TEEMA
urbaanille SEksikäs Agraari Teksti: Petriina Matilainen
O
len elänyt vahvasti agraarin ja urbaanin välimaastossa. Isäni on maatalon kasvatti ja tätini saa elantonsa maataloudesta. Olen itse kuitenkin kasvanut urbaanissa kaupunkiympäristössä ja nykyinen osoitteeni löytyy urbaanin kehdosta, Helsingin Kalliosta. Syön kasvisruokaa, metsästän UFF-löytöjä, mutta säännöllisin väliajoin pendelöin Keski-Suomeen ja agraariin miljööseen. Vaikka agraari ja urbaani eivät ole yhtenäisiä ryhmiä, kohtaan yhä useammin niiden välistä vastakkainasettelua. Opintojeni alkuvaiheessa kävin erään keskustelun pari vuotta sitten, jossa kerroin eräälle vegaanille tätini saavan elinkeinonsa lihakarjankasvatuksesta. Sukulaiseni elinkeino sai negatiivisen konnotaation ja pysähdyin reflektoimaan arvojani. Luonnon monimuotoisuus, eläimet ja ympäristö kärsivät maatalouden massatuotannosta, mutta silti en haluaisi vaarantaa rakkaan sukulaiseni elinkeinoa. Huolenaiheenani on myös kuntien köyhtyminen, mitä olen todistanut lähietäisyydeltä. Kuntavaalit toimivat agraari-urbaani-vastakkainasettelun näyttämönä. Erityisen huolestuttavaa on, että eräässä kunnassa saattaa jäädä vaalit näkemättä. Kunta on Pelkosenniemi Itä-Lapissa, jossa jännitetään, asettuuko ehdokkaita tarpeeksi ehdolle vai joudutaanko vaaleja siirtämään entisestään. Pelkosenniemi ei ole edes täysin agraarinen pikkukunta, vaan suosittu Pyhätunturi elävöittää kuntaa turismilllaan. Se ei kuitenkaan riitä tai houkuttele tarpeeksi hakemaan mukaan kunnallispolitiikkaan. Vaikka suuri joukko ihmisiä vierailee kunnassa, sinne ei jäädä. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen totesi Yle Uutisten haastatte-
lussa 10.3.2021 Pelkosenniemen tilanteen olevan harvinainen. Kunnanhallituksen nykyisen puheenjohtajan, Pelkoseniemen kylät -ryhmää edustavan Annika Kostamon mukaan tilanne johtuu pääasiassa kuntapolitiikan haastavasta tilanteesta ja riidoista sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta luokattomasta keskustelusta. Törmäsin myös Krista Staufferin mielipidekirjoitukseen Sodankylän kunnallispolitiikasta, joka on julkaistu 25.3.2021 ilmestyneessä Lapin Kansassa. Staufferin mukaan kunnan hallintoon
“
Kuntavaalit toimivat agraari-urbaanivastakkainasettelun näyttämönä.
on ollut vaikea saada palkattua työntekijöitä ja vaihtuvuus on huolestuttavaa. Miten pitää kunnat elinvoimaisena, jos niiden hallinto ei myöskään houkuttele? Ehkä tämän ytimessä on juuri kuntien imagon kohottaminen, jotta hallintoon osallistuminen nähdään houkuttelevana myös nykyisen kunnan asukkaiden ulkopuolella. Vastakkainasettelu urbaanin ja agraarin välillä ei myöskään edesauta ongelmaa. Mikä voisi olla ratkaisuna saada maaseudusta houkuttelevaa, erityisesti siitä erkaantuvalle urbaanille? Entä miten vastakkainasettelua voisi välttää ja luoda siltoja kahden kategorian kesken? Hiihtäessä tunturin vieressä jäätyneen järven päällä havahduin ajatukseen — onko agraari kuitenkin alettu näkemään houkuttelevana
12
