TEEMA
Matkalla Euroopan ytimeen Teksti: Leonard Wilhelmus Kirjoittaja lähti Berliiniin vaihtoon.
H
elsinki-Vantaalla on tyhjää. Tunnelma on lähestulkoon dystooppinen, ikään kuin olisi viimeinen mahdollisuus paeta maasta. Olo on myös syyllinen. Ei nyt kuulu matkustaa. Kuljemme hiljaisen kentän läpi portille. Kaikki asiakirjamme ovat kunnossa ja astumme koneeseen. Toisin käy pienen vauvan kanssa matkustavalle jyväskyläläiselle naiselle. Määräykset ovat muuttuneet kaksi päivää aikaisemmin, eikä ilman testitulosta enää pääse Saksaan. ”Huomenna lähtee seuraava kone Berliiniin”, Finnairin virkailija toteaa tiukasti. Saksan pääkaupungissa netti toimii huonosti eikä kortilla vieläkään voi maksaa. Vastineeksi ruoka ja juoma on halpaa, yöelämä maa-
35
ilmankuulua ja tunnelma ihmeellisen rento miljoonakaupungiksi. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Ravintolat ja baarit ovat olleet suljetut asiakkailta marraskuusta saakka. Ulkona saa tavata yhteensä viisi henkilöä kahdesta kotitaloudesta, sisällä enintään kolme. Lento on päivän ainoa suora yhteys Helsingistä Berliiniin. Kone on pikkuinen kahden penkkirivin rotisko, joita on aikaisemmin lentänyt lähinnä kotimaan reiteillä. Matkustajat käyttävät kuuliaisesti maskejaan, kunnes tarjoilut saapuvat. Ei alle kahden tunnin matkasta selviä ilman kahvia ja mustikkamehua. Kentällä poliisit ovat vastassa. Mitäköhän kävisi, jos olisikin päässyt livahtamaan koneeseen ilman testitulosta? Saksaan ei pääsisi, eikä myöskään Finnairin lennolle Suomeen. Jäisikö jumiin kahden maan väliseen limboon?
