Martat-lehti 6-2022

Kuva: Robert Seger

J lurauhaa 8

Tee joulu sydämeen! Paperikoristeen sisään mahtuu namu tai viesti.

Sopivia ovat silakat joulukaloiksi.

Välitetään toisistamme, myös yhdistyksessä.

SISÄLTÖ

6/2022

4 Marttakartta 5 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 7 Martta suosittelee 8 Talven selkä taittuu majatalon rauhassa 16 Kannessa Emilia Laine & Varpu Hirvonen 18 Kalaonnea juhlapöytään 26 Veden vilja, terveyden lähde 28 Ulkosaarten taitavat emännät 32 Kodissa paras – mutta millaisessa? 36 Martta avaa vaatekaappinsa: Tärkeintä on tarina 40 Sydän vie viestin 42 Hippu hopeaa kattaukseen 44 Minun viherkasvini: Joulukaktus 46 Kevennä kemikaalikuormaa: Lelut 48 Viihtyisä yhdistys: Olet tärkeä! 52 Jäsenlaskun ulkoasu muuttui 54 Yhdessä & yhdistyksessä 58 Martan pitkä marssi 62 Elämänmeno 66 Monessa mukana 70 Sisällys Martat 2022 71 Marttaristikko 72 Netissä nyt 74 Viekas: Metsäkuusi

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN

STAILAUS ANNA KARMILA

Emilian asu kannessa Miia Halmesmaa/Liike, hopeiset korvakorut Aida, sukkahousut Lindex. Varpun pitsimekko Bebes.

Emilian mekko sivulla 16 uniikki puuvillaleninki The FNRM/Liike.

LAURA RIIHELÄ

LAURA RIIHELÄ

Kerro esineistäelämäsi

Vilkaise ympärillesi – kaikkialla on esineitä: välttämättömiä kapineita ja turhaa sälää, ilon tuottajia ja huolen aiheuttajia, arvokkaita ja arvottomia, pitkäaikaisia ja kertakäyttöisiä. Esineiden vaikutusta jokapäiväiseen elämään ei aina tule ajatelleeksi, mutta nyt Jyväskylän yliopisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura paneutuvat aiheeseen ja pyytävät kirjoituksia esineistä. Osallistu kirjoituskeruuseen ja kerro muistojasi ja kokemuksiasi. Voit tarinoida perintökalleuksista, astioista, vaatteista, huonekaluista, koristeista, matkamuistoista… Millaisia muistoja, tunteita ja toimintaa erityisesti kodin piiriin kuuluviin esineisiin liittyy? Mitkä esineet tuottavat hyvinvointia ja mitkä hankaloittavat arkea? Katso ohjeet ja osallistu: www.finlit.fi/elamani-esineet.

MARTAN KÄTEEN

Kokeile kypsyyttä piikillä. Se on haarukkaa hellävaraisempi eikä halkaise perunaa.

www.kokkipuoti.fi

JOULURUOKA

ENNEN JA NYT

JÄRJESTYSMIES

Onko kinkku kuulunut aina joulupöytään? Millaista rosollia syötiin 1700-luvulla? Mikä on laatikkoruoista vanhin? Millaista symboliikkaa piparkakkukuvioihin kätkeytyy? Suomen maatalousmuseossa voi nyt tutustua jouluruokien historiaan. Maatalousmuseo Sarka on kattanut esille joulupöydän, jossa on ruokia keskiajalta tähän päivään, lipeäkalasta porkkalaan. Osa perinteisistä jouluruoista on tuttuja koko Suomessa, mutta antimissa on alueellista vaihteluakin. Vaikutteita on tullut sekä säätyläisten että talonpoikien ruokakulttuureista ja eri aikakausilta. Raaka-aineista esimerkiksi riisi, rusinat ja mausteet olivat aikoinaan kalliita ylellisyystuotteita. Sarka sijaitsee Loimaalla. Jouluruokanäyttely on esillä 13.1.23 saakka. https://sarka.fi

AJAN KUVA

Pornaisten Martat pitivät kahviota kunnan yleisurheilutapahtumassa. Ennen H-hetkeä vietettiin tsemppituokio.

Poista pinttyneet tahrat kahvi- ja teekupeista. Käytä ruokasoodaa ja tiskiharjaa.

AJAN KUVA

Nivankylän Marttojen keppari-illassa lapset tekivät hienoja ratsuja pikkumartta Esterin opastuksella.

MARTAT 6/2022

120. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2022.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 35 882 (LT 2021)

Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

Mikä joulussa koskettaa?

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Hyvästä arjesta parempi maailma

KUN SUOMALAISILTA KYSYTÄÄN

, mikä joulussa on tärkeintä, vastausten kärjessä ovat aina nämä kolme: läheisten kanssa vietetty aika, jouluruoka ja joululoma. Joululaulutkin nousevat listalla korkealle, erityisesti Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet.

JOULURUOAN SUOSIO on vankkumaton ja tavoittelee jopa listan kärkisijaa. Kinkku, juureslaatikot, riisipuuro, joulutortut ja graavilohi – jokaiselle jotakin. Erityisesti nuorille joulupöydässä tärkeitä ovat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaa ja konvehdit. Itselleni joulumuistojen kuningatar on luumukräämi, jonka isoäitini Kaisu Heikkilä valmisti hämäläisittäin. Resepti siirtyy sukupolvelta toiselle.

ARVOSTAMME PERINTEISTÄ joulupöytää, mutta olemme valmiita myös kokeilemaan uutta. Reagoimme hintojen nousuun muokkaamalla tutusta uutta ja otamme vaikutteita muista ruokaperinteistä ja -kulttuureista. Perinteet onkin tehty muokattaviksi. Näin rakennamme joulusta juhlan, joka tuntuu omalta. Jokainen voi pohtia, mikä vuoden tärkeimmässä juhlassa puhuttelee. Mikä tekee minulle hyvää juuri nyt? Hiljentyminen, rauhoittuminen, kohtaaminen, yhdessäolo – vai jokin muu? Olisiko tänä jouluna mahdollista siirtyä suorittamisesta hengähtämiseen, kaavoista vapauteen, stressistä lempeisiin katseisiin, rutiinista aitouteen, kulutuksesta kohtaamisiin.

MARTOILLE ON

ANNETTU mahdollisuus toimia joululähettiläinä, perinteiden siirtäjänä, hyvien muistojen ja tunnelman luojana. Otetaan tämä arvokas tehtävä vastaan ilolla. Valmistetaan joululimppuja ja maustekakkuja, tehdään juhlapöydän tarjoilut yhdessä, viedään joulutervehdykset tutuille ja muistetaan erityisesti heitä, jotka tänä jouluna kaipaavat lohdutuksen, toivon ja kohtaamisen sanomaa. Tapoja on monia, hyvä kantaa.

Siunattua ja lohdullista joulun aikaa.

Marianne Heikkilä

Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

Erityiskiitos Viisaat kasvivalinnat -sarjasta.

» Mielestäni paras ja tärkein juttu on ”Annetaan tilaa mielipiteille” sivuilla 48–49. Itse marttoihin liittyneenä olen törmännyt siihen, että ”ei ole ennenkään tehty noin” ja ”ei ole tuollaista ennenkään tarvittu” jne.

» Pelkkää hyvää sanottavaa. Kuulun säännöllisiin lukijoihinne.

» Jälleen ihania leipomisvinkkejä, kiitos.

» Vuosikymmenten takaiset pikku jutut ovat ihania!

» Odotettu hyvä lehti!

» Voisiko olla nimikkosukat jokaiselle marttapiirille?

» Monessa mukana sivut mukavia katseltavia ja luettavia.

» Elämänmeno-tietoja mukava lukea. Muistokirjoitukset luen myös. Ristikko myös hyvä.

» Hyvä lehti, luin tyttäreni luona eka kertaa ja tilasin itsellenikin lehden.

» Alkaa olla moni asia ”yli hilseen” menevä kun on vanha eikä käytä älylaitteita.

» Vähiten minua kiinnosti juttu Marttaherran moitteeton tyyli. En ole kiinnostunut yksityishenkilöitten pukeutumistyylistä, jokainen pukeutuu tyylillään.

» Kiitos, kun olette kertoneet yhdistyksistä. Niitä juttuja saa olla lisää. Ja viihtyisä yhdistys on tähän linkittyvä asia. Kunpa kaikki jäsenet lukisivat tämän ja huomaisivat, että se koskee meitä kaikkia jäseniä.

» Huono juttu minusta on sivun 50 vasemmassa alalaidassa oleva kuva, jossa kolme marttapukuista naista uhkaa jollain aseella, oikeanpuoleinen ihan suoraan tähtää lukijaa. No joo joo, tiedän kyllä että käsitin väärin, mutta kun käänsin sivua ja näin kuvan, säikähdin ihan tosissani. Olen joutunut tilanteeseen, jossa minua uhattiin ihan oikealla pistoolilla, ja siksi tuo kuva oksettaa minua.

» Miksi on perhe ja lapsia jos ei halua luopua omasta ajasta?? (sivu 12), outoa lukea lause Martta lehdestä.

» Artikkelinne Rohkeasti toiveita kohti herätti minussa ihmetystä. Kyseisessä haastattelussa n. 50-vuotias suomalainen sairaanhoitaja ja neljän alaikäisen lapsen äiti muutti Norjaan opiskelemaan lääkäriksi. Haastattelussa ihannoitiin ihmistä, joka jätti lapsensa, joista nuorin oli tuolloin 3-vuotias Hyvinkäälle isänsä hoiviin, jotta voi toteuttaa unelmansa opiskella lääkäriksi. On upeaa, että ihminen toteuttaa unelmiaan, mutta vastuullinen aikuinen kyllä pohtii samalla onko unelmien toteuttaminen eettisesti kestävää! Tuntuu vähintäänkin erikoiselta, että lapsinäkökulmaa ei artikkelissa tuotu esiin lainkaan.

» Lehden paras juttu oli Rohkeasti toiveita kohti. Todella inspiroiva tarina, sai miettimään omaa elämää ja toiveita. Parasta onnea Marjukalle opintoihin! Pidin myös lapsiperheen ruokailuun liittyvistä jutuista, otan oppia oman perheen ruokailuun.

» Uusimman lehden kiinnostavin juttu oli ehdottomasti sivulta 8 alkava ”Rohkeasti toiveita kohti”. Aikamoinen martta tuo Marjukka Kettunen, vallanhan siinä lukiessakin jo hengästyi. Toisaalta juttu voi aiheuttaa lukijoissa myös turhautumisen tunnetta: enkö kelpaa tällaisena ja ovatko omat valinnat olleet aivan liian pieniä ja vaatimattomia.

» Eniten pisti miettimään sivulta 22 alkava juttu ”Hyvää ruokailoa!”. Siinä oli toki paljon hyvää, mutta kyllä arki pienten lasten kanssa on sen verran hektistä, ettei perusteelliseen valinta- ja opastustarinointiin ole aikaa. Ja näin mummin kannalta on todella rankkaa yrittää ruokkia nirsoja pikkulapsia, olen päätynyt ajattelemaan, että eivät ne nälkään kuole, vaikkeivät söisi mitään yhden yökyläilyn aikana.

» Sivut 22–24 Hyvää Ruokailoa olivat oikein hyvät. Nykyään tuo muotisana, sormiruoka pienille lapsille, tuntuu joskus siltä, että ruualla leikitään. Pitäisi opettaa, että ruoka menee suuhun eikä lattioille, sitten ne ovat siellä pesijää odottamassa. Ruoka on niin kallista, että sitä ei kannata lattioille heitellä, jopa se on eettisestikin arveluttavaa.

»Tästä numerosta en löydä moitittavaa.

» Omasta mielestäni Elämänmeno- ja Vaatekaappisivut voisi jättää pois. Lehden kanteen jotain muuta kuin henkilökuvia.

Mar a suosi el

TSEMMPPIÄ, SISARET!

Miten tässä näin kävi? Et koskaan kuvitellut, että vanheneminen koskee myös sinua, mutta äkkiä ikävuosia onkin viisikymmentä ja plus. Keski-ikäistymisen hämmennystä perkaava kirja on hauska, vilpitön ja arkinen.

Laura Honkasalo: Keski-ikäinen elämäni. Kirjapaja

HURJA JOUKKO

Seikkailijattaria, runonlaulajia, aktivisteja, agitaattoreita… Luet ensin yhden elämäntarinan, sitten toisen ja kolmannen – etkä malta lopettaa. Myös marttajärjestön alkuhetkiä sivutaan; sekä keskeisten henkilöiden osuutta että Sivistystä kodeille -yhdistyksen vaiheita.

Maria Pettersson: Suomen historian jännät naiset. Atena

Vahva suositus:

KOE, KATSELE, KUUNTELE

Linnunradasta, tähdenlennoista, korvasienistä, muurahaisista, haapapuun havinasta – suurista ja pienistä ilmiöistä kertyy havaintoja luontopäiväkirjaan. Samoile kirjailijan matkassa ja opi katsomaan lähelle ja kauas.

Anni Kytömäki: Luontopäiväkirja. Kuvitus Mari Tuominen. Tapio

IHAN SILTÄ VARALTA…

Kriiseihin varautuminen ei ole pelkkää tarvikkeiden haalimista. Myös henkinen puoli on tärkeä; varautumiseen kuuluu muun muassa taito sietää tylsyyttä! Jos on varautunut, kriisi muuttaa luonnettaan. Kaaoksen sijaan se on sarja ongelmia, jotka on ratkaistava.

Miguel Guerrero: Opas kriisitilanteisiin. Karttakeskus

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2022!

Riemastuttava aikamatka, maantieteellinen reissu ja kulttuurikierros rakastetun rukiin mukana. Tämän luettuasi katselet uusin silmin ja maistelet herkällä kielellä vanikanpalaa tai reissumiessiivua.

Annika Luther: Rukiin viljava historia. S&S

Ikihyvä Fazerin sininen on sulostuttanut elämäämme jo 100 vuotta.

RIKKAKASVISTA KANSALLISVILJAKSI

TALVEN SELKÄ TAITTUU MAJATALON RAUHASSA

Haetko pierynäjietellöö jiekaapin pieltä?’ Lapset yrittivät opettaa minua sanomaan tuota lausetta, mutta en osannut! nauraa yrittäjä Anni Korhonen, joka asuu kolmen lapsensa kanssa PohjoisKarjalan Valtimolla.

Vaikka Korhonen sanoo itse puhuvansa yleiskieltä, on pohjoiskarjalainen identiteetti hänellä monella tapaa vahvana.

– Minun maisemaani kuuluvat vesi, pelto ja vaara, Korhonen toteaa.

Sellaisessa maisemassa sijaitsee Korhosen luotsaama majatalo Puukarin Pysäkki. Korhosen vanhemmat, Anita

ja Heikki Ovaskainen, rakensivat majatalon Paalajanvaaran rinnepellolle 1990-luvun alussa. Rinteen päältä majatalon pihasta voi nähdä Nuolijärven, joka on Saimaan latvavesiä. Talon takana kohoaa metsä. Kesäisin pihassa laiduntaa lampaita.

Ovaskaiset toimivat alueella aikoinaan luomuviljelijöinä, mutta kun viljelijöiden tilanne alkoi muuttua tukalaksi 1980-luvun lopun Suomessa, oli mietittävä muita toimeentulon lähteitä maanviljelyksen ja karjankasvatuksen rinnalle.

MAIJA REPO // KUVAT RIIKKA HURRI

Jouluvalmistelut ovat täydessä käynnissä Puukarin Pysäkillä. Luonnon antimien runsaus maistuu pohjoiskarjalaisessa pitopöydässä, ja sydäntalven maisema tarjoaa tunnelmalliset puitteet. Anni Korhonen luo majatalonsa vieraille elämyksen, josta kiire on kaukana.

Anni Korhonen on ylpeä suomalaisesta ruokaperinteestä. - Ei monestakaan paikasta maailmassa löydy tällaista ruokaaittaa ja puhtautta, hän toteaa.

UUPUMUS, RUUHKAVUODET, UUSI

VAIHE Vuonna 2012 majatalo, maat, metsät, eläimet ja koneet siirtyivät tilakaupassa Anni Korhoselle, joka on yksi perheen viidestä lapsesta. Hän on opetellut metsätalouden saloja ja viljelee 25:ttä hehtaaria maata. Pääpaino on kuitenkin majatalossa ja sen ravintolassa.

– Maa- ja metsätalous on se, mistä kaikki on lähtenyt, mutta tällä hetkellä majatalo tuo 95 prosenttia kaikesta liikevaihdosta, Korhonen toteaa.

Ammatiltaan Korhonen on restonomi. Ennen sukupolvenvaihdosta hän teki nousujohteista uraa ravintola-alalla eri puolilla Suomea.

– Nuorempana oli kova eteenpäin menemisen halu ja tarve, Korhonen sanoo.

Into oman tietotaidon ja uran kehittämiseen oli niin kova, että Korhonen koki uupumisen.

– Ymmärsin lopulta, että en voi tehdä asioita vastoin omaa arvomaailmaani.

Korhonen päätti muuttaa takaisin kotiseudulle 29-vuotiaana. Sen jälkeen asioita tapahtui vauhdilla. Hän tapasi tulevan aviomiehensä, he saivat kolme lasta ja aloittivat majatalon yrittäjinä.

– Siinä tapahtui kaikki, niin kuin ruuhkavuosissa usein tapahtuu, Korhonen toteaa.

Nyt elämässä on uudenlainen vaihe. Avioeron jälkeen Korhonen on jatkanut yrittäjänä yksin. Lapset Jysky (12), Miina-Martta (11) ja Ansa (9) ovat Korhoselle ”tärkein asia maailmassa”.

– He ovat ihan huipputyyppejä.

KARJALAISTA RUNSAUTTA Anni Korhosen lapsuuden perheessä tehtiin paljon töitä. Myös lapset osallistuivat maatalouden ja majatalon töihin.

– Joulu on ollut tärkeä juhla, sillä se on se hetki vuodesta, jolloin meillä on pysähdytty, Korhonen sanoo.

– Muistan lapsuudesta, että joulut olivat jännittäviä ja hienoja. Jouluun panostettiin.

Sisälle tuotiin joulukuusi, jota koristivat oikeat kynttilät. Aattona talossa vieraili joulupukki. Tärkeää oli tietenkin myös jouluruoka ja yhdessä syömi-

nen. Anni Korhosen oma suosikki jouluruokien joukossa on rosolli.

– Sillä tavalla, että kaikki ainesosat ovat erikseen, niitä ei sotketa. Lisäksi on oikein hyvä rasvasilli ja rosollin kastike, joka on tehty kermasta ja smetanasta, Korhonen kuvailee.

– Rosollissa on ihana idea ja se käy juuri siihen vuodenaikaan. Se on täydellinen sesonkiruoka! Rosolli on myös joulupöydän väripilkku.

Anni Korhosen mukaan pohjoiskarjalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu kaiken sen runsauden hyödyntäminen, mitä lähiympäristö tarjoaa. Tällaisen kulttuurin Korhonen on oppinut lapsuuden perheessään ja haluaa jatkaa sitä myös itse. – Vilja näyttelee isoa osaa karjalaisessa keittiössä. Ruista ja ohraa on viljelty täällä aina, kauraa myös. Lisäksi juurekset, sienet, marjat ja kaikki vihreä, mitä luonnosta saadaan, ovat tärkeitä. Pohja on aina ollut näissä, Korhonen kuvailee.

– Juhlahetkissä on sitten herkuteltu myös lampaan- tai sianlihalla sekä kalalla.

Korhosen lapsuudessa siat kasvatettiin itse, mutta nykyään hän hankkii lihan läheiseltä luomusikalalta. Luomusianliha on osa joulupöydän tarjoiluja.

YLPEÄNÄ PERINTEISTÄ Puukarin Pysäkin keittiön sydän on leivinuuni. Siellä valmistuvat luomuruisleivät, piirakat ja laatikkoruoat.

– Karjalaisessa ruoanlaittotavassa käytetään uuninlämpö hyväksi, Korhonen toteaa.

Joulupöytään kuuluvat tietenkin myös juureslaatikot. Porkkanalaatikko tehdään Korhosen keittiössä riisin sijaan ohraryyneistä. Lanttulaatikko saa ”parhaat sokerit” luomulantusta. Mausteina ovat kerma, voi ja muskotti.

Rukiin Korhonen viljelee itse.

– Se on oikeastaan välttämättömyys minulle, koska en ole vielä löytänyt hyvää kokoaikaista rukiin toimittajaa. Valmistamani ruisleipä on luomustatuksen alla, joten viljankin täytyy olla luomua. Korhonen ei kaipaa keittiössään perinteiden uudistamista.

– Suomessa halutaan hirveästi moder-

nisoida perinteitä, mutta miksi me emme voisi olla ylpeitä siitä, mitä meillä on, hän miettii.

– Haluaisin, että me rinta rottingilla läväyttäisimme meidän oman hienon ruokamme ja olisimme ylpeitä siitä. Ei monestakaan paikasta maailmassa löydy tällaista puhtautta ja ruoka-aittaa. Voisimme hyödyntää yrttejä ja marjoja vielä paljon enemmän.

MARTAT

KULTTUURIN KANTAJIKSI

Kulttuuristen perinteiden arvostamiseen liittyy myös vastuu perinteiden säilymisestä.

– Meidän pitäisi koko ajan muistaa, kun teemme asioita tässä hetkessä, että tämä säilyisi myös tuleville sukupolville. Ettei me sössittäisi tätä hommaa, kun täällä vielä on puhdasta luontoa tai jokamiehenoikeudet. Ettei me sössittäisi sillä tavalla, että unohtaisimme omat juuremme ja perinteen, tiedot ja taidot, Korhonen sanoo.

Perinteiden säilyttämisessä Martoilla on järjestönä tärkeä tehtävä. Anni Korhosen äiti on ollut aktiivimartta, joten marttajärjestö on kuulunut Korhosen elämään lapsesta lähtien.

– Martoilla on ollut tällä alueella tosi iso rooli.

Korhonen pitää Marttojen vahvuutena kuluttajien neuvomista ja ohjaamista. Kotitalous- ja puutarhateemojen lisäksi Korhonen näkisi mielellään toiminnassa vielä enemmän myös kulttuuriperinteiden teemoja. Hän pitää tärkeänä käsityötaitojen ja musiikkikulttuurin säilymistä. Itse hän on soittanut 12-vuotiaasta lähtien kanteletta ja toisinaan soitto ilahduttaa myös majatalon vieraita.

TALVINEN ELÄMYS Siitä lähtien, kun Puukarin Pysäkin majatalo on ollut olemassa, joulua on valmisteltu myös vieraille. Korhonen puhuu vieraista, ei asiakkaista.

– Tavallaan olemme siirtäneet oman perheemme traditiot niin, että vieraat ovat siinä mukana. Teemme asiat niin kuin olemme aikaisemminkin tehneet, Korhonen kertoo.

Karhumakkaraa Valtimolta, harvennusporkkanoita maatalouden sivuvirroista, kuusenkerkkäpuolukkaa, mustaherukkasinappia sekä voikukannuppuja ja horsmaa perunan mausteena. Puukarin Pysäkin jouluinen annos on lähiruokaa hienoimmillaan.

Anni Korhonen toivoo, että myös majatalon vieraat voisivat kokea lähimetsän voimaantumispaikkana.

PUUKARIN PYSÄKKI

Leivinuuni on keittiön sydän.

Ruisleipään vilja tulee omalta pellolta. – Ruis on kaiken ydin, Anni Korhonen sanoo.

Laatikot laitetaan kypsymään uunin jälkilämpöön.

Kaikki valmiina juhlahetkeen.

Jouluruokaa tehdään Puukarin Pysäkin keittiössä marraskuun lopusta lähtien. Majatalossa majoittuville jouluvieraille Korhonen haluaa tarjota mahdollisimman rauhallisen kokemuksen.

– Majatalon vieraana saa vain olla ja tehdä mitä itse haluaa. Voi mennä kävelemään lumikengillä tai lukea kirjaa ja tulla sitten tänne aina syömään, kun on ruoka-aika, Korhonen kuvailee.

Myös lapsilleen Korhonen on halunnut tarjota rauhallisen joulun. Niinpä hän on päättänyt hoitaa majatalon työt itse, ja lapset kokoontuvat sukulaisten –mummin, ukin, tätien, setien ja serkkujen – kanssa lähistöllä. Itse hän ei juuri ehdi hengähtämään joulun aikaan, mutta kokee toisaalta saavansa iloa antamisesta.

– Joulussa on ihana hetki, kun voi antaa jollekin jotakin. Tämä on minun tapani antaa lahja. En tarkoita, että tarjoaisin joulupakettilaisille kaiken ilmaiseksi, mutta voin tarjota mahdollisimman ihanan elämyksen, Korhonen pohtii.

Ruoan ja majoittumisen lisäksi elämykseen kuuluvat savusauna ja lähellä oleva luonto. Esimerkiksi pimeys voi olla kokemus, jota harva enää arjessaan kohtaa.

– Kerran vein vieraita pimeässä savusaunalle, meillä oli vain lyhdyt käsissä ja itsekin epäröin, että mennäänkö oikeaan suuntaan. Se oli kuitenkin tosi ihana ja vaikuttava kokemus.

METSÄÄN VAIN OLEMAAN Tekemistä täynnä olevan arjen lomassa Anni Korhonen piipahtaa välillä läheiseen metsään, ihan muuten vaan.

– Olen ihan tietoisesti halunnut mennä metsään niin, etten mene poimimaan marjoja tai sieniä tai ulkoiluttamaan koiraa, vaan menen vain olemaan metsässä.

Maaseudulla asumisessa iso osa elämänlaatua on juuri luonnon läheisyys.

– Metsään ei tarvitse lähtemällä lähteä, vaan sinne voi vaan mennä. Lähteminen ei vaadi varustautumista erityisillä varusteilla tai muilla

härpäkkeillä, Korhonen sanoo.

Viime vuodet ovat olleet täynnä epävarmuutta, maailmanlaajuisesti. Kysymykseen, miltä oma tulevaisuus näyttää, vastaus tulee nopeasti:

– En tiedä!

– Aina kaikissa oppikirjoissa sanotaan, että yrittäjällä pitäisi olla viiden vuoden suunnitelmat plakkarissa, ja niin minullakin on ollut, mutta tänä syksynä en ole suunnitellut mitään, Korhonen sanoo.

– Toisaalta luotan, että kaikki tapahtuu niin kuin pitääkin. Muutokset eivät minua haittaa, otan innolla ja jopa vähän jännittyneenäkin kaiken vastaan. Vaikka tämä aika on toisaalta kamalaa, niin se on myös ihanaa. On tunne, että tässä voi tapahtua ihan mitä vaan.

Epävarmoina aikoina luottamusta ja rauhaa on pitänyt itse tietoisesti rakentaa.

– On pakko, että pää pysyy kasassa.

Korhoselle luottamuksen rakentaminen tapahtuu hyvien ystävien avulla. Myös musiikkiharrastukset, kanteleensoitto ja kuoro, ovat tärkeitä. Lisäksi hän on löytänyt meditaation, jota on alkanut harjoittaa päivittäin. Isoin asia on rakkaus lapsiin.

Lasten palattua koulusta juttelemme heidänkin kanssaan joulusta. Mikä on paras jouluruoka?

– Kaikki, vastaa Jysky.

Hetken mietittyään hän lisää: – Lipeäkala ja kinkku.

– Lanttulaatikko on hyvvää ja vähän kaikki mitä siinä pöydässä on.

Onneksi kohta on taas joulu!

Piirakan täytteenä on perinteiseen tapaan ohraa tai perunaa.

Anni Korhonen on soittanut nuoresta lähtien kanteletta. Toisinaan hän musisoi myös majatalon vieraille.

PIENI MARTTATESTI

Parasta elämässä: Lapset. Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa: Että rauha tulisi, sota menisi.

Tästä en luovu: Meidänhän on luovuttava tässä elämässä kaikesta. Ei täällä ole mitään, mistä ei tarvitsisi luopua.

HÄN ON Anni Korhonen 42 vuotta Marttayhdistys

Valtimon Martat

Jääsydän

LEIKKOKUKAT neilikoista tulppaaneihin ja ruusuihin saavat jatkoajan ulkona, kun jäädytät ne tauluksi. Voit ripustaa sen vaikka talon seinälle ulkooven viereen.

VALITSE piirakkavuoka tai muu matala ja laakea astia. Laita veteen narunpätkästä solmittu lenkki, jos haluat ripustaa taulun.

ASETTELE kukat alassuin vadille ja kaada niiden päälle kylmää vettä.

NOSTA astia ulos jäätymään, jos pakkasta on –10 astetta tai enemmän. Pikkupakkasella voit jäädyttää astian pakastimessa. Nopea jäätyminen edistää kirkkaan jään muodostumista, mutta saattaa aiheuttaa kuplia ja sameutta. Luvassa onkin yllätyksiä; koskaan ei tiedä, millainen jäätaulu vuoasta irtoaa ja miltä se näyttää ulkona.

Kiva tietää:

Vanha tapa ilmakuplien poistamiseksi on kiehauttaa vesi. Kirkkauteen vaikuttaa myös esimerkiksi veden kovuus, joten keittämisestä ei ole aina apua. Jos taulusta tulee sumea, kokeile jäädyttämiseen vesijohtoveden sijaan vaikkapa sulatettua lunta.

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOM I

Kannessa

EMILIA LAINE: LAPSIPERHEEN STRESSITÖN JOULU

HELENA KOKKONEN

KUVA KERTTU MALINEN

Olen oikea jouluihminen! ilmoittaa Emilia Laine. – Rakastan joulua. En lähtisi ikinä jouluksi Suomesta jonnekin Thaimaahan. Ravistelen mielelläni perinteitä, mutta en jouluna. Jouluun liittyy ihanaa taikaa, ja lasten mukana se syttyy uudestaan.

Emilia on hankkinut partiolaisten joulukalenterin hyvissä ajoin, ja Valo (2) odottaa, että tonttuovi ilmestyy paikalleen. Huhtikuussa syntyneellä Varpulla on edessään elämänsä ensimmäinen joulu.

Emilian ja hänen puolisonsa Mártonin joulupöydässä perinteiset jouluherkut on valmistettu jo useampana jouluna vegaanisina – lapsuusjoulujen maksapatee on nyt tattipatee ja pöydän kunkkuna on seitankinkku.

Jouluklassikoiden versioiminen vegaanisiksi on Emiliasta hauskaa. Graavilohen sijaan valmistetaan porkkalaa eli savuaromilla maustettua porkkanaa. Skagen tehdään tofusta, merileväkaviaarista, sipulista ja tillistä. Sinihomejuuston makua pipareiden päälle tuo kauralevite, johon sekoitetaan vegaanista sinihomedippijauhetta.

– Kaikki ruoat tehdään valmiiksi viimeistään aatonaattona. Aattona pistetään korkeintaan tillitupsut koristeiksi ruokiin. Se on joulussa ihan parasta: kolmeen päivään ei tarvitse miettiä, mitä syödään, kun kaikki on

– Lasten mukana joulun taika syttyy uudestaan, sanoo Emilia Laine. Varpu viettää nyt ensimmäistä jouluaan.

//

valmiina. Arkena tehdään kaksi ateriaa päivässä, mutta nyt vain otetaan valmiit ruoat jääkaapista esille.

– Rakastan erilaisia tahnoja ja mössöjä, jotka tehdään lasipurkkeihin. Ne vain nostetaan pöytään, niihin laitetaan ottimet, ja syönnin jälkeen pistetään purkit taas jääkaappiin.

YLLÄTYSJÄLKIRUOKA

Aikaisemmin Emilia ja Márton kiersivät sukulaisten luona joulunpyhinä. Nyt liikenne käy toiseen suuntaan.

– Meillä on kaksi lasta ja kaksi kissaa, joten on helpompi, että sukulaiset tulevat meille.

Kun vietetään sukujoulua, samaan pöytään saattaa osua erilaisten ruokavalioiden kirjo.

– Meidän perhe syö vegaanisesti, ja sukulaiset syövät meillä samoja ruokia mukisematta.

– Viime vuonna sovimme, että sisareni tuo jälkiruoan. Sanoin hänelle, että se saa olla yllätys. Saimme maailman ihaninta vegaanista puolukkajäädykettä ja kinuskikastiketta, muistelee Emilia.

– Pyrin stressittömyyteen, ja aika hyvin olen onnistunutkin, hän tiivistää joulutunnelmansa.

1. Siivous

Siivotaan sen verran, kuin jaksetaan. Kaaos suljetaan kaappiin. Lapsiperheessä elämä saa näkyä, myös lelut.

2. Ostokset

Jouluostokset tehdään ajoissa, että vältetään ryysis. Kaupassa liikumme puolison kanssa kaksilla kärryillä. Lapset istuvat kärryissä, ja parasta on, jos leikki-ikäiselle saa autokärryn. Meillä molemmilla on puhelimessa jaettu muistiinpanolehti, jossa on lista joulupöydän ruoista. Se, joka ottaa kärryynsä jotain, täppää merkin listaan.

Seitankinkku ostetaan valmiina. Se pitää hankkia pari viikkoa ennen joulua, että saamme tiettyä merkkiä, jota haluamme.

3. Ruoka

Valitse taistelusi! Osta valmiina mitä saat ja mikä ei ole merkittävästi huonompaa kuin itse tehty.

Sienisalaatin teen ehdottomasti itse. Siihen tulee rouskuja, sipulia ja kaurafraichea.

Perheen pienin syö joululaatikot höyrytettyinä vihanneksina; porkkana-, lanttu- ja perunatikut sormiruokaillen.

4. Joulupukki

Ennen lasten syntymää ajattelin, että lapsia ei sitten huijata joulupukilla –mutta miten kävikään! On ihana nähdä, miten lapsi haluaa uskoa satuun, ja ehkä uskon pikkuisen itsekin.

Turussa asuvat sukulaiset saavat antaa lapsille lahjansa itse, kun tavataan. Joulupukki tuo osan lahjoista aattona. Tänä vuonna pukki on ehkä niin kiireinen, että jättää lahjat oven taakse sopivalla hetkellä.

5. Lahjat

Isovanhempien kanssa on sovittu, että jokainen saa antaa yhden lahjan jokaiselle lapselle. Aikuisten kesken pyritään siihen, ettei lahjoja anneta, mutta antamisen halu helposti purskahtaa jouluna. Vaikka antaisi vain lakupötkön, sen haluaa laittaa kauniiseen paperiin. Annamme tarpeellisia käyttöesineitä tai jotakin syötävää, nopeasti poiskuluvaa.

Lapsiperheisiin tulee postissa syksyisin Suuri Lelulehti, ja Valon kanssa sitä selataan. Opetellaan, että leluista voi haaveilla ja niitä voi ihailla, mutta kaikkea ei tarvitse saada itselle.

Varpua kiinnostavat tänä jouluna eniten lahjapaperit ja -narut. Kissat saavat jonkin namijutun.

6. Sauna

PORKKALA

6 paksua porkkanaa 1 litra vettä 1 rkl sokeria 1 rkl merisuolaa

Savumarinadi: 2 tl nestemäistä savuaromia 1 tl valkoviinietikkaa 1 rkl rypsiöljyä 1 tl suolaa 0,5 tl sokeria

Koristeluun: tilliä

» Kuori porkkanat ja vuole niistä paksuja suikaleita kuorimaveitsellä. Kiehauta porkkanasuikaleet vedessä, johon on lisätty sokeri ja suola. Valuta suikaleet ja lado purkkiin. Sekoita savumarinadin ainekset keskenään. Kaada marinadi porkkanasuikaleiden päälle ja sulje purkki. Anna maustua jääkaapissa ainakin seuraavaan päivään. Asettele ehjät siivut tarjoilulautaselle ja koristele tillillä. Valmista rikki menneistä porkkanasiivuista tahnaa lisäämällä joukkoon punasipulisilppua, tilliä ja kaurafraichea.

INFO

Emilia Laine työskentelee Marttaliitossa kansalaistoiminnan asiantuntijana. Hän palaa vanhempainvapaalta töihin vuoden 2023 alussa.

Taloyhtiön joulusaunaan mennään, jos keretään. Tänä vuonna sauna lämpiää lasten päiväuniaikaan, joten me vanhemmat saatamme päästä sinne vuorotellen.

7. Joulun kohokohta

Aattona katsotaan Joulupukin Kuumaa linjaa, joka päättyy aina Lumiukkoon. Ihanaa, että Yle on pitänyt tämän perinteen elossa.

Bonus

Rakastan joulun suunnittelua ja fiilistelyä. Mutta pitää ymmärtää, että aina asiat eivät mene suunnitelmien mukaan.

Kalaonnea JUHLAPÖYTÄÄN

Kala on valloittanut joulupöydät. Aattoaterian lisäksi kalaruoat sopivat herkuttelijoiden pikkujouluun, uuden vuoden vastaanottajaisiin tai loppiaisleppoisteluun.

EMMI TUOVINEN JA NIINA SILANDER // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Blinit ja mätidippi

Kala kuuluu jouluaterialle, muodossa tai toisessa. Silakkaa, silliä, lohta, mätiä – jokaisella on suosikkinsa. On ruokakuntia, joissa kinkun tarpeellisuudesta keskustellaan, mutta kalatarjoilun suhteen ollaan ehdottomia: tästä en luovu!

Jouluista kalavalikoimaa säädetään paitsi mieltymysten myös budjetin mukaan. Esimerkiksi jouluiset silakat valmistuvat edullisesti, ja graavatusta kirjolohifileestä riittää siivutettavaa isolle joukolle. Kylmät kalat ja mätidippi – tai sen kalaton vaihtoehto merilevädippi – sopivat blinien kanssa moniin kekkereihin.

Tärkeää on mitoittaa ostokset oikein ja varata kalaa, kuten muitakin tarjottavia, sopiva määrä henkeä kohden. Hinnankorotusten keskellä kannattaa muistaa, että kaikista kalleimmaksi tulee hävikki, eli ruoka, joka jää syömättä.

Ruokaklassikko lipeäkala tekee nyt paluun pöytiimme. Lipeäkalapakkaukset ovat kaupoissa ainakin adventista tammikuulle saakka. Tämä sesonkiruoka saa rinnalleen selkeitä ja simppeleitä höysteitä: perunoita, valkokastiketta, vihreitä herneitä ja etikkapunajuurta. Pöydässä kuuluu olla käden ulottuvilla myös maustepippuria, jota jokainen saa rouhia tai pölläyttää kalan päälle mieltymyksensä mukaan.

Lipeäkalan syöminen joulun alla juontaa juurensa keskiaikaan ja katolisen kirkon paastomääräyksiin, joiden mukaan juhlapyhien aattona piti välttää lihan syömistä. Lipeäkalalla oli aikoinaan vankka sija suomalaisissa joulupöydissä, mutta vähitellen se on väistynyt erilaisten trendien tieltä. Nyt se odottaa uutta tulemistaan, sillä se on kokeilemisen arvoista; yhtä aikaa kevyttä ja täyttävää.

PALJONKO TARVITAAN?

Kalaa varataan yleensä 150–200 g ruokailijaa kohden. Alkuruokapöydän kylmien kalojen menekiksi lasketaan 40–80 grammaa henkilölle. Jos vaihtoehtoja on useita, vähempi riittää. Vastaavasti jos tarjolla on yhtä ruokalajia, sitä menee yleensä enemmän.

JOULUSILAKAT

1 kg silakoita tai 500–600 g silakkafileitä

4 dl vettä

3 rkl väkiviinaetikkaa 1 tl suolaa

Mausteliemi: 2,5 dl vettä

1 dl omenaviinietikkaa 1,5 dl sokeria 1 tl suolaa 1 tl kokonaista maustepippuria

2 kokonaista neilikkaa 1 kanelitanko

2 oksaa tuoretta rosmariinia 1 punasipuli

3 rkl karpaloita tai puolukoita

1. Perkaa silakat (ellet ostanut fileitä).

2. Sekoita vesi, etikka ja suola keskenään.

3. Laita silakkafileet etikkaveteen ja pidä jääkaapissa noin 6 tuntia.

4. Valuta fileet. Jos haluat, voit poistaa fileistä nahan.

5. Mittaa mausteliemen vesi, etikka, kaikki mausteet ja puolet rosmariinista kattilaan. Kiehauta seos ja nosta sivuun jäähtymään.

6. Kuori ja viipaloi sipuli.

7. Sekoita astiassa silakkafileet, sipuliviipaleet ja karpalot.

8. Kaada mausteliemi silakkafileiden päälle ja peitä astia kannella tai kelmulla.

9. Anna fileiden maustua kylmässä noin vuorokausi.

10. Koristele fileet tuoreella rosmariinilla. Tarjoa blinien kanssa tai joulupöydän alkuruokana.

BLINIT

2,5 dl maitoa

10 g hiivaa

1 dl kermaviiliä tai piimää 1,5 dl tattarijauhoja

1 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa

1 kananmuna (keltuainen ja valkuainen erotellaan)

2 rkl sulatettua voita tai margariinia

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää kermaviili tai piimä ja jauhot.

2. Anna taikinan seistä peitettynä huoneenlämmössä vähintään 2–4 tuntia.

3. Sekoita kohonneeseen taikinaan suola, keltuainen, rasva ja kovaksi vaahdoksi vatkattu valkuainen.

4. Paista taikinasta paksuhkoja ohukaisia blini- tai ohukaispannulla molemmin puolin.

Vinkki

Paista blinit miedolla lämmöllä, jotta ne ehtivät kypsyä sisältä. Tarjoa blinit vastapaistettuina ja kuumina täytteiden kanssa. Perinteisiä täytteitä ovat mäti, sipulisilppu ja smetana. Myös oheisten reseptien kalat ja dipit maistuvat blinien kanssa.

MÄTIDIPPI/MERILEVÄDIPPI

150 g kirjolohen mätiä tai merilevävalmistetta

1 punasipuli

0,5 dl hienonnettua tilliä 0,5 dl hienonnettua ruohosipulia

1 prk (120 g) smetanaa

1 prk (200 g) tuorejuustoa

1 luomusitruunan kuori ja mehua suolaa mustapippuria

1. Kuori ja hienonna sipuli.

2. Sekoita kaikki dipin ainekset keskenään.

3. Tarjoa blinien kanssa tai esimerkiksi ruisnappien päällä.

Merilevädippi (vas.) ja mätidippi, ruisnappeja

PUNAJUURIGRAAVATTU KIRJOLOHI

500 g tuoretta kirjolohifileetä noin 2 rkl karkeaa merisuolaa 1 tl sokeria 1 maustemitallinen rouhittua mustapippuria 1 pieni keitetty punajuuri

Lisäksi: voipaperia, muovipussi

1. Laita kalafilee voipaperille nahkapuoli alaspäin.

2. Ripottele päälle suola, sokeri ja mustapippuri.

3. Kuori punajuuri ja raasta se hienoksi. Levitä raaste kalan päälle.

4. Kääri kala voipaperiin ja sulje muovipussiin.

5. Anna maustua jääkaapissa vuorokauden ajan. Kalapaketin päälle voi laittaa kevyen painon.

6. Kaavi seuraavana päivänä kalan pinnasta pois punajuuriraaste ja mausteet.

7. Leikkaa kalasta ohuita vinoviipaleita, niin että liha irtoaa nahasta.

8. Tarjoa esimerkiksi blinien tai saaristolaisleivän kanssa.

LIMEMARINOITU SIIKA ELI SIIKACEVICHE

1 siikafilee

2 punasipulia

2 limeä

1 sitruuna

2 tl viherpippuria

2 tl roseepippuria

0,5 dl rypsiöljyä

Lisäksi: muovikelmua, reunallinen lautanen

1. Kuori punasipulit, puolita ne ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.

2. Purista limeistä ja sitruunasta mehut.

3. Murskaa pippurit esimerkiksi morttelissa.

4. Sekoita sitruuna- ja limemehu, pippurit ja rypsiöljy keskenään.

5. Paloittele kala. Levitä muovikelmua isolle lautaselle ja laita kalapalat päälle. Valitse lautanen, jossa on hieman reunoja, jotta neste ei valu pois lautaselta.

6. Kaada mehu-pippuri-öljyseos kalapaloille.

7. Lisää sipuliviipaleet kalojen päälle.

8. Sulje kelmu tiukasti ja lisää tarvittaessa toinen kerros kelmua.

9. Nosta kalapaketti lautasen päällä jääkaappiin. Anna maustua seuraavaan päivään. Tarkista, että kalaviipaleet ovat marinoituneet kauttaaltaan.

10. Tarjoa esimerkiksi joulupöydän alkuruokana.

Punajuurigraavattu kirjolohi

Limemarinoitu siika eli siikaceviche

Valkosipulisillit

VALKOSIPULISILLIT

2 kevytsuolattua sillifileetä 1 pieni sipuli 1 rkl öljyä 2 valkosipulin kynttä 1 dl majoneesia 1 dl turkkilaista jogurttia 1 maustemitallinen mustapippuria 2 rkl silputtua ruohosipulia

1. Huuhtele sillifileet kylmässä vedessä. Liota pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Kuivaa fileet talouspaperilla ja leikkaa 1–2 cm:n levyisiksi viipaleiksi.

3. Hienonna sipuli ja paista sitä hetki paistinpannulla öljyssä.

4. Hienonna valkosipulinkynnet ja lisää pannulle. Jatka paistamista pari minuuttia. Anna jäähtyä.

5. Sekoita keskenään silliviipaleet, sipuliseos, majoneesi, jogurtti ja pippuri.

6. Tarkista maku ja anna maustua hetki jääkaapissa.

7. Ripottele ruohosipulisilppu sillin päälle, kun laitat sen tarjolle.

Puolukka-omenamehu

PUOLUKKA-OMENAMEHU

(1 l valmista mehua)

4 dl (200 g) puolukoita 500 g (n. 3 kpl) omenoita 1 l vettä 1–1,5 dl sokeria/1 l mehua (tuorekäyttöön)

1. Survo puolukat kattilan pohjalla.

2. Pese omenat, poista siemenkodat, paloittele ja laita palat kattilaan. Lisää vesi.

3. Kuumenna seos kiehuvaksi ja alenna sen jälkeen lämpötila keskilämmölle. Anna seoksen poreilla noin 10 minuuttia tai kunnes omenat ovat pehmenneet.

4. Siivilöi mehu. Jos haluat kirkasta mehua, älä painele massaa, vaan pyörittele siivilää, niin että mehu irtoaa massasta.

5. Kaada mehu puhtaaseen kattilaan. Kuumenna mehu, lisää sokeri ja kiehauta. Se-

koittele, kunnes sokeri on sulanut. Kaada mehu puhtaisiin pulloihin. Säilytä kylmässä. Laimenna mehua veteen oman maun mukaan (esim. 1:1) tai juo sellaisenaan.

Hu aa

Pullotettu mehu säilyy jääkaapissa ainakin kaksi viikkoa.

Perinteinen lipeäkala, valkokastiketta, perunaa ja herneitä

MARTAN PITKÄ MARSSI

Nykyään lipeäkala ostetaan valmiiksi esikäsiteltynä kaupasta. Oheinen teksti 108 vuoden takaa kertoo, mitä kaikkea kalalle piti tehdä, ennen kuin varsinainen ruoanlaitto pääsi alkamaan.

PERINTEINEN LIPEÄKALA

1 pkt (noin 1 kg) lipeäkalaa 1 tl suolaa

1 maustemitallinen maustepippuria

1. Liota, huuhtele ja valuta lipeäkala pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Voitele uunivuoka.

3. Laita kala nahkapuoli alaspäin uunivuokaan. Ripottele suola kalan pinnalle.

4. Kypsennä lipeäkalaa 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia, kalapalojen koon mukaan.

5. Siirrä kala tarjoiluvadille. Rouhi pinnalle maustepippuria.

6. Tarjoa esimerkiksi perunoiden, vihreiden herneiden ja etikkapunajuurien kanssa.

VALKOKASTIKE LIPEÄKALALLE

2 rkl juoksevaa margariinia 0,5 dl vehnäjauhoja

5 dl maitoa 0,5–1 tl suolaa

1 maustemitallinen valkopippuria

1 maustemitallinen mustapippuria

1 maustemitallinen muskottipähkinää

1. Kuumenna rasva kattilassa. Älä ruskista.

2. Lisää jauhot ja anna seoksen kuumentua.

3. Lisää kylmä maito vähitellen, koko ajan sekoittaen. Sekoita, kunnes kastike sakenee.

4. Anna kastikkeen kiehua hiljaa 5–10 minuuttia. Muista sekoittaa, ettei kastike pala pohjaan.

5. Maista ja mausta mieleiseksi.

Emäntälehti

Martta-yhdistyksen äänenkannattaja N:o 12 Joulukuu 1914 Livekalaa.

Täksi ovat pitkäturskat eli molvat kaikkein parhaimpia; harmaata turskaa pidetään huonompana. Kuitenkin on aina ostaessa katsottava, että kuivattu kala on lihaltaan valkoista eikä keltaista. Kala kurikoidaan kunnollisesti ja pannaan, soveliaihin paloihin leikeltynä, kylmään veteen, jossa annetaan olla kuusi päivää; vettä vaihdetaan joka toinen päivä. Kurikoidessa irroitetaan kalasta nahkaa niin paljon kuin suinkin, jota säilytetään kahvin selvikkeeksi. Kun kala on ollut vedessä määrätyn ajan, pannaan se, nahkapuoli alaspäin, soikkoon sormenpaksuiselle, seulotulle koivuntuhkakerrokselle, ja kun tälle on pantu yksi kalakerros, riputellaan sille ohuelta valkoista kalkkia sekä tälle taasen sormenpaksuinen tuhkakerros, jolle jälleen ladotaan kalakerros sekä kalkkia ja tuhkaa, kunnes kaikki kala on näin pantu likoon, jolloin soikkoon kaadetaan sen verta kylmää vettä, että se peittää kalan. 6–8 vuorokauden kuluttua otetaan kala lipeästä ja pannaan raittiiseen veteen ynnä 3–4 kourallista kalkkia, jossa sen annetaan olla 2 vuorokautta; sitten sitä virutetaan 8 päivää, joina vettä usein vaihdetaan.

450 g jauhoseos Mehevä Maustekakku

Yksi kakku 1,2 l tai Ø 20 cm vuokaan Lisää vain öljy ja vesi

MALLASLEIVONNAN YKKÖNEN

Tuoppi-jauhoseokset tekevät leipomisesta entistä helpompaa ja kätevämpää. Valmiit jauhoseokset sisältävät kaikki tarvittavat kuivat raaka-aineet yhdessä pakkauksessa. Onnistut varmasti!

Tuoppi 1 kg Saaristolaisleipä jauhoseos

. Kaksi isoa vuokaleipää TAI yksi voileipäkakkupohja Ø 24 cm

. Tarvitset vain vettä ja hiivaa

Tuoppi Saaristolaisleipä 420 g pakkaus

Yksi vuokaleipä TAI voileipäkakkupohja Ø 18 cm

. Sisältää vuoan ja kuivahiivan Lisää vain vesi

MEHEVÄ

MAUSTEKAKKU

1 ps Maustekakku jauhoseosta (450 g) 1 dl oliiviöljyä 2,5 dl vettä

Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm

Lisää jauhoseokseen vesi ja öljy ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakku vuokaan. Paista 175 °C:ssa noin 45 min, kunnes kakku irtoaa vuoan reunoista. Kumoa kakku jäähtymään.

Reseptit ja tuotteet LAIHIANMALLAS.FI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.fi

SUOLAKINUSKIKUORRUTE

50 g voita 1 dl fariinisokeria ½ dl kermaa 2 dl tomusokeria 1 tl sormisuolaa 1 tl Sulata voi ja sokeri kattilassa. Lisää joukkoon kerma ja tomusokeri ja sekoita. Mausta suolalla. Jäähdytä huoneenlämmössä n. 5 min välillä sekoittaen. Valuta kuorrute kakun päälle.

Katso lisää helppoja reseptejä: LAHIRUOKAAMAALTA.FI/RESEPTIT/

VEDEN TERVEYDENVILJA,LÄHDE

Ahven, hauki, kampela, kirjolohi, kuha, lahna, muikku, siika, silakka, särki – kaikki erinomaisia kaloja ruokalautaselle. Suositusten mukaan kalaa tulisi nauttia vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta teet itsellesi hyvää, jos sy öt kalaa useamminkin.

Moni tuntee kalan hyvien rasvojen lähteenä, mutta kala on paljon muutakin. Hyvälaatuiset proteiinit sekä muun muassa D-vitamiini, jodi ja seleeni tekevät siitä erinomaisen evään. Kala valmistuu nopeasti eikä menetä ravintoarvoaan kypsennettäessä.

Kala pehmeät rasvat tekevät hyvää koko keholle: iholle, verisuonille, sydämelle ja aivoille, jopa lihaksille ja luustolle.

Pehmeät rasvat parantavat veren kolesteroliarvoja, sillä ne alentavat haitallista LDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolipitoisuutta sekä nostavat hyvää HDL-kolesterolipitoisuutta. Lisäksi ka lan pehmeät rasvat alentavat verenpainetta, vähentävät veressä kulkevien rasvahappojen eli triglyseridien määrää ja estävät verihiutaleiden hyytymistä.

Kalan rasva on terveellistä, mutta myös vähärasvaiset kalat ovat suositeltavia. Punaisen lihan tai makkararuoan korvaaminen kalalla parantaa sydänterveyttä, koska kovan rasvan saanti vähenee ja pehmeän rasvan saanti kasvaa.

HERKULLINEN YMPÄRISTÖTEKO Kotimaisen villinä kasvavan kalan kalastaminen ja syöminen on fiksua myös ympäristön näkökulmasta. Lähiseudulta tulevat luonnonkalasaaliit eivät kuluta mittavasti energiaa ja luonnonvaroja esimerkiksi kasvatuksen ja kuljetuksen takia. Kalat syövät ravinteita vesistöistä ja puhdistavat näin järviä ja merta. Kala-ateriassa vesistöjä rehevöittävät ravinteet ovat muuttuneet sopivaan muotoon ravinnoksemme.

Kaloilla, kuten muillakin luonnon antimilla, on sesongit. Sesonkinsa aikana kalaa on parhaiten saatavilla ja se on edullisinta. Tarkan talouden kotikokki katsoo kilohinnan ja valitsee tuoretiskistä kokonaisen kalan. Kannattaa treenata kalankäsittelytaitoja: Kun fileoi itse, säästää rahaa. Mitään ei mene hukkaan, sillä ruodoista keitellään kalaliemen pohja.

Jos kokonaisen kalan – eli niin sanotun pyöreän kalan – työstäminen tuntuu ylivoimaiselta, ei kannata missään nimessä luopua veden viljasta. Helpoim-

millaan saalis nousee kaupan pakastealtaasta tai kylmäkaapista. Kalavalmisteita on monipuolisesti tarjolla pakasteessa, kylmähyllyssä ja palvelutiskillä: pyöryköitä, puikkoja, viipaleita, fileitä, suikaleita. Valmisateriat täydentävät valikoimaa: on keittoja, pihvejä, laatikoita – kalaa eri muodoissaan. Kannattaa myös muistaa maakuntien maut ja paikalliset, valmiina myytävät herkut; kalakukot, nahkiaiset, silakkavalmisteet.

Kala kuuluu kotivaraankin. Keittiön kaappiin hankitaan perinteisten savumuikkujen rinnalle esimerkiksi maanmainioita särkivalmisteita. Säilykkeiden mausteissa, liemissä ja kastikkeissa on valinnanvaraa.

Säilötty kala on kiireisen kikka: purkki auki ja pari perunaa kyytipojaksi –päivä on pelastettu.

MAIJA SOLJANLAHTI

Pakasteseiti tai -turska maustetaan intialaisittain currylla ja garam masalalla.

Kalanystävän pastaan sopii kirjolohi

KOKKAA MARTTOJEN OHJEILLA martat.fi/reseptit/kalapuikot/ martat.fi/reseptit/kalanystavan-pasta/ martat.fi/reseptit/kalaaintialaisittain/

FAKTA

Kotitekoiset kalapuikot valmistuvat kätevästi paketillisesta pakastekalaa.

SEURAA SESONKEJA –KÄYTÄ KOTIMAISTA VILLIKALAA

tammikuu, helmikuumade, hauki, muikku, silakka maaliskuu, huhtikuuahven, hauki, silakka toukokuu, kesäkuusilakka heinäkuu, elokuusiika syykuu, lokakuuahven, muikku, siika marraskuu, joulukuuhauki, silakka

» Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ravinnosta, sillä ihmiselimistö ei pysty valmistaman niitä itse. Rasvaisessa kalassa on välttämätöntä alfalinoleenihappoa (ALA) ja pitempiketjuisia EPA- ja DHA-rasvahappoja, jotka kuuluvat omega-3-perheeseen. Ne ovat edullisia erityisesti sydänterveyden kannalta.

ENTÄ ALLERGIKKO?

» Kala-allergikko saa pehmeitä, välttämättömiä rasvahappoja esimerkiksi rypsi-, rapsi- ja camelinaöljystä.

» Käypä hoito -suositusten mukaan erilaisia kalaöljyvalmisteita ei ole syytä käyttää sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn.

Ulkosaarten taitavat emännät

Kelkat olivat saarelaisten lasten toivomia joululahjoja. Kuvan otti Sakari Pälsi Suursaaressa vuonna 1924.

Elämä Suomenlahden ulkosaarilla vaati naisilta käytännön ja arjen luovuutta. Joulu oli emännille näytön paikka. Työtä riitti, mutta kaikessa oli silloin erityinen juhlan valmistelun tunnelma.

ULLA-MAIJA SIEVINEN // KUVAT MUSEOVIRASTO/KANSANTIETEEN KOKOELMAT SEKÄ KOTIALBUMIT

Joulukuusen kiiltäviin papereihin kiedottuja makeisia sai katsella, mutta ei maistaa. Ne laitettiin aina joulun jälkeen huolellisesti talteen.

Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin asukkaat joutuivat jättämään kotinsa lokakuussa 1939. Lavansaarelainen Aini Suomalainen kertoi, että tuolla matkalla, veneessä kohti Suomen rannikkoa, hänellä oli vatsa kipeä ja hän oksenteli: lapset olivat ennen lähtöä syöneet pois joulukuusen karamellit. Niitä ei voinut jättää, eikä mieleen tullut, miten vanhoja ne kenties olivat. ***

Olen ammatiltani tietokirjailija, ja jokin noissa saarissa on aina kiehtonut minua, vaikka juureni eivät ole minkään saaren rantakallioissa. Olen kirjoittanut kolme kirjaa ulkosaarista. Uusin kirjani kertoo lähempänä rannikkoa olevasta saaresta, Kotkan edustalla sijaitsevasta Haapasaaresta.

Saarten elämää tutkiessani olen ymmärtänyt, että kiinnostukseni liittyy

juuri saarten naisiin ja heidän käytännön ja arjen luovuuteensa; siihen, miten he päivästä toiseen ruokkivat perheensä ja vaatettivat heidät.

Lisäksi he aamuvarhain perkasivat eli ”ruokkivat” miesten rantaan tuoman hailisaaliin ja iltahämärissä paikkasivat verkkoja ja tekivät käsitöitään. He olivat selviytyjiä, jos ketkä.

Naiset osasivat myös järjestää juhlia. Vuotuisista juhlista tärkein oli joulu. Se oli perheenäideille aina näytön paikka. Perinteistä haluttiin pitää kiinni.

Kotisaaret-kirjaani varten haastattelin monia lapsuudessaan ja nuoruudessaan ulkosaarilla asuneita ihmisiä. Muistan hyvin, miten haastateltavani kertoivat näistä jouluista. Monesti valui kyynelpisara pitkin poskea, mutta silmissä oli myös usein iloinen pilke. Joulut, herkut, kirkossa käynnit, ne olivat hyvässä muistissa.

Seiskarissa ryhdyttiin aattona jo aamukolmelta paistamaan pipareita ja pullia. Uuniin laitettiin lihapata hautumaan. Selja Lommin kotona ei ollut jouluna kinkkua, mutta naapurissa hän sai sitä maistaa. Kotien ruokapöydissä istui yleensä myös naapureiden lapsia.

Kuusenkoristeina oli joulukelloja, lasipalloja ja karamelleja, ja latvassa oli paperista tai tinapaperista itse tehty tähti.

Joululahjat olivat usein käytännöllisiä, monesti äidin tekemiä vaatteita. Tytöt saivat nukkejakin joululahjoiksi, pojat isän veistämiä ja maalaamia autoja.

Joulupukki ja joulumuori saattoivat käydä kylässä aattoiltana, yleensä tosin ilman lahjoja; joku sitten heitteli niitä ovenraosta, usein pitkin iltaa. Kun Selja Lommi lähti perheensä kanssa illalla kävelylle, joulupukkeja juosta vilisti pitkin teitä.

Joulun alla naisilla riitti puuhaa, mutta kaikessa oli silloin erityinen juhlan valmistelun tunnelma.

Aamulla mentiin kävellen kirkkoon. Seiskarissa ei ollut hevosia eikä rekiäkään. Selja Lommi muisteli, että kirkossa oli aina kylmää ja nukutti. Mutta oli hauskaa näytellä siellä uusia vaatteita, joita oli saatu joululahjoiksi.

SUOMI

VENÄJÄ

NARVA

VIRO

SUOMENLAHTI

HAMINA

SEISKARI LAVANSAARI

SUURSAARI TYTÄRSAARI

KOTKA HAAPASAARI

Kun miehet tulivat aamulla kalasta, alkoivat naisten työt. Kuvassa naiset suorivat eli ravistelevat kalat irti verkoista. Kuva on Suursaaresta ja Eino Havaksen albumista.

Jouluna Raantin perheessä Suursaaressa syötiin lipeäkalaa, keitettyä sylttyä ja punsaa eli lihahyytelöä.

Joulun kohokohta oli meno hevosten vetämällä reellä joulukirkkoon. Usein reessä kulkevilla oli käsissään seipäiden päihin kiinnitettyjä soihtuja, jotka leimusivat jouluyössä.

Paluumatkalla oli tavallista, että rekikunnat ajoivat kilpaa kotiin. Se oli yksi joulun odotetuimpia tapahtumia.

Lavansaaressakin joulu oli suuri juhla. Jouluksi leivottiin ainakin pullaa, mustikkapiirakkaa, piimäpiirakkaa, rusinariisipiirakkaa, setsuuria ja ruisleipää.

Jouluateria syötiin saunan jälkeen. Ruokana oli kalaa, rosollia, perunaa, lihaa ja kuivatuista luumuista keitettyä väskynäsoppaa.

Jouluaamuna ennen kirkkoon menoa syötiin pullaa ja juotiin ”kohvit”. Uuniin laitettiin joulumakkarat ja puuro sekä jotakin laatikkoruokaa.

Viimeinen kotona Tytärsaaressa vietetty joulu vuonna 1938 piirtyi kotkalaisen Viljo Terkin mieleen. Joulukuusi roikkui katosta, kuten aina, ja koristeina oli lippunauhoja ja Virosta tuotuja kuusenkoristeita.

Lahjoja ei jouluna juuri annettu, mutta hyvää syötävää oli riittävästi. Saaren jouluherkku oli nimeltään ”jyrkkännää”: pataan laitettiin sianlihaa, isoja lanttulohkoja ja kuorittuja kokonaisia perunoita.

Myös Haapasaaressa joulua alettiin valmistella jo hyvissä ajoin. Joulusahdin pano oli ohjelmassa jo pari viikkoa ennen joulua.

Kangaspuut olivat ulkosaarilla ahkerassa käytössä ja niissä syntyi paljon joululahjojakin. Myös Martat opettivat mattojen ja kankaiden kutomista. Lavansaarelaisen Aatolan Albertinan tupaan oli tuotu monet kangaspuut. Kuva on 1930-luvulta, Vuokko Strömbergin albumista.

Aira-Maija Kivelä kirjoitti näin: ”Joulun ruokalajeista olivat kinkku ja lipeäkala sekä erilaiset vuokaruoat niitä ruokia, joiden valmistamiseen jokainen emäntä kiinnitti huomionsa ja uhrasi ajatuksiansa suunnitellessaan työjärjestystä joulun parilla alusviikolla jo etukäteen.”

Luuttomat kinkut eivät tulleet saaressa mieleenkään. Tammikuussa luusta saatiin hyvät sopat, ja lopuksi luut heitettiin koirien riemuksi.

Suursaaren majakka talviasussaan oli huikea näky.

Saarissa joulun herkkuihin kuului makaronilaatikko. Suolatussa vedessä keitetyt makaronit kaadettiin voideltuun vuokaan ja päälle lisättiin haarukalla sekoittaen vehnäjauho-munamaitose osta. Ruoka viimeisteltiin usein korppujauhoilla ja nokareella voita.

Aineksia ulkosaarien jouluruokaankin tuotiin paljolti Virosta. Saarista vietiin sinne pääasiassa silakkaa eli suolattua hailia, ja sieltä tuotiin viljaa, perunaa ja muita elintarvikkeita. Viron kaupan eli seprakaupan juuret juonsivat sukupolvien taakse. ***

Saarten naiset olivat käteviä käsistään ja osaavia. Oppia antoivat äidit, anopit, mummut. Uusia ideoita ja ruokaohjeita saatiin Marttojen illoista. Ainakin Suursaaressa, Lavansaaressa ja Haapasaaressa toimi marttayhdistys.

