.

- Mietin koko ajan, miten järkevää lammaspuoli on, sillä naudat ovat paljon helpompia monin tavoin. Nauta on lampaisiin verrattuna helppo laiduneläin, ja niille sattuu laitumilla harvoin haavereita. Nautojen poikimiset sujuvat nekin yleensä ongelmitta. Lampaat sen sijaan vaativat paljon aikaa ja työvoimaa, Nurmi pohtii.

Toisaalta lampaat ovat Nurmen mukaansa luoneet Bovikin tilan maineen. Liha, villa ja vuodat menevät hyvin kaupaksi, ja asiakkaat kehuvat lihan makua. Lammaspuolen kehittäminen myös kiinnostaa nuorta tuottajaa, ja hän haluaa panostaa eläinten hyvinvointiin.

Asiakaskunnasta noin puolet on yksittäisiä kuluttajia ja toinen puoli ravintoloita. Asiakkaat haluavat ostaa tuoretta karitsan lihaa ympäri vuoden, ja syyskaritsointia kokeillaan tilalla tänä vuonna ensimmäistä kertaa. ◀

Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.