Huoneentaulu Teksti I Markku Lahtinen
Vilho Setälä: Pyöräilijät, 1930-luku.
hopeagelatiinivedos
Vilho Setälä (1892–1985) syntyi kulttuurisukuun. Hänen isänsä E. N. Setälä uudisti jo alle 20-vuotiaana suomen kielen kieliopin ja vaikutti professorina alansa kehitykseen vuosikymmeniä. Vilhon sisar Salme Setälä toimi rakennushallituksessa arkkitehtina pitkään ja vaikutti kotimaan kasvojen kehitykseen. Vilho Setälä hankki ensimmäisen kameransa 14-vuotiaana v. 1906. Suurikokoisesta kuvaformaatista hän siirtyi pienkuvakameraan ensimmäisten joukossa v. 1927. Sitä ennen hän oli jo valmistunut yliopistosta matemaatikoksi, kamerallaan tallentanut isänsä tutkimusmatkaa Liivinmaalle ja järjestänyt esperanton maailmankongressin Helsinkiin. Setälästä tuli Suomen ensimmäinen katukuvaaja. Hänellä oli myös kansainvälinen rooli valokuvauksen kehityksessä, sillä hänen keksintöään on kameran objektiivin kaiverretut terävyysaluemerkinnät. Sitä hän tarjosi
31
Pikajalka 35
Leica-kameran valmistajalle, ja keksintö levisi sitten kaikkiin kinofilmikameroihin. Mainetta ja mammonaa Setälä ei tästä kuitenkaan saanut. Setälä julkaisi eri vuosikymmenillä useita valokuvauksen oppikirjoja, toimi 1930-luvulla alan opettajana ja toimi aktiivisesti Nuoren Voiman Liitossa. Maailman tunnetuin katukuvaaja, Henri Cartier-Bresson, jonka töiden suurnäyttely on parhaillaan esillä Ateneumissa, aloitti toimintansa 1930-luvun alussa. Hänen kohdealueensa oli laajempi, mutta kohteensa paljolti samat. Setälä oli parhaimmillaan spontaanien sattumusten ja katuelämän kuvaajana. Hänen kuvauskohteensa oli liike, hyppäävä tai tanssiva ihminen, ohikiitävä auto tai polkupyörä. Setälän kuvakulma oli usein normaaliperspektiivistä poikkeava. Hän kuvasi paljon korkealta, yläviistosta, tai maan tasosta.
Setälän tunnetuimpia töitä on kilpaa kiitäviä pyöräilijöitä kuvaava otos. Kuva on peräisin 1930-luvulta. Kuvaaja on seurannut kamerallaan vinhaa vauhtia kiitäviä pyöräilijöitä niin että tausta on jäänyt epäselväksi ja neutraaliksi. Pyöräilijöiden yksityiskohdat erottuvat selvästi. Jännittyneet asennot ja voimakas etunoja kertovat kuitenkin maalin lähestyvän ja kirin pian alkavan. Kuvassa on vauhtia, voimaa ja jännitystä ihan kuin oikeassa pyöräkisassakin. Ajajilla näyttäisi kaikilla olevan täysiveriset, tosin vaihteettomat kilpapyörät, joissa on kippurasarvet ja vaijerijarrut. Taktiikka ei ole niin tarkkaa kuin nykyään, vaan kilpailijat ovat jakautuneet epämääräisin ryhmiin hyödyntämättä vetäjän imua. Osa pyöräilijöistä on pyöräilypaitoineen ja housuineen selvästikin kokeneita seurojen edustajia, toiset golf-housuineen ja lippalakkeineen hakevat vasta tuntumaa kisailuun.