Haapasaaren Marttaseura perustettiin vuonna 1906. Ensimmäisen vuoden aikana marttaneuvoja opetti valmistamaan ruokaa juurikasveista, vihanneksista ja marjoista ja säilömään niitä. Kursseja pidettiin aina vuoteen 1939 asti,

ja naiset osallistuivat niihin innokkaasti. Kahdenkymmenen ensimmäisen vuoden ajan puheenjohtajana toimi Matilda Yrjölä . Toimintaa rahoitettiin iltamilla, kesäjuhlilla, myyjäisillä ja arpajaisilla. Saaren marttojen yhteisenä kiinnostuksena oli toiminnan alkuvuosina kanankasvatus. Pihamailta kuului kotkotusta, ja niinpä martat tilasivat yhdessä siipikarjanhoitoa käsitteleviä kirjoja – ja myös Kanalehden.

Konsulentit ja neuvojat opettivat esimerkiksi pukuompelua ja mattojen kutomista. Martat valmistivat uudet kirkkotekstiilit, ja kaunis, tummanpunainen sametti sekä kulta- ja hopealangat kiersivät talosta taloon, jotta kukin martta sai osallistua tekstiilien valmistamiseen.

Ennen joulua tehtiin koristeita, ommeltiin vaatteita joululahjoiksi ja vaihdettiin parhaita jouluruokien ohjeita. Joulupöydässä moni perheenemäntä mietti varmasti kiitollisena marttailloissa saatuja oppeja.

Kun tuli aika mennä joulukirkkoon, martatkin pukeutuivat uusiin vaatteisiin ja ihailivat kauniita kirkkotekstiilejä.

Martat vaikuttivat toisellakin tavalla Haapasaaren kirkon kauneuteen: vuo-

desta 1938 lähtien jouluisin kirkossa nautittiin ehtoollinen marttojen ostamista ehtoollispikareista. ***

Joulut siis poikkesivat arjesta aivan eri tavoin kuin joulu meidän päivinämme, vaikka saarten joulut meidän näkökulmastamme olivatkin vaatimattomia. Jokainen voi mielessään pohtia, mikä oli se suurin tekijä, joka sai vanhojen saarelaisten silmiin kyyneleet ja kasvoille hymyt, kun he muistelivat noita lapsuutensa jouluja.

KIRJOITTAJALTA:

Haapasaari 180 vuotta. Ulla-Maija Sievinen, Hannu Laakkonen, Aulikki Visamo. Haapasaari-seura ry 2022

Tarinoita ulkosaarilta: ihmisiä ja ilmiöitä Suursaaresta, Lavansaaresta, Seiskarista ja Tytärsaaresta. Ulla-Maija Sievinen 2019

Kotisaaret: Suursaari, Lavansaari, Tytärsaari, Seiskari. Toimittanut UllaMaija von Hertzen WSOY 2008.

Suursaaren Suurkylässä oli luminen ja jouluinen tunnelma vuonna 1924. Kuva on Sakari Pälsin ottama.

KODISSA PARAS –MUTTA MILLAISESSA?

Varaudu asumisen muutoksiin, kun ikää karttuu.

PÄIVI REKULA // KUVAT SHUTTERSTOCK

Mihin sitä kotoaan lähtisi? Niinpä, mutta kannattaa silti pohtia, vastaako nykyinen asunto tarpeitasi esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.

Teemme yleensä muutoksia asumiseen elämän taitekohdissa; sosiaalisista, toiminnallisista tai taloudellisista syistä. Muutamme, kun on aika lähteä lapsuudenkodista, kun perhetilanteemme muuttuu, kun vaihdamme opiskelu- ja työpaikkaa. Samalla toteutamme asumisen unelmia mahdollisuuksiemme mukaan.

Keski-ikäisenä saattaa tuntua, että oma asumismuoto on vakiintunut. Mutta vastaako se omia tarpeita 5–10 vuoden päästä?

TOIMI AJOISSA Muutokset kuuluvat elämään. Asuinympäristömmekin muuttuu vääjäämättä, halusimme tai emme. Naapurit vaihtuvat, palveluja poistuu tai tulee lisää, liikenneyhteydet kehittyvät tai kuihtuvat. Miten muutosten keskellä pystyy ylläpitämään hyvää asumista?

Kun ennakoit muutoksia, sinulla on vaihtoehtoja asumisratkaisun suhteen, ja todennäköisesti vältyt isoilta asumisen pulmilta tulevaisuudessa.

Ajoitus on tärkeä osa ennakoimista. Moni viisikymppinen auttaa iäkkäitä omaisiaan ja saa samalla näkökulmaa erilaisiin tarpeisiin ja niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Kun ennakoidaan ikääntymisen vaikutuksia omaan asumiseen, on hyvä ajankohta ikävuosissa 55–70. Kannattaa havahtua ajan kulkuun viimeistään silloin, kun on vielä hyvissä voimin, mutta tiedostaa jo alkavia muutoksia toimintakyvyssään.

TOIVEISTA TAVOITTEISIIN ”Mihinkä sitä kotoaan lähtisi?” Näillä sanoilla moni kuvailee vakiintunutta asumistilannettaan. Uudet, myönteiset mahdollisuudet ovat ehkä jääneet pohtimatta.

Hyvä lähtökohta muutoksiin varautumisessa ovat omat ja mahdollisen puolisosi toiveet asumisen suhteen. Kirjaa ylös asumishistoriasi sekä nykyisen asumisesi plussat ja miinukset. Tätä kautta voit päästä toiveidesi juurille. Ota myös selvää, millaisia asumisratkaisuja kotipaikkakuntasi tarjoaa.

Mieti, mitkä ovat asuntosi plussat ja miinukset.

Saisiko kodista toimivamman korjaamalla?

Toiveista edetään tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kaikkea ei voi saada, mutta aina voi saada jotain. Joku tavoittelee luonnonläheisyyttä lenkkimaastossa, joku toinen viljelemällä yrttejä parvekkeella. Muutosten ei tarvitse olla aina isoja ollakseen merkittäviä.

KOLME VAIHTOEHTOA

Kun ennakoit asumisen suuntaa, päävaihtoehtoja on loppujen lopuksi kolme: 1. nykyinen asunto tällaisenaan 2. nykyisen asunnon korjaaminen 3. asunnon vaihtaminen.

Kun olet perustellusti valinnut oman suuntasi, voit ryhtyä tuumasta toimeen, eli toteuttamaan asumissuunnitelmaasi käytännössä.

ASUMISEN VALMENNUSKURSSI MARTOILLE

Suomen Asumisen Apu ry tarjoaa vuonna 2023 martoille vuorovaikutteisen kurssikokonaisuuden Asumisen valmennuskurssi – mahdollisuuksia ja ratkaisuja 55+-vuotiaille. Alkuvuonna toteutettavat verkkokurssit ovat osa varautumisen teemavuotta Martoilla.

Kurssilla opastetaan laatimaan oma asumissuunnitelma, jossa otetaan huomioon asumisen toiveet ja toimintakyvyn muutokset.

Neljän kerran kurssisarjalla kuulet erilaisista asumisratkaisuista ja voit vaihtaa ajatuksia muiden kurssilaisten kanssa. Kurssi on etenevä, joten osallistumalla joka kerta saat parhaan hyödyn.

Kurssiaineistona on asiantuntijoiden tietoiskuja ja Asumissuunnitelma-tehtäviä sivustolta saaennakoida.fi.

Ota mukaan kurssille puolisosi, kaverisi tai lapsesi. Hyvää matkaa kohti parempaa ikäasumista!

ALKUKARTOITUKSESTA JATKOSUUNNITELMAAN – KURSSISARJAN SISÄLLÖT

1. kurssikerta: Asumisen alkukartoitus. Hyvän asumisen ylläpito. Asuminen ja muutokset. Erilaisia ikäasumisen ratkaisuja.

2. kurssikerta: Toimiva asunto – mistä tietoa ja apua? Asumisen toimivuus. Apua arkeen. Esteettömyyden merkitys. Tietoa asuntomarkkinoista ja kustannuksista.

3. kurssikerta: Omannäköinen elämä. Asumissuunnitelman työstöä. Voimavarat, toiveet ja tavoitteet. Mitä ikääntyvän on hyvä tietää kiinteistövälityksestä?

4. kurssikerta: Toiveista totta. Kokemuksia ennakoimisesta. Vertaisarviointia ja sparrausta eteenpäin. Ensiaskeleita suunnitelman toteutukseen. Kurssin arviointi.

AIKATAULUT JA ILMOITTAUTUMINEN

Kurssi toteutetaan alueellisesti kolmessa ryhmässä. Jokaisella kurssikerralla kokoonnutaan klo 17.30–19 Teams-tapaamiseen oman alueen ryhmän kanssa.

Ilmoittautuneet saavat ilmoittautumisajan päätyttyä sähköpostin, jossa on oman ryhmän Teams-kokouslinkki ja tarkemmat osallistumisohjeet. Samaa linkkiä käytetään ryhmän jokaisessa tapaamisessa. Kaikki saavat myös linkin Martta-akatemiaan, jonne kurssiaineistot tallennetaan.

RYHMÄ 1: Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Kainuun marttapiirien alueella asuvat.

Sitovat ilmoittautumiset 6.2. mennessä: martat.fi/pohjois-pohjanmaa/tapahtumat.

Yhteyshenkilö Heli Similä, Pohjois-Pohjanmaan Martat (heli.simila@martat.fi).

Ryhmä kokoontuu maanantaisin 13.2., 20.2., 27.2 ja 6.3.

RYHMÄ 2: Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen marttapiirien alueella asuvat.

Sitovat ilmoittautumiset 7.2. mennessä: martat.fi/ita-hame/tapahtumat.

Yhteyshenkilö Tuulikki Uusitalo, Itä-Hämeen Martat (tuulikki.uusitalo@martat.fi).

Ryhmä kokoontuu tiistaisin 14.2., 21.2. 7.3. ja 14.3.

RYHMÄ 3: Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Savon marttapiirien alueella asuvat.

Sitovat ilmoittautumiset 9.2. mennessä: martat.fi/kymenlaakso/tapahtumat.

Yhteyshenkilö Anne Saarikko, Kymenlaakson Martat (anne.saarikko@martat.fi).

Ryhmä kokoontuu torstaisin 16.2., 2.3., 9.3. ja 16.3.

ASUMISEN ENNAKOINTI AIHEEKSI MARTTAILTAAN

55 ja risat – miten hyvin asuntosi vastaa tulevia tarpeitasi? Tämännimisen marttaillan ohjelma on nyt netissä. Osallistujat saavat käsityksen siitä, miten asumistarpeet muuttuvat eri elämäntilanteissa ja miten näitä tarpeita voi ennakoida. Jokainen tunnistaa oman tai läheisensä nykyisen asunnon mahdollisuudet ja heikkoudet tulevaisuutta ajatellen.

www.martat.fi/55-ja-risat-miten-hyvin-asuntosi-vastaa-tulevia-tarpeitasi/

KATSO MYÖS

www.martat.fi/omat-rahat/asuminen/

TIETOA LISÄÄ

ESTEELLISYYS JA HUONOT PALVELUT MUUTON SYITÄ

Suomen Asumisen Apu ry teetti keväällä 2022 väestötason kyselytutkimuksen 55 vuotta täyttäneiden kansalaisten asumissuunnitelmista ja asumisen toiveista. Tutkimukseen vastasi 1 047 henkilöä.

Pieni osa vastaajista (14 %) oli vaihtanut asuntonsa sopivampaan ja 11 % oli tehnyt nykyiseen asuntoonsa asumista helpottavia remontteja.

Lähes puolet vastaajista arvioi vaihtavansa asuntoa 10–15 vuoden sisällä, jotta arki sujuisi toimintakyvyn heikentyessä.

Painavimpina syinä muuttoon mainittiin nykyisen asunnon ylläpidon työläys sekä liian korkeat kustannukset. Muita syitä olivat muun muassa nykyisen asunnon esteellisyys, asunnon huono kunto, kaukana sijaitsevat palvelut, kehnot liikenneyhteydet sekä se, että sukulaiset ja tuttavat olivat kaukana.

Kysely liittyi ympäristöministeriön rahoittamaan järjestöjen verkostohankkeeseen (2021–2022), jonka tärkeimpänä tavoitteena oli kannustaa ikääntyviä ihmisiä ennakoimaan asumistarpeitaan.

Toiveista tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

» Asumisen suunnitteluun liittyvä Facebook-live torstaina 19.1.2023 kello 11. Seuraa tiedotusta osoitteessa martat.fi. INFO Kirjoittaja on arkkitehti, joka toimii kehittäjänä Suomen Asumisen Apu ry:ssä.

TAPAAMME MARTTOJA, JOTKA PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ. martat.fi/garderobi-harkitsekorjaa-kierrata/

– Tämä protomalli Marttojen edustusvaatteesta ei päätynyt koskaan tuotantoon, mutta olen käyttänyt tätä ansio- ja kunniamerkkien kanssa esimerkiksi Lottien edustustilaisuuksissa ja maanpuolustukseen ja varautumiseen liittyvissä tilaisuuksissa, sanoo Marianne Heikkilä.

TÄRKEINTÄ ON TARINA

Sukupuolineutraali papintakki, sutaani, on mittatilaustyö Osuuskunta Pyhävaatteelta, ompelijana Mari Benissan. Se on valmistettu sataprosenttisesta mulesing-vapaasta merinovillasta.

– Takki on ratkaissut kirkollisten toimitusten pukeutumisongelmat. Käytän tätä kasteessa, siunauksessa, avioliittoon vihkimisessä, messuissa. Hankin takin itse, koska en ole seurakunnassa tai kirkossa työssä.

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä tuntee muodin. Rakkaimmat vaatteet ovat isoäidin ompelimon peruja ja äidiltä saatuja asuja, jotka kantavat muistoja.

MARIANNE HEIKKILÄ/HELENA KOKKONEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

– Korut ovat rakkaita muistoja lapsuudesta 1960–70-luvuilta. Äiti teki ammatikseen muotinäytöksiä tanssivien malliensa kanssa tavarataloissa ja juhlatiloissa. Asuihin tarvittiin erilaisia koruja ja rekvisiittaa. Ihailin äidin näyttäviä kuoseja ja asusteita sekä mustaa, kiiltävää tukkaa.

KUVAILE TYYLIÄSI : Klassinen, ajaton, vintage. Tyyli on kokonaisuus kengistä hiuksiin, ehostuksesta vaatteisiin. Pukeutuminen saa olla samaan aikaan rentoa ja sporttista sekä tuoda piristystä arkeen. Pukeudun mielelläni yksinkertaisesti, joskus jopa maskuliinisesti. Käyn myös miehen vaatekaapilla ja miesten vaateosastoilla.

TÄRKEÄÄ VAATTEISSA ovat luonnonmateriaalit, laatu ja kestävyys, vintage ja tarinat vaatteiden takana, vastuullisuus ja kierrätettävyys, mukavuus ja minimalismi, istuvuus ja leikkaukset. Arvostan suuresti itse tehtyjä tuotteita, joita olen saanut martoilta: saaleja, sukkia, villapuseroita.

MISTÄ HANKIT VAATTEESI? Olen perinyt isoäitini Kaisu Heikkilän vaatetehtaassa valmistettuja asuja ja äitini vintage-vaatteita. Ostan vaatteita kivijalkaputiikeista, sillä haluan tukea käsityöläisiä ja pienyrittäjiä. Tutkin second hand -kauppojen ja nettikirppareiden tarjontaa. Olen kirpputorien suurkuluttaja: Fida, Emmaus, UFF, SPR-kontit, Pelastusarmeija… Kierrätämme ystävien kanssa vaatteita, ja olen ajatellut liittyä Vaatepuun jäseneksi.

Jos tarvitsen juuri tietynlaisen asun, etsin sitä arvostamiltani vaateketjuilta.

– Vaaleanpunainen mekko valmistettiin yksittäiskappaleena. Sitä käytettiin muistaakseni Miss Suomi -esityksissä ja äitini muotinäytöksissä. Mekko on ollut minulle rakas juhlavaate romanttisine hihoineen ja mallineen, ja se siirtyy perinnöksi tyttärelleni.

Suosikkejani ovat Katri Niskanen, Andiata, Papu Design, Glope Hope, Marimekko, Palmroth, Nanso, Nouk, NO/ AN, Marja Rak, Lumoan, E/S Design, Alpa, Anna Ruohonen ja Samuji.

MILLAINEN ON TYÖVAATTEESI? Olen toiselta ammatiltani pappi. Olen hankkinut mittatilaustyönä papin sutaanin lipereillä, eli papintakin miesten mallilla. Sen valmistajan, Osuuskunta Pyhävaateen, motto on: Sama virka, sama verka. Tasaarvo ulottuu virkapukuihin, ja kannan tällaisia symboleja ylpeänä. Sama koskee Marttojen arvokasta juhlamekkoa, jota on käytetty alun perin myös työvaatteena maatiloilla ja pelloilla.

PARAS VAATEVINKKINI: Tekstiilituotteet ovat arvokkaita. Toivon, että hoitaisimme niitä yhtä suurella rakkaudella kuin millä ne on valmistettukin. Oikea hoito pidentää käyttöikää, ja paras vaate on jo kaapissamme. Vaatteet, joita voi yhdistellä, lainata, kierrättää ja korjata, ovat osa kestävää arkea.

– Martta Tyti Pirjo Laakso löysi Missiokirppis Simpeleestä hääpuvun, joka oli tehty Kaisu Heikkilän ompelimossa. Pukua käytti perheneuvoja, kirjailija, lehtori Kirsi Ijäs häissään vuonna 1962. Ilta Sanomat julkaisi asiasta jutun. Sen jälkeen sain puhelun Ijäkseltä, joka kertoi minulle elämästään ja häistään. Kysyin, haluaisiko hän puvun takaisin. Hän tahtoi kuitenkin jättää sen minulle, Heikkilän suvun jälkeläiselle, koska koki, että nyt puku on turvallisessa paikassa.

– Ihmeellisiä ovat nämä elämänpolut, ja miten vaate voi tuoda ihmiset yhteen, pohtii Marianne Heikkilä.

EDELLEEN KÄYTÖSSÄ: Isoäidin ja äidin iltapuvut, takit, laukut ja korut.

VARMA VALINTA JOKA LÄHTÖÖN: Olen vilukissa ja rakastan lämpöisiä kashmirvillaneuleita. Minulla on musta, valkoinen ja ruskea kashmirpoolo. Villasukat lähtevät mukaan jokaiselle reissulle.

JUHLAT TULOSSA? NÄIN PUKEUDUN: Kutsua kunnioittaen, pukeutumiskoodin mukaisesti, juhlavasti, näyttävästi ja ajattomasti. Sen mukaan, mitä kaapista löydän ja mihin mahdun. Juhlavaatteissa saa olla glamouria – usein käytän isoäitini tai äitini vanhoja juhlapukuja.

– Kaisu Heikkilä Oy:n maximekko on kaiketi peräisin 1970-luvulta. Kangas tuo mieleen nuoruuteni mummilassa Tampereen Ruotulassa ja mökillä Sarkkilassa. Mummilla oli aina tällainen juhlavaate päällä, kun hän kestitsi sukua. Hän otti vain essun pois ja oli juhlakunnossa hiuksineen ja kenkineen.

Mekot on ommeltu Kaisu Heikkilän tehtaan ateljeessa.

– Martat ovat valmistaneet kirkollisen alban päälle laitettavat stolat isoäidinneliöistä kirkkovuoden liturgisissa väreissä. Mustan stolan teki luottomarttani Marketta Rahikainen. Stolaan on upotettu kultainen risti. Hän teki samaan käyttöön myös kännykkäpussin.

TÄSTÄ VAATTEESTA UNELMOIN: Pitkästä juhlamekosta, joka on virkattu isoäidinneliöistä.

VIRHEHANKINTA: Netistä tilatut vaateet, kengät tai asusteet, jotka eivät ole vastanneet tuote- ja materiaalikuvausta tai kokomerkintää. Esimerkiksi uimapuvun kooksi oli ilmoitettu XL, mutta mitoitus olikin italialainen, ja puku kokoa XS.

PARAS LÖYTÖNI: Kirppiksiltä löydetyt nahka-, villakangas tai silkkivaatteet, joita tuunaamalla olen tehnyt omannäköiseni lookin. Olen löytänyt hyviä laukkuja, hattuja ja vöitä, joita voi käyttää eri asujen kanssa. Miehelleni olen löytänyt bleisereitä, jotka on tehty 1970–90-luvuilla laadukkaista materiaaleista. Ne ovat hänelle, lähes kaksimetriselle ja harteikkaalle partaharleylle, mieluisia esiintymisasuja.

Martta avaa vaatekaappinsa -sarja päättyy.

Kansikuvakasvona 14-vuotiaana 1982.

Tässä katsotaan maailmaa parivuotiaan silmin.

– Tämä 1980-luvun tuulitakki on rakas muisto opiskeluaikojen niukkuudesta ja toisaalta nuoruudesta, jolloin kaikilla oli samat unisexverryttely- ja tuulipuvut, krepatut hiukset, kivipestyt farkut, pitsiröyhelöt ja sinistä ripsiväriä.

– Kirjavan villapaidan teki toinen isoäitini Vieno Utrainen-Ainsaari. Pusero oli äitini rakkain neule, ja se muistuttaa minua äidin värikkäästä elämästä. Vaaleansininen villapaita on tehty perustamamme Naisten Pankin kunniaksi. Vaaleanpunainen paita on tilaustyö. Sen neuloi Marttaliiton hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrellin sisar. Villapaita yllä on hyvä vaeltaa metsässä ja mennä piknikille merenrantaan tai kallioille, sanoo Marianne Heikkilä.

