Kirjallisuuden merkitys
L
apsena luin paljon sisäoppilaitoskirjoja ja hevoskirjoja. Kirjat saivat minut haaveilemaan sisäoppilaitokseen pääsystä ja omasta hevosesta. Pääsin myöhemmin sisäoppilaitokseen, mutta omaa hevosta en saanut. Erityisen kiinnostuneena luin tanskalaisesta sisäoppilaitoksesta kertovia Puck - kirjoja, joissa sisäoppilaitos kuvattiin nuorisokirjoille tyypillisesti myönteisesti ja viihdyttävällä tavalla. Donna Tartti kirjoittaa synkästi Myöhemmin luin Donna Tarttin esikoisteoksen Jumalat juhlivat öisin. Se kertoo synkän tarinan sisäoppilaitoksesta. Romaani kertoo, kuinka amerikkalainen yhteiskunta perustuu murhaan. Kirjan sankarit murhaavat vahingossa maanviljelijän ja täysin tietoisesti opiskelutoverinsa Bunnyn. Ryhmän johtajahahmo Henry päätyy itsemurhaan. Teos perustuu kirjan kertojan Richardin katumukseen kahdeksan vuotta myöhemmin. Kirja antoi minulle mahdollisuuden verrata omia kokemuksiani sisäoppilaitoksessa ja yliopistossa Richardin kokemuksiin ja miettiä, miten Bunnyn olisi voinut pelastaa murhanhimoisilta luokkatovereiltaan sekä Henryn itsemurhalta. Vastakkaisiakin mielipiteitä on. Eivät ryhmät murhaa. Donna Tarttin kolmas teos Tikli kertoo tarinan orpoutuvasta pojasta Theosta. Kirja kertoo, kuinka orpo Theo käyttäytyy ja miten amerikkalainen yhteiskunta kohtelee orpoja. Tikli on lintulaji. Theo varastaa tiklin kuvan taidemuseosta, jossa
tapahtuneessa räjähdyksessä hänen äitinsä kuolee. Theo kuljettaa taideteosta mukanaan ja pelkää, että hänet saadaan kiinni taidevarkaudesta. Theo saa tiklin kuvasta lohtua äidittömyyteensä ja isättömyyteensä. Kirja kuvaa, kuinka orpoja kohdellaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja kuinka orpo kasvaa aikuiseksi. Kirjat kertovat myös historiasta Esimerkiksi Jung Changin Villijoutsenet kertoo kiinalaisten naisten historiasta. Kirjasta saa tietoa esimerkiksi siitä, minkälainen oli jalkavaimon asema Kiinassa ja minkälaisia virkamiehiä vallankumouksen aikaiset virkamiehet olivat. Viilijoutsenet kuvaa myös, miten kirjan tekijä pääsi kommunistisesta Kiinasta Englantiin opiskelemaan. Sofi Oksasen teokset kertovat Viron lähihistoriasta. Saksassa asuvan Herta Mullerin teokset kertovat Romanian lähihistoriasta. Ja tulevaisuudesta Paitsi historiasta, kirjallisuus kertoo myös tulevaisuudesta. Emmi Itärannan Teemestarin kirja on dystopia eli kauhea kuvitelma tulevaisuudesta. Kirjassa kuvataan, kuinka tulevaisuuden ihmisillä on pulaa makeasta vedestä, sotilasdiktatuuri hallitsee, teeseremoniat symboloivat ihmisen yhteyttä luontoon ja toisiinsa. Kirjoja ei tulevaisuuden maailmassa ole lukuun ottamatta yliopistokirjoja ja teemestarin käsin kirjoitettuja kirjoja. Koulukirjat luetaan viestimiltä. Kirjan lopussa kertoja tuo dystopiaan hieman toivoa. Teoksen viimeinen lause on: ” 16
Tänä aamuna maailma on tomua ja tuhkaa, mutta ei toivosta tyhjä ( s.330 ) . ” Kirjat palvelevat mieltä ja oppimista Kirjoista voi oppia vieraita kieliä. Itse opin Shakespearen Macbethiä lukiessa, miten paljon englannin kieli on muuttunut neljässäsadassa vuodessa. Hyvän sanakirjan avulla mahdottomankin näköisestä tekstistä sai selvää. Olen tosin unohtanut jo Macbethin juonen.Kirjoja lukemalla myös suomen kielen taito kohenee. Mika Waltarin kirjoja sanotaan erityisen opettavaisiksi suomen kielen suhteen. Kirjallisuus voi toimia terapiana Mieleeni on jäänyt skitsofreniasta kertova kirja ” E n luvannut sinulle ruusutarhaa ” . Salanimellä Hannah Green tehtiin Joanne Greengergin kirjasta laulu tai kirja laulusta. Kirjasta on myös elokuva, jota en ole nähnyt. Teoksessa on kuvattu skitsofreenikoille tyypillisiä harhoja. Amerikkalainen kirjailija on parantunut ainakin osittain nuorena 16-vuotiaana sairastamastaan skitsofreniastaan ja pystynyt äidiksi ja kirjailijaksi. Kirjoista saa myös tietoa ihmissuhteista ja voi auttaa myös omien ihmissuhteiden hahmottamisessa.. Mm. Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme kertoo runoilija Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä toimittaja Ariadna ( Alja) E fronin suhteesta ja senkehityksestä. Kun Ariadna on lapsi, hän kirjoittaa äitinsä Marinan kanssa kirjaa.
