Lampaille maistuvat laitumella erityisesti kuivien maiden kukat ja heinäkasvit.
TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: MOA AULANKO
Laidun tuo lampaanlihaan laadun
Karitsojen päiväkasvu jää luonnonlaitumilla peltolaitumia alhaisemmaksi, mutta lihan makua monipuolinen kasvilajivalikoima parantaa.
R
aaseporin linnanrauniot on suosittu turistikohde. Sateisena sunnuntaiaamuna siellä ei vielä näy ketään, mutta alueen kesätyöntekijät ovat jo täydessä työn touhussa. Läntisen Uudenmaan kulttuurikohdetta ympäröivää maisemaa hoitaa suomenlampaista koostuva katras. Linnan ympäristö on jo vuosien ajan ollut yksi Bovikin luomulammastilan luonnonlaidunalueista. Tuore viljelijä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Emmi Nurmi pitää Bovikin luomulammastilaa. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2019. Tätä ennen Emmi Nurmen vanhemmat Sebastian ja Ülle Nurmi tekivät vuosia pioneerityötä tehdäkseen tunnetuksi laadukasta laitumella kasvatetun suomenlampaan lihaa ruokaja ravintolapiireissä. Bovikissa on noin 200 uuhta, ja kokonaisuudessaan lampaita on noin 600 kappaletta. Kaikki lampaat ovat alkuperäisrotuisia. Tilalla on lisäksi 25 kyyttöemoa sekä nuorkarjaa. Kyytöt ovat tulleet mu-
30
LUOMULEHTI 4 | 2020
Jos mahdollisimman korkea päiväkasvu karitsoilla on ykköstavoite, ei lampaiden laiduntaminen luonnonlaitumilla ole paras vaihtoehto. Lampaanlihan laatuun ja makuun monipuolinen luonnonkasvivalikoima sen sijaan vaikuttaa suotuisasti. Bovikin luomutilalla on maisemanhoidon lisäksi aina satsattu maukkaan karitsanlihan ja hyvälaatuisen villan tuotantoon.
kaan paljon myöhemmin kuin lampaat. Alun perin nautojen tarkoitus oli hyödyntää lampailta yli jäänyt rehu. Itäsuomenkarjan lukumäärä on pikkuhiljaa kasvanut, ja ne ovat lunastaneet oman paikkansa osana tilakokonaisuutta. Laidunsopimustoiminta pyörii hyvin Tilan noin 100 peltohehtaarilla tuotetaan nurmea. Lisäksi luonnonlaitumia on yhteensä noin 250 hehtaaria. Luonnonlaitumia löytyy kymmenestä eri saaresta, myös mantereen puolella on useita laidunlohkoja. Yhteensä eläimiä laiduntaa 17 eri ryhmässä. Osa laidunalueista on vuokralla yksityisiltä maanomistajilta, ja loput ovat vuokralla Metsähallitukselta sekä Helsingin kaupungilta. Laidunalueiden vuokrasopimukset mukailevat erityisympäristötukisopimusten määräaikoja. Vaikka erityistukisopimusalueilla laiduntaminen toimii pääosin hyvin, löytyy jotain parannettavaakin. - Laidunalueiden hoitokriteerit ovat pääosin oikein hyviä ja kannatettavia, mutta