Perinteisen sydänkoristeen sisään mahtuu namunen tai lappu, johon kirjoitat hyvän joulun toivotuksen. Sydän palvelee myös kivana kirjanmerkkinä.

SYDÄN VIE VIESTIN

TEKSTI, OHJE, PIIRROS JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

Pujottele jouluksi somia sydänkoristeita kotiin tai vaikka ystävälle. Parhaat koristeet syntyvät kierrätetyistä papereista ja ohuista kartongeista. Kokeile vanhoja postikortteja, tapettia, itse maalattua akvarellipaperia, kuvalehtien kansipapereita, mainoksia – mitä ikinä keksitkin. Paras paperi on paksuhkoa ja sitkeää; sellaista, joka ei repeydy helposti.

Yhteen sydämeen tarvitset kahta erilaista paperia. Ne saavat erota väreiltään selkeästi toisistaan, mutta niiden on hyvä olla suunnilleen saman paksuisia.

Vinkki

• Voit suurentaa tai pienentää kuviota, jolloin saat erikokoisia sydämiä.

• Tee joulukalenteri sydänkoristeista. Sisälle mahtuu mainiosti pieni yllätys.

TARVIKKEET

» erilaisia paksuhkoja papereita tai ohuita kartonkeja » sakset ja liimaa » kapeaa silkkinauhaa tai lankaa ripustimeksi.

» ripustimen voi leikata myös paperista.

TEE NÄIN

Piirrä ja leikkaa:

» Taita koristepaperi kahtia ja piirrä taitteelta kuvio. Merkitse leikkausviivojen paikat.

» Leikkaa kuvio irti kaksinkertaisesta paperista, jätä taite leikkaamatta.

» Pidä kuvio edelleen taitettuna kaksin kerroin ja leikkaa taitteelta lähtien viivoja pitkin poikittaiseen merkkiin asti.

» Tee sydämen toinen puoli samoin.

Pujota:

» Ota puolikkaat taitettuina toinen oikeaan ja toinen vasempaan käteen.

» Pujota oikean käden ylin liuska vasemman käden ylimmän liuskan sisältä, sitten vasemman käden toinen liuska ensimmäiseksi pujotellun sisältä ja lopuksi oikean käden liuska vielä vasemman reunimmaisen sisältä. Pujota oikean käden seuraava liuska päinvastoin.

» Jatka näin, kunnes kaikki liuskat on pujotettu. Oikein pujotettu koriste on sisältä avoin ja korimainen.

Viimeistele:

» Tee ripustin nauhasta, langasta tai paperista. Liimaa ripustin päistään sydämen sisäpuolelle.

Piirrä kuvio kaksinkertaiselle paperille.

Pujota liuskat numerojärjestyksessä.

Hippu hopeaa kattaukseen

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖT ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

Muuntele

Jos haluat muhkeamman lopputuloksen, voit virkata useampia kerroksia ketjusilmukkalenkkejä.

Sievät lautasliinarenkaat virkataan hiuslenkin ympärille. Yhdessä illassa ennätät tehdä koko setin.

Vink vink

Lenkkien ei tarvitse jäädä odottamaan seuraavaa juhlaa, vaan voit sitaista niillä poninhännän heti välipäivinä!

Lautasliinarenkaat tuovat kattaukseen kodikasta retrotunnelmaa. Tämän käsityön niksi on hiuslenkissä. Sen päälle on helppo virkata silmukat, ja joustava rengas on kätevä vetää liinan ympärille. Servietin taittelu ei voisi olla tämän helpompaa: kääri liina rullalle ja aseta rengas paikoilleen.

Hopea on yksi joulunajan suosikkiväreistä kattauksessa ja koristeissa. Jos hopea ei nappaa, valitse lankaan lempivärisi tai viimeistele pöytä rennosti monivärisillä renkailla.

Vielä on tovi jouluun. Serviettirenkaita syntyy nopeasti, ja virkkaaminen on hauskaa!

TARVIKKEET

» hopeanväristä lankaa (esim. Anchor Metallic) » punaista puuvillalankaa » virkkuukoukku 2.5 mm tai käsialan mukaan » napakoita hiuslenkkejä, halkaisija n. 5 cm.

TEE NÄIN

1. krs: Virkkaa lenkin ympärille vierekkäin kiinteitä silmukoita. Tiivistä silmukat niin, että hiuslenkki ei jää näkyviin. Päätä kerros virkkaamalla piilosilmukka ensimmäiseen silmukkaan.

2. krs: Virkkaa *3 kjs, 1 ks edellisen kerroksen kiinteään silmukkaan* toista *-* koko kerros.

3. krs: Virkkaa *5 kjs, 1 ks edellisen kerroksen ketjusilmukkalenkkiin* toista *-* koko kerros.

Päätä langanpäät.

MINUN VIHERKASVINI:

JOULUKAKTUS

(Schlumbergera x buckleyi)

Leena Haavisto, Laaksolahden Martat

Meidän joulukaktuksemme todellista ikää ja alkuperää ei tiedetä, mutta oletettavasti se on peräisin ihan 1900-luvun alusta. Tämä kukka on mieheni hoidossa, ja hänen tarinoi näin: ”Varhaisimmat kosketukseni tähän kaktukseen ovat Kauhajoen Muurahaisen koululta 1970. Kasvi oli luokkahuoneen koristeena ja oppilaiden hoidossa. Kun selailin koulun valokuvakokoelmia, löysin kuvan vuodelta 1932. Siinä kylän miesjoukko seurasi radiosta Los Angelesin olympialaisia koulun johtajaopettajan johdolla hänen asunnossaan, joka sijaitsi koulurakennuksessa. Miesjoukon taustalla näkyi mahtavan kokoinen joulukaktus, josta ei voinut erehtyä. Se oli sama, joka sitten myöhemmin oli siirretty koulun luokkahuoneeseen, ehkä ison kokonsa vuoksi.

Hoidin oppilaitten ohella kaktusta vuodet 1970–1988. Kun koulu sitten lakkautettiin, otin kaktuksen mukaan muuttokuormaani siirtyessäni pääkaupunkiseudulle.

Vantaalla asuessani, 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, sattui kaktukselle sen siihenastisen elämän ehkä suurin tragedia. Huomasin sen tiputtavan pitkiä ja vahvoja oksiaan lattialle. Kysyi eräältä kukkakauppiaalta, mikä sitä vaivaa ja mitä minun pitäisi tehdä. Vastaus tuli nopeasti: Kun menet kotiin, leikkaa kaikki terveet varret irti ja laita ne juurtumaan isoon maljakkoon tai ämpäriin. Hävitä ruukku, juuret ja multa. Kukkakauppias sanoi kasvia vaivanneen taudin nimenkin, mutta sen olen unohtanut.

Tällä yksilöllä on pitkä historia takanaan.

Nopeasti oksiin kasvoi vahvat juuret. Istutin oksat saviruukkuun ja hoidin toiveikkaana suosikkikaktustani kohti uutta elämää. Siitä lähtien se on seurannut meitä kaikki vuodet ja muutot.

Toinen onnekkaampi tapaus oli se, kun jonkin siivouksen tai kalustuksen muuton yhteydessä koko komeus putosi lattialle. Ruukku hajosi ja oksia katkesi. Ehjänä säilynyt osa istutettiin uuteen saviruukkuun ja katkenneet oksat juur-

KERRO VIHERKASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

rutettiin. Uudesta poikasesta kasvoi jopa emoa komeampi. Tämä poikanen ihastuttaa nykyään meidän maaseutukodissamme kukkimalla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mökkikaktus viettää aina kesät ulkona taivasalla eikä sitä paljoakaan hoideta. Jos on pitkiä hellejaksoja, annetaan sille vähän vettä. Kaupunkikaktus viettää kesänsä terassilla samalla tavalla vähin hoidoin.”

iloa

Valitse itsellesi LAHJA!

Laadukas merinovillainen poncho on mukava ja tyylikäs niin töihin, vapaa-aikaan kuin kotisohvallekin. Tummansinistä villaa korostaa helmiäishohtoiset napit.

Ihastuttava talviaiheinen led-valokoriste tuo talvi-iltoihin tunnelmaa ja vie ajatukset satumaailmaan.

• Valo-osan Ø 15 cm, korkeus n. 17,5 cm

• Valaisimen materiaali akryylia, jalusta vaneria Arvo 45,00 €

monipuolisin käsityölehti lahjahintaan!

sityö inspi Kotiliesi Kä öiden ystäväll lehti käsit a numerossa ä neuleita sek kymmeni rkki ompeluoh kaava-a muodikkaita j Loihdit nallisia vaatte persoo ita . Teet ihani i asustei lejä kivoj tekstii

Tilauskortti

Kyllä kiitos!

VALITSEN LAHJAKSI (merkitse rastilla): Ponchon, arvo 85,00 € Led-valokoristeen, arvo 45,00 € Olkalaukun, arvo 39,90 € Saan lisälahjaksi Ajaston taskukalenterin 2023. Upea joulutarjous sinulle, Martta-liiton jäsen

lisälahjaksi Ajaston taskukalenterin vuodelle 2023.

Netistä löydät lisää laadukkaita lahjoja ja lehtiä!

Netis lisää kaita

•Korkeus 24 cm, leveys 24 cm

•Säädettävän olkahihnan pituus max 140 cm

•Laadukasta keinonahkaa, kangasvuori

•Vetoketjusuljenta, kaikkiaan 5 taskua

Tyylikäs musta, eläväpintainen Iiris-olkalaukku on juuri sopivan kokoinen. Se käy moneen menoon ja asuun, arkeen ja juhlaan. Arvo 39,90 €

Vertailuhinta on tilausjakson normaali tilaushinta. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassa olevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassa olevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme 2,90 € maksun. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

toimitetaan tilauksen maksajalle.

on rajoitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän ja lahjat loppuvat

KEVENNÄ KEMIKAALIKUORMAA: LELUT

VINKIT ARKEEN

• Valvo lapsen leikkejä.

• Anna lapsen leikkiin vain leikkimiseen tarkoitettuja esineitä.

• Älä anna lapselle kovin vanhoja leluja.

• Suosi vesipohjaisia värejä lapsen käytössä. Vahdi, ettei väriä päädy lapsen suuhun.

Lapset voivat altistua kemikaaleille muun muassa hengitysilman, ruoan tai ihon kautta. Kehityksen kannalta kriittisin ajanjakso on ensimmäiset kolme ikävuotta.

Pienet lapset tutkivat ympäristöään esimerkiksi laittamalla esineitä suuhunsa. Esineistä voi irrota haitallisia aineita, joten lasten leikkeihin kannattaa antaa vain leikkiin tarkoitettuja tavaroita.

PEHMITTÄVÄT AINEET ONGELMA

Lelujen turvallisuudelle on asetettu erityisiä vaatimuksia. Esimerkiksi lelujen sisältämät kemikaalit eivät saa aiheuttaa terveydelle vaaraa. Vaarallisten kemikaalien käyttöä leluissa on rajoitettu tai se on kokonaan kielletty. Muun muassa tietyt muoveissa käytetyt kemikaalit ovat kiellettyjä. Vanhat lelut saattavat kuitenkin sisältää aineita, jotka ovat nykyisin kiellettyjä. Siksi kovin vanhoja leluja ei välttämättä kannata antaa pienten lasten leikkiin.

Vauvat imevät ja pureskelevat puruleluja ja muita pehmeitä muovileluja. Nykyvaatimusten mukaisesti valmistetut, EUmarkkinoilla olevat, lelut ovat lähtökohtaisesti turvallisia lasten käyttöön. Kuitenkin joissain muovileluissa on voitu käyttää

muovia stabiloivia ja pehmittäviä aineita, jotka saattavat olla haitallisia terveydelle ja ympäristölle.

Tiettyjen haitallisten ftalaattien, muovin pehmentimien, käyttö on kielletty leluissa ja lastenhoitotuotteissa. Haitallisia ftalaatteja voi kuitenkin olla muissa muovituotteissa.

VÄLTÄ LIUOTINPOHJAISIA TUOTTEITA

Useimmat lasten käyttöön tarkoitetut värit ja liimat ovat vesipohjaisia. Vesipohjaiset tuotteet ovat turvallisempia kuin liuotinpohjaiset, sillä osa liuottimista vaikuttaa haitallisesti hermostoon.

Nestemäiset liimat ja maalit sisältävät säilöntäaineita, jotta ne eivät pilaantuisi. Lasten käyttöön tarkoitetun muovailuvahan sisältämiä kemikaaleja rajoitetaan tarkemmin kuin muiden muovailuvahojen.

Erilaisia pilailukäyttöön valmistettuja limoja ei ole välttämättä tarkoitettu pienten lasten leikkeihin, joten niitä eivät koske yhtä tiukat raskasmetallien rajoitukset kuin leluja.

• Euroopan ulkopuolelta ostetut lelut eivät välttämättä vastaa eurooppalaisia turvallisuusvaatimuksia.

• Mikäli huomaat lelussa turvallisuuspuutteita, ilmoita siitä aina ostopaikkaan sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes).

TARKISTA TIEDOT Kun ostat leluja, tarkista, että tuotteessa tai pakkauksessa on:

• CE-merkintä sekä valmistajan tai maahantuojan nimi ja osoite

• tarvittavat varoitukset ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi

• pehmoleluissa pesu- ja hoito-ohjeet.

Jos nämä tiedot puuttuvat, se voi kertoa siitä, että lelun valmistaja tai maahantuoja ei tunne lelujen turvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia.

KATSO MYÖS

https://tukes.fi/ martat.fi/turvalliset-lahjat-pukinkonttiin/

Juttu liittyy Arjen kemikaalit- aineistoon, joka on julkaistu Martan koti & keittiö -sarjassa. Marttapiirit ovat järjestäneet aiheeseen liittyviä ketjukoulutuksia tänä vuonna.

SALKA ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Lapset voivat olla herkempiä kemikaalien vaikutuksille kuin aikuiset, sillä elimistön kehittyminen on lapsella vielä kesken.

Anna lapselle leikkeihin vain leikkimiseen tarkoitettuja tavaroita.

Kauralyhde lintujen iloksi. Kuva 1980-luvulta.

OLET TÄRKEÄ!

Miksi liityit yhdistykseen? Ainakin marttayhdistysten vetovoimaan kuuluvat mielekäs tekeminen, mahdollisuus oppia uutta ja kanssakäyminen samanhenkisten ihmisten kanssa. Hyvä yhdistystoiminta voimaannuttaa, aktivoi ja osallistaa. Yhdessä tehden opitaan uusia taitoja ja ollaan osa ympäröivää yhteisöä sekä yhteiskuntaa. Vuorovaikutus yhdistää ja tuo iloa; yksinäisyys vähenee.

Yhdistystoiminta on nimensä mukaisesti yhdessä toimimista yhdessä laaditun toimintasuunnitelman puitteissa. Toiminen yhdistyksessä vaatii kykyä olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa ja tuoda esiin omia ajatuksia ja mielipiteitä rakentavasti. Tarvitaan halua ja kiinnostusta osallistua yhdistyksen vastuutehtäviin.

JOKAINEN VOIMIENSA MUKAAN

Marttayhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa paikallisesti tai kansallisesti, osin kansainvälisestikin, erilaisissa luottamustehtävissä ja projekteissa. Tunne siitä, että voi vaikuttaa osallistumalla ja tekemällä, on monelle tärkeää.

Iloa ja voimaantumista koetaan myös kohtaamisissa toisten kanssa. Yhdistys-

PIIA MARTIKAINEN // KUVITUS MIRVA MALMGREN

Yhdenvertaisuus, toisista välittäminen ja toisten huomaaminen – näistä asioista syntyy yhdistystoiminnan ilo.

toiminnassa verkostoidutaan ja luodaan kontakteja, niin henkilökohtaisesti kuin yhdistyksenä toisten yhdistysten kanssa.

Kukin yhdistyksen jäsen voi osallistua toimintaan omien voimavarojensa mukaan ja kokea itsensä tasavertaiseksi ja arvokkaaksi yhteisön jäseneksi.

Marttayhdistyksessä on hyvä muistaa niitäkin jäseniä, jotka eivät sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen, kiireiden tai muiden syiden vuoksi pysty juuri nyt osallistumaan toimintaan. Postikorttitervehdys oman yhdistyksen martoilta ilahduttaa, samaten puhelinsoitto tai vierailu. On tärkeää tuntea, että minua ei ole unohdettu ja että olen edelleen osa yhdistystä.

NÄIN SYNTYY MUISTOJA Kokemus siitä, että minun taitojani tarvitaan ja että voin olla hyödyksi muille, vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan henkilön uskoa, käsityksiä ja luottamusta siihen, että hän onnistuu toimimaan ja suoriutumaan eri tilanteissa. Tunne vahvistuu, kun saa positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia.

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu kokemus yhteenkuuluvuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Jokaisella on myös tarve toteuttaa itseään ja saattaa omat kyvyt yhteisen hyvän käyttöön. Tätä kaikkea yhdistystoiminta voi tarjota, mikäli sen rakenteet ovat kunnossa ja toiminta organisoitu hyvin.

Heittäytyminen ja hassuttelu luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ne vaativat turvallisen ympäristön ja yhteistä harkintaa, ettei kukaan pahoita mieltään tai koe joutuvansa naurunalaiseksi. Hulluimpia ideoita voidaan muistella yhdessä vielä pitkänkin ajan päästä. Tästä esimerkkinä erään marttayhdistyksen talvinen ajatus kokeilla hankikonttausta pellolla urheilumielessä. Osallistujilla oli koitoksen jälkeen paitsi hiki myös vatsa naurusta kipeänä, ja ohikulkijoilla riitti ihmettelemistä.

UUSI VUOSI, UUSI MAHDOLLISUUS Tänä vuonna marttayhdistyksissä on nostettu esiin yhdenvertaisuutta, toisista välittämistä ja toisten huomaamista. Näistä asioista löytyy toimintaan yhdessä olemisen ja tekemisen ilo. Omasta tekemisestä ja yhdistyksestä saa olla ylpeä; jokaisen oma yhdistys on se maailman paras marttayhdistys!

Muiden toiminnasta voimme ottaa oppia ja saada vinkkejä omaan yhdistykseemme. Nurkkakuntaisuus ei kuulu tähän päivään eikä Marttojen toimintaan.

Ensi vuonna on taas mahdollisuus toteuttaa iloa tuottavaa, yhteenkuuluvuutta lisäävää ja voimaannuttavaa toimintaa, oppia uutta tai kerrata jo olemassa olevia taitoja.

Viihtyisä yhdistys -sarja päättyy.

TÄMÄ TOIMII

» Iloitaan saavutuksista, ihan pienistäkin.

» Kiitetään marttakaveria talkootyöstä, vastuutehtävien hoitamisesta, kuljetuksen järjestämisestä tai hyvästä ideasta.

» Huolehditaan jäsenistä, kysytään mukaan marttailtaan, soitetaan kuulumiset, muistetaan merkkipäivinä.

» Kohdataan iloisesti ja jätetään ikävät ajatukset oven taakse, kun kokoonnutaan yhteen.

PYSÄHDYTÄÄN POHTIMAAN

» Miten voisi kiittää yhteisen tekemiseen sitoutuneita ja erityisen aktiivisia yhdistyksen jäseniä?

» Mikä omassa yhdistyksessä tuo minulle erityisesti iloa?

» Valitaan yhdistyksen sisällä Vuoden marttateko tai jokin yhteinen saavutus, jota muistellaan hymyissä suin.

» Miten ulottaisimme hyvän tekemisen lähiyhteisölle? Onko yhdistyksellä mahdollisuus verkostoitua lähikoulun, hoivalaitoksen tai toisen yhdistyksen kanssa?

INFO Miten luomme mukavan, turvallisen ja avoimen ilmapiirin marttayhdistykseemme? Tästä puhutaan Viihtyisä yhdistys -juttusarjassa. Kirjoittaja on työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja martta.

MARTTOJEN TEEMAT 2022: yhdenvertaisuus ja kohtaaminen.

HYVIIN HETKIIN

On aika hengähtää ja rauhoittua, pysähtyä hetkeen, viivähtää hyvän juoman ääressä.

Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on liila kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio liilalla pohjalla. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.

Tilaukset: www.martanpuoti.fi

2 mukin pakkaus

Kaikki

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA!

PITKIÄ LOMIA

Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka ottaa ”varaslähtö” kevääseen! TORREMOLINOS, hotelli BARRACUDA, sis. puolihoito alk. 1.475,huoneistohotelli 6.2.-2.3. / 5.-30.3. • alk. 1.185,FUENGIROLA, huoneistohotelli PYR FUENGIROLA alk. 1.295,-

TEEMAMATKOJA

ANDALUSIA 18.-26.12. • alk. 1.295,Kylpyläjoulu HAAPSALUSSA 22.-26.12. • alk. 380,TALLINNA 23.-26.12. • alk. 210,TARTTO 23.-26.12. • alk. 355,Sagadin kartano VIROSSA 23.-26.12.

Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080

Joululahjaidea Martanpuodista

Puisten leikkuulautojen kuvat ovat vanhojen Emäntälehtien kansia. Leikkuulaudat on tehty Suomessa.

Tilaukset: www.martanpuoti.fi

JÄSENLASKUN ULKOASU MUUTTUI – NÄIN MAKSAT SUJUVASTI

Marttaliitto on ottanut käyttöön uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän, johon myös jäsen- ja lehtirekisterit on siirretty. Samalla jäsenlaskun ulkoasu muuttui.

Tässä sinulle tietoa jäsenlaskusta sekä ajankohtaista asiaa jäsenyydestä.

JÄSENKORTTI

Jatkossa paperilasku sisältää pelkästään laskun, ei jäsenkorttia.

» Jäsenkortti on Martat-lehden takakannessa, josta sen voi leikata talteen.

TULOSSA: SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI

» Marttajärjestössä on tarkoitus ottaa vuonna 2023 käyttöön myös sähköinen jäsenkortti. Sen käyttö on vapaaehtoista.

