jotka ovat monelle opettajalle tuttuja. Oulussa on esimerkiksi mietitty, millaiset valaistuksen ja akustiikan ratkaisut voisivat helpottaa aistiyliherkkien lasten oppimista. Hankkeessa tarjoutuu yrityksillekin paikkoja kokeilla tuotteitaan oppimisympäristössä ja kerätä tietoa tulevaisuuden tuotekehityksen tueksi. Tampereella Martela ja Tieto (myöhemmin Haltia) toteuttivat yhteisprojektin, jossa anturiteknologian avulla seurattiin muun muassa tilan hiilidioksipitoisuutta, lämpötilaa ja äänenvoimakkuutta. – Yksittäiselle opettajalle tuloksista ei ehkä ole suoraan kovin merkittävää hyötyä, mutta tilasuunnittelulle sekä kaluste- ja valaistuspuolelle tiedosta voi olla hyötyä paljonkin. Sitä kautta koulujen tilat kehittyvät, Mikko Horila toteaa. FCLab.fi tekee yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Joensuussa tutkitaan oppimisanalytiikkaa ja kehitetään ilmiöpedagogiikkaa Business Finlandin rahoittaman OAHOT-hankkeen kanssa. Kokeilussa tehdään Valamis-oppimisympäristöön kaksi interventiota, joista ensimmäisen teemana on avaruus. Analytiikkatyökalujen avulla selvitetään oppimista ja ajankäyttöä. Hanketoiminnan joustavuudesta kertoo, että koronakeväänä FCLab.fi vaihtoi uudelle vaihteelle, kun kouluissa tarvittiin etäopetuksen osaamista nopeasti. Kokemusten myötä ryhdyttiin kehittämään etä- ja lähiopetusta yhdisteleviä hybridiopetuksen malleja, jotka ovat yksi hankkeen toisen vaiheen painopisteistä.
F CL AB. LUKIO
– Etäoppiminenkin voi olla yhteisöllistä eli keskiössä ovat yhdessä tekeminen ja oppilaan osallistaminen. Hankkeessa on vaihdettu paljon kokemuksia esimerkiksi viime keväältä, ja ne kokemukset ovat pohjana, kun hybridimuotoja kehitetään, Sampo Forsström kertoo. Suomalainen etäopetuksen ja ilmiöpedagogiikan osaaminen on kovassa huudossa myös kansainvälisesti. FCLab.fi-hankkeessa kootaan paraikaa pedagogisia reseptejä, joita opettajakollegat pitkin Eurooppaa voivat käyttää etäopetuksen tukena. Reseptit tulevat euroopanlaajuisen FCL-verkoston työkalupakkiin.
lomittua toisiinsa.
KOKEMUSTIETO KIINNOSTAA FCLab.fi eli Future Classroom Lab Finland -hanke perustuu FCL-konseptiin, joka keskittyy oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. FCL-verkostossa on tällä hetkellä toimijoita 16 maasta Euroopassa. Valtaosa paikallisista organisaatioista saa rahoituksensa maansa opetusministeriöltä. Suomessa toiminta on hankkeistettu, ja sitä rahoittaa Opetushallitus.
FCLab goes lukio Lukioiden oppimisympäristöt ovat vielä varsin perinteisiä. Uusi opetussuunnitelma laittaa lukioissakin vauhtia uudenlaisten tilojen kehittämiseen.
F
CLab.lukio-hankkeessa kokeillaan ja tutkitaan, miten tilat voivat tukea muun muassa opiskelumotivaatiota, opiskelijoiden palautumista koulupäivän aikana ja uusia pedagogisia käytäntöjä. Viime vuosina on puhuttu paljon lukiolaisten stressistä ja koulu-uupumuksesta. Moni opiskelija kokee, että työmäärä on liian suuri eikä palautumiseen jää riittävästi aikaa. Joensuun normaalikoulun lukiossa ongelmaan lähdettiin hakemaan ratkaisua yhdes-
12
Vyöhykkeet voivat olla erillisiä tai
sä Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Vuodenvaihteessa lukioon valmistui yhteisen suunnittelutyön tuloksena luontoluokka, jonne luonto tuodaan virtuaalisesti isolla näytöllä ja äänimaisemoinnin avulla. Teemaan yhdistyvät muutkin tilan elementit kalusteista alkaen. Luokassa on esimerkiksi kasviseinä ja joensuulaisen puuartisti Miikka Kotilaisen erikoispöytiä. – Luokassa voidaan opiskella virtuaaliluonnon helmassa, ja luokka toimii myös palauttavana tilana oppituntien ulkopuolella, Sampo Forsström luonnehtii tilaa. Luontoluokan lisäksi uudistuksessa lisättiin lukioon ryhmätyötiloja ja sisustettiin PedaLab. Pedalab on immersiota hyödyntävä opetus-, ohjaus-, koulutus- ja neuvottelutila, joka mahdollistaa monipuoliset ryhmittelyt ja oppimismenetelmät. Luontoteemaa tuotiin myös neljään päätyyn, jotka sisustettiin vuodenaikojen mu-
