VIEK AS
Haitalliset vieraslajit
TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:
ESPANJANSIRUETANA
TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
MIK Ä
»Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on 7–15 cm:n pituinen nilviäinen, jonka väri vaihtelee likaisen oranssin- ja punaruskean sävyistä harmaaseen, jopa mustaan. Espanjansiruetana erittää runsaasti limaa, lisääntyy nopeasti ja esiintyy usein massoina. Kesän aikana yksilö voi munia yli 300 munaa, joista kehittyy parissa kuukaudessa 5 cm:n pituisia sukukypsiä aikuisia. Munat ja osa aikuisista talvehtivat. Etana liikkuu ja ruokailee pääasiassa öisin, mutta kosteassa myös valoisaan aikaan. Kuivat kaudet laji viettää maan alla ja selviää jopa kuukauden ilman ravintoa. Se syö päivässä painonsa verran kasveja, lahoavaa kasvijätettä, eläinten raatoja ja kuolleita lajitovereitaan. Espanjansiruetanaa kutsutaan myös tappajaetanaksi. MISSÄ
»Laji on kotoisin Etelä-Ranskasta. Se kulkeutui Suomeen 1990-luvun alussa, ja sitä on tavattu jo lähes kaikkialla maassamme. Ahvenanmaalla on paikoin vahvoja kantoja. MIKSI TORJUTA AN
»Laji aiheuttaa suurta tuhoa kotipuutarhoissa ja viljelmillä. Bakteereja sisältävä lima on terveysriski ihmisille ja kotieläimille. Espanjansiruetana risteytyy alkuperäislajien kanssa ja heikentää niitä. Laji leviää ihmisen toiminnan seurauksena; mullan, maa-aineksen ja kasvien mukana. Ilmastonmuutos parantaa lajin selviytymistä Suomen olosuhteissa. Sillä on vain vähän luontaisia vihollisia, mikä nopeuttaa leviämistä. »Laji on säädetty Suomen lainsäädännössä haitalliseksi vieraslajiksi, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. MILLOIN
»Torjunta aloitetaan heti, kun lajia esiintyy, niin että sukukypsät yksilöt eivät ehdi munia. Ennakoiva torjunta on tärkeää.
66 | MARTAT 5 | 2020
Espanjansiruetanan tunnistaa hengitysaukon sijainnista: se on kilven oikealla puolella etuosassa. Suomessa tavataan myös kotimaista alkuperäislajia, ukkoetanaa, joka on harmiton. Ukkoetanalla hengitysaukko on kilven takareunassa.
MITEN
MUISTA
»Kerää espanjansiruetanat ja tuhoa ne laittamalla kiehuvaan veteen. Laita kuolleet etanat suljetussa pussissa jäteastiaan, josta jäte viedään poltettavaksi. Keittoveden voi kaataa wc-pönttöön. Raadot voi myös kompostoida suljetussa kompostorissa huolellisesti tai haudata maahan. »Käytä puutarhassa rautafosfaattivalmisteita. »Jos esiintymä on runsas, kysy torjuntaohjeita kunnan tai kaupungin viranomaiselta, esimerkiksi ympäristöasioista vastaavalta henkilöltä. »Estä lajin leviäminen: Pidä nurmikko matalana ja pihan luonnontilaiset alueet siistinä. Poista avokompostit ja lehti- ja risukasat. Älä kuljeta mitään puutarhajätettä, kasveja, kompostia tai maa-ainesta pihan ulkopuolelle. Varmista, että tuholainen ei leviä taimien mukana. Suosi luontaisia vihollisia (esim. siilit, sammakot, harakat, rastaat).
»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. M ARTAT MUK ANA
»Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstä. »Vieraslajiopinnot Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ » Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita (www.martat) ja osallistu Viekas LIFE-tapahtumiin. »Lisätietoa: www.martat.fi/viekas/
Japanintataren versoja