» Jäsenkortti lähetetään sähköpostissa jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet toimivan sähköpostiosoitteen jäsentietoihinsa. Jäsenkortin voi näyttää mobiililaitteesta tai tulostaa paperille.

» Martat-sovellusta käyttävät jäsenet saavat jäsenkortin käyttöönsä myös sovelluksen kautta.

JÄSENMAKSUN VOI MAKSAA MYÖS E-LASKULLA

Jos haluat, voit ottaa käyttöösi e-laskun jäsenmaksun maksamiseen. Silloin sinulle ei enää lähetetä paperista laskua, vaan saat laskun sähköisessä muodossa verkkopankkiisi.

Voit tehdä Marttojen jäsenmaksusta elaskusopimuksen omassa verkkopankissasi. Jos teet sopimuksen 15.12.2022 mennessä, saat jo vuoden 2023 jäsenlaskun e-laskuna.

E-lasku on helppokäyttöinen ja turvallinen. Sähköisen laskun käyttö myös vähentää paperin kulutusta.

NÄIN OTAT E-LASKUN KÄYTTÖÖN:

1. Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi.

2. Valitse laskuttajaluettelosta Marttaliitto ja laskutusaiheeksi JÄSENMAKSU.

3. Syötä tunnistetietona jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortistasi tai sinulle tulleen Martat-lehden takakannesta.

HYVÄ TIETÄÄ JÄSENYYDESTÄ

SENIORIJÄSENYYS

Seniorijäsenyys edellyttää 75 vuoden ikää ja 25 vuoden jäsenyyttä: Varsinainen jäsen voi halutessaan siirtyä seniorijäseneksi seuraavana vuonna, kun on täyttänyt 75 vuotta, edellyttäen, että hän on ollut jäsen marttayhdistyksessä vähintään 25 vuotta.

Seniorijäsenen jäsenmaksu on 23 euroa. Jäsenyyteen ei kuulu Martat-lehteä.

Jos täytät kriteerit ja haluat siirtyä seniorijäseneksi vuoden 2023 alusta, ota yhteyttä Marttaliittoon 15.12. mennessä, puh. 050 412 1099 tai jarjestosihteeri@ martat.fi.

RULLAAVA JÄSENYYS

Jäsenrekisterin uudistuttua olemme siirtyneet uusien jäsenten osalta rullaavaan jäsenyyteen: Jäsenkausi alkaa siitä päivästä, kun henkilö liittyy jäseneksi, ja kestää seuraavat 12 kuukautta. Jäsenyys ei siis ole sidottu kalenterivuoteen vaan liittymispäivään.

TIEDOTAMME

HETI, KUN SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI ON SAATAVILLA.

Huomaa!

Yhdistysten kunniajäsenten laskut menevät 1.1.2023 alkaen automaattisesti yhdistyksen ensisijaisen yhteyshenkilön eli puheenjohtajan postiosoitteeseen.

4. Jatkossa saat jäsenmaksulaskun e-laskuna verkkopankkiisi, jossa tarkistat ja hyväksyt laskun. Jos haluat, voit liittää e-laskun automaattiseen maksamiseen, ja pankki veloittaa laskun summan automaattisesti tililtäsi eräpäivänä.

Voit tehdä Marttojen jäsenmaksusta e-laskusopimuksen omassa verkkopankissasi helposti samalla, kun maksat vuoden 2023 jäsenmaksun. Merkitse tällöin maksun yhteydessä, että haluat maksaa Marttaliiton jäsenmaksulaskut jatkossa elaskuna.

Lisätietoa ja ohjeita e-laskusopimuksissa saat aina omasta pankistasi.

Rullaava jäsenyys koskee marttoja, jotka ovat liittyneet jäseneksi 1.9.2022 alkaen. Tätä ennen liittyneillä jäsenkausi on edelleen kalenterivuosi (1.1.–31.12.)

Aiemmin marttajärjestössä on ollut käytössä jäsenmaksuvapaat kuukaudet loppuvuodesta. Rullaavan jäsenyyden myötä ne jäävät pois. Nyt yhdistykset voivat tehdä tehokkaasti jäsenhankintaa myös syksyllä, koska jäsenyys kestää kokonaisen vuoden, alkoi se missä kohtaa vuotta tahansa.

Laskun maksajan nimi ja osoite. Yleensä jäsen, mutta maksajaksi on voitu ilmoittaa myös joku toinen henkilö tai taho.

Marttaliitto ry Pursimiehenkatu 26 C, 6. krs, 00150 Helsinki, Finland

Lasku

Laskun numero Laskun päiväys Eräpäivä

Laskun yksilöity numero. Laskun päiväys. Eräpäivä on 14 päivän kuluttua laskun päiväyksestä. Maksuehto on 14 päivää netto. Asiakasnumero on oma JÄSENNUMEROSI.

Maksuehto14 päivää netto Asiakasnumero

Jäsenen nimi ja osoite.

TOIMITUSTIEDOT

Jäsenyyden ajanjakso, jota lasku koskee.

Jäsenlaji

Laskutusjakso:

Varsinaisen jäsenen jäsenlaskussa on mahdollisuus tehdä halutun suuruinen lahjoitus Marttaliiton vuosittain määrittämään kohteeseen. Vuonna 2023 kohde on Marttojen kehitysyhteistyö. Lahjoitus voi olla esimerkiksi 10 €, jolloin laskun summa on 50 € (= 40 € jäsenmaksu + 10 € lahjoitus).

Käytä maksaessasi viitenumeroa. Viitenumerolla maksu kohdistuu oikean jäsenen tietoihin. Löydät sen laskun vasemmasta alakulmasta.Jäsenmaksu 40 € sisältää jäsenyyden ja jäsenlehden. Halutessasi voit maksaa suuremman summan, esim. 50 €, jolloin 10 € Laskulla oleva asiakasnumero on jäsennumerosi.

Tuote/palvelu Määrä Yksikköhinta ALV % Yhteensä veroton EUR

Yhteensä EUR Varsinainen jäsen1,00 kpl 40,000,00 0% 40,0040,00 Yhteensä veroton EUR 40,00 ALV yhteensä EUR 0,00 Maksettava EUR 40,00

Veroprosentti Veron peruste Veron määrä 0%40,00 EUR0,00 EUR

Jäsenmaksutilin numero, johon lasku maksetaan. On tärkeää, että tilinumero on maksussa oikein!

Tilinumero Tyyppi BIC FI3310113000261437 IBAN NDEAFIHH

Viitenumeron on oltava oikein, jotta maksu kohdistuu oikeaan jäsenyyteen.

Viitenumero Eräpäivä

Sivu 1/1

Laskun eräpäivä.

Yhteensä veroton 40,00 EUR ALV yhteensä 0,00 EUR Maksettava 40,00 EUR

Marttaliitto ry Y-tunnus 0116712-8 VAT-numero FI01167128

jarjestosihteeri@martat.fi

Jäsenmaksun alv on aina 0 %.

Mikäli sinulla on kysyttävää laskusta, lähetä sähköpostia osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi.

KOONNUT REIJA SALOVAARA

TAMMIKUUSSA JUHLITAAN LEHTEÄ

martat.fi/maailman-suurin-marttailta-2023

Maailman suurin marttailta 2023 juhlii 120-vuotiasta Martat-lehteä Allin nimipäivänä 31.1., kunnianosoituksena lehden ensimmäiselle päätoimittajalle Alli Nissiselle.

Idean Marttojen omasta lehdestä keksi alun perin Alma Forstén. Hän näkyy Maailman suurimman marttaillan järjestelyissä reseptiensä kautta: porkkanapannukakun ja mehukeiton ohjeet ovat peräisin Forsténin tekemästä Kansan emännän keittokirjasta vuodelta 1902.

Maailman suurimman marttaillan sivuilla on Alman reseptien lisäksi myös porkkanakeiton, leipäkranssin ja puolukkajälkiruoan ja -juoman ohjeet sekä ohjelmavinkkejä ja koristeluideoita. Sivulle tulee myös juhlapuhevideo, joka virittelee kuulijat illan aiheeseen.

Jos kätköistänne löytyy Emäntälehtiä ja Martat-lehtiä vuosikymmenten varrelta, ne kannattaa pistää esille ja selattavaksi. Samalla voi jakaa huomioita ja muistoja marttailun vaiheista. Lehti muuttuu, mutta marttailun perussävel pysyy!

PORKKANAPANNUKAKKU

1 litra maitoa

1 muna

1 rkl voita 2–3 tavallista suurta porkkanaa vehnäjauhoja tarpeen mukaan (3–4 dl)

» Maito ja vehnäjauhot keitetään paksuksi puuroksi, niin että se irtaantuu reunoista.

» Pannaan jäähtymään.

» Kun puuro on hiukan jäähtynyt, sekoitetaan siihen muna, joka sitä ennen on hiukan vatkattu sokerin kanssa, sekä porkkanat, jotka ovat hienonnettu riivinraudalla, ja vatkataan seosta hyvin.

» Paistetaan uunissa kuten tavallinen pannukakku. (200 astetta, n. 45 min).

» Tarjotaan mehukastikkeen kanssa.

MITÄ TEHDÄÄN KEVÄÄLLÄ?

martat.fi/toiminnan-suunnittelu martat.fi/toiminta Joko teidän yhdistyksellänne on kevään ohjelma selvillä? Apua suunnitteluun saatte vuoden 2023 toimintasuunnitelmapohjasta. Sitä voi käyttää sellaisenaan tai täydentää omilla mausteilla. Lisäksi kannattaa tutustua Yhdistyskanavaan, jossa on paljon aiheita marttailtojen sisällöksi.

Muistakaa myös Marttojen valtakunnalliset tapahtumat. Ne luovat hyvän rungon yhdistyksen toimintakalenterille ja tarjoavat kokemuksen suureen marttayhteisöön kuulumisesta.

MARJAMEHUKASTIKE

½ litraa vettä 1–1 ½ kuppia marjamehua 3 ruokal. jauhosokeria 2 ruokal. perunajauhoja

» Kuumenna vesi ja pane siihen mehu sekä sokeri.

» Hämmennä perunajauhot vähään kylmään veteen, ja kaada keitokseen hyvästi hämmentäen, ettei tule paakkuiseksi.

» Keitoksen pitää kiehua silloin kun jauhoja pannaan, mutta sen jälkeen se saa ainoastaan kiehahtaa hetkisen.

HUOMAA: Porkkanapannukakun ja mehukastikkeen ohjeet ovat alkuperäisessä asussaan, ainoastaan pannarin jauhomäärä ja paistoaikaa on tarkennettu.

MARTTOJEN VALTAKUNNALLISET

TAPAHTUMAT 2023

» 31.1. Maailman suurin marttailta

» 17.–23.4. Marttailuviikko on kotivaraviikko

» 26.7. Martan päivä

» 26.8. Valtakunnallinen sienipäivä

» 28.8.–3.9. Sieniviikko kannustaa liikkumaan luonnossa

» 1.–31.10. Lokakuu on puurokuu

» Käsityö- ja askartelutarvikkeiden vaihtotapahtuman voi yhdistys järjestää haluamaan ajankohtana.

APUA SUUNNITTELUUN

Marttapiirit järjestävät yhdessä vertaismarttojen kanssa alueellisia toiminnansuunnitteluiltoja. Tule mukaan ideoimaan ohjelmaa marttaporukallenne yhdessä toisten yhdistysten kanssa. Katso ajat ja paikat oman piirisi sivuilta tai piirin yhdistyskirjeestä. Marttaliiton kouluttamat vertaismartat auttavat yhdistyksiä innostumaan ja onnistumaan.

KURKKAA KOULUTUSKALENTERIIN martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri Yhdistystoimijan koulutuskalenteri sisältää Marttaliiton järjestämien koulutusten aikataulut ja ilmoittautumislinkit. Kannattaa osallistua: osaaminen vahvistuu, hyvät ideat pääsevät kiertoon ja marttaohjelmien käytöstä tulee vaivattomampaa. Koulutukset järjestetään etäyhteyksin Teamsilla.

TILASTOT KUNTOON martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet Toimintatilastot tiivistävät luvuiksi yhdistysten monipuolisen toiminnan ja tekevät näkyväksi esimerkiksi vapaaehtoistyöhön käytetyt tunnit. Yhdistyksen toimintatilastot kannattaa hoitaa ajan tasalle nyt, kun tapahtumat ovat vielä hyvässä muistissa. Tietoja voi täydentää helmikuun 2023 loppuun saakka.

VINKKI: Tilastoista on hyötyä toiminnan suunnittelussa. Mitkä aiheet vetivät tänä vuonna väkeä ja innostivat osallistumaan? Otetaanko sama uusiksi ensi vuonna?

LETTU KÄRKIJOUKOSSA

https://kansalaisareena.fi/vapaaehtoinen/ Iisalmelainen martta Leena ”Lettu” Juntunen eteni Vuoden vapaaehtoinen 2022 -kilpailun parhaimmistoon yleisöäänten voimin. Valitsijaraati päättää, kuka 11 finalistista lopulta saa tittelin itselleen. Tulos julistetaan 2.12.

JÄSENREKISTERIN TUNNUKSET LÄHETETTY

PADAT PORISIVAT APUA

Lokakuu on Puurokuu -kampanjan aikana yhdistykset jakoivat tietoa Marttojen kansainvälisestä toiminnasta ja keräsivät varoja kehitysyhteistyöhön. Martat tukevat haavoittuvassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia kohti omaa toimeentuloa ja hyvää arkea Somalimaassa, Malawissa, Etiopiassa ja Sambiassa. Kiitos kun osallistuit!

martat.fi/marttarekisteri Yhdistysten uuden jäsenrekisterin, Marttarekisterin, tunnukset on lähetetty yhdistysten puheenjohtajille. Lisäksi tunnukset menivät henkilöille, joilla on ollut tunnukset vanhaan jäsenrekisteriin, ja jotka ovat käyttäneet rekisteriä viimeisen vuoden aikana. Tutustu ohjeisiin ja katso tallenne käyttökoulutuksesta.

CHAT JOULUTAUOLLA

Tämän vuoden viimeinen järjestö- ja jäsenchatti palvelee tiistaina 29.11. Mene Martat.fi-etusivulle ja klikkaa Kysy martalta -laatikkoa. Tauon jälkeen chatti aukeaa tiistaina 10.1.2023.

KOTISIVUT UUDELLE POHJALLE

martat.fi/yhdistyksen-kotisivut Marttaliitto suosittelee, että yhdistykset käyttävät jatkossa kotisivujen tekemiseen Yhdistysavain-palvelua. Yhdistyksille on tehty palveluun oma sivupohja. Uusia yhdistyssivuja voi alkaa tehdä joulukuussa. Apua saat koulutustallenteesta.

HANKI TURVALLISUUSTAITOJA

https://naistenvalmiusliitto.fi/koulutukset/nasta-harjoitukset/ Naisten Valmiusliiton valtakunnallisissa valmiusharjoituksissa opitaan turvallisuustaitoja ja verkostoidutaan samanhenkisten kanssa. Ilmoittautuminen vuoden 2023 harjoituksiin käynnistyy alkuvuodesta.

» NASTA Harjulintu 2023, 21.–23.4. Huovinrinne, Säkylä » NASTA Tyyni 2023, 22.–24.9. Dragsvik, Tammisaari

» PikkuNASTA Vasa 24.–26.2. Somerniemi, Rovaniemi » PikkuNASTA Leopardi 5.–7.5. Panssariprikaati, Parola » PikkuNASTA Fanni 13.–15.10. Hiukkavaara, Oulu

Marttaliitto tukee vuosittain vähintään 60 martan osallistumista harjoituksiin korvaamalla osallistumismaksun. Stipendejä myönnetään sekä lähi- että etäopetuksena toteutettaviin harjoituksiin. Hae stipendiä lähettämällä lyhyt vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen susanna.koski@martat.fi tai Marttaliitto ry/ NASTA, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Ilmoita nimesi ja pankkitilitietosi sekä käymäsi harjoituksen nimi. Liitä mukaan osallistumislasku ja sen maksukuitti, jossa näkyy arkistointitunnus.

UKRAINAN TUKENA, NYT JA JATKOSSA

Monet martat ja marttayhdistykset ovat auttaneet Ukrainaa ja ukrainalaisia sodan aikana. Martat ovat järjestäneet rahankeräyksiä ja osallistuneet tavaralahjoitusten järjestämiseen. Yhdistyksissä on järjestetty toimintaa ukrainalaisten kanssa, toteutettu yhteisiä illanviettoja, tehty ruokaa, tutustuttu. Martat ovat olleet mukana kalustamassa asuntoja omalle paikkakunnalleen tulleille ukrainalaisille ja järjestäneet myyjäisiä, joiden tuotto on ohjattu sodasta kärsiville. Lämmin kiitos avusta ja tuesta!

Marja Ahti (vas.), Anna Tukesi ry:n Sari Pesonen ja puheenjohtaja Sirpa Laine-Heistola.

Kaustisen Martat ottivat ukrainalaiset siipiensä suojaan. On tutustuttu ja opittu taitoja puolin ja toisin. On pidetty Pop up -kahvilaa ja tehty ruokaa sekä käsitöitä yhdessä. Martat ovat keränneet avustuksia ja toimittaneet ne eteenpäin, auttaneet asuntojen sisustamisessa, tukeneet työllistymisessä. Taiteen päivänä Kaustisen Martat, seurakunta ja ukrainalaiset valmistivat borssikeittoa, joka teki kauppansa. Kaustislainen viulunsoitto ja ukrainalainen borssikeitto ovat molemmat Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.

Korvat hörölle! Marttojen tuoreessa podcastjaksossa puhutaan kotien energiansäästöstä, vierailijana asuinrakennusten energia-asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta. Marttapodien vakiojengi, Salka Orivuori, Emmi Tuovinen ja Maija Soljanlahti, pohtivat, mistä kannattaa säästää ja mistä ei. Vaikka nuukaillaan, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ei tingitä. Uusi jakso ja 16 aiempaa löytyvät martat.fi/ podcast -sivulta, Spotifystä, iTunesista ja YouTuben Martat-TV:stä.

Märkäjärven Martat lahjoittivat 2 400 euroa Suomessa asuville Ukrainan lapsille. Lahjoitukseen kerättiin varoja myymällä villasukkia ja borssikeittoa. Villasukkien kutomiseen osallistuivat Märkäjärven Martat, Hautajärven Martat ja monet muut käsitöiden taitajat. Suosituksi malliksi osoittautui Ukrainan lipun värinen sukka. Martat kiittävät kaikkia sukkien kutojia ja ostajia. Toivottavasti lahjoitus lämmittää samalla tavalla Ukrainan lapsia, kuin se lämmittää sukkien käyttäjiä ja lahjoittajien mieltä!

MARTAT-LEHTI

ILMESTYY 2023

numeropäivämäärä 1 30.1. 2 27.3. 3 22.5. 4 21.8. 5 9.10. 6 27.11.

Salon Marttayhdistys lahjoitti Anna Tukesi ry:lle 10 kappaletta 50 euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja jaettavaksi Ukrainan pakolaisperheille Salossa. Kuvassa yhdistyksen varapuheenjohtaja

VILLASUKAT JALKAAN JA KUULOLLE

Emäntälehti

MARTTA-YHDISTYKSEN

N:o 12 Joulukuu. 1912 Joulu-laulu.

Joulu jo saapui Riemua tuoden, Rauhaa ja onnea Kaikille suoden.

Rauhaa ja onnea Ihmisten mieliin, Ylistyslauluja Kaikkihin kieliin.

ÄÄNENKANNATTAJA

Maailman ääriin Lahjansa jakaa, Armahat antimet Kaikille takaa.

Onnea nauttia Kaikki nyt saamme, Sisäistä onnea Kaihoamaamme.

Ylistyslauluin Kiitämme kerran Armoa runsasta Taivahan Herran!

Alli Nissinen.

Emäntälehti

SUOMALAISEN MARTTALIIITON ÄÄNENKANNATTAJA

Marraskuu N:o 11 1929

Kivilahden miesten surulaulu kutomakurssin johdosta keväällä 1929

Lauluni aihe on surkea juttu Kivilahden miehille liiankin tuttu. Naisista se alkaa ja naisihin se päättyy, nainen näät on miehelle ristiksi säätty. Nainen ihana! Nainen kavala!

Ennen ne olivat nää Kivilahden naiset miehille niin herttaiset, niin armahaiset. Aina ne iloisina kotona pysyi kaikessa miestensä mieltä ne kysyi. Kuinka toisin nyt, ah kuinka toisin nyt!

Nyt ne jo aamulla kotoansa loikkii Nietosten halki ja aitojen poikki, K u t o m a a n kaikki nyt kiireellä lentää Miehet jää kotiin, voi hirmua sentään! Lapset yksin jää! Kamalaa on tää!

L.P.

ENERGIAN HINTA NOUSEE, MISTÄ AIOT SÄÄSTÄÄ?

Soili, Hilkka ja Sirpa kertovat.

Marttajärjestön lehdet, Martat ja Martha, ovat ilmestyneet 120 vuotta. On aika ottaa selvää, miten sisarjärjestömme Finlands svenska Marthaförbund marttailee ja millainen heidän lehtensä on!

Nyt martat voivat tutustua Martha-lehteen edullisesti: vuoden 2023 lehdet (6 numeroa) vain 19,50 €. Ruoka, puutarha, kodinhoito, kestävä arki, käsityöt… tuttuja aiheita Martat-lehdestä – nyt Marthojen mausteilla!

NÄIN TILAAT:

Martat tilaavat Martha-lehden osoitteesta https://www.lyyti.in/lehtivaihto

Lehden hinta 2023 on 19,50 €.

Tilaa viimeistään 30.12.2022.

PS: Vastaava tarjous on voimassa Finlands svenska Marthaförbundin jäsenille: Martat-lehti 2023 hintaan 19,50 €.

