TEEMA
Miksi vallankäytön laillisuudesta on kriisiaikana keskusteltava: Case kuntavaalit Teksti: Milja Kalliosaari
M
aaliskuun alussa tehty päätös siirtää kuntavaalit keväältä 2021 kesäkuulle tuli tuskin kellekään täytenä yllätyksenä – keskustelu vaaleista, niiden turvallisuudesta ja mahdollisen siirron laillisuudesta oli käynyt kuumana jo viikkoja. Vallitseva pandemiatilanne ja valtiollinen poikkeustila oli jo pitkään varjostanut vaalien järjestelyä. Tapauksien lähdettyä jälleen nousukiitoon vain viikkoja ennen vaaleja, ei vaihtoehtojen kirjo näyttänyt turvallisten kuntavaalien kannalta hyvältä. Niin oikeusministeriö linjasikin 6.3.2021, että ”--epidemian etenemistä ei pystytä tarkasti ennakoimaan. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus siitä, etteivät lähiviikoille suunnitellut toimet ole riittäviä, ja uusia rajoituksia joudutaan asettamaan. Siksi riski vaalien epäonnistumiselle huhtikuun puolivälissä on liian suuri”. Vaalien siirtämisestä eduskunta tuli päätökseen 26.3.2021. Se, missä määrin vaalien siirtäminen oli perusteltua tai tarpeellista, on keskustelu, johon en uskalla valtiotieteilijänä ottaa kantaa. Epidemiatilanteen etenemisen ymmärrys tai perustuslain hienojakoinen tulkinta on oman tietotaitoni ulkopuolella. Jätettäköön se siis asiantuntijoille. Vaalien siirto on kuitenkin myös valtiotieteilijän näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen – erityisesti kun seuraamme tapahtumien aiheuttamaa julkista keskustelua. On todettava, ettei vaalien siirto ole pandemia-aikana missään mielessä tavaton toimi: kansainvälinen demokratian tutkimuskeskus IDEA arvioi maaliskuussa 2021, että globaalisti noin 78 maata tai
aluetta on joutunut siirtämään vaalejaan pandemian seurauksena. Eniten vaaleja peruttiin vuoden 2020 keväänä. Pandemia ei ole kuitenkaan vaikuttanut kaikkiin vaaleihin yhtä jyrkästi: noin 113 maata on vallitsevasta tilanteesta huolimatta onnistunut järjestämääEn vaalit normaalin aikataulun mukaisesti. Keskustelu kuntavaaleista ei elä tyhjiössä. Laillisen vallankäytön ja vallan rajojen roolista on viime aikoina käyty aktiivisesti keskustelua ja voidaan ajatella, että keskustelu kuntavaaleista on vain yksi osa suurempaa kriisiä. Koronapandemia ohella kansainvälistä keskustelua on varjostanut – osittain myös nykyisestä kriisistä uutta voimaa saaneena – demokratian ja oikeusvaltion kriisi. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa lyhyesti sitä, että julkisen vallan ja valtion tahojen toiminnantulee perustua lakiin. Poikkeusolot ovat tälle periaatteelle jokseenkin haastavia, sillä poikkeusoloissa säädetyt toimet usein poikkeavat klassisesta oikeuskäsityksestämme ja perustuslain normaalista toiminnasta. Hälyttävät esimerkit maailmalta ovatkin osoittaneet, ettei oikeusvaltioperiaate ole aina kykenevä kestämään yli poikkeusolojen ja toisinaan juuri hätätilasäädöksillä myös pyritään ohittamaan klassisen oikeuspoliittisen päätännän asettamia puskureita. Keskustelun ajankohtaisuutta kuvaakin hyvin esimerkiksi EU:n viime joulukuinen Rule of law-mekanismin ympärillä käyty keskustelu ja tarve lujittaa oikeusvaltioperiaate osaksi EU:n yhteisiä toimintamalleja. Demokratian kannalta huoli vaaleista on monessa mielessä ymmärrettävä: merkittä
28
