Manner, opiskelijoiden kirjoituksia mannermaisesta filosofiasta Tuukka Brunila ja Ville Louekari
Opiskelijoiden kiinnostus mannermaiseen filosofiaan voi synnyttää opetustarjonnan puuttuessa kaikenlaista luovaa, kuten lukupiirejä ja lehden. Päätimme perustaa lehden, jossa julkaistaisiin mannermaisesta filosofiasta kiinnostuneiden opiskelijoiden tekstejä vuonna 2014. Ajatuksena oli, että lehden olemassaolo itsessään olisi jonkinlainen kannanotto ja todistus siitä, että meitä mannermaisen filosofian ympärillä työskenteleviä opiskelijoita löytyy myös Helsingin yliopistosta. Tämä perustui kokemukseen siitä ristiriidasta, että meitä tosiaan oli monta, mutta laitokselta tuleva viesti oli, että mannermainen filosofia ei ole filosofiaa laisinkaan. Tämä näkemys laitoksen nihkeydestä oli osittain tietysti katsojan silmässä, ja meistä jokainen sai vapaasti toteuttaa omia mielenkiinnonkohteita niin seminaareissa kuin muutenkin. Kuitenkin, kuten Villen orientaatioviikolla 2013 eräskin tutkija kertoi uusille opiskelijoille, ”mannermaista ei meillä sitten tehdä”. Toki tässäkin voi nähdä empiirisen tosiasian, mutta meille aiheesta kiinnostuneille se tarkoitti myös vahvan identiteetin muodostumista perustuen jakoon meihin mannermaiseen filosofiaan erikoistuviin ja muihin. Koska yliopistolla kuitenkaan ei opetettu – David Jenkinsin, Jan-Ivar Lindénin Sanna Tirkkosen ja Kristian Klockarsin lisäksi – saksalaista ja ranskalaista filosofiaa, lähti Ville opiskelemaan Lontooseen ja Tuukka vaihtoon Tübingeniin. Tämän lisäksi kehkeytyi iso joukko erilaisia lukupiirejä mannermaisten filosofien ympärille, – kuten Arendtin, Deleuzen, Foucault’n ja Nietzschen – ja jotka entisestään loivat yhteisön tuntua. Keskusteluista sitten syntyi ajatus, että näistä aiheista kiinnostuneilla pitäisi olla julkaisukanava. Ensimmäinen Manner julkaistiin 2017, eli neljä vuotta sen jälkeen, kun olimme päättäneet perustaa lehden (https://issuu.com/manner-lehti). Lopulta tulimme siihen tulokseen, että on hyvä aloittaa jo kirjoitetuilla teksteillä, jotta saisimme opiskelijoiden kiinnostuksenkohteita paremmin näkyviin. Yleensähän seminaaritekstit jäävät ainoataan seminaarilaisten luettaviksi, minkä vuoksi seminaarien ulkopuolella voi olla vaikeaa hahmottaa, minkälaisten aiheiden parissa kukin työskentelee. Ensimmäinen lehti toi kattavan käsityksen niistää eri teemoista ja filosofeista, joita myös Helsingin yliopistolla luetaan. Siitä lähtien on tullut yksi Manner per vuosi. Lukijakuntaa meillä on filosofian professoreista opiskelunsa vasta aloittaneisiin. Tilastojen mukaan lehteä
on luettu jo satoja tunteja. Kokemuksemme vastakkainasetteluista ovat rakentaneet yhteisöä, joka on kasvanut kasvamistaan. Olemme saattaneet vaikuttaa myös siihen, että tällä hetkellä Helsingin yliopistossa tutkitaan seminaareissa entistä enemmän mannermaista filosofiaa. Luultavasti isoin vaikutus on kuitenkin sillä, että ajat ja kiinnostuksenkohteet muuttuvat. Vahva yhteisön tuntu kuitenkin lisää myös innostuneisuutta opiskella ja tutkia. Yksin on vaikeaa saada kirjoja auki. Myös maailman meno on mennyt sellaiseksi, että vahvemmin poliittiset teemat ovat tulleet taas entistä tärkeämmiksi, ja mannermaisella filosofialla on paljon sanottavaa näistä teemoista. Korona-teemanumeromme on onnistuneesti esitellyt uusia suuntia ja ajatuksia liittyen mannermaisen filosofian olennaisuudesta nykypäivänä. Molemmat meistä ovat jo valmistuneet. Haluamme muistuttaa opiskelijoille, jotka tällä hetkellä tuskailevat aiheittensa kanssa, että paras tapa opetuksen puutteessa on luoda oppimistilanteita ja yhteisöjä itse. Lukupiirit ovat yksi parhaista tavoista saavuttaa tämä. On organisoiduttava edistääkseen näitä tavoitteita. Keskustelun rooli on keskeinen vaikeita tekstejä käsitellessä. Erilaiset mielipiteet ja käsitykset mannermaisista filosofeista ovat luontevia ja valaisevia, sillä varsinkin saksalaiset ja ranskalaiset filosofit eivät erikoistuneet itsekään vain yhteen aiheeseen, vaan tutkijat löytävät teoksista sovellutuksia mitä erilaisimpiin teemoihin. Filosofiassa ei ole varaa erikoistua liian kapeasti, sillä tulevaisuudessa teemat kuten historiallisuus, valta, kulttuuri ja niin edelleen ovat aiheita, jotka tulevat olemaan myös filosofisesti relevantteja. Ilmastonmuutos, äärioikeisto, rasismi, pandemia, demokratiavaje, talouskriisit ja kapitalismin ongelmat ovat jotain, joita ei ratkaista tietenkään pelkästään filosofien toimesta. Niitä on kuitenkin helpompi lähestyä monialaisesti, ja tässä juuri mannermainen filosofia, joka osaa ottaa huomioon filosofian kopernikaanisen käänteen (katso: Kant) olennaiset puolet, on avainasemassa. Pelkkä kielen ja intuitioiden analyysi ei myöskään riitä, vaan on myös otettava huomioon historialliset ja valtasuhteisiin liittyvät seikat. Manner-lehteä toimittaessa toimimme sen uskon varassa, että mannermaisella filosofialla on vielä paljon sanottavaa näistä aiheista. 22