MARTTAOPINNOT UUDISTUIVAT

TUTUSTU KURSSIVALIKOIMAAN JA

ILMOITTAUDU MUKAAN

Marttaopinnot tarjoavat jäsenille mahdollisuuden oppia uusia tietoja ja taitoja:

- Opinnot suoritetaan Martta-akatemiassa verkko-opintoina.

- Opinnot ovat pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettavia harrastajaopintoja ja kursseja.

- Opintoaika jokaiselle kurssille on 2–6 kk.

- Opinnot ovat maksullisia: 10 €/opintopiste (op).

- Ilmoittautuminen aukeaa kuukautta ennen opinnon alkamista.

- Osallistujamäärä 20–50 hlö/opinto. Monimuotoinen kotipiha -harrastajaopinnot (5 op) sisältävät webinaareja ja monipuolisia tehtäviä. Opittua sovelletaan kehittämistehtävässä, missä kartoi-

tetaan ja lisätään oman pihan monimuotoisuutta.

Varaudutaan taidolla -harrastajaopinnot kootaan kursseista (1–2 op), katso aiheet alla. Suorittamalla 5 opintopisteen verran kursseja saat halutessasi Varaudutaan taidolla -osaajamerkin.

Kursseja voi suorittaa myös yksittäin oman mielenkiinnon mukaan.

AIHE laajuusajankohtaHUOMAA!

Marttojen puheenjohtajaopinnot harrastajaopinto (5 op) 24.10.2022–30.4.2023 Seuraava opinto alkaa vuonna 2024

Monimuotoinen kotipiha harrastajaopinto (5 op) 4.4.–30.9.2023

Laatikkoviljely kurssi (2 op)1.3.–30.4.2023 Kotivara kurssi (1 op)15.3.–15.5.2023

Laatikkoviljely kurssi (2 op)3.4. –31.5.2023

Kodin kemikaalit kurssi (1 op)3.4.–31.5.2023

Kompostointi kurssi (1 op)10.4.–11.6.2023

Kompostointi kurssi (1 op)4.9.–31.10.2023

Kotivara kurssi (1 op)18.9.–15.11.2023

Kodin kemikaalit kurssi (1 op)2.10.–30.11.2023

Tapahtuman järjestäminen kurssi (1 op)16.10.–30.11.2023

Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.martat.fi/marttaopinnot

Suorittamalla 5 opintopisteen verran kursseja saat halutessasi Varaudutaan taidolla -osaajamerkin.

Opinnoista on mahdollista saada Open Badge -osaamismerkki ja merkintä valtakunnalliseen Koski-opintorekisteriin. Osaamismerkillä voit kertoa osaamisestasi ja taidoistasi sekä tehdä näkyväksi marttajärjestössä hankittua osaamista.

Marttaopinnot toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Koski-rekisteriin siirrettävät opinnot ovat osaamisperusteisesti suunniteltuja ja opintopisteytettyjä, ja opintosuoritukset on arvioitu. Koski-rekisterin kautta voit hyödyntää osaamistasi esimerkiksi työnhaussa tai hyväksiluvussa jonkin toisen oppilaitoksen opinnoitoihin. Rekisterissä oleviin suoritustietoihisi pääset tutustumaan Oma Opintopolku -palvelussa.

TABLETTI MULLISTI SIIVOUKSEN!

KAIKILLE AVOIMET KURSSIT

Martta-akatemiassa on myös kaikille avoimia, itsenäisesti suoritettavia kursseja, joihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Vieraslajit-verkkokurssilla opit tietoja, taitoja ja valmiuksia vieraslajien tunnistamiseen, leviämisen estämiseen ja torjuntaan sekä ekologisesti kestävän kotipihan suunnitteluun ja kasvien valintaan. Opit ilmoittamaan vieraslajihavainnot ja löydät innostavaa sisältöä vieraslajeihin liittyvään vapaaehtoistoimintaan. Kurssi liittyy Viekas Life -vieraslajihankkeeseen.

Marttaperinnekurssi avataan tammikuussa 2023. Itsenäisesti suoritettavalla kurssilla tutustut marttajärjestön syntyyn, perustajajäseniin, aatteeseen ja historian käännekohtiin. Kurssin käytyäsi ymmärrät, miten marttajärjestön historia on yhteydessä Suomen historialliseen kehityskulkuun, ja tiedät, ketkä ovat olleet järjestön keskeiset vaikuttajat. Löydät Marttojen perinteestä innostavaa sisältöä, josta voi kertoa myös muille.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 4/22 suosituin juttu oli Vahveroiden jäljillä. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 4 kappaletta Marttojen parhaat villasukat -kirjaa. Sen saivat Elvi Kangas Hautajärveltä, Kristiina Kulju Turusta, Irja Nikkanen Leppävirralta ja Maire Timoskainen Järvenpäästä.

Älä kanna vettä kotiin. Uusilla SINI-puhdistusaineilla jätät jälkeesi vähemmän muoviroskaa ja enemmän puhtautta. Täytä kaunis kestopullo vedellä, pudota tabletti pulloon ja saat pullollisen puhdistusainetta. Helppoa ja kätevää!

SINI-puhdistusainetabletit kaupoista

99% VÄHEMMÄN MUOVIROSKAA! Kotimainen puhdistusaine!

Onnittelemme

99 VUOTTA | Sirkka-Liisa Kajanne 1.12. Kemin My

95 VUOTTA | Annikki Valtanen 31.12. Karjalan Martat

90 VUOTTA | Mirja Nyholm 16.7. Ojakkalan Martat

85 VUOTTA |Seija Lindberg 11.9. Uudenkaupungin My • Kaisa Innanen 15.9. Maaningan Martat • Sinikka Ollila 21.9. Mouhu-Voikosken Martat • Kerttu Lampinen 5.12. Tainionkosken Martat • Sirkka-Leena Koskinen 9.12. Karjalan Tl Laajoen My • Maija-Liisa Sallinen 15.12. Kiteen Juurikan My • Maija-Liisa Ihalainen 18.12. Pitkälahden Martat • Elli Salonen 23.12. Tietävälän Martat • Sinikka Kerman 25.12. Pitkälahden Martat • Lasse Willman 27.12. Forssan Martat

80 VUOTTA |Helka Sundell 14.12. Puntalan Martat • Orvokki Kallio 20.12. Kangasalan Liuksialan Martat • Hilkka Vento 26.12. Imatran My • Eeva Niinivirta 31.12. Rännimäen Martat • Ritva Kuuva 21.1.2023 Imatran My

75 VUOTTA |Kaija Frilander 6.11. Uudenkaupungin My • Paula Kunnasto 29.11. Valkealan Oravalan Martat • Marjatta Kääpä 7.12. Kuusankosken Herttamartat • Raija Tuovinen 12.12. Pitkälahden Martat • Anne Savolainen 25.12. Renkomäen Martat • Liisa Rajpar 26.12. Pitkälahden Martat

70 VUOTTA |Arja Nikander 23.9. Sauvon Korpelan Martat • Marjanne Nykopp 19.10. Mouhu-Voikosken Martat • Raija Niemelä 2.12. Alakorkalon Martat • Leena Marin 11.12. Hämeenlinnan Linnan Martat • Kirsi Juvonen 13.12. Korson Martat • Riitta-Liisa Rytkönen 15.12. Äänesalon Martat • Auni Katavisto 25.12. Naantalin Martat • Pirkko Nurmi 25.12. Porvoon Karjalaiset Martat • Liisa Mikkola 26.12. Hämeenlinnan Linnan Martat • Maria Kinnunen 30.12. Kannonkosken Martat • Raija Vähätalo 6.1.2023 Laitilan My • RaijaLiisa (Raisa) Sivonen 7.1.2023 Keljonkankaan Martat

65 VUOTTA | Merja Säde 17.6. Vaskijärven Martat • Marjaana Järvinen 25.10. Mouhu-Voikosken Martat • Kaarin Honkanen 11.11. Mouhu-Voikosken Martat • Seija Noppari 25.11. Porin Nuormartat • Anne-Marie Aarnio 3.12. Kuusankosken Herttamartat • Sirpa Nurmi 4.12. Olkkalan Martat • Raija Pääkkölä 26.12. Kokkokankaan Martat • Päivi Starckjohan 29.12. Jalkarannan Marta

60 VUOTTA | Terttu Klemola 17.11. Vaskijärven Martat • Aulikki Pulkkinen 14.12. Tainionkosken Martat • Eeva-Liisa Ukkonen 20.12. Kokkokankaan Martat • Erja Heikkilä 25.12. Keihäskosken Martat

55 VUOTTA |Anni Salenius-Niininen 14.12. Mouhu-Voikosken Martat

40 VUOTTA |Anna-Maria Ratia 14.12. Rannikon Martat

Himoisten Marttojen Milja Lahtinen kiinnitti kastelehden tyttärensä Martta Matilda Fredriika Laitisen kanssa Vehmaan kirkossa 2.10.

Vauvoja

Yhdistykset juhlivat

Muistoja

unkkarin-Korvenkylän My onnittelee Anni ja Jani Ketoa Aada-vauvan

J

Suurpellon Marttojen jäsenen Leena Dotyn valokuva-albumista: Toikkalan Martat tekivät vuonna 1957 vierailun Presidentinlinnaan. Rouva Ellen Svinhufvud oli ollut mukana perustamassa yhdistystä vuonna 1928. Leena Doty (o.s. Toikka) on mukana 19-vuotiaana, yllään äitinsä marttamekko.

syntymän johdosta ja toivottaa Aadan neljännen polven marttajäseneksi.

Marttaystävät

Hiltulanlahden

Martoista onnittelivat Anja Laitista hänen täyttäessään 90 vuotta. Anja on toiminut Martoissa vuodesta 1973; yhdistyksen puheenjohtajana, sihteerinä, rahastonhoitajana ja astiastonhoitajana sekä marttakuorossa. Hänen kotonaan on pidetty monet marttaillat ja leivottu porukalla ruisleipää.

Kuusankosken Euromartat tekivät 20-vuotisjuhlaretken Porvooseen. Tutustuttiin Porvoon vanhaan kaupunkiin ja Pellingin saaristoryhmään, iloittiin yhdessäolosta ja hyvästä seurasta.

Takkurannan Martat juhlistivat 85-vuotista toimintaansa Saariselän maisemissa. Yhdistyksen pitkäaikaiselle rahastonhoitajalle ja hallitusammattilaiselle Kristiina Handille luovutettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki.

Uudenkaupungin Martat juhlivat 50 vuoden taipaletta Pookin liiterissä ruokailun ja musiikin merkeissä. Perustajajäsenet Ritva Luotonen, Helvi Juva, Ansa Tolvanen ja Pirjo Kinnala kukitettiin.

Pihlavan Marttojen 80-vuotisjuhlaa vietettiin Pihlavan seurakuntatalolla. Ohjelmassa oli onnittelumalja, marttalaulu, kakkukahvit, juhlapuhe, valokuva- ja käsityönäyttelyt, lauluesitys, marttaruno, historiikki, runoesitys, päätössanat ja Satakunnan laulu. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Gustafsson toivottamassa runsaslukuisen vierasjoukon tervetulleeksi.

Kuusan Martat istuttivat neilikkaruusuja Kuusan nuorisoseurantalolle kurttulehtiruusujen tilalle. Neilikkaruusut ovat yhdistyksen lahja nuorisoseuralle ja osa yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa. Lopuksi nostettiin kuplivat maljat tapahtumalle ja kesälle (yläkuva).

Junkkarin-Korvenkylän Martat juhlivat 95-vuotista toimintaansa ravintola Ankkapurhassa Kouvolan Anjalassa.

Yhdistys järjesti myös juhlan Kuusan nuorisoseuran talolla. Kutsuvieraita oli Laukaan muista marttayhdistyksistä ja kuusalaisista seuroista. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä, puheita, Marttalaulu ja 30- sekä 40-vuotismerkkien jako. Yhdistyksellä on stipendirahasto, josta tuetaan pikkukokkitoimintaa ja myönnetään stipendejä paikkakunnan koululaisille. Rahasto karttui mukavasti juhlassa.

Mouhu-Voikosken Martat täytti 100 vuotta. Yhdistyksen oma historiikki, tietokirjailija Juuso Salokosken kirjoittama Marttojen vahva tarina, julkistettiin Mäntyharjun kirjastossa. Samalla avattiin yhdistyksen 100-vuotisjuhlanäyttely. Juhlajumalanpalvelus Voikosken rukoushuoneelta radioitiin suorana lähetyksenä koko Suomeen. Saarnan piti piispa Seppo Häkkinen. Kirkon jälkeen vietetyssä juhlassa puheen piti Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen. Yhdessä Kymenlaakson Marttojen puheenjohtajan Päivi Kukkolan kanssa hän jakoi ansiomerkit. Marttaliiton kultaisen ansiomerkin sai kunniapuheenjohtaja Sirkka Mouhu ja pronssisen puheenjohtaja Tarjamaarit Mäkelä. 60-vuotismerkin saivat Eila Lamponen ja Sinikka Ollila, 50-vuotismerkin Hilkka Saarenpää ja 40-vuotismerkin Marika Ahtosaari sekä Leila Roitto. Lisäksi lahjoitettiin marttamukit aktiivisille toimijoille. Mukin saivat Heidi Haajanen, Eeva Haapamäki, Kristiina Hakala, Kristiina Hohti, Leila Jaskanen, Helvi Kukkola, Maarit Lamponen, Maire Lamponen, Anita Mouhu, Anneli Mouhu, Päivi Niemelä, Sirkka Nykter, Marisa Palmberg, Marjo Penttinen, Liisa Parta, Arja Roitto, Anja Roth-Elgbacka ja Hilkka Tuomaala.

Marttojen käsityöillan aluksi onniteltiin pitkään sihteerinä toiminutta Sirkka Saloa.

Lapinjärven Martat vietti 75-vuotispäiviään kakkubuffan ja konsertin merkeissä, esiintyjinä tenori Pentti Hietanen ja säestäjänä Heini Hietanen. Martat olivat leiponeet kakkupöydän tarjottavat, ja sisaryhdistys Porlammin Martat hoiti tarjoilun. Yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin Liisa Kangaskolkka ja Mirja Ryhänen.

Osanottomme

onnittelijoita saapui runsaasti Kyrön Marttojen 85-vuotiskahville. Myös kunniamarttoja oli paikalla.

Iloisia

Nurmeksen Marttayhdistyksen 110-vuotisjuhlassa Marttaliiton pronssisen ansiomerkin saivat Marja Ikonen, Marjatta Kairikko, Maire Pappinen ja Leena Pyykönen. Kuvassa myös liiton hallituksen jäsen Ilona Suppanen, piirin edustaja Päivi Leinonen ja yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kokkonen.

» Yhdistyksemme on menettänyt kaksi pitkäaikaista jäsentään. Eila Suominen nukkui ikiuneen 89 vuoden iässä 10.10.2022 ja Kerttu Kossa 102 vuoden iässä 16.10.2022. Molemmilla oli takanaan pitkä jäsenyys yhdistyksessämme. Kerttu oli mukana 67 vuotta, aina yhdistyksen perustamisesta asti. Eilalle yhdistysvuosia kertyi 57.

Eilaa ja Kerttua lämmöllä muistaen Ruonan Martat

» Yhdistyksemme pitkäaikainen ja erittäin aktiivinen jäsen Maija Mahlamäki (s. 28.12.1942) menehtyi 79-vuotiaana 29.9.2022.

Lämmöllä Maijaa muistaen Porin Nuormartat

» Yhdistyksemme kunniajäsen Terttu Saari nukkui pois 97 vuoden ikäisenä 12.9.2022. Hän liittyi yhdistykseemme vuonna 1957 ja oli jäsenenä 65 vuotta. Hän osallistui aktiivisesti marttatoimintaan ja oli yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1971–1974.

Terttu Saaren muistoa kunnioittaen Salon Marttayhdistys

Kyrön

» Yhdistyksemme jäsen Leena Airaksinen nukkui pois 82-vuotiaana 3.9.2022. Leena oli syntynyt Jämijärvellä, jonne hänen vanhempansa tulivat evakkomatkallaan. Perhe asettui Suonenjoelle, ja Leena sekä miehensä Rauno rakensivat oman kodin Iisveden kylälle. Marttoihin Leena liittyi vuonna 1980. Hän toimi Iisveden Marttayhdistyksen rahastonhoitajana ja jäsenrekisterin hoitajana neljännesvuosisadan ajan. Hän oli tarkka ja tunnollinen, hoiti tehtävät viivyttelemättä ja täsmällisesti. Idearikas Leena innosti muitakin toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhdistyksen teatteri- ja konserttimatkojen kuljetukset maksettiin myyjäisten ja arpajaisten tuotoilla. Leena hoiti yhdistyksen puolesta onnittelut jäsenten merkkipäivinä. Hän oli yhdistyksen hallituksessa useita kausia ja toimi kokoontumistilamme yhteyshenkilönä. Hän otti rohkeasti yhteyttä kaupungin päättäjiin epäkohtien korjaamiseksi. Linja-autovuorojen loputtua vähäisen matkustajamäärän vuoksi hän sai käynnistettyä viikoittaisen kutsutaksitoiminnan.

Kotinsa ovet Leena avasi martoille. Siellä kokoonnuttiin, pidettiin kursseja ja jopa yhdistyksen vuosikokous. Lastensa ja lastenlastensa kanssa hänellä oli läheiset välit, ja muihinkin sukulaisiin hän piti säännöllisesti yhteyttä. Leenalle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2015.

Leena Airaksisen muistoa kunnioittaen Iisveden Martat

» Yhdistyksemme kunniajäsen Klaudia Rahikainen (o.s. Tenhu, s. 13.2.1913) nukkui tuonilmaisiin 109 vuoden iässä 18.9.2022. Klaudia oli Karjalan tyttöjä Salmin pitäjästä. Puolison työ rajavartiolaitoksella toi hänet marttatoimintaan Hattuvaaraan vuonna 1947 ja vuosina 1952–1959 kirkonkylälle. Välillä Laurin työt olivat Helsingissä, ja 1960-luvun puolivälissä palattiin Ilomantsiin. Marttailu oli tuolloin vilkasta. Klaudia toimi idearikkaana, ahkerana ja aurinkoisena marttana yhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana. Jäätyään leskeksi Klaudia muutti vuonna 1993 Helsinkiin tyttäriensä läheisyyteen. Ollos iäti muistettu. Kunnioittaen Ilomantsin Marttayhdistys Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä siunasi Klaudia Rahikaisen Helsingin Hietaniemen vanhassa kappelissa 29.10. Läsnä olivat tyttäret Marja, Marketta ja Maarit sekä läheisiä ja ystäviä. Siunauspuheessa Heikkilä totesi: ”Elämä oli Klaudialle hyvä, vaikka hän sai kokea ensimmäisen ja toisen maailmansodan, talvi- ja jatkosodan. Hän oli vanhempi kuin rakas itsenäinen maamme, syntyen 1913 Suomen suuriruhtinaskunnassa kahdeksanlapsiseen perheeseen. Karjalaisten sukujuuriensa ja avoimen ja reippaan luonteensa ansiosta hän eli pitkän elämän. Hän totesi eläessään, ettei hänen hautajaisissaan tarvitse itkeä ja surra. Mitään ei jäänyt tekemättä. Oli perhe ja rakastava, hyvä mies sekä terveyttä ja työtäkin.

Klaudian lapsuudessa lapset otettiin maatilan töihin heti kun kykenivät. Ahkeruus, työnteko ja omalla esimerkillä kasvattaminen oli opittu vanhemmilta. Lapsista tulee nauttia, kun he pyörivät jaloissa, ja sen jälkeen tulee päästää irti. Lapsille pitää antaa oma elämä. Äiti ei pelkästään kasvata lapsiaan, vaan lapset kasvattavat myös äitiä. Klaudia sanoi, että kotiäiti tekee yhtä arvokasta työtä kuin ministeri. Yksi hänen ohjeistaan oli: antakaa paljon anteeksi. Kun kysyttiin hänen pitkän ikänsä salaisuutta, hän vastasi: Ei ole mitään salaisuutta. Elämästä pitää riemuita ja iloita, koska se on niin ainutlaatuista. Klaudia kertoi muistelmissaan sota-ajan kesäisistä lauantai-illoista: Työkuntoiset miehet olivat rintamalla. Naiset, lapset ja vanhukset hoitivat maatyöt. Työviikko oli kuusipäiväinen, ja viikon päätteeksi koitti odotettu lauantai-ilta. Luonto oli kaunis, järvi peilityyni ja aurinko loi säteitään yli veden pinnan rannoille ja sen asukkaille; ihmisille, linnuille, kukille ja koko luomakunnalle. Jokaisesta saunasta nousi savu kohti korkeuksia. Kirkonkellojen soitto julisti pyhän rauhaa ja kuului kauas vettä pitkin. Hetkeksi unohtui sota, suru ja viikon työrupeama. ’En pysty sanomaan, miltä sisikunnassa tuntui, kiitin Luojaa, että sain kokea tämän ihanan auringonlaskun’, Klaudia totesi.” Saata oi Kristus sinun palvelijasi sielu lepoon, pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei surua eikä huokauksia, vaan on loppumaton elämä.

POSTIA MARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat.fi tai Marttaliitto, Martat-lehti, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan. Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista. Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä. Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä, ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

Klaudia Rahikainen toimi lottana sotaaikaan.

Joulumuistoja vuoden takaa

Karhunpään Martat nauttivat jouluaterian Majatalo Puukarin Pysäkillä.

1

Kajaanin Martoilla oli oma myyntipöytä Kajaanin Generaattorin joulutorilla. Samalla tehtiin jäsenhankintaa.

4

7

Kotalahden Martat pitivät perinteistä kiinni ja lahjoittivat Lemin sotaveteraaneille ja Vanamokodin asukkaille suussa sulavia jouluherkkuja.

