0 1 _V INJEOPE T IN_ TEKS TI D IGITAALINEN TUKS EN EKOSYS TEEMI KUO PIO S S A
Kuopiossa on edistetty tasa-arvoista koulupolkua digitaalisuuden näkökulmasta Opetuksen digitaalinen ekosysteemi -hankkeessa jo parin vuoden ajan.
H
ankkeen tavoitteena on ollut parantaa opettajien valmiuksia ohjata oppilaita digitaalisten välineiden käytössä sekä jakaa tietoisuutta digitalisaation parhaista käytänteistä eri oppilaitosten välillä. Lisäksi hankkeen aikana on määritelty entistä tarkemmin, mikä koulun ja sen johtajan rooli on oppilaiden digitaitojen kehittämisessä. Digitaalisella ekosysteemillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sidosryhmiä, jotka mahdollistavat oppilaiden digiosaamisen karttumisen. Niitä ovat koulu ja sen johtaja, opettajat, vanhemmat sekä koulussa toimivat pedagogiset ja tekniset tukihenkilöt. Kun kehää laajennetaan, osaamisen mahdollistajia ovat
Digitaitoja
kouluihin ja esiopetukseen myös perusopetuksen hallinto, tietohallinto ja laitetoimittajat. Hanke pyrkii kirkastamaan tehtäviä näiden toimijoiden välillä. – Aiemmin opettaja on saattanut soittaa kolmeen eri paikkaan, kun on tullut jokin digitaaliseen laitteeseen liittyvä haaste vastaan. Tällöin sama ongelma on käsiteltävänä useassa paikassa samaan aikaan. Hankkeen aikana tekemämme suunnitelma jakaa selkeät vastuut eri toimijoille, kertoo kehittämistyön koordinaattori Jarno Bruun Kuopion kaupungilta. SÄÄNNÖLLISTÄ SEURANTAA Hankkeen aikana toteutettu suunnitelma noudattelee kansallisia linjauksia paikallisin painotuksin. Kuopiossa esimerkiksi huomattiin oppilaitosten olevan digitalisaation suhteen eri vaiheissa ja se huomioitiin suunnitelmassa. – Kouluihin järjestetään lukuvuoden varrelle tarkastuspisteitä, joissa kartoitetaan millaista tukea kyseinen koulu tarvitsee. Kouluihin on myös luotu niin kutsuttuja digitiimejä,
18
jotta digitalisaation edistäminen ei jää yhden henkilön harteille, Bruun toteaa. Suunnitelman pohjana on käytetty erilaisia kartoituksia ja kyselyitä. Jokaiselle koululle on myös palkattu digitutor, ja digimentorit käyvät kouluilla muutaman kerran vuodessa kartoittamassa tilannetta. He myös levittävät tietoa hyvistä käytänteistä koulujen välillä. Kouluille on luotu hankkeen aikana digitaitokalenterit, joissa on määritelty hyvän osaamisen taitotavoitteet eri ikätasoille. Ne luovat pitkäjänteisyyttä kehittämistoimintaan. KEHITYS ON OLLUT POSITIIVISTA Bruun kokee hankkeen päässeen tavoitteisiinsa hyvin. Toimijoiden vastuut on kirkastettu ja suurimmat esteet digitalisaation etenemiselle oppilaitoksissa kartoitettu. – Kokonaisuutena voin sanoa, että kehitys on ollut kaiken kaikkiaan positiivista. Rehtorit näkevät hankkeen ansiosta paremmin oman koulunsa tilanteen, ja se on vienyt digiosaamista eteenpäin. Koulujen välillä on
Toimijoiden vastuut on kirkastettu ja suurimmat esteet digitalisaation etenemiselle oppilaitoksissa kartoitettu. vielä eroja, mutta niitä pyritään tasoittamaan mentoroinnilla. Hankkeelle on myönnetty jatkokausi, jonka aikana paikataan koronan takia toteutumattomia koulutuksia muun kehitystoiminnan lisäksi. ■