5

2

Merikarvian Uusmartat ja Lauttijärven Martat neuloivat villasukat vanhainkoti Kiilarinteen ja kotipalvelun hoitajille Merikarvialla. Martat halusivat muistaa hoitajia, jotka olivat kovilla korona-aikaan. Idean äiti oli Uusmarttojen puheenjohtaja Helena Tähkänen. Jouluviikolla valmiina oli 62 paria. Martat laskivat, että jos yhden sukkaparin teossa menee kahdeksan tuntia, meni koko urakkaan yhteensä lähes 500 tuntia!

Kokkokankaan Martat järjestivät yhteisen joulujuhlan Tornion neljälle marttayhdistykselle. Kirkkoherra Mirja-Liisa Lindströmin johdolla laulettiin joululauluja. Jouluevankeliumi luettiin meänkielellä. Ohjelmassa oli myös leikkimielisiä kilpailuja ja puuro torttukahveineen.

3

Ylikylän Martat Rovaniemellä askartelivat jouluisia koristeita.

6

Keskikaupungin Martat Savonlinna paketoi joululahjoja hyväntekeväisyyteen.

Retkellä reipastuu

Saarijärven Marttojen joulutorilla oli myynnissä itse tehtyjä tuotteita elintarvikkeista käsitöihin. Tapahtumaan kuuluivat myös kirppis ja kahvila.

8

9

Ruotsinpyhtään Martat reissasivat Tallinnaan ja Tyrin kukkamarkkinoille. Myös Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa vierailtiin.

10

Patelan Marttojen syyskausi aloitettiin Marjatta Kuhmosen luona kahvien ja nyyttärituliaisten kera. Kotiinviemiseksi saatiin puutarhasta terveellistä vihreää.

11

Oulun Kakaravaaran Martat retkeili Suomen siemenperunakeskuksessa. Ohjelmaan kuului myös lounas Tyrnävällä Vanhatien ravintolassa ja tutustuminen Linnunradan alpakkatilaan.

12Karhunpään Marttojen perinteinen kevätretki suuntautui Alapihan puutarhalle.

13

Kiteen Närsäkkälän Martat tekivät kesäretken Punkaharjulle ja Savonlinnaan. Kohteena oli muun muassa Punkaharjun puulajipuisto.

16

14

Kouvolan Kukko-Martat tutustuivat Paperiteollisuusmuseoon ja Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin Inkeroisissa ja Ankkapurhan maisemissa.

15Iittiläiset Kausalan ja Sampolan Marttayhdistykset yhdistivät joukkonsa ja lähtivät retkelle Malmgårdin kartanoon.

17Kangasalan Martat tekivät kesäretken Fiskarsiin.

Lapin Martat tekivät Itä-Suomen kulttuurimatkalla yllätysvierailun Kosolankylään, tubettaja Metsamanin luo.

Uutta oppimassa

Hollihaan Martat saivat ohjausta jousiammuntaan Lakeus Outdoorilta. Nuolet viuhuivat ja lopuksi evästeltiin tulilla.

18

19

Outokummun Martat valmistivat hondurasilaista ruokaa taitavan kokin ohjauksessa.

Yhdessä saamme aikaan

Nerohvirta-Kotikylän Martat kutsuivat Niemisen Martat villiyrtti-iltaan. Kankaan Marttojen Marita Karppinen opasti kerääjiä. Yrttejä poimittiin Kuivurintuvan lähimaastosta, sitten ne valmistettiin ruoaksi ja lopuksi oli makuelämysten vuoro.

20

Vaalan Martat opettelivat leipomaan ohutta rieskaa Laura Pääskylän johdolla. Rieskat paistettiin puuuunissa. Illan mittaan martat pääsivät nauttimaan myös savusaunan löylyistä tuoreen vastan kera.

21

22

Saarijärven Martat järjestivät oman rastin Maanpuolustusnaisten Metso-Jotostapahtumaan. Rastilla kyseltiin marttatietoutta ja kasvien sekä sienten käyttökelpoisuutta ja tunnistettiin mehujen makuja.

23Paraisten Marttayhdistys osallistui Paraisten päivien markkinoille.

24

Länsi-Hollolan Marttojen värjärijoukko loihti villalankaan upeita sävyjä. Värjäyspataan pistettiin eri yhdistelminä esimerkiksi kahvinporoja, veriseitikkiä, punahelttaseitikkiä, vuorenkilven lehtiä ja mandariinin, punasipulin sekä avokadon kuoria.

25Hurissalon Martat järjestivät suositun Marttatorin heinäkuussa.

26Outokummun Viuruniemen

Marttayhdistyksen tiimi teki Joensuun Marttakahvion piirakkapajalla talkoovuorossaan yli 500 karjalanpiirakkaa. Pajalla käynti on kesän kohokohtia.

27

Länsi-Hollolan Martat järjestivät Hollolan kotiseutuyhdistyksen kanssa tekstiilipäivän Hollolan talomuseoalueella. Näytteillä oli monenlaisia ryijyjä. Lisäksi käsityöharrastajat esittelivät luonnonväreillä värjäämistä, makrameetekniikkaa, kankaanpainantaa ja käpypitsin sekä ryijysolmun tekoa.

28

Etelä-Karjalan Martat saivat oman mattomallin Toikkalan Marttayhdistyksen aloitteesta. Toimeen tarttui viiden martan ryhmä: Sirpa Ahtiainen (Räikkölän Martat), Katriina Kaisko (Simpeleen Martat), MajBritt Puranen (Mallun Martat), Maire Laari (Kotalahden Martat) ja Sirpa Inkilä (Toikkalan Martat). Kuvioon haluttiin sopiva vaikeusaste: liian helppo ei jaksa kiinnostaa ja liian vaikea vie innon. Matto luovutettiin Etelä-Karjalan Martoille piirin vuosikokouksessa.

VINKKI: Kudontaohje on piirin sivuilla: https://www.martat.fi/etela-karjala/

29

Vaasan Martat pitivät Marttakahvilaa Strömsön 20-vuotisjuhlassa. Vierailijoita oli yli 4 000, joten vohveli- ja makkarajonoa riitti.

30Kemiön Nuormartat kokoontuivat jämälankaryijyilyn merkeissä Taito Åbolandin Kemiön toimipisteessä. Ryijypohjina käytettiin twist-pohjakangasta.

31Keuruun Marttojen langanvärjäyspäivässä oli mukana kasvivärjäyksen ammattilaisia ja uusia innokkaita harrastajia yhdistyksestä.

» Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

» Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

PÄÄKIRJOITUS

Marttailu nosteessa 5/1 SP • Epävarmuuden ajassa tarvitsemme toisiamme 5/2 MH • Arki on ilo 5/3 SP • Ennakointi tuo turvaa 5/4 MH • Nyt tarvitaan arjen taitajia 5/5 SP • Mikä joulussa koskettaa? 5/6 MH

HENKILÖ

Voiman naiset 8/1 Merja Forsman & Heli Blåfield • Virtalan isännällä riittää virtaa 8/2 Hannele Niemi & Marja Seppälä • Tasa-arvo tehdään yhdessä 8/3 Merja Forsman & Ilona Savola • Luonnon ihmeitä ihan pihapiiristä 8/4 Irina Björkman & Tiiu Kaitalo • Rohkeasti toiveita kohti 8/5 Merja Forsman & Kerttu Malinen • Talven selkä taittuu majatalon rauhassa 8/6 Maija Repo & Riikka Hurri

KANNESSA

Keiko Morishita: 6 asiaa, joista pidän Suomessa 13/1 Merja Forsman & Heli Blåfield • Jaana Saikkonen: 6 neuvoa tarkkaan talouteen 14/4 HK & Kerttu Malinen • Emilia Laine: Lapsiperheen stressitön joulu 16/6 HK & Kerttu Malinen

RUOKA

Kuvat Laura Riihelä • Kasviksia kaikille – sinullekin! 14/1 ET, MS & SK • Kun ripaus ratkaisee 14/2 Viivi Maskulin• Herneen kultakausi – nyt ja aina 14/3 ET & MS • Ladataan lautasille loppukesän lumovoimaa 16/4 ET• Makeita maistiaisia 14/5 ET & Elvi Rista • Kalaonnea juhlapöytään 18/6 ET & NS

RAVITSEMUS, HYVINVOINTI

MS: Tarpeeseen, turvallisesti 22/1 • Minulle vain 20/2 kuva Laura Riihelä• Nyt julistetaan kehorauha 20/3 kuva Heli Blåfield • Vanhat neuvot pätevät 22/4 • Ota kasvikset osaksi välipalaa 20/5 • Hyvää ruokailoa! 22/5 Minna Hotokka & Kristiina Kontoniemi • Veden vilja, terveyden lähde 26/6

HANKKEET, KURSSIT, YHTEISTYÖVERKOSTOT

Luvassa parempi arki 40/1 Anu Kylvén & Laura Vesa • Tuttavaksi metsän kanssa 42/5 Merja Forsman & Kerttu Malinen • Vauva tulossa, talous kunnossa? 28/5 Erkki Ukkola

KEVENNÄ KEMIKAALIKUORMAA SO:

Meikit ja hajusteet 38/1 • Aurinkosuoja ja hiustenhoito 38/2 • Rakentaminen ja remontointi 42/3 • Tekstiilit 38/4 • Ruoanlaitto ja ruokien säilytys 40/5 • Lelut 46/6

PIHA, PUUTARHA, YMPÄRISTÖ

Kuivuudesta kukkaloistoon 28/1 Outi Tynys & Ritva Tuomi • Osa vehreää verkostoa 32/1 TI • Jokioisilla innostuttiin laatikkoviljelystä 28/2 Anu Kylvén & Laura Vesa• Hyvä sato maatiaistomaateista 34/2 Outi Tynys & Ritva Tuomi • Hyviä ja huonoja uutisia 22/3 SO • Taitavan tarhurin tontilla 30/3 Outi Tynys & Ritva Tuomi • Syötävää ja silmänruokaa 36/3 Outi Tynys • Vahveroiden jäljillä 24/4 Lasse Kosonen

VIEKAS/VIISAAT KASVIVALINNAT TI:

Tarhaillakko 75/1 • Mustilanhortensia 66/2 • Morsionruusu 67/3 • Hiirenvirna 74/4

Mäkimeirami 66/5 • Metsäkuusi 74/6

MINUN VIHERKASVINI Kultaimarre 33/2 Salla Hyvönen • Anopinkieli 35/3 Marjatta Kuhmonen • Pullojukka 30/4 Kaisa Kemppainen• Noni 36/5 Leena Haavisto• Joulukaktus 44/6 Leena Haavisto

MARTTA AVAA VAATEKAAPPINSA Kun vaate voimaannuttaa 24/1 Anu Kylvén & Laura Vesa • ”En tee enää virhehankintoja” 24/2 Hannele Niemi & Marja Seppälä • Oh la laa! 26/3 Merja Forsman & Ilona Savola • Mukavaa ylle ja alle 32/4 Merja Forsman & Ilona Savola • Marttaherran moitteton tyyli 30/5 Merja Forsman & Ilona Savola • Tärkeintä on tarina 36/6 MH & HK & Laura Riihelä

KOKEILE TÄTÄ KOTONA

Outi Tynys & Ritva Tuomi: Lumipesu matoille 21/1 • Pajuverho 23/2 • Kortti ekoprinttauksella 25/3 Anja Aalto • Kukkahyrrä 13/4 • Havuamppeli 13/5 • Jääsydän 15/6

KÄSITYÖ

Anja Aalto & Laura Riihelä: Ryijy on meille rakas 34/1 • Puhdasta pyyhkeen palasilla 36/2 • Pihaessu on reilu ja huoleton 40/3 • 4 x tyynyliina 36/4 • Pampulat päähän ja ranteisiin 34/5 • Syliryijy karkottaa kylmää 38/5 Merja Forsman & Ilona Savola • Hippu hopeaa kattaukseen 40/6 • Sydän vie viestin 42/6

JÄRJESTÖ, YHDISTYKSET

Yhdistyksen huoneentaulu 48/1 Marttaliiton työryhmä & Mirva Malmgren • Taitajat omasta takaa (Keuruun Martat) 40/2 Minna Hotokka & Kristiina Kontoniemi • Vuosi-

kokous edelleen etänä 46/3 HK • Vuosi 2021 lukuina 48/3 Jäsenlaskun ulkoasu muuttui 52/6 •

VIIHTYISÄ YHDISTYS

Piia Martikainen & Mirva Malmgren: Tehtävät näkyviksi 46/1 • Tavoite selkeäksi 46/2 • Luodaan turvallinen yhteisö 44/3 • Roolista toiseen 40/4 • Annetaan tilaa mielipiteille 48/5 • Olet tärkeä! 48/6

MARTAN LAKITIETO

Tuula Rainto: Perukirja ja perunkirjoitus72/1 • Koeaika työsuhteessa 45/2 • Kuka saa lukea sähköpostini? 50/3 • Mitä tarkoittaa aviovarallisuus? 42/4 • Työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan 46/5

PIIRISIVUT 64/1, 63/4

MARTAN PITKÄ MARSSI 45/1, 56/2, 57/4, 55/5, 58/6

JOKA NUMEROSSA

Marttakartta • Lukijalta • Martta suosittelee • Yhdessä & yhdistyksessä RS • Elämänmeno • Monessa mukana • Marttaristikko/Hannu Niittymäki • Netissä nyt JJ, HeK

KANSIKUVAT

1–3 Heli Blåfield, 4–6 Kerttu Malinen

MARTTALIITON KIRJOITTAJAT

Marianne Heikkilä MH • Tiina Ikonen TI • Joonas Jylhä JJ • Salla Kinnunen SK • Helena Kokkonen HK •

Henni Kuusisto HeK • Salka Orivuori SO • Sirpa Pietikäinen SP • Reija Salovaara RS • Maija Soljanlahti MS • Emmi Tuovinen ET

Ristikon ratkaisu s. 58

NETISSÄ NYT

IHANAT IDEAT

Parhaat vinkit omaan jouluun yhdestä osoitteesta! martat.fi/joulu

JÄÄTÄVÄN KAUNISTA

Lyhty valmistuu, kun pakkanen paukkuu.

• martat.fi/jaalyhdyt

Siivous SUIT SAIT

Marttaklassikko: joulusiivous puolessa tunnissa. Onnistuu!

• martat.fi/joulukoti-siistiksi

JOULUN JÄLKEEN MÖKKI SYÖDÄÄN

Pikkuruiset piparimökit tehdään koristeiksi kotiin tai ihanaksi lahjaksi ystävälle.

• martat.fi/pienet-piparitalot-kaavat

PUUHAA PYHIKSI

Koko perheen joulubingo toimii sisällä ja ulkona.

• martat.fi/joulubingo

Säilytä

OIKEIN

Siivoa jääkaappi valmiiksi ennen juhlan ruokaostoksia. Kun säilytä ruoat oikein, vältyt hävikiltä.

• martat.fi/nain-sailytatjouluruokia

MIELESSÄ, KIELELLÄ

Ohjeet perinteisiin ja uudistettuihin jouluruokiin Marttojen joulusivuilta.

• martat.fi/jouluruoka

Kaikki käytetään

Porkkanalaatikon rippeet jalostetaan blineiksi, viimeiset lohisiivut upotetaan kermaiseen pastaan ja riisipuuron jämistä pyöräytetään vanukas.

• martat.fi/herkkuja-jouluruokientahteista

MAKEAA ELÄMÄÄ

Jos haluat kurkistaa tulevaisuuteen uudenvuodenaattona, tee sokeritaikoja.

KOONN U vaisuuteen ona, a. tina

• martat.fi/sokeritina

KOONNUT HENNI KUUSISTO

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiä

ä

TUNNE HISTORIASI –MEIDÄN TARINAMME 17€

Nimi

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

Tunnus 5001880 00003 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

Marttatoiminnan ytimessä on aina ollut kodin hyvinvointi. Historiateos On suurempi koti – Martat 120 vuotta kertoo Marttojen tarinan perheiden näkökulmasta, järjestön perustamishetkestä tähän päivään.

TILAA NYT! Kirjan painos on loppumassa. Vielä ennätät hankkia itsellesi tämän ainutlaatuisen teoksen.

Tilaukset: www.martanpuoti.fi

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Kodinhoito-kirjoja.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen / 2022

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Tunnus 5001880 00003 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

VIISAAT KASVIVALINNAT: METSÄKUUSI (Kotimainen

puu)

MIKÄ

» Metsäkuusi (Picea abies) jakaantuu alalajeihin: kapealatvainen ja lyhyempi siperiankuusi (P.abies ssp. obovata) kasvaa PohjoisSuomessa, ja leveämpilatvuksinen euroopankuusi (P. abies ssp. abies) Etelä-Suomessa. Lisäksi välimuodot ovat hyvin yleisiä.

» Metsäkuusi viihtyy parhaiten varjoisilla tai puolivarjoisilla kasvupaikoilla, tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa. Juuret ovat laajat mutta maanmyötäiset. Siksi puu kärsii kuivuudesta ja kaatuu helposti myrskyssä.

» Metsäkuusi kasvaa 15–30 metrin korkuiseksi, jopa yli 40-metriseksi. Nuoren puun kuori on sileähkö ja punertava. Kuori harmaantuu, paksunee ja lohkeilee puun kasvaessa. Pistävät neulaset ovat särmäisiä, 15–25 mm:n pituisia.

» Emikukinnot ilmestyvät puuhun keväällä. Ne ovat punaisia, joskus vihreitä tai ruskeita, pystyjä, tahmeapintaisia käpyjä. Hedekukinnot ovat aluksi vihertäviä, myöhemmin siitepölystä keltaisia. Puu on tuulipölytteinen.

» Kävyt ovat 7–15 cm:n pituisia, riippuvia. Ne kypsyvät syksyllä, ja kevättalvella siemenet leviävät ympäristöön. Puuaines on vaalean kellertävää, pehmeää ja kevyttä. Vuosilustot erottuvat selvästi.

MISTÄ

» Metsäkuusi on alkuperäinen ja vakiintunut laji Suomessa. Mannerjään sulaessa kuusi levisi meille idästä. Nykyisin se on toiseksi yleisin metsäpuumme metsämännyn jälkeen ja kasvaa lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Metsäkuusi on myös pihapuu.

» Metsäkuusta käytetään paperiteollisuudessa, rakennus- ja polttopuuna sekä soittimissa. Lisäksi kuusesta saa monia luonnontuotteita, kuten pihkaa, kuusenkerkkiä ja kasvivärejä sekä koristeeksi käpyjä ja siemeniä.

MIKSI

» Metsäkuusi ja muut kotimaiset puumme, kuten metsämänty, kotikataja, koivut ja pihlaja, ovat alkuperäislajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen kasvuolosuhteisiin. Ne ovat kestäviä ja sopivat hyvin myös pihapuiksi. Puut sitovat hiiltä ja lisäävät monimuotoisuutta. Ne tarjoavat ruokaa ja suojaa monille eliöille. Esimerkiksi kuusen siemenet ovat tärkeää ravintoa monille jyrsijöille ja linnuille, kuten käpylinnulle, käpytikalle, kuusitiaiselle ja oraville. Havupuut tuovat talveen vihreyttä ja antavat hyvän tuulen- ja näkösuojan.

Tänä vuonna esittelemme kestäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. Niitä kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.

IKIVIHREÄ JOULUKUUSI PIHALLE

» Kuusi on mainio valinta, kun mietit kotipihan istutuksia. Talvella voit virittää kausivalot kuusen oksille ja nauttia joulupuusta, joka kestää vehreänä vuodesta toiseen.

» Metsäkuusi hankitaan taimena tai lisätään siemenestä. Taimen siirtoon luonnosta tarvitaan maanomistajan lupa. Siemenet kylvetään ulos syksyllä, jotta ne saavat itämiseen tarvitsemansa kylmäkäsittelyn.

» Metsäkuusi vaatii tilaa, joten se on yleinen isoilla pihoilla. Säännöllisesti leikkaamalla siitä voidaan muotoilla myös pikkupuu tai kuusiaita.

» Luonnosta on löydetty kotimaisen kuusen erikoismuotoja lisäykseen. Kääpiökuusen erilaiset muodot sopivat pieneenkin pihaan:

Tapionpöytä (P. abies ’Tabulaeformis’ ) Käärmekuusi (P. abies f. virgata) Surukuusi (P. abies f. pendula) Pylväskuusi (P. abies 'Vesanto' ) Sammon pallo (P. abies ’Sampon Pallo’ ) Kääpiökuusi (P. abies ’Korven kaunein’ja ’Mönni’ )

INFO

» Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

» Lisätietoja martat.fi/viekas.

MARTAT MUKANA

» Vieraslajit-verkkokurssi Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/

» Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin.

» Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita.

» Torju haitalliset vieraslajit pihasta www.martat.fi/vieraslajit.

» Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet vieraslajit.fi.

Kuusi aloittaa kukintansa vasta noin 40-vuotiaana ja kukkii näyttävästi keskimäärin kahtena vuotena kymmenestä.

TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK

Astetta reilumpi varautuminen sähköpulaan

Vaikka idästä tulee välillä kylmää kyytiä, ollaan ihan viileesti vaan. Vain yhdessä säästämällä voimme torjua sähköpulaa. Vähennetään siis kaikki kulutustamme, oli oma sähkösopimus millainen tahansa. Jotta energiaa riittää meille kaikille.

Käännä astetta alemmas ja siirrä sähkönkäyttöäsi ruuhkahuippujen ulkopuolelle. Lisää energiansäästövinkkejä

Anna lahjaksi Turandot

LAHJAPAKETTI TURANDOT - OOPPERAAN KAHDELLE ALKAEN 176 €

Sisältää kaksi lippua parhaille permantopaikoille sekä väliaikatarjoilut. Kampanja on voimassa 22.12. saakka. Pakettihinta ei koske ensi-iltaa. TUTUSTU KOKO LAHJAPAKETTIVALIKOIMAAN